MONI TOIMI KONE OPAS METSÄTEHON OPAS

MONI TOIMI KONE OPAS METSÄTEHON OPAS

MONI TOIMI KONE- OPAS SISÄLLYS ALKUSANAT.... Sivu 1 MONITOIMIKO EET... 2 2 MONITOIMIKO EE KÄYTTÖ... 2 2.1 Tekninen soveltuvuusalue... 2 2.2 Taloudellinen soveltuvuusalue... 2 2.3 Käyttö... 4 3 TYÖMAASUUN ITTELU... 4 4 HAKKUUMENETELMÄT... 4 4.1 Yleistä....... 4 4.2 Päätehakkuut... 4 4.3 Harve nnushakkuut... 6 5 TYÖN JÄLKI... 7 5. 1 Yleistä... 7 5.2 Apteeraus... 7 5.3 Kasat... 7 5.4 Laadun tarkkailu... 7 5.5 Korjuuvauriot... 7 6 VALVO TA... ~ 7 E RI TYISKYSYMYKSIÄ... 8 7.1 Leima us... 8 7.2 Monitoimikoneen käyttö ta lve lla... 8 7.3 Telat ja ketjut... 8 7.4 Kuljettaja n koulutus... 8 7.5 Työturvallisuus... 9 7.6 Luonnonsuojelu... 10 LIITE... 12

MONI TOIMI KONE- OPAS ALKUSANAT Monitoimikoneopas on laadittu apuvälineeksi puunkorjuun suunnitteluun ja toteutukseen sekä monitoimikoneiden käyttöön, hankintaan ja urakointiin. Oppaassa on pyritty ottamaan huomioon koneiden ja menetelmien ennakoitavissa oleva kehitys, jotta oppaan tiedot säilyisivät ajankohtaisina mahdollisimman kauan. Oppaan on laatinut työryhmä: Raimo Aholainen, Tehdaspuu Oy; Markku Halonen, Rauma-Repola Oy; Yrjö Kortelainen, Enso-Gutzeit Oy; Martti Lahtinen, Osuuskunta Metsäliitto; ja Markku Mäkelä, Metsäteho. Työryhmää ovat lisäksi avustaneet Seppo Korteniemi Veitsiluoto Oy:stä ja Erkki Hänninen Metsätehosta. ISBN 951-673-114-7 HELSINKI 1989 TUOKINPRINT KY 1

MONI- TOIMI- KONE OPAS~~~~~~~~~ 1 MONITOIMIKONEET Oppaassa käsitellään varsinaiseen urakointiin tarkoitettuja monitoimikoneita. Niitä ovat tavanomaiset harvesterit (=myöhemmin harvesterit), tavanomaiset kuormainharvesterit (= myöhemmin kuormainharvesterit) ja pienet kuormainharvesterit. Harvesterissa karsinnan ja katkonnan suorittava monitoimiosa on asennettu peruskoneen päälle. Puut kaadetaan ja tuodaan karsintalinjalle kuormaimen päähän asennetulla kaatolaitteella. Peruskoneena on monitoimikoneen alusta tai kuormatraktorista rakennettu alusta. Kuormaimen ulottuvuus on yleensä 10 metriä. Kuormainharvesterissa kaadon, karsinnan ja katkonnan suorittava monitoimiosa on kuormaimen päässä. Peruskoneena on monitoimikonealusta, kuormatraktorista rakennettu al usta tai kaivukone. Kuormai nharvestereiden kuormaimen ulottuvuus on 8-10 metna, pienten kuo rmainharvestereiden 6-8 metriä. 2 MONITOIMIKONEEN KÄYITÖ 2 2.1 Tekninen soveltuvuusalue Ha rvesterit soveltuvat päätehakkuisiin (= suojuspuu-, siemenpuu- ja avohakkuut). Kuormainha rvesterit soveltuvat sekä pääte- että harve nnushakkuisiin. Pienten kuormainharvestereiden käyttöalueena ovat pienirunkoiset harvennushakkuut. 2.2 Taloudellinen soveltuvuusalue Monitoimikoneet tulee työllistää ensisijaisesti sellaisissa kohteissa, joissa niiden käytöllä päästään muita vaihtoehtoisia menetelmiä edullisempiin korjuukustannuksiin.

MONI TOIMI KONE- ~~~~~~~~- OPAS Monitoimikoneen käytön taloudellinen kannattavuus vaihtelee vuosittain maksuratkaisujen mukaan. Uusien maksujen tultua käyttöön tulee niiden aiheuttamat muutokset selvittää Susy- taivastaavin vaihtoehtolaskelmin. Korjuu monitoimikoneella on hakkuumiesmenetelmiin verrattuna edullisimmillaan päätehakkuukuusikoissa. Suuri rungonkoko ja runsas lumi parantavat vielä koneellisen korjuun kustannuskilpailukykyä, jota puolestaan huonontaa lehtipuuosuuden lisääntyminen. Harvennushakkuissa koneellinen puunkorjuu on hakkuumiesmenetelmiin verrattuna edullisinta kuusikoiden myöhemmissä harvennuksissa. Jos poistettavien runkojen koko pienenee ja lehtipuuosuus suurenee, koneellisen puunkorjuun kustannuskilpailukyky huononee. HARVESTERITYYPPIEN SOVEL TUVUUSALUEET Päätehakkuu 1-harv. Muu harvennus m3/runko 50 100 200 300 400 500 3

MONI- TOIMI- KONE OPAS~~~~~~~~~ 2.3 Käyttö Monitoimikonetta on varauduttava työllistämään ympäri vuoden 3-5 vuoden ajan. Monitoimikoneen vuotuiseen puutavaranvalmistusmäärään vaikuttavat leimikko-olosuhteet, joista tärkein on runkojen koko. Vieressä eräitä ohjearvoja valmistusmääristä: Koneiden tehokas käyttö edellyttää, että urakoitsijalla/kuljettajalla on tiedossaan vähintään seuraava työmaa toi- Päätebakkuu m 3 /vuosi - Harvesieri 30000-55000 - Kuormainharvesieri + Etelä- ja Keski-Suomi 25000-50000 + Pohjois-Suomi 20000-30000 Harvennushakkuu - Kuormainharvesieri 20 000-30000 - Pieni kuormainharvesleri 8000-12000 mintaohjeineen sekä lisäksi, jos ma hdollista, seuraavien työmaiden sijaintipaikat. 3 TYÖMAASUUNNIITELU Leimikon raja - 2 x punainen nauha '.. - 1 Palstan raja - 1 x punainen nauha LEll"llk'k'O l(uijta lt-ilä,»''"'\ TILA { i \,, \ MITTAVAAYA ~.,.,1 "1o"" 4 T yömaan suunnittelussa tulee maastoja karttamerkkien osalta no udattaa niistä tehtyä suositusta. Rajat ja ajo urat on mo nitoimikonetyömailla merkittävä selvästi ja näkyvästi. Syksyllä tehtyjen merkintöjen säil yminen ja näkyvyys on syytä tarkastaa talvityömaita aloitettaessa. H arve nnushakkuissa ajourien tulee olla ma hdollisimman suoria ja ni iden välien o hjeiden mukaisia. Ha kkuua lueella o levat sähkö- ja puhelinlinjat tulee merkitä maastoon ja työmaakarta lle. Työmaakartta annetaan urakoitsija lle ennen työmaan aloitusta. 4 HAKKUUMENETELMÄT 4.1 Yleistä Periaatteena työskentelymenetelmää valittaes a tulee olla, että puutavara voidaan valmi taa nopeasti ja joustavasti koneen ominaisuudet huomioon ottaen. Menetelmän valinnassa tulee ottaa huomioon mitta- ja laatuvaatimukset sekä kasausjälki ja metsäkuljetus. 4.2 Päätehakkuut Harvesterin ylei immät ovat: ja kuormainharvesterin työskentelymenetelmät

MONI TOIMI KONE- ~~~~~~~~-OPAS Valmistus ed estä ja toiselta puolelta konetta kohtisuoraan ajouraa vasten. Käytetyin menetelmä Etelä- ja Keski-Suomessa (harvesteri, kuormainharvesteri). Menetelmän edut: - Metsäkuljetuksessa suuri tienvarsitiheys, kun voidaan ajaa joka toista ajouraa pitkin - Puutavaralajien lajittelu selkeää - Hakkuutähteet tulevat ajouralle (kantavuus) Menetelmän haitat: - Monitoimikoneella kapea ajouraväli - Lahoa ei aina pystytä havaitsemaan 2 Valmistus koneen edestä ja molemmilta puolilta kohtisuoraan ajouraa vasten. Menetelmää käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa (harvesteri, kuormainharvesteri). Menetelmän edut: - Monitoimikoneella leveä ajouraväli - Hakkuutähteet tulevat ajouralle (kantavuus) - Puutavaralajien lajittelu selkeää Menetelmän haitat: - Kaatuvat puut voivat hajottaa edellisen uran kasoja - Lahoa ei pystytä aina havaitsemaan 3 Valmistus edestä (viuhkamuodostelmassa) ja sivuilta koneen sivuille. Menetelmää käytetään kautta maan (kuormai nharvesteri). Menetelmän edut: - Laho pystytään havaitsemaan - Hakkuutähteet aadaan haluttuun paikkaan Menetelmän haitat: - Ajouraväli ei suurin mahdollinen puutavaran valmistuksessa ja metsäk uljetuksessa - Ei sovellu tihei iin, pitkärunkoisiin kohteisiin 5

MONI- TOIMI- KONE OPAS~~~~~~~~~ 4.3 Harvennushakkuut Tavoitteena monitoimikoneiden käyttöön perustavissa harvenn usha kk uissa ovat täyskoneelliset menetelmät. Kone voi työskennellä ajouralta käsin, jolloin työskentely nopeutuu, hakk uutåhteet tulevat ajourallejajäävä puusto vaurioituu vähemmän. Pienen kuormainharvesterin ajouraväli on 10-15 metriä. Monitoimikone valmistaa puutavaran kuljetusuralta käsin sen viereen ja muilta urilta käsin ( 1-2 kpl, leveys alle 3 m) koneesta poispäin mahdollisimman pitkälle kohti lä hintä k uljetusuraa. Metsäkuljetuksessa tavanomaisen kuormatraktorin ajouraväli on 20-30 metriä. Täyskoneellisessa harvenn usmenetelmässä tavanomaisen kuormainharve'.-. terin ajouraväli o n 20 metriä. Met'.-.äkuljetuskone kulkee samoja uria. Harvennusohjeita ja neuvoja poistettavien puiden valinnasta on o ppaan liitteenä (s. 12-13)... Jos metsäkuljetuksessa käytetään pienajokonetta, kulkee se samoja ajo uria (uraväli 10-15 m, leveys alle 3 m) kuin monitoimikone. Puutavara valmistetaan silloin jokaisella uralla uran viereen sen molemmin puolin. e ~: 6

MONI TOIMI KONE- ~~~~~~~~- OPAS 5 TYÖN JÄLKI 5.1 Yleistä Monitoimikonetyössä urakoitsija vastaa hyvästä työnjäljestä sekä urakanantaja n mää rittämien puutavaran mitta-ja laatuvaatimusten noudattamisesta. Ohjeet urakoitsijalle antaa työnjohto. 5.2 Apteeraus Sa hatukkien apteeraus eli katkaisukohdan määrittäminen on tärkei n yksittäinen sahatavaran laatuun ja arvoon vaikuttava seikka. Sen onnistuminen edellyttää, että saha tukkie n mitta- ja laatuvaatimukset tunnetaan. Rungon viat ja laatu näkyvät pa rhaiten pystypuusta. Sahatukkien laatuun vaikuttavat eniten oksat. Laho, mutkat ja liia n suuri le n ko us te kevät tukit sahausk.elvotto miksi. 5.3 Kasat Tavo itteena, muttei itsetarkoituksena tulee o lla hyvä kasau jälki, puutavaral~j it erilleen. Paksun lume n aikana tavoitteena tulee o ll a usean pölkyn kasat niiden löytämisen helpotta miseksi. Erityisesti harve nnus hakkuis a tulee välttää sekavaa kasausjälkeä. Kasoissa ei saa o l la hakkuutähteitä. 5.4 Laadun tarkkailu Sahatukkien laaduntarkkailu kuuluu jokapäiväi een rutiiniin. Luonte immin se ujuu työnjohdon, urakoitsijanja kuljettajien yhteistyönä: Laadun ta rkka ilemisessa on noudetta a yrityskohtaisia o hjeita. Laadun toteutumi esta va taa urakoitsija. 5.5 Korj uuva uriot Puunkorjuussa o n pyrittävä välttämään sekä puutava ran että harvennushakkuissa jäävän puusto n vaurioitumista. Monitoimikoneen syöttörullatja karsinta terät voivat vaurioittaa puutavaraa jonkin verran mekaa nisesti. Kumirullien käyttö sekä o losuhteiden mukaan oikea syöttörullien puristuspaine vähentävät puuaineen vaurioita. Työskentelytekniikalla ja hyvin teroitetulla teräketjulla voidaan vähentää kaadossa ja katkc?nnassa syntyviä repeämiä ja lo hkeam1a. Harvennusha kkuissa jäävään puustoon voi tulla vaurioita sekä puutavaran valmistuksessa monitoimikoneella että metsäkuljetuksessa. Puiden vaurioitumista voidaan vähe ntää mm. iten, että - korj uuajankohta valitaan oikein; ei kuusikoiden ha rvennuksia huono ti kantavilla mailla kelirikon tai ulan maan aikana - työmaa suunnitellaan huolellise ti - kuljettajalla o n hyvä työtekniikka ja että hän on huolellinen työ sään - kuljettajat koulutetaan - kuljettaja valitsee poistettavat puut. 7

MONI- TOIMI- KONE OPAS~~~~~~~~~ 6 VALVONTA Työn valvonta on tärkeä tehtävä m onitoimikonetyömailla. Kun työnjohtaja seuraa jatkuvasti puutava ran laatua, mittaustarkkuutta, ta lteeno to n tarkkuutta ym., korostuu niiden merkitys urakoitsijalle ja kuljettajalle. Kantojen korkeuteen on erityisesti talvella syytä kiinnittää huomiota. Koneen kuljettajan ja urakoitsija n tulee päivittäin valvoa mittalaitteen pituuden- ja läpimitanmittaustarkkuutta. Tarkistusmittausten tulosten perusteella mittalaite kalibroidaan. Puutteista ja epäkohdista on ilmoitettava heti puolin ja toisin. 7 ERITYISKYSYMYKSIÄ 7.1 Leimaus Mo nitoimiko neilla toteutettavissa. harvennushakkuissa tulee pyrkiä siihen, että koneenkuljettaja valitsee poistettavat puut. Kuljettajan tulee olla ammattitaitoinen ja koulutettu puidenvalintatehtävään. Etukäteen tehty leima us voi olla kuitenkin ta rpeen, kun esimerkiksi työskennellään pimeässä tai kun kohteessa o n poikkeuksellisen paljon via llisia puita. Leimaus tulee tehdä kirveellä ta i näkyvällä värillä kolmelle puolen runkoa ja mahdollisimman lähellä korjuuaja n kohtaa, jotteivät leimat ehdi tummua. Pystymittauskohteissa puut o n leimattava mitta uksen yhteydessä. 7.2 Monitoimikoneen käyttö talvella Monitoimikoneen käyttö o n hakkuumiesmenetelmiin verrattuna yleensä talvella edullisempaa kuin lumettomana aikana. Talvella mo nitoimikonekohteisiksi soveltuvat hyvin esimerkiksi upottavat kohteet ja tuoreiden kankaiden ha rvennuskuusikot. 7.3 Telat ja ketjut H ar e nnushakkuissa ei saa käyttää monitoimikonei sa eikä kuormatraktorei - sa teloja tai ketjuja ilman todellista tarv tta. Telojen ja ketjujen käytö tä työmaalla päättää urakanantajan edustaja. 7.4 Kuljettajan koulutus 8 Monitoimikoneen kuljettajalla on ottaa peru tietämys har ennushakkuiden metsänkäsittelystä. Tieto o n hankittavi a htei kunnan tai yrity ten järje - tämä ä koulutuk es a. Kuljettajan on hallittava tar itta at tiedot, e nnen kuin ryht alit emaan puita. Yrityskohtaiet erit istiedot on mahdolli ta aada vain urakanantajayrit k en järjestämässä koulutuk es a.

7.5 TYÖ TURVALLISUUS... ~ Urakanantajan ja urakoitsijan väliset työsuojeluasiat vastuusuhteineen - Työmaan suunnittelijalla on vastuu vaaroista, jotka aiheutuvat siitä, että toimitaan suunnitelmien mukaisesti (pehmeiköt, kaltevuudet, sähkölinjat). Jos suunnittelija ei ole hakkuuoikeuden omistavasta yrityksestä (vaan esim. metsänhