SUOMENHEVOSTAMMAN KANTAKIRJAUS RATSUSUUNNALLE

Transkriptio

1 SUOMENHEVOSTAMMAN KANTAKIRJAUS RATSUSUUNNALLE 1. Kantakirjauksen tavoitteet ja merkitys Jokaisella hevosrodulla on oma kantakirja, jossa määritetään jalostustavoitteet sekä menetelmät, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Kantakirjauksella määritetään pelisäännöt mahdollisimman korkeatasoiselle kasvatukselle. Kantakirjaan merkitään parhaat jalostukseen hyväksytyt hevoset. Tammojen kantakirjaus on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Kantakirjauksella tamma saa jalostushevosen arvon ja se voi myöhemmin saada palkintoja jälkeläistensä perusteella. Suomenhevosratsun kantakirjauksessa hevosesta arvostellaan rakenne, luonne, liikkeet ja suoritukset. Hevosen suku arvostellaan sanallisesti. Kantakirjauksessa painotetaan hevosen suorituksia. Suoritukset voidaan arvostella kantakirjauksessa kolmella eri tavalla (ks. kohta 6.) 2. Näyttelyyn ilmoittautuminen Näyttelyihin ilmoittaudutaan paikalliseen hevosjalostusliittoon, josta saa myös lisätietoja näyttelyistä. Näyttelykalenteri löytyy Suomen Hippoksen Internet-sivuilta Heppa-järjestelmästä. Kantakirjattavan tamman tulee olla vähintään 4-vuotias. Suomenhevostammat voidaan kantakirjata ratsastuskokeilla (koulukoe + estekoe) tai pelkällä ratsastettavuuskokeella näyttelykalenterissa erikseen mainituilla paikkakunnilla. Näyttelyihin ilmoittautuneille lähetetään ennen näyttelyä alustava aikataulu ja näyttelyohjeet. 3. Näyttelyyn saapuminen Näyttelyyn osallistuva tamma ilmoitetaan näyttelypaikan toimistoon vähintään 30 minuuttia ennen oman ryhmän aloitusaikaa. Ilmoittautumisen yhteydessä luovutetaan hevosen passi/rekisteritodistus (palautetaan postitse näyttelyn jälkeen) ja maksetaan käteisellä osallistumismaksu. Tammat siirtyvät ilmoittautumisen jälkeen ratsastuskokeisiin numerojärjestyksessä näyttelyaikataulun mukaan. Ota huomioon, että ratsastuskokeet alkavat ohjelmaan merkittyyn aikaan, joten verryttely on suoritettava ennen sitä. Kaikki suorituskokeilla kantakirjattavat tammat suorittavat ensin koulukokeen, sen jälkeen estekokeen, jonka jälkeen koeratsastaja ratsastaa jokaisella hevosella numerojärjestyksessä. Ratsastuskokeiden jälkeen tammat siirtyvät mittaukseen ja rakennearvosteluun numero järjestyksessä. Seuraa aikataulua ja näyttelyn etenemistä, lisäohjeita saa näyttelypaikan toimistosta. 4. Hevosen ja esittäjän varusteet Rakennearvostelussa esittäjällä tulee olla tarkoituksenmukainen ja siisti asu sekä kypärä. Ratsastuskokeessa ratsastajalla tulee olla Suomen Ratsastajainliiton kilpailusääntöjen mukainen asu. Ratsastajan tulee käyttää kypärää. Kannukset ovat vapaaehtoiset, mutta raippaa ei saa olla koulukokeessa, estekokeessa saa. Hevosen varusteiden tulee olla SRL:n kouluratsastuskilpailuja koskevien sääntöjen mukaiset. Kaikissa kokeissa hevosella tulee olla kaksi- tai kolmiosaiset nivelkuolaimet (muut kuolaimet eivät ole sallittuja). Suojia ja apuohjia ei sallita. Estekokeessa saa käyttää suojia. 1

2 5. Hevosen arvostelu 5.1 Mitat ja rakenteen arvostelu Kantakirjaan tarjottavasta hevosesta otetaan seuraavat mitat: säkäkorkeus, lautaskorkeus, rungon pituus, rinnan leveys, lautasen leveys, rinnan ympärys ja etusäären ympärys. Lisäksi määritetään hevosen lihavuusaste pistein yhdestä viiteen (1-5). Hevosen rakenteesta arvostellaan sanallisesti tyypit (laatutyyppi, rotutyyppi ja sukupuolileima), runko, jalka-asennot, jalkojen terveys sekä kaviot. Ratsuhevossuunnalla rakenteessa kiinnitetään huomiota erityisesti hevosen laatutyyppiin. Rakennepisteitä annetaan neljästä kymmeneen (4-10) seuraavista arvostelukohteista: tyyppi, runko, jalka-asennot, jalkojen terveys ja kaviot. Hevonen esitetään rakennearvostelussa suitsittuna nivelkuolaimin. Hevonen tuodaan tuomareiden eteen reippaassa käynnissä ja asetetaan seisomaan lautakunnan eteen siten, että harjaton puoli on lautakuntaan päin, ja lautakunnan puoleinen jalkapari on avoin. Tällöin hevosen kaikki neljä jalkaa näkyvät. Esittäjä seisoo hevosen edessä ohjat molemmissa käsissä. Lautakunnan siirtyessä katsomaan hevosta edestä hän astuu askeleen sivulle, niin että hevosen etuosa on hyvin nähtävissä. Lautakunnan siirtyessä hevosen toiselle puolelle esittäjä palaa takaisin hevosen eteen. 5.2 Liikkeiden arvostelu Hevosen liikkeet arvostellaan taluttaen hevosta käynnissä ja ravissa kolmiouralla. Liikkeitä arvostellaan myös ratsastettavuuskokeen aikana. Huomiota kiinnitetään askeleen pituuteen, joustavuuteen ja liikkeiden hallintaan. Ratsastettavuuskokeessa arvostellaan hevosen tasapaino ja suoruus eri askellajeissa. Liikkeiden säännöllisyyttä arvioitaessa on ensisijaisesti otettava huomioon ne virheellisyydet, jotka heikentävät hevosen käyttöarvoa, kuten keriminen, melominen, takominen, hivuttaminen, jalkalyönnit ja epäpuhtaus. Liikkeet arvostellaan sekä sanallisesti että pistein neljästä kymmeneen (4-10). Tuomarit MUISTETTAVAA: - hevonen käännetään kääntöpisteessä aina oikealle - esittäjän on juostava niin reippaasti, että hevosen ravi tulee esiin mahdollisimman lennokkaana ja jouduttavana. Lenkkitossut ovat tällöin huomattavasti paremmat jalkineet kuin ratsastussaappaat! - raippaa voi tarvittaessa käyttää apuna 2

3 5.3 Suvun arvostelu Hevosen polveutumien esitetään sanallisesti. 5.4 Kilpailutulosten arvostelu Hevosen kilpailusaavutukset esitetään sanallisesti. 6. Suoritusten arvostelu Suomenhevostamman suoritukset voidaan kantakirjauksen yhteydessä arvostella kolmella eri tavalla: 1) Tamma tekee kaikki suorituskokeet: - Koulukoe - Estekoe - Ratsastettavuuskoe 2) Tammalla on kilpailusuorituksia Sijoitus kansallisissa vähintään helppo B-tason kouluratsastuskilpailuissa. Vähimmäispisteet ja sijoittumiset kansallisissa ratsastuskilpailuissa kilpailukaudella: III palk. 5,5 (55,00 %) tai 3 sijoitusta II palk. 6,0 (60,00 %) tai 5 sijoitusta I palk. 6,5 (65,00 %) tai 8 sijoitusta Lisäksi tamman tulee suorittaa kantakirjauksen yhteydessä este- ja ratsastettavuuskokeet. 3) Tamma suorittaa vain ratsastettavuuskokeen - Ratsastettavuuskokeesta on saatava vähintään 5 pistettä - Lisäksi arvostellaan askellajit ja luonne - Tällaista tammaa ei voida palkita Ratsastuskokeet suoritetaan seuraavassa järjestyksessä: koulukoe, estekoe, koeratsastus (ratsastettavuus). Sekä koulu- että estekokeessa hevosen esittää oma ratsastaja. Koulu- ja estekokeen tuomarina toimii SRL:n hyväksymä tuomari Kouluratsastuskoe Kouluratsastuskoe suoritetaan SRL:n koulukilpailusääntöjen mukaan. Voidakseen tulla hyväksytyksi kantakirjaan hevosen on saatava kokeesta vähintään 50 % ohjelman maksimipistemäärästä pois lukien ratsastajaa koskeva arvostelukohta. Suomen Hippos ry:n jalostusvaliokunta määrää vuosittain kantakirjaan hyväksymisen ehtoina olevat kouluohjelmat. Vuodesta 2005 lähtien ohjelma on Laatuarvosteluohjelma. Ratsuhevossuunalle hyväksyttävän tamman tulee saada vähintään 50 % maksimipistemäärästä. Kouluratsastuskokeen voi korvata kansallisten vähintään helppo B-tason koulu- tai valjakkoajokilpailujen sijoituksilla. Kilpailutulokset on toimitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailutuloksista mainitaan aika, paikka, luokka, laji, taso, sijoitus ja osallistuneiden/sijoittuneiden määrä luokassa. Kouluratsastuskoe suoritetaan aidatulla (kouluaidat tai puomit) kouluratsastuskentän kirjaimin merkityllä 20 x 60 m alueella. Kentän tulee olla hiekkapohjainen. Kouluratsastuskoe arvostellaan normaalin kouluradan tapaan, mutta ratsastajan istuntaa ei arvostella. 3

4 6.2 Askellajit Askellajit arvostellaan maasta ja selästä. Käynti esitetään vapain ohjin, ravi keventäen ja laukka kevyessä istunnassa. Käynnissä arvostellaan tahti, askeleen pituus, tasapaino, liikkuvuus ja irtonaisuus. Ravissa arvostellaan tahti, askeleen pituus, tasapaino, lennokkuus ja tarmokkuus. Laukassa arvostellaan tahti, kantavuus, askeleen pituus, tasapaino ja tarmokkuus. 6.3 Estekoe Estekoe suoritetaan SRL:n esteratsastussääntöjen mukaan. Kaikki esteet koostuvat vain puomeista vuotiaille tammoille voidaan antaa estekorkeuksissa 10 cm hyvitystä. Ohessa esitetyt estekorkeudet ovat vähimmäisvaatimukset kantakirjaan hyväksymistä varten. 1. Okseri maapuomilla, edestä 85 cm, takaa 90 cm ja pituus 100 cm. 2. Pysty, 90 cm, ei maapuomia. 3. Sarja, pysty 85 cm maapuomilla, okseri kuten edellä ja sarjaväli hevosen mukaan noin 6,5-7 m. Pienhevosilta vähennetään joka kohdasta 10 cm. Ratapiirros Estekokeessa ratsukot saavat verrytellä arvostelijan ohjeiden mukaan pysty- ja okseriesteillä muutamia kertoja. Verryttelyssä esteiden korkeus voi alkaa 60 cm:stä. Apupuomeja tai johteita voidaan käyttää tarvittaessa apuna verryttelyssä, mutta ei varsinaisessa estekokeessa. Varsinaisessa estekokeessa kaikki esteet hypätään peräkkäin ratana. Kiellot ja voltit eivät suoraan aiheuta estekokeen hylkäämistä, sillä estekokeen arvostelija voi harkintansa mukaan antaa kaksi uutta yritystä. Estekokeessa arvostellaan hevosen eteenpäinpyrkimys, lähestyminen, tekniikka ja kapasiteetti. 6.5 Ratsastettavuus Ratsastettavuuden arvostelemiseksi lautakunnan jäsen ratsastaa hevosella kiinnittäen huomiota hevosen kuuliaisuuteen, liikkeiden tasapainoon, taipuisuuteen ja kantavuuteen. Hevosella tulee olla kolme puhdasta askellajia, joissa on säännöllinen tahti. Koeratsastaja arvostelee myös hevosen luonteen. Luonteen arvostelussa koeratsastaja kiinnittää erityisesti huomiota hevosen yhteistyöhaluun, eteenpäinpyrkivyyteen, herkkyyteen ja kiltteyteen. 4

5 Tamma voidaan kantakirjata myös pelkän ratsastettavuuskokeen ja askellajiarvostelun perusteella (ilman palkintoa), jolloin kouluratsastus- ja estekokeen arvostelua ei suoriteta. Ratsastettavuuskokeessa tamman tulee: - pysähtyä - lähteä liikkeelle ratsastajan avuista - peruuttaa - nostaa laukka sekä vasemmalle että oikealle - esittää ravissa 10 m voltti - esittää laukassa 20 m ympyrä 6.6 Kokonaisarvostelu Kokeiden, luonteen, liikkeiden ja rakenteen pisteistä 10 vastaa arvosanaa kiitettävä, 9 erittäin hyvä, 8 hyvä, 7 hyvänpuoleinen, 6 tyydyttävä, 5 välttävä ja 4 hylätty. Ehtona kantakirjaan hyväksymiselle on, että hevonen on kaikista arvostelukohdista saanut vähintään 5 pistettä. Kokonaisarvostelun perusteella hevonen voidaan hyväksyä kantakirjaan ja palkita III, II tai I palkinnolla. Suomen Hippoksen jalostusvaliokunta vahvistaa vuosittain I, II ja III palkinnon vähimmäisvaatimukset. Palkittujen hevosten omistajille voidaan tarkoitukseen varatuista määrärahoista jakaa rahapalkintoja. Jalostusvaliokunta voi tarkistaa ratsuhevosen palkitsemisen vuosittain, mikäli kilpailusuoritusten paraneminen sitä edellyttää. 7. Valokuvaaminen Hevosen suoritettua kokeet hyväksytysti siitä otetaan valokuva. Siinä hevonen on samoin varustettuna kuin liikkeiden esittämisessä eli suitsittuna kuolaimin ja esittäjällä kypärä päässä. Hevonen on luonnollisesti harjattava suorituskokeiden jälkeen. Hevonen asetetaan sivuttain harjaton puoli valokuvaajaan päin siten, että se seisoo ryhdikkäästi jalat auki. Otsatukka pyyhkäistään sivulle, niin että hevosen valokuvaajan puoleinen silmä on näkyvissä. Esittäjä seisoo hevosen edessä pitäen käsiään niin alhaalla, että hevosen kuono näkyy kokonaisuudessaan. Esittäjän on huolehdittava, että hevonen pysyy paikallaan eikä hän saa missään tapauksessa astua taaksepäin saatuaan hevosen oikeaan asentoon, sillä silloin kuuliainen hevonen seuraa esittäjäänsä ja hyvä asento menetetään. Kuolaintuntuma hevoseen on siis säilytettävä koko valokuvauksen ajan. 8. Kantakirjauksen uusiminen Hyväksytyn kantakirjauksen voi uusia kerran, aikaisintaan seuraavana vuonna. Mikäli tamma hylätään suorituskokeessa, sen voi uusia myös saman vuoden aikana. 5