KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 9/2010 PALVELUVALIOKUNTA Aika Paikka 14.9.2010 klo 17.00 17.55 Myötätuuli, Zatelliitintie klo 18.00 20.45 Vanhusten palvelukeskus, Hovintie 12 Merimajakka Oy, Kempeleen Myötätuuli, Zatelliitintie Vanhusten Palvelukeskus, Hovintie 12 Läsnä Asheesh Sirkku, saapui klo 18 Gärding Impi Heikkinen Janne, poistui klo 20.15 Karasti Annakaisa Karppinen Seppo J.A. Kolmonen Jukka, pj Kärnä Riitta, vpj, poissa Riepula Eila Tarakkamäki Päivi Ollikainen Antti, khall edustaja, saapui klo 18 Tahkola Ahti, khall pj, poissa Hynynen Tuula, tarkastusltk edustaja, poissa Puotiniemi Eija, vastuuhenkilö Luukinen Heli, sihteeri, saapui klo 18 Karppinen Santtu ja Järvinen Timo, Merimajakka Oy, Kempeleen Myötätuuli, asia 1 Ylikulju Paula, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, asia 2 Lampela Maarit, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry, asia 2 Leinonen Virpi, johtava hoitaja, peruspalvelut, klo 18 19.45, asiat 2-3 Kvick Timo, palvelutuotantopäällikkö, peruspalvelut, klo 17-20.15 asiat 1-4 Käsitellyt asiat: 1. Tutustuminen Kempeleen Myötätuuli asumisyksikön toimintaan Santtu Karppinen ja Timo Järvinen esittelivät Myötätuulen asumisyksikön toimintaa. 2. Oulun seudun muistiyhdistys ry:n kuuleminen Muistiasiantuntijat Paula Ylikulju ja Maarit Lampela esittelivät Oulun seudun muistiyhdistys ry:n toimintaa. Yhdistys on toiminut 20 vuotta ja työllistää tällä hetkellä 7 työntekijää. Ylikulju ja Lampela luovuttivat kannanoton Ehkäiseekö vai edistääkö yhteiskunta muistisairaan osallisuutta? Lisäksi he esittelivät muistisairaiden kuntoutusmallia. Muistisairaita arvioidaan olevan jopa 1/3 yli 75 vuotiaista, mutta muistisairaita on myös työikäisissä. Oulun seudun muistiyhdistys tarjoaa ensitietoa muistisairauksista ja järjestää tapahtumia, sopeutumisvalmennusta sekä sosiaalista
kuntoutusta. Yhdistyksellä ja Kempeleen kunnalla on jo ollut yhteistyötä, päivätoimintaa kerran viikossa kevään aikana. Yhdistys toivoo, että kunnassa olisi nimetty muistihoitaja ja muistikoordinaattori. Palveluvaliokunta merkitsi saadun selonteon tiedokseen ja esitti kannanottonaan, että muistisairaiden asiat on tarpeellista ottaa huomioon tulevaa palvelutoimintaa suunniteltaessa ja etenkin tulevan Lakeuden yhteistoiminta-alueen suunnittelussa. 3. Ikääntyvien hoiva ja huolenpito johtava hoitaja Virpi Leinonen kertoo ajankohtaisasioista, mm. suunnitelmista siirtää päivätoiminta Pirilän tiloihin Johtava hoitaja Virpi Leinonen kertoi Ikääntyneiden hoivan ja huolenpidon tämän hetkisestä tilanteesta. Ikääntyvien hoivaan ja huolenpitoon kuuluu kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, päivä- ja virkistystoiminta, omaishoidontuki sekä palveluasuminen. Virpi Leinonen esitteli vanhusten palvelukeskuksen tilat. Tilat on rakennettu 1980- luvulla, eikä remonttia ole paljon sen jälkeen tehty. Tilat ovat liian pienet ja epäkäytännölliset. Tänä syksynä palvelutalolla alkaa pesuhuoneen remontti, jossa saadaan hieman lisää tilaa. Pesulatoiminta siirtyy Kempeleen Työkeskuksen hoidettavaksi. Lisäksi Virpi Leinonen esitteli Piriläntupaa, jonka on tarkoitus olla kaikille avoin kohtaamispaikka. Päivä- ja virkistystoimintaa on suunniteltu siirrettäväksi Piriläntupaan. Tällä hetkellä päivätoiminta tapahtuu vanhusten palvelukeskuksessa hyvin pienissä ja epäkäytännöllisissä tiloissa. Pirilän tiloihin on käyty tutustumassa. Siellä on tyhjillään tyttöjen asuntola, jonka voisi saada käyttöön jo tänä syksynä. Tällöin päivä- ja virkistystoiminta voitaisiin siirtää sinne jo nyt sekä huomioida asia v. 2011 talousarvion valmistelussa. Aisti-, muisti- ja ukkokerho sekä muu ikääntyneiden virkistystoiminnan organisointi voisi myös toimia siellä. Palvelukeskuksessa asuvien päivätoiminta jäisi edelleen palvelukeskukseen. Piriläntupaan on kaavailtu myös ikäihmisten neuvolan ja Vares-hankkeen tiloja. Ikäihmisten neuvola toimii tällä hetkellä os. Kirkkotie 13, 2. krs. Talossa ei ole hissiä, joten sinne on hankala päästä. Ikäihmisten neuvolan toimintaa on pyritty järjestämään muuten ja muissa tiloissa. Kirkkotiellä on kuitenkin tehty mm. 70 vuotiaiden terveystarkastukset tänä keväänä. Tulossa olisi 75-vuotiaiden tarkastukset, mutta ei ole paikkaa, koska portaiden kulkeminen 2. kerrokseen on osalle haasteellista. Kempele on mukana Vares-hankkeessa, joka kouluttaa vapaaehtoistyöntekijöitä. Vapaaehtoiset ovat tärkeitä, sillä kunnalla ei ole tällä hetkellä resursseja tarjota esim. saattajaa vanhuksille. Lisäksi Piriläntuvassa voisi kokoontua myös seniorineuvosto sekä siellä voitaisiin järjestää vanhustyöpäivän ja viikon tapahtumia. Tilat myös mahdollistaisivat uusia ja suunnitelmissa olevia toimintoja. Tarve tiloille on suuri. Pirilän alue on erittäin kaunis, virkistävä ja idearikas. OAK omistaa Pirilän alueen tilat ja vuokraa niitä Kempeleen kunnalle.
Päivätoiminnan paikan vaihto ei olisi asiakkaille ongelma, sillä hintaan kuuluu kuljetus, ruoka ja toiminta. Kempeleessä ei ole palvelulinjaa, vaan kuljetus tapahtuu invatakseilla ja kotihoidon autoilla. Kotihoidon asiakasmäärät, kestot ja kontaktit ovat kasvaneet, mutta resurssit eivät samaan tahtiin. Päivätoimintaa ja virkistystoimintaa on voitu jonkin verran järjestää. Omaishoidon tuki pysynyt pitkään samana, vapaapäivien ostoon ollut rahaa, mikä ollut tärkeää. Muu hoidettavien ja hoitajien tukeminen on ollut minimaalista resursseista johtuen. Omaishoidontuen jonossa on yli 10 hakijaa. Vanhusten palveluasunnot ovat siinä kunnossa, että remontille olisi tarvetta. Kiinteistö Oy Kempeleenkartanon pitäisi remontoida asunnot. Palveluasumisen paikat ovat vaihdelleet 44-51 välillä. Laitoshoidossa on sellaisia ihmisiä, jotka kuuluisivat palveluasumiseen ja päin vastoin. Maksut ovat erilaiset laitoshoidossa ja palveluasumisessa. Oman kunnallisen palveluasumisyksikön tarveselvityksen laadinta olisi tarpeen aloittaa ensi vuonna. Miksi Kempeleessä on paljon tehostettua palveluasumista? Kempeleeseen muuttaa ikääntyneitä lähikunnistakin, heistä osa suoraan tehostettuun palveluasumiseen. Valtakunnallisesti palveluasuminen on prosentuaalisesti hieman korkeampi Kempeleessä kuin muualla, mutta laitoshoidossa huomattavasti alhaisempi valtakunnallisesti verrattuna. Myös rakennetut senioriasunnot ovat tuoneet asukkaita palveluasumisen piiriin. Palveluasumiseen jonottavien määrä vaihtelee. Kunnan oman yksikön saaminen on tärkeää, koska kunta voi itse valita sinne asukkaat. Vanhusten mielenterveys ja päihdeongelmat ovat lisääntymässä, miten niitä hoidetaan? Kempeleessä ei ole tähän erikoistuneita yksikköjä tai hoitajia. Ikääntyvien hoito ja huolenpidon ennaltaehkäisevään työhän on satsattava, tulokset näkyvät vasta pitkän ajan päästä, mutta ennaltaehkäisevällä työllä saadaan tuloksia. Kotihoidossa sijaismäärärahat menossa yli, aina ei voida ottaa uusia sijaisia, työntekijät ovat kyllä vastuuntuntoisia, hoitavat työnsä ja paikkaavat toisten poissaoloja, mutta se kuormittaa ja näkyy jaksamisessa. Kotihoidossa on ollut työpaikkaliikuntaprojekti, josta saatu hyviä tuloksia. Asiakaskontaktit ovat lisääntyneet huomattavasti neljänä edellisenä vuonna. Myös kotihoidon kestoajat ovat lisääntyneet. Aika asiakkaan luona on vähentynyt, koska henkilöstöresurssit eivät ole kasvaneet suhteessa asiakasmääriin ja asiakkaiden huolenpidon tarpeeseen. Vanhukset ovat myös huonokuntoisempia, jolloin asiakkaan luona pitää käydä useamman kerran vuorokaudessa. Ikääntyvien hoiva on entistä merkittävämpi asia koko maassa. Ikääntyvien hoivassa ja huolenpidossa on paineita palvelusopimuksen muuttamiseen, sillä tälle vuodelle on tulossa määrärahan ylityksiä. Selostuksessa esille nousseet asiat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon talousarvion 2011 valmistelussa. Lokakuun alussa (7.10.) palveluvaliokunta jatkaa valmistelun ohjausta.
4. Työllistämisen tilannekatsaus ja keskustelua mahdollisuudesta kunnan tukityöllistämisen lisäämiseen Eija Puotiniemi esitteli painopisteitä vuoden 2011 resurssien suunnattaessa. Yhtenä painopisteenä on tukityöllistämisen lisääminen. Kempeleessä on työllistetty keskimäärin 45 pitkäaikaistyötöntä vuodessa. Kaikki työllistetyt työskentelevät kunnan yksiköissä. Vuonna 2010 on työllistetty 43 tai 44 ihmistä ja määrärahat on nyt sidottu, uusia ei enää tänä vuonna voida työllistää. Yksiköt ovat pyytäneet työllistettyjä, olisi tälläkin hetkellä 10-11 paikkaa, joihin haluttaisiin työllistetty. Palvelutuotantopäällikkö Timo Kvick kertoi työllistämisestä Kempeleessä. Ensi vuodelle on tarkoitus lisätä työllisyysmäärärahoja. Yhtenä strategisena tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien vähentäminen, ja nimenomaan työllisyysmäärärahojen lisäyksellä voidaan päästä tavoitteeseen. Työmarkkinatuen kuntaosuus on 298 000 tämän vuoden talousarviossa. Mitä enemmän kunta työllistää passiivituen saajia, sitä pienemmäksi työmarkkinatuen osuus (sakkomaksu) pienenee. Nollille siinä ei voida päästä, mutta summaa voidaan pienentää. Aina kun työllistetään ihmisiä, katsotaan ensin passiivitukea saavat, jotta jonoja saadaan pienemmäksi. Välttämättä aina työntekijät eivät kuitenkaan sovellu työhön. Tukityöllistetyt ovat kunnalle edullisia työntekijöitä, mutta usein yksiköt haluaisivat koulutettuja työntekijöitä. Yksiköiden pitäisi enemmän ottaa vastaan työllistettyjä. Kuntouttavaan työtoimintaa pitäisi myös aktivoida, jotta saataisiin enemmän nuoria töihin. Kuntouttava työtoimintaa ei käytetä paljon, ilmeisesti sitä ei ole saatu markkinoitua tarpeeksi hyvin. Työharjoittelut toimivat paremmin. Kuntouttavaan työtoimintaa olisi tulossa useita kymmeniä, alle 25-v. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle on tehtävä aktivointisuunnitelma, suunnitelma työllistymisestä. Nettovaikutus työllistettävillä ei ole kovin suuri, sillä valtio maksaa palkkatukea työllistetyistä. Palkkatuen suuruus riippuu työllistettävistä. Kohdentuvatko työllistetyt oikeaan paikkaan, jos on jatkuvasti tarvetta työllistetylle? Pysyväisluonteisia töitä ei saisi teettää työllistetyillä, mutta valitettavasti näin kuitenkin tapahtuu. Jos on vakituinen työpaikka, siihen pitäisi ottaa vakituinen eikä pyörittää sitä työllistämistuella. Työllistettyjä ei saisi käyttää pysyväisluonteisiin töihin. Kempeleen kunnassa olisi laadittava selvitys, mitä tehtäviä on pitkään hoidettu tukityöllistetyillä. Nämä paikat tulisi täyttää vakituisella henkilöstöllä. Kuntouttavaan työtoimintaan on suunnattava voimavaroja. 5. Seurantaraportti 31.7.2010 Seurantaraportti jaettiin ja siihen tutustuttiin. Eija Puotiniemi kertoi pääpiirteissään taloudesta ja tulevista talousarvion painopistealueista. Kunnan taloudellinen tilanne käydään tarkemmin läpi valtuuston iltakoulussa 29.9. 6. Vekara Päiväkodit Oy:n tiedustelu päiväkodista Linnakankaan alueelle
Eija Puotiniemi esitteli asiaa. Vekara Päiväkodit Oy:ltä oli tullut kysely yksityisen päiväkodin tarpeesta Linnakankaalla tulevina vuosina. Kempeleessä alle kouluikäisten määrä kasvaa vuoteen 2017 noin 170 lapsella. Päivähoidon tarve on noin sadalle lapselle. Vekara Päiväkodit edellyttävät myös korotusta yksityisen päivähoidon kuntalisään. Vertailulaskelmassa kunnan oma päiväkotihoito ilman erityishoitoa on keskimäärin 532 /lapsi/kk (2009). Yksityisen päivähoidon tuki on 442 /lapsi/kk. Vertailussa tulee huomioida se, että yksityiset päiväkodit hoitavat pääsääntöisesti yli 3-vuotiaita lapsia, joiden henkilöstötarve lasta kohden on pienempi. Vuonna 2009 yksityisen päivähoidon piirissä on ollut 116 lasta. Alle 3-v. tuki on 460 /kk, jota esitetään korotettavaksi 100. 3-5 v. tuki on 300 ja korotusesitys 20. Sekä kunnallista että yksityistä päivähoitopalvelua tarvitaan. Kunnan omat investoinnit lähivuosina painottuvat muihin peruspalveluihin. Palveluvaliokunta suhtautuu myönteisesti uuden yksityisen päiväkodin rakentamiseen. Palveluvaliokunta palaa asiaan 30.9. pidettävässä kokouksessa. Tämän kokouksen muistion tarkastaa puheenjohtajan lisäksi Seppo J.A. Karppinen. Jukka Kolmonen puheenjohtaja Heli Luukinen sihteeri