Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Sastamala 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Sastamala 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Aarnontie 2 38201 SASTAMALA jarkko.malmberg@sastamala.fi 040-641 6735 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Pekka Kares 040-532 7771 pekka.kares@ sastamala.fi Asemakatu 9 38200 Sastamala Sastamalan kaupunki Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten:
6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? 7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Sastamalan kaupunki käyttää palvelutuotannossaan prosessimaista toimintamallia. Toimintamallin mukaan kaupungin palvelutuotanto jakaantuu kolmeen ydinprosessiin ja kahteen liikelaitokseen. Ydinprosesseja ovat - sosiaali- ja terveyspalvelut - kasvu ja kulttuuri - yhdyskunta ja ympäristö - Työterveys Akaasia Liikelaitos
- Sastamalan Vesi Liikelaitos Johtamis- ja ohjausprosessina toimii konsernihallinto, jonka johtajana toimii kaupunginjohtaja. Kaupungin henkilöstö on jaettu konsernihallintoon sekä seuraaviin ydinprosesseihin ja liikelaitoksiin: 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut ydinprosessi toimii sosiaali- ja terveysjohtajan johdolla sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena. Ydinprosessin toimialaan ja tehtäviin kuuluvat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, ikäihmisten kotihoitopalvelut, ikäihmisten asumispalvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, ympäristöterveydenhuolto ja sote-työllisyyspalvelut. Lisäksi Työterveys Akaasia Liikelaitos kuuluu ydinprosessiin. 2. 2. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi toimii kasvatusjohtajan johdolla kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kulttuurija vapaa-aikalautakunnan alaisena. Ydinprosessin toimialaan ja tehtäviin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kulttuuripalvelut, musiikin opetuspalvelut ja vapaan sivistystyön palvelut. 3. 3. Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi toimii apulaiskaupunginjohtajan johdolla teknisen lautakunnan, tilakeskuksen johtokunnan, rakennuslautakunnan ja maaseutulautakunnan alaisena. Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessin toimialaan ja tehtäviin kuuluvat yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntatekniikka, tila- ja rakennuttamispalvelut, turvallisuus, rakennusvalvonta, vesihuolto ja elävä maaseutu. Lisäksi Sastamalan Vesi Liikelaitos kuuluu ydinprosessiin. 4. 4. Työterveys Akaasia: kunnallinen liikelaitos 5. 5. Sastamalan Vesi; kunnallinen liikelaitos 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluilla on tarkoitus tukea kuntakentän rakenteellisia muutoksia ja tukea kehitystyötä joka eheyttää kuntarakennetta. Sastamalan osalta on valtakunnalliset kuntauudistussuunnitelmat on toteutettu. Punkalaitumen kanssa voidaan vielä yhdistymistä selvittää, jos kunta haluaa. Syyskuussa 2005 Suodenniemen aloitteen mukainen selvitys johti yhdistymiseen Vammalan kanssa 1.1.2007. Keväällä 2007 käynnistyi seuraava yhdistymisselvitys uuden kaupungin perustamiseksi Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kuntien sekä Vammalan kaupungin alueille. Punkalaidun päätti jatkaa itsenäisenä. 1.1.2009 Sastamala käynnistyi. Kaupungin koko organisaatio, hallintosääntö ja talousarviorakenne, suunniteltiin prosessiajatteluun perustuvaksi. Syksyllä 2010 aloitettiin edellytysten luominen kohti integroitua hallintomallia. Kansallisen terveyshankkeen mukaisesti terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista 1.1.2005 lukien vastannut Sastamalan perusturvakuntayhtymä muutettiin PARAS-lain mukaiseksi yhteistoiminta-alueeksi. Koska useat jäsenkunnat olivat yhdistyneet Sastamalaksi ja koska haluttiin edistää integroitua hallintomallia, liitettiin sosiaalipalvelut vastuukuntamallin mukaisesti samaan kokonaisuuteen terveydenhuolto- ja vanhuspalvelujen kanssa 1.1.2012. Kiikoinen yhdistyi Sastamalan kanssa 1.1.2013. Samanaikaisesti integroitu hallintamalli eteni, kun myös Punkalaitumen koko sosiaalitoimi siirtyi yhteistoiminta-alue Sotesin vastuulle. Sastamala on laajentanut integroidun hallintamallin ulottuvuutta, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt elämänhallinnan edistämisen sekä turvallisen kasvun ja opin polun vuoden 2014 talousarviossa strategisiksi tavoitteiksi. Niiden toteuttamiseksi valtuusto on edellyttänyt perhepalvelukeskuksen perustamista. Koska lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa on runsaasti toimijoita maantieteellisesti laajan kaupungin alueella ja koska käytettävissä ei ole varsinaista fyysistä perhepalvelukeskusta, käsitteeksi on otettu perhepalveluverkosto. Verkostomainen toimintatapa laajenee edelleen, kun toiminta ulottuu myös kolmannelle sektorille ja siihen kytkeytyvät vahvasti kaupunkimme omat palvelualat. Perhepalveluverkostossa etsitään ja kokeillaan useita sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kasvatus-, opetus- ja nuoriso-, vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen integraatiota tarkoittavia konsepteja. Julkisten menojen tulevan kasvun hillitsemiseksi on aivan olennaista huolehtia kiinteästä vuorovaikutuksesta em. palvelujen kesken. Kaupunginhallitus on 21.10.2013 hyväksynyt Yhteistyö asukkaiden elämänhallinnan vahvistamiseksi kunnassa pilottihankkeeseen osallistumisen osana Pirkanmaan liiton kuntakehityshanketta. Sastamalan kaupungin perhepalveluverkoston kehittämiseksi on palkattu tutkija 1.1.-30.6.2014. Perhepalveluverkoston toiminta alkaa 1.8.2014. Noin 200 substanssiasiantuntijan aloitusiltapäivä oli 29.1.2014. Design-prosessin konsepti-iltapäivä on varattu samoille osallistujille 26.3.2014 ja innovaatioiltapäivä 21.5.2014. Toukokuun iltapäivässä käsitellään elokuun alussa käyttöön otettavat uudet toimintamallit ja konseptit.
Olennaista on löytää substanssiin asukkaiden elämänhallintaa vahvistavia uusia sisältöjä ja toimintamalleja. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa sosiaalisen pääoman kasvamista. Kokonaisuutta palveleva hallinto rakennetaan interaktiivisen hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tähän liittyy design-tutkimuksen periaatteiden mukainen väitöskirjaan tähtäävä tutkimus Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa. Kun Sastamala on rakenteellisessa eheyttämisessä edennyt valtakunnallisten suunnitelmien mukaisesti, tulee valtiovallan hyväksyä kokeilun piiriin myös Sastamala, joka on rakennemuutoksensa tehnyt ja haluaa kaikki kaupunkiyhteisön henkiset voimavarat hyödyttämään tehokasta moniammatillista integraatiota. 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Sastamala haluaa kokeilla perhepalveluverkostossa yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistämistä. Tämä on keskeinen osa perhepalveluverkoston ydintä, kaupungin omien perheitä koskevien palvelujen tehokasta ja taloudellista tuottamista kuntatalouden paineiden vallitessa. Lastenpsykiatrian osalta verkostoyhteistyö ulottuu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja Vammalan aluesairaalaan. Toisen asteen koulutuksessa kumppanina on Sastamalan koulutuskuntayhtymä. Ytimen moniammatillinen integraatio on keskeinen ja ajankohtainen kehittämistehtävä, kun verkosto aloittaa uusien mallien mukaisen toiminnan ensi elokuun alussa. Perhepalveluverkostolla tavoitellaan Sastamalassa uusien asiakaslähtöisten toimintamallien luomista sekä kaupungin organisaation sisällä että ulkoisten kumppaneiden kanssa. Uusia toimintamalleja ja työtapoja etsitään systemaattisessa design-prosessissa, jossa on keskeisenä ajatuksena käyttää asukkaiden oman elämänhallinnan vahvistamisen hyväksi kaikki kaupunkiyhteisön alueella käytettävissä olevat henkiset ja muut voimavarat. Elämänhallinnan kannalta ihmisten sosiaaliset verkostot ja niiden synnyttämä sosiaalinen pääoma muodostuu pääosin kaupungin palveluorganisaatioiden ulkopuolella. Siinä kolmannella sektorilla, yrityksillä ja muilla kumppaneilla on ratkaiseva asema. Sosiaaliselle pääomalle on ominaista, että se syntyy varsinaisen mielenkiinnon kohteena olevan yhdessä tekemisen vahvasti vaikuttavana sivutuotteena. Sastamalan design-prosessi tähtää tämän voimavaran käyttöön saamiseksi osana perhepalveluverkoston toimintaa. Sastamala hakee päästyä kokeiluun selvittääkseen, millä tavalla verkostossa voidaan hyödyntää yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistämistä moniammatillisessa verkostossa niin. Tätä tavoitetta tukee tiedonsaannin esteiden purkaminen toimijoiden välillä, mikä mahdollistaa lapsen, nuoren ja lapsiperheen tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun ja tehostaa tuen kohdentamista perheelle. Tästä huolimatta tavoitteena on asiakkaan/asukkaan keskeisyys palveluverkostossa. Perheellä tulee olla selvä käsitys palvelukokonaisuudesta ja aikataulusta. Sastamala hakee pääsyä kokeiluun selvittääkseen ja testatakseen, millä tavalla verkostossa voidaan hyödyntää myös kaupungin ulkopuolisten kumppanien kanssa yksilöllisiä palvelusuunnitelmia ja niiden taustalla olevia tietorekistereitä niin, ettei asiakkaan yksityisyys tule loukatuksi. Esimerkiksi syrjään vetäytyvä nuori olisi tarpeen saada mukaan vapaa-ajan toimintaan, jotta hän pääsisi mukaan sosiaalista elämänhallinnan voimavaraa synnyttäviin verkostoihin. Sastamala haluaa kokeilla, kuinka vaikutus saadaan syntymään yksityisyyttä loukkaamatta. Kaupungin tulee erityisen tarkasti ja huolellisesti yksityiskohtia myöten valmistella julkisen organisaation tietosuojasta huolehtiminen. Tätä suunnittelua varten tarvitaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa rakennettu uusi konsepti, jotta yksilöidysti tiedetään, mistä toiminnasta yhteistyöinnovaatiossa on kysymys ja mikä tietosuojan piiriin kuuluva elementti asiaan liittyy. Yhteistyöinnovaatioiden etsiminen alkaa kolmannen sektorin kanssa yhteisessä design-prosessissa helmikuussa 2014. Sastamalan kaupunki valmistelee yksityiskohtaiset kokeilusuunnitelmat yhdessä verkostoon kuuluvien kumppaneiden kanssa kevään 2014 aikana. 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Sastamalan kaupunki on käyttänyt sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita johtuen vertailukelpoisuudesta eri kuntien, maakunnallisten ja valtakunnallisten indikaattoreiden kesken. Lisäksi kaupunki on käyttänyt mm. hyvinvointikompassin, teaviisarin sekä palveluvaa`an tunnuslukuja. Kaupunki ei ole kehittänyt erikseen indikaattoreita kuvaamaan integroidun toimintamallin toteutuneiden kehitysvaiheiden vaikutuksia palvelujen laatuun, tuloksiin, tuottavuuteen ja kustannuksiin. Tässä on otettava huomioon monivaiheinen rakennemuutosten sarja, joka olennaisesti vaikeuttaa tietojen saantia koko Sastamalan
yhteistoiminta-alueen kuntakohtaisesta historiasta. Käytännön kokemukset, kaupunkilaisten tietosuojanormistoon perustuvat valitukset ja arviot siilokohtaisen tietosuojan haitoista ovat nostaneet esille VM:n kokeiluasiakirjoissa esitetyt haasteet. Siksi Sastamalan tulee päästä kokeiluun mukaan, että kuntauudistuksensa toteuttanut kaupunki saa pyörää uudelleen keksimättä informaatiota siitä, mitä indikaattoreita integroituun hallintomalliin liittyen käytetään. Toimialahan on kaikilla kunnilla sama ja kehittämisen intressi valtiolla ja kunnilla yhteinen. Uuden perhepalveluverkoston toimintaa, taloudellisuutta, laatua ja vaikutuksia asukkaiden elämänhallintaan arvioidaan. Jo ennen tietoa tästä hakumenettelystä on kaupunginvaltuusto talousarviossa päättänyt erikseen valmisteltavista indikaattoreista. Niiden avulla valtuusto tulee asettamaan yksilöidyt perhepalveluverkosta koskevat tavoitteet vuoden 2015 talousarviossa. Tavoiteasetannassa ja indikaattorien valinnassa hyödynnetään ydinprosessien toteuttamaa laatutyötä, joka on ollut käynnissä koko Sastamalan toiminta-ajan. Osaprosessikohtaisissa laatukäsikirjoissa ja kaupungin normaalissa tavoiteasettelussa ja seurannassa on käytettyjä indikaattoreita kymmeniä. Sastamalassa etsitään uusia toimintamalleja yhteistyössä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Kehittämisen osana valmistellaan myös, kuinka toimintaa ja sen vaikutuksia asukkaiden elämänhallintaan arvioidaan. Vuoden 2014 aikana keskitytään konseptien rakentamiseen ja innovaatioiden aikaansaamiseen perhepalveluverkoston aloittaessa toimintansa. Uudet indikaattorit tullaan määrittelemään kumppanien kesken kehitettäviin malleihin liittyvinä. Alustavasti on keskusteltu vaikutusevidenssin hankkimisesta toimintamallin kohteena olevia asukkaita haastattelemalla; ensin toiminnan alkaessa alkuhaastattelulla ja toiminnan jatkuessa seurantahaastattelulla. Arviointi on osa design-prosessia, jossa silmukointi tarkoittaa toiminnan muuttamista saadun arviointitiedon perusteella. Tietoa hankitaan myös toimijoiden kokemuksista. Nämä indikaattorit liittyvät Sastamalan omiin integroidun toimintamallin sisältämiin ratkaisuihin, joissa muutos aikasarjassa ja tavoitetason saavuttamisen seuranta muodostuvat tärkeiksi. On vaikea odottaa kaikissa näissä tiedoissa saavutettavaa vertailtavuutta. Kuntakohtaisten indikaattorien lisäksi Sastamala odottaa vertailtavuuden mahdollistavien indikaattorien määrittämistä käynnistyvän hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Pekka Kares 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? 14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu
toimintamallin osalta? 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? 20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä?
24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta:
32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information