Kaupunkistrategia Hyvinvointisuunnitelma Pohjautuu Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaan 2025
Sisällys HyvinvointiSUUNNITELMAN TARKOITUS 3 SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSi 3 SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTi 4 Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 5 PAINOPISTEET, YHTEISET TAVOITTEET JA LAUTAKUNTIEN TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2017 6 Toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy 6 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen 12 Palvelujen kohdentaminen ja priorisointi 13 Palveluverkko ja uusi teknologia 14 HankintalinJAUKSET 16 Liite 1. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit 22 Ikäihmisten palvelujen lautakunta (Ikila) Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta (Lanula) Osaamis- ja elinkeinolautakunta (Osela) Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta (Sivela) Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (Tetola)
HyvinvointiSUUNNITELMAN TARKOITUS Hyvinvointisuunnitelma kokoaa yhteen viiden lautakunnan asettamat yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi vuosina 2014 2017. Ikäihmisten palvelujen lautakunta, lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, osaamis- ja elinkeinolautakunta, sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ovat kukin aiemmin valmistelleet oman palvelustrategiansa. Nyt ensimmäistä kertaa laadittu hyvinvointisuunnitelma korvaa aiemmat palvelustrategiat. Hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma sekä kaupunginvaltuuston 19.8.2013 hyväksymä Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategia. Kaupunkistrategiaa tarkennetaan hyvinvointisuunnitelman lisäksi myös elinvoimasuunnitelmassa, kaupunkirakenneja ympäristösuunnitelmassa sekä organisaation toimintakykysuunnitelmassa. SUUNNITELMAN LAADINTAPROSESSI Hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu kevään 2013 aikana virkamiestyönä ja seitsemän lautakunnan yhteisessä valmisteluseminaarissa 7.5.2013. Kesäkuun alussa hyvinvointisuunnitelmaluonnoksen valmisteluvaiheesta kuultiin lautakunnissa lyhyt katsaus ajankohtaisten asioiden käsittelyn yhteydessä. Alvareille järjestettiin työpaja materiaalin tuottamiseksi 25.4.2013 ja vanhusneuvoston jäsenet tavattiin toukokuun lopulla. Elokuun aikana suunnitelman luonnosversioon tutustuivat ja sitä kommentoivat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, maahanmuuttajaneuvosto, nuorisofoorumi ja lasten parlamentti. Alvarien toinen yhteistapaaminen, jossa suunnitelmaluonnosta käsiteltiin, pidettiin 21.8.2013. Tuotannon johtokuntien jäsenillä oli mahdollisuus kommentoida luonnosta sähköisesti. Valma valmistelufoorumilla suunnitelmaluonnos on ollut kommentoitavana ajalla 23.8.-2.9.2013. Luonnoksen toinen valmisteluseminaari pidettiin viiden lautakunnan, tilaajan johtoryhmän, tuotantojohtajien ja johtokuntien puheenjohtajien kesken valtuustosalissa 30.8.2013. Hyvinvointisuunnitelman keskeisiä painopistealueita on neljä: toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy, palvelujen kohdentaminen ja priorisointi, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä palveluverkko ja uusi teknologia. Kukin painopistealue sisältää lautakuntien yhteiset tavoitteet, lautakuntien omat tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää kaksikymmentäneljä tavoitetta ja viisikymmentäneljä toimenpidettä. Jokaisen toimenpiteen yhteydessä on mainittu ne lautakunnat, joita toimenpiteen toteuttaminen koskee. Hyvinvointisuunnitelma sisältää myös hankintojen yhteiset kehittämiskohteet ja palvelukokonaisuuksien keskeiset hankintalinjaukset lautakunnittain. 3
Hyvinvointisuunnitelman painopistealueet: Toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy 16 yhteistä tavoitetta > 37 toimenpidettä Palvelujen kohdentaminen ja priorisointi 2 yhteistä tavoitetta > 3 toimenpidettä 3 yhteistä tavoitetta > 8 toimenpidettä Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Palveluverkko ja uusi teknologia 3 yhteistä tavoitetta > 8 toimenpidettä Hyvinvointisuunnitelman tavoitteissa ja toimenpiteissä on yhtymäkohtia niin elinvoima-, kaupunkirakenne ja ympäristö- kuin organisaation toimintakykysuunnitelmaankin. Tiiviillä valmistelun aikaisella yhteistyöllä on varmistettu toimintasuunnitelmien ristiriidattomuus ja yhdenmukaisuus. Toimintasuunnitelmat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka ohjaa kaupunkia strategian osoittamaan suuntaan. Hyvinvointisuunnitelman valmisteluun on heijastunut Tampereen kaupungin voimakkaasti heikentynyt taloudellinen tilanne, jonka myötä kaupungin talous on ajautunut rakenteelliseen epätasapainoon. Tasapainon saavuttaminen edellyttää mm. toimintamenojen hillitsemistä, toimintatapojen muuttamista sekä rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Hyvinvointisuunnitelma on kaupunkistrategiaan pohjautuva hyvinvointipalvelujen johtamisen väline, jonka tavoitteita toteutetaan osana lautakuntien laatimia vuosisuunnitelmia ja vuosittain valtuuston hyväksymää talousarviota. Hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan ja raportoidaan osana vuosisuunnitelmien raportointia sekä kolmesti vuodessa osana talousarvion toiminnallisten tavoitteiden raportointia. Hyvinvointisuunnitelmaan pohjautuvat tavoitteet vastuutetaan tilaajaryhmän tuloskorteissa. Hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta kokonaisuutena raportoidaan kaupunginhallitukselle kaksi kertaa valtuustokaudessa. 4
YHTEINEN TAMPERE NÄKÖALOJEN KAUPUNKI Tampereen kaupunkistrategia pähkinänkuoressa Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Tuemme vision toteuttamista Toimimalla yhdessä kaikki mukaan kaupungin kehittämiseen Toimimalla vastuullisesti kannamme vastuuta talouden tasapainosta, ympäristöstä ja yhdenvertaisuudesta Toimimalla avoimesti ja rohkeasti uudistamme toimintatapojamme Strategiset painotukset 2025 Kaupunkistrategian strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan 1 yhdessä tekeminen ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen elinvoima ja kilpailukyky kestävä yhdyskunta tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. 1 Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit ovat näkyvissä julkaisun lopussa. 5
PAINOPISTEET, YHTEISET TAVOITTEET JA LAUTAKUNTIEN TOIMENPITEET VUOSILLE 2014 2017 Toimivat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy Kunnan järjestämien palvelujen toimivuus luo asukkaille arjen turvallisuutta. Peruspalvelujen on oltava samanaikaisesti sujuvasti kuntalaisten saatavilla ja riittävän laadukkaita. Toimivilla peruspalveluilla voidaan vähentää erityispalvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevä toiminta peruspalveluissa tarkoittaa muun muassa sitä, että vaikutetaan ennen ongelmien tai sairauksien syntyä luomalla kuntalaiselle mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista ja terveydestä. Helppo tiedon saatavuus, matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä kuntalaista lähellä olevien kansalaisjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta toimivat ennaltaehkäisevinä keinoina. Erityispalvelut Peruspalvelut Ennaltaehkäisy-näkökulmasta Tavoitteita -Luodaan olosuhteita ja mahdollisuuksia edistää omaehtoisesti hyvin vointia ja terveyttä -Kuntalaisella on saatavissa riittävästi tietoa ja ohjausta toimintakykyynsä ja sairauksiinsa vaikuttavista tekijöistä -Kuntalaisella on riittävästi osaamista ja keinoja hyvinvointinsa ja terveytensä edistämiseen Keinoja, joihin tulee panostaa -Helppo tiedon saatavuus -Matalan kynnyksen neuvonta, ohjaus ja palvelut -Vapaan kansalaistoiminnan tukeminen ja yhteistyö Ennaltaehkäisevien toimien vahvistaminen peruspalveluissa. 6
Laajan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäksi tarvitaan eri väestöryhmille kohdennettuja palveluja, joiden avulla kavennetaan hyvinvointieroja. Väestöryhmien erilaisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja palvelujen joustavuus lisäävät liikkumavaraa myös erityispalvelujen järjestämiselle. Toimintamalleja uudistamalla erityispalvelut voidaan tuoda lähelle kuntalaista hänen tarpeidensa mukaan, esimerkiksi omaan kotiin. Asukkaiden hyvinvointia ja alueellisen eriarvoistumisen ehkäisyä tukevat myös toimiva kaupunkirakenne, asuntotuotanto ja elinympäristöstä huolehtiminen, joihin liittyviä toimenpiteitä on nostettu esiin kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa. Kuntalaisten omaehtoista hyvinvointia ja terveyden edistämistä vahvistetaan kehittämällä matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja sekä lisäämällä neuvontaa ja ohjausta Tavoite hvs:ssa Toimenpiteet 1. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja palveluja on lisätty. a. Toteutetaan Tesomalle kirjaston ja terveysaseman yhteyteen matalan kynnyksen palveluita tarjoava toimintapiste, joka on toteutettavissa myös muissa kaupunginosissa. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) b. Käynnistetään keskitetty perhekeskustoiminta. (LANULA) 2. Ohjaus- ja neuvontapalveluja on vahvistettu. a. Lisätään hyvinvointiviestintää sekä terveys-, liikunta- ja kulttuurineuvontaa terveysasemilla, muissa palvelupisteissä, tapahtumissa ja sähköisessä viestinnässä. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) b. Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista kehittämällä ohjaus- ja neuvontapalveluja. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) c. Sosiaalisen tuen palveluiden saavutettavuutta parannetaan muun muassa puhelinaikoja lisäämällä ja palveluista tiedottamista parantamalla. (TETOLA) 7
Kuntalaiselle taataan sujuvat ja kustannustehokkaat palvelut toiminta malleja ja palvelurakenteita uudistamalla Tavoite hvs:ssa 3. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon 2 kustannuksista nousee vähintään 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 4. Asiakkaan tarvitsemat työllisyydenhoidon ja muut sitä tukevat hyvinvointipalvelut on koottu sujuvaksi työmarkkinoille pääsyä edistäväksi palvelupoluksi. 5. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden painopistettä on siirretty ennaltaehkäisyyn siten, että vahvan tuen palveluiden tarve ja kustannukset ovat vähentyneet. 6. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden erilaiset palvelut toimivat hyvin yhteen ja ovat kustannustehokkaita. Toimenpiteet a. Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan parantamalla konsultaatiomahdollisuuksia ja lisäämällä sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön osaamista. (TETOLA, LANULA) b. Vahvistetaan kotiin annettavia lääkäripalveluja. (IKILA, TETOLA) a. Kehitetään työllisyydenhoidon asiakashallintaa ja tehostetaan eri palveluiden välistä yhteistyötä asiakasprosessien sujuvoittamiseksi. (OSELA, TETOLA) a. Päiväkotihoidon rinnalle kehitetään kevyempiä palveluvaihtoehtoja. (LANULA) b. Varmistetaan esi- ja alkuopetuksen laatu ryhmäkoon ja tuen osalta. (LANULA) c. Ehkäisevää perhetyötä on saatavilla nykyistä useammalle perheelle toimintatapojen tarkastelun ja uusien, peruspalvelujen yhteyteen tehtävien avausten myötä. (LANULA) d. Lapsiperheiden tiimipalvelu KEINUa (ent. hyvinvointineuvolatiimi) laajennetaan ja sen käyttöä tehostetaan. (LANULA) a. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa siirrytään toimialakohtaisista palvelusopimuksista ikäperusteisiin palvelusopimuksiin. (LANULA) 8 2 Terveydenhuoltoon lasketaan tässä seuraavat tilaajan palvelukokonaisuudet: perusterveydenhuollon avopalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut sekä sairaalapalvelut.
Vahvistetaan lasten, nuorten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia Tavoite hvs:ssa 7. Lasten ja nuorten mahdollisuuksia tasapuolisiin liikuntamahdollisuuksiin on parannettu. 8. Ikäihmisten mahdollisuuksia toimintakykynsä ylläpitämiseen on parannettu. Toimenpiteet a. Käynnistetään perheliikunnan toiminta alakouluikäisille. (SIVELA, LANULA) b. Pienennetään alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksuja. (SIVELA) c. Aloitetaan nuorten, noin 13 19-vuotiaiden, maksuttomat liikunnan lajiharrastusvuorot yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. (SIVELA) d. Kehitetään kaikille yhteisiä lähiliikuntapaikkoja. (SIVELA) a. Kehitetään ikäihmisten liikuntapalveluja yhdessä asiakkaiden ja muiden palveluntuottajien kanssa kasvavan palvelukysynnän perusteella. (IKILA, SIVELA) Toteutetaan nuorisotakuu Tavoite hvs:ssa 9. Jokaiselle nuorisotakuun piiriin kuuluvalle nuorelle on turvattu jatkopaikka ja jokainen nuori suorittaa perusopetuksen jälkeisen tutkinnon. Toimenpiteet a. Varmistetaan koulutustakuun toteutuminen perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyöllä. (LANULA, OSELA) b. Tehostetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen pedagogisia ratkaisuja sekä oppilas- ja opiskelijahuollollisia ennakoivia tukipalveluita, joilla vähennetään toisen asteen koulutuksen negatiivista keskeyttämistä ja edistetään koulutuksen läpäisyä monikulttuurisuus huomioiden. (OSELA, LANULA) c. Työllisyydenhoidon palveluita kohdennetaan nuorille ja nuorten työllisyyspalvelut vakiinnutetaan kaupungin pysyväksi toiminnaksi. (OSELA) d. Edistetään nuorten yrittäjyyttä luomalla yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysopintojen tuen malli. (OSELA, LANULA) e. Vakinaistetaan Nuorten Startti -pajatoiminta matalankynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen toiminnaksi. (TETOLA) 9
Mahdollistetaan asuminen kotona tai kodinomaisessa ympäristössä yhä useammalle kuntalaiselle Tavoite hvs:ssa 10. Ikäihmisistä (yli 75-vuotiaat) vähintään 92 prosenttia asuu kotona, vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 2 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012= 91,2 %; 4,1 %; 4,7 %). Toimenpiteet a. Lisätään ja tehostetaan ikäihmisten kotiin annettavia palveluja sekä monipuolistetaan ja lisätään kotona tapahtuvaa hoitoa ja tehostettua palveluasumista. (IKILA) b. Geripolia kehitetään kotihoidon tukena lisäämällä konsultaatiota, mentorointia ja panostamalla kotikuntoutukseen. (IKILA) 11. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). a. Lastensuojelun painopistettä siirretään edelleen sijaishuollosta avohuoltoon ja laitoshoidosta perhehoitoon kehittämällä varhaisen tuen toimintamalleja, tukiperhetoimintaa ja perhehoitoa. (LANULA) 12. Omaishoitopalvelut tukevat kotona asumista. a. Omaishoitoa kehitetään kotona asumisen tukemiseksi valtakunnallisten linjausten mukaan. (IKILA, LANULA) 13. Kehitysvammaisten laitosasuminen on purettu vuoteen 2020 mennessä (laitospaikkoja v. 2013 on 70). a. Järjestetään sekä ympärivuorokautisia että kevyempiä asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin perustuen. (TETOLA) 14. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen asumisyksikköjen asiakkaista 20 prosenttia on siirtynyt kevyempään asumismuotoon. a. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asumisyksiköiden kuntouttavaa toimintaa kehittämällä mahdollistetaan aikaisempaa useammalle asiakkaalle siirtyminen kevyempään asumismuotoon. (TETOLA) 15. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu (pitkäaikaisasunnottomia v. 2012 on 64). a. Pitkäaikaisasunnottomille suunnattuja asumispalveluja lisätään noin 70 asiakkaalle. (TETOLA) 10
Kehitetään toimenpiteitä hyvinvointierojen kaventamiseksi Tavoite hvs:ssa Toimenpiteet 16. Hyvinvointieroja on kavennettu. a. Koulutuksessa ehkäistään eriarvoistumista (LANULA, OSELA) b. Lisätään ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä edistämään kuntalaisen ja hänen perheensä sosiaalista turvallisuutta ja omaehtoista suoriutumista (vuosi 2012= 1,9 % osuus toimeentulotuen menoista). (TETOLA) c. Selvitetään sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa sosiaalityön välineeksi. (TETOLA) d. Työttömyyden pitkittymistä ehkäistään ja pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja paluuta työmarkkinoille tuetaan kaupungin työllisyydenhoidon palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. (OSELA, SIVELA, TETOLA) e. Tesomalla toteutettavassa aluekehityshankkeessa kehitetään toimintamalli alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) f. Valmistellaan köyhyysohjelma vuoden 2014 aikana. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) g. Kehitetään sosiaalisten ongelmien tunnistamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa varmistamalla toimeentulotukiasiakkaiden mahdollisuus henkilökohtaiseen asioimiseen ja hyödyntämällä moniammatillista tiimityöskentelyä sosiaalipalveluissa. (TETOLA) 11
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Kuntalaisten etääntyminen edustuksellisesta demokratiasta haastaa tulevina vuosina kuntia kehittämään hallinnon ja kuntalaisten välisiä uusia vuorovaikutuksen ja osallistumisen tapoja sekä yhteisöllisyyden muotoja. Kansalaisyhteiskunnan merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä kasvaa ja yhdessä tekeminen korostuu. Lisätään vuorovaikutusta palvelujen kehittämisessä ja mahdollistetaan omaehtoista toimintaa Tavoite hvs:ssa Toimenpiteet 17. Kuntalaisten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet osallistua palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen ovat lisääntyneet. a. Luodaan uusia asiakaslähtöisiä palveluiden kehittämisen malleja mm. palvelumuotoilun, asiakasraatien, kokemusasiantuntijoiden, vertaisryhmien sekä kehittämisfoorumeiden ja -ryhmien avulla. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) b. Yhdessä järjestöjen kanssa luodaan vapaaehtoistyöhön perustuva tukihenkilömalli nuorille osana nuorisotakuun toteuttamista. (LANULA, OSELA, TETOLA) c. Hyödynnetään kaupungissa toimivia osallistumiskanavia palvelujen hankinnan ja laadun kehittämisessä. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) 18. Tuetaan yhdistyksiä ja yhteisöjä kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä. 19. Tuetaan kuntalaisten omaehtoista harrastamista ja yhdessä tekemistä. a. Kaupungin toiminta-avustusten arviointikriteerejä täsmennetään siten, että kriteereissä painotetaan aiempaa enemmän hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä. (IKILA, LANULA, SIVELA, TETOLA) b. Kuntalaiselle tarjotaan kootusti tietoa yhdistystoiminnan, osallistumisen ja harrastamisen mahdollisuuksista. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) c. Edistetään vertaistukiryhmien käyttöä erilaissa elämänvaiheissa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) a. Mahdollistetaan aiempaa enemmän asukkaiden omasta aloitteesta lähtevää tapahtumatoimintaa kaupunginosissa. (SIVELA) b. Lisätään kaupungin tilojen tarjontaa ja käyttöä kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoiseen toimintaan. (IKILA, LANULA, SIVELA, OSELA) 12
Palvelujen kohdentaminen ja priorisointi Kaupungin taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä palvelujen kohdentamisen ja priorisoinnin osalta. Palvelujen kohdentaminen edellyttää ajantasaista tietoa palvelujen käytöstä ja asiakkaiden tarpeista. Tiedolla johtamista hyödynnetään aiempaa tehokkaammin palvelujen kehittämisessä. Lautakuntien haasteena tällä strategiakaudella on palvelujen priorisointi. Toteutetaan palvelujen kohdentamista ja priorisointia tietoon pohjautuen Tavoite hvs:ssa Toimenpiteet 20. Tietoa kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista hyödynnetään hyvinvointipalveluiden kehittämisessä ja resurssien suuntaamisessa. a. Tunnistetaan ja profiloidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkuuk sia palvelujen kohdistamiseksi oikein. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) b. Elämänlaatumittareita (mm. 15D, InterRai, Outcomes Star) hyödyntämällä arvioidaan terveydenhuollon ja ikäihmisten palveluiden vaikuttavuutta ja asiakkaiden palvelukokemusta. (TETOLA, IKILA) 21. Lautakunnat ovat määrittäneet toimintansa perustehtävät sekä ne palvelut, joista voidaan luopua tai joita voidaan vähentää. a. Vähiten vaikuttavat palvelut tunnistetaan ydinprosessikohtaisesti viimeistään vuoden 2015 aikana, niistä käynnistetään hallittu luopuminen ja luodaan toimintamalli palvelujen priorisointiin poliittista päätöksentekoa varten (näkökulmina mm. vaikuttavuus, kustannukset, kokonaisuus, lain velvoittavuus). (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) 13
Palveluverkko ja uusi teknologia Tampereen hyvinvointipalvelujen verkosto on hyvin laaja sisältäen kaikki hyvinvointipalvelut (varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ikäihmisten palvelut). Palveluverkon kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa muutokset väestö- ja kaupunkirakenteessa sekä palvelutarpeissa. Palveluverkkosuunnitelmassa otetaan huomioon myös erityisryhmien asumiseen liittyvät tavoitteet sekä palveluiden esteettömyys. Palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena (lyhenne PALM). Tähän liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä sisältyy hyvinvointisuunnitelman lisäksi myös kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmaan. Keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä, jotka ovat helposti saavutettavissa. Monipalvelukeskukset mahdollistavat sujuvasti eri sektoreiden palvelut saman katon alla. Yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat täydentävät palvelutarjontaa ja palveluverkkoa. Kuntalaisille tarjotaan uusia mahdollisuuksia asioida sähköisesti. Tämä huomioidaan myös tulevaisuuden palveluverkkosuunnittelussa. Sähköisten palveluiden ansiosta (mm. neuvonta, ajanvaraus, hakemukset) tilatarpeet eivät kasva samassa suhteessa kuin kaupungin väestö. Sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääntyessä neuvonnasta vapautuu aikaa välittömään asiakastyöhön. Sähköisiä palveluja lisätään Organisaation toimintakykysuunnitelman sisältämän kehittämisohjelman mukaisesti. Uuden teknologian hyödyntäminen mahdollistaa palvelujen järjestämisen uudella tavalla parantaen samalla sekä palvelutasoa, laatua että tuottavuutta. 14
Varmistetaan palvelujen saavutettavuus ja kustannustehokkuus tuottavuus ja laatu huomioiden Tavoite hvs:ssa 22. Palveluverkkoa tehostetaan lähi-alue-keskitetyt palvelujaon periaatteiden mukaisesti. Toimenpiteet a. Hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelma tehdään vuoden 2014 aikana nivoen se kantakaupungin yleiskaavan valmisteluun ja PALM-ohjelmointiin. Kehittämissuunnitelmassa otetaan huomioon sähköisten palveluiden kehittäminen sekä alueellisten monipalvelukeskusten toteuttaminen. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) b. Selvitetään hyvinvointipalvelujen asiakaspalveluverkoston toimintamalli ja yhtenäistetään palvelukanavia. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) 23. Parannetaan kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköistä tiedonsaantia, yhteydenpitoa ja asiointia. a. Kuntalaisten ja muiden palveluiden käyttäjien sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) b. Kuntalaisille ja muille palvelun käyttäjille tarjotaan tietoa kaupungin palveluista sähköisen palvelukartan avulla. (IKILA, LANULA, OSELA, SIVELA, TETOLA) 24. Teknologiaa hyödyntämällä kehitetään palvelujen laatua, oikea-aikaisuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. a. Hyvinvointiteknologiaa hyödyntämällä lisätään kotona tapahtuvaa palvelua ja hoitoa. (IKILA) b. Koti- ja vastaanottokäyntejä ja konsultaatiota lisätään hyödyntämällä videoneuvottelumahdollisuuksia. (TETOLA) c. Tehostetaan opetusteknologian ja uusien opetusmenetelmien käyttöä ja kehitetään oppimisympäristöjä. (OSELA, LANULA) d. Helpotetaan ja tehostetaan kaupungin ja palvelutuottajien toimintaa ottamalla käyttöön sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä. (IKILA, LANULA, SIVELA, TETOLA) 15
Hankintalinjaukset Kaupunkistrategian mukaan monituottajamalli ja oman tuotannon kehittäminen tukevat palvelujen hankinnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on oman tuotannon ja ostopalvelujen tasavertainen asema. Hankinnan periaatteet Periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpailutusta. Periaatteet on esitelty tarkemmin talousarviokirjan strategiaosassa. Tampereen kaupunki järjestää asiakaslähtöiset palvelut monituottajamallilla. Omaa tuotantoa on aloilla, joilla sen säilyttäminen nähdään strategisesti tärkeänä tai muutoin tarkoituksenmukaisena. Kuntalaisen/asiakkaan valinnan vapaus Palvelut hankitaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Kilpailuttaminen perustuu toimielinten päätöksiin. Kilpailuttaminen ja henkilöstömäärä sovitetaan yhteen. Tukipalveluja avataan kilpailulle Kaupunginhallituksen ohjauksessa. Oma tuotanto voi osallistua kilpailutuksiin tapauksissa, joissa sen kustannukset on saatu läpinäkyvästi määriteltyä ja varmennettua. Oman tuotannon palvelujen myynti kaupungin ulkopuolelle on vähäisessä määrin mahdollista. Yllä mainitut palvelujen hankinnan ja kilpailutuksen periaatteet uudistetaan syksyn 2013 aikana Yhteinen Tampere kaupunkistrategian pohjalta. Hankintaa koskevat lautakuntien yhteiset kehittämiskohteet Uusia palveluja järjestettäessä hankinnan toteutus (oma tuotanto/ kilpailutus) perustuu hinta ja laatu vertailuun sekä vertailuun palvelutuotannon jatkuvuudesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Palveluja kilpailutettaessa tehdään aina arvio soveltuvasta hankintatavasta ja menetelmästä. Laajennetaan tulos- ja vaikuttavuusperustaista hankintaa sekä muita innovatiivisia hankintatapoja ja menetelmiä. Palveluja hankittaessa huomioidaan palveluntuottajien yhteiskuntavastuu. Lisätään palvelusetelin käyttöä palvelujen järjestämisessä. Vahvistetaan oman tuotannon mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Kehitetään sopimusseurantaa laadun varmistamiseksi. Lisätään ydinprosessien välistä yhteistyötä hankintojen valmistelussa. 16
Lautakuntakohtaiset hankintalinjaukset Lasten ja nuorten palvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 341 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 81 %. Ostopalvelujen merkitys on suurin psykososiaalisen tuen palvelukokonaisuudessa, jossa 52 % palveluista hankitaan yrityksiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta. Palvelusetelin merkitys kasvaa jatkossa varhaiskasvatuspalveluissa. Varhaiskasvatus- ja esiopetus Päivähoitopalveluissa hyödynnetään palvelusetelin antamia mahdollisuuksia. Väestöennusteiden mukaan vuosina 2013 2017 päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa noin 1400 lapsella. Näistä kunnan järjestämän ja tukeman päivähoidon piiriin arvioidaan tulevan noin 920 lasta lisää, joista 600 sijoitetaan omaan palvelutuotantoon ja 320 ohjataan palvelusetelipäivähoidon piiriin. Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Perusopetuksessa ei ole koulutuksellista tarvetta laajentaa muiden opetuksen järjestäjien osuutta. Koulujen kerhotoiminnan sekä koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan tarve kasvaa lähivuosina. Näissä palveluissa hyödynnetään erityisesti kolmannen sektorin toimijoita. Selvitetään mahdollisuus kilpailuttaa perusterveydenhuollon palvelujen kokonaisuus Vuoreksessa. Lasten ja nuorten palvelujen osalta kilpailutukseen tulisi mukaan äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut (benchmarking kohde). Fysio- ja toimintaterapiapalveluissa selvitetään Taysin kautta tehtyjen ostopalvelujen määrä ja mahdollisuus siirtää palveluja omaan tuotantoon. Psykososiaalisen tuen palvelut Lastensuojelun perhehoidossa on tavoitteena oman rekrytoinnin, koulutuksen ja perhehoidon tuen vahvistaminen. Täydentäviä palveluita perhehoidon tukeen ostetaan ulkoiselta palvelutuotannolta. Tavoitteena on, että vuonna 2017 perhehoidon osuus on 62 % sijaishuollon palveluista. Lastensuojelun laitoshoidossa oma tuotanto vastaa kriisihoidosta ja lyhytaikaisista sijoituksista, pitkäaikaiset sijoitukset ohjataan ulkoiseen palvelutuotantoon. Selvitetään mahdollisuus ottaa palveluseteli käyttöön nuorisopsykiatrian poliklinikan ja perheneuvolan terapiapalveluissa. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden erityisyksiköiden kokoaminen saman katon alle monituottajamallilla. Omaishoitajien vapaiden pidon mahdollistavat ympärivuorokautisen lyhytaikaishoidon palvelut kilpailutetaan vuonna 2013, palveluseteli on edelleen käytössä. Kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut Palvelutarve kasvaa, markkinoiden kartoittaminen ja avustustoiminnan tehostaminen. 17
Osaamis- ja elinkeinopalvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 138 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 97 %. Operatiivisen elinkeinopolitiikan palvelut ja matkailupalvelut tilataan Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:ltä. Ammatillinen ja lukiokoulutus Palvelut hankitaan omalta tuotannolta. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuksen koulutuspalveluja hankitaan Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) lisäksi myös muilta koulutuksen palveluntuottajilta. Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Päätettäessä työllisyydenhoidon kokonaisuudesta vuodesta 2013 eteenpäin linjattiin, että oman tuotannon roolia päätuottajana vahvistetaan. Päävastuullisena työllisyydenhoidon palveluiden tuottajana toimii palvelusopimuksen mukaisesti Työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA ja muut palveluiden tuottajat ovat Typaan nähden pääsääntöisesti alihankkijan asemassa. TYPA myös selvittää/pilotoi pienimuotoisesti palvelusetelin käyttöä työllisyyspalveluissa. Tredean toiminnan arviointi on käynnissä pormestariohjelman kirjauksen mukaisesti. Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 79 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 79 %. Avustuksilla on keskeinen merkitys osana palvelujärjestelmää. Erityisesti uusien palvelujen osalta selvitetään aina yksityinen palvelutarjonta ennen lopullisen hankintalinjauksen tekemistä. Taidelaitosten ja kulttuuriyhteisöjen avustaminen tulee säilymään palvelujen järjestämistapana, koska siten voidaan varmistaa tarjonnan monipuolisuus. Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Kehittyviä palvelumarkkinoita seurataan erityisesti uimahallipalveluissa ja ulkoliikuntapaikkojen kunnossapidossa. Erityisesti liikuntapaikkojen kunnossapidossa ja rakentamisessa painopistettä siirretään kumppanuuteen, jossa harrastajayhteisöt yhdessä kaupungin kanssa sopivat vastuista liikuntapaikkojen varustamisen ja hoitamisen osalta. Kaupunki tukee yhteisöjen toimintaa osallistumalla kustannuksiin. Omien taidelaitosten rooli korvaamaton (orkesteri, taide- ja muut museot), muiden ylläpitämiä taidelaitoksia (teatterit, museot) tuetaan avustuksin. Avustusten rooli mahdollistajana korostuu, kaupungin vahvuudet tunnistettava liikunta- ja kulttuuriohjelman mukaisesti. 18
Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 459 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 28 %. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä hankittavien palvelujen osuus on lähes kaksi kolmasosaa kaikista ostopalveluista. Lisäksi vammaispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa ostopalvelujen osuus on merkittävä. Tulevaisuudessa palvelusetelin käyttöä laajennetaan palvelujärjestelmän täydentäjänä. Sairaalapalveluissa tavoitteena on oman tuotannon vahvistaminen. Perusterveydenhuollon avopalvelut Suun terveydenhuollossa kilpailutetaan päättyvät ostopalvelusopimukset, hankitaan suuhygienistin palveluja palvelusetelillä ja selvitetään mahdollisuus hammaslääkärin palvelujen hankintaan palvelusetelillä. Hankitaan yksityisiltä palveluntuottajilta Oriveden lääkäripalvelut osana Hervannan yksityisen tuottamien vastaanottopalvelujen kilpailutusta. Kilpailutetaan nykyisen OmaPihlajan vastuulla olevan alueen väestömäärän suuruiset vastaanottopalvelut. Palvelusetelillä hankitaan jatkossakin yleislääkärin vastaanottopalveluja, mikäli palvelutarpeeseen ei pystytä vastaamaan omilla terveysasemilla. Päivystyspalvelut hankitaan PSHP:ltä. Selvitetään lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen hankinta palvelusetelillä. Selvitetään mahdollisuus kilpailuttaa perusterveydenhuollon palvelujen kokonaisuus Vuoreksessa yhdessä lasten ja nuorten palvelujen kanssa. Sairaalapalvelut Perustason erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääsääntöisesti kaupungin omalta palvelutuotannolta (Hatanpään sairaala). Palveluseteliä käytetään täydentämään palvelujärjestelmää ja vastaamaan hoitotakuuseen niissä perustason erikoissairaanhoidon palveluissa, joissa Hatanpään sairaala ei pysty vastaamaan kysyntään tai joita Hatanpään sairaala ei tuota. Selvitetään laajan perustason erikoissairaanhoidossa mahdollisuutta siirtää osa tilauksesta sairaanhoitopiiriltä Hatanpään sairaalaan. Päihde- ja mielenterveyspalvelut Asumispalveluja hankitaan pääosin ostopalveluina. Palveluissa painopisteenä ovat kotiin annettavat palvelut, jotka hankitaan ostopalveluina. A-klinikkapalvelut integroidaan oman tuotannon psykiatrian poliklinikoihin. Linjataan palvelujen hankinta Hämeen päihdehuollon kuntayhtymältä valtuustokauden aikana. Tehdään yhteinen tilaus osalle PSHP:n psykiatrian tilausta ja psykiatrian avopalveluja. Tavoitteena on psykiatrian hoitoketjujen tehostaminen ja resurssien kohdentaminen PSHP:n ja avopalvelujen välillä. 19
Sosiaalisen tuen palvelut Aikuissosiaalityön ja toimeentuloturvan palvelut ovat viranomaistoimintaa, jotka hankitaan omalta tuotannolta. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan järjestöjen ja oman tuotannon avulla. Kunnan osuus pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin osalta tulee lisääntymään lähivuosien aikana, mikä tuo palvelujen järjestämiselle haasteita, joita yritetään selvittää mm. kuntapilotin avulla. Vammaispalvelut Ostopalveluina järjestetyt vaikeavammaisten asumispalvelut kilpailutetaan, kuten myös kotiin annettavat palveluasumiseen liittyvät palvelut. Vaikeavammaisten asumispalvelujen hankkimiseksi selvitetään kaupungin oman palvelutuotannon käynnistämistä. Kehitysvammaisten laitospalvelut hankitaan PSHP:ltä. Laitosasumisen palvelujen hankinta lakkautetaan asteittain. Kehitysvammaisten asumispalveluissa lisätään oman tuotannon osuutta palvelujen hankinnassa. Henkilökohtaisen avun palveluissa hyödynnetään palveluseteliä. 20
Ikäihmisten palvelut Ydinprosessin toimintamenot olivat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 177 milj. euroa. Oman tuotannon osuus menoista oli 67 %. Asumispalvelut hankitaan tällä hetkellä kokonaan yrityksiltä ja kolmannen sektorin toimijoilta. Tulevaisuudessa tehostettua palveluasumista lisätään omassa tuotannossa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan ikäihmisten palveluissa. Palvelusetelin käytön laajentuessa kiinnitetään huomiota sen sosiaalisiin vaikutuksiin. Kotona asumista tukevat palvelut Sairaala- ja pitkäaikainen laitoshoito Omaehtoinen ja ennaltaehkäisevä toiminta Kotihoidon palveluja vahvistetaan ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamiseksi. Siten pyritään vastaamaan kotona asuvien ikäihmisten määrän sekä palvelutarpeiden kasvuun. Kotihoidon palveluissa kehitetään palveluintegraattorimallia ja intensiivistä kotihoitoa. Palveluasuminen, tuettu asuminen ja palveluasuntojen tehostettu palveluasuminen muutetaan intensiiviseksi kotihoidoksi. Kotikuntoutusta vahvistetaan. Tehostettua palveluasumista lisätään omaan tuotantoon ja palvelut kilpailutetaan lautakunnan päättämissä kohteissa. Vuosina 2014-2017 lisätään noin 600 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Niistä omalle tuotannolle on suunniteltu 55 % paikoista ja ostopalveluina ja palvelusetelillä hankittavaksi 45 %. Osalle uusista paikoista asiakkaat tulevat pitkäaikaisesta laitoshoidosta osana rakennemuutosta laitoshoidosta avohoitoon. Palvelusetelin käyttöä lisätään eri palveluissa sähköisen palvelusetelijärjestelmän myötä. Vanhainkotihoitoa muutetaan tulevaisuudessa tehostetuksi palveluasumiseksi. Sairaalahoitoa tilataan omalta tuotannolta. Pitkäaikaisen sairaalahoidon osuutta vähennetään ja resursseja viedään kotiin ja lisätään tehostettua palveluasumista. Sairaalahoidosta vähennetään vähintään 300 paikkaa vuoteen 2017 mennessä (2013-2016). Tammenlehväkeskuksen palvelutarjonta huomioidaan sairaalahoidon kehitystyössä. Palvelukeskustoiminta avataan ja kehitetään erityisesti päivätoimintaa kohti alueellista palvelukampusmallia. Korttelikerhotoiminnasta luovutaan korvaavien palvelujen myötä. 21
Liite 1. Kaupunkistrategian tavoitteet ja mittarit Yhdessä tekeminen Tavoite 2014 2017 1. Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu. 2. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu. 3. Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu. Mittari Palvelujen käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen Tyytyväisyys osallistumismahdollisuuksiin palvelujen kehittämisessä Tyytyväisyys lähidemokratiamalleihin Henkilöstön osallistuminen kehittämistyöhön Henkilöstön tyytyväisyys kehittämismahdollisuuksiin Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa Yhdistysten tyytyväisyys yhteistyöhön kaupungin kanssa 4. Kaupungin tuottama tieto on avointa. Kaupungin avaamien tietojoukkojen määrä 5. Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Kaupunkiseudun hallintomallin uudistamisen tilanne Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoite 2014 2017 Mittari 6. Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuk sia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistet tu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. 7. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon 1 kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). 8. Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %) vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). 9. Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). 10. Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Terveyden edistämisen toimenpiteet Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Nuorisotakuun toteutuminen: Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Toimeentulotukea saavat, % Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % 11. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu. Pitkäaikaisasunnottomien määrä 1 Terveydenhuoltoon lasketaan seuraavat tilaajan palvelukokonaisuudet: perusterveydenhuollon avopalvelut, ennaltaehkäisevät palvelut, neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut sekä sairaalapalvelut 22
Elinvoima ja kilpailukyky Tavoite 2014 2017 12. Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. 13. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. 14. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. 15. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Mittari Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Kaupungin luovuttamien teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistotonttien määrä (k-m 2 ) Edunvalvontatoimenpiteiden tilanne Kansainvälisten lentoyhteyksien määrä Tampere Pirkkalan lentokentän matkustaja määrän osuus Suomen lentoliikenteen matkustajamäärästä Lähijunaliikenteen vuorotarjonta Valmistuneiden sijoittuminen työelämään Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien määrä Korkeakoulujen hakijamäärät kansallisesti vertailtuna Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Koulutusviennin toteutumistilanne 16. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan elinvoimaisuusindeksi 17. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtumaja matkailukaupunkina on vahvistunut. Kestävä yhdyskunta Tavoite 2014 2017 18. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. 19. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %). 20. Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016 (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). 21. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. 22. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 23. Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. 24. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertai levissa tutkimuksissa Suurtapahtumien määrä Kongressimatkailijoiden määrä Mittari Kuntalaisten tyytyväisyys palvelujen saavutettavuuteen Palveluverkon uudistamistilanne Sähköisten palvelujen käyttäjämäärät Joukkoliikenteen kulkutapaosuus Joukkoliikenteen käyttäjämäärä Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet Pyöräilijöiden määrä laskentapisteissä Keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville kaavoitetun ja rakennetun asuinkerrosalan osuus Asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöihin Yleiskaava- ja asemakaavavaranto Asuntotuotanto talotyypeittäin (pientalot, rivitalot, kerrostalot) Opiskelija-asuntotuotanto Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto Kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereella tuotetusta energiasta CO2-päästöjen määrä ja päästöt / asukas 25. Luonnonsuojelualueita on lisätty. Uusien luonnonsuojelualueiden määrä (ha) 23
Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoite 2014 2017 Mittari 26. Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Tilikausien kumulatiivinen tulos ilman satunnaiseriä 27. Tulorahoitus on riittävä. Investointien tulorahoitusprosentti Veroprosentin taso suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseudun kuntiin 28. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. 29. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. 30. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottajamalli on arvioitu ja uudistettu. 31. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. 32. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä. Tuottavuusmittaristo Työhyvinvointimatriisin tulokset Kannustinjärjestelmän toimivuus ja hyödyntämis tilanne Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteet Hallinnollisen työn vähentämistoimenpiteet Ydinprosessien nettomenojen kehitysprosentti Pormestarimallin ja tilaaja tuottaja-mallin arvioinnin ja uudistamisen tilanne Osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin toimen piteet Kunta10-tutkimuksen tulokset Konsernihallinnon ja tuotannon nettomenojen kehitysprosentti 24
ISBN 978-951-609-720-9 Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen DesignKomitea Kuvat: Tuula Kaakinen, Opa Latvala ja Colourbox.com Paino: Esa Print Oy
TALOUS- JA LIIKETOIMINTARYHMÄ PL 487, 33101 TAMPERE PUH 03 565 611 www.tampere.fi/hallintojatalous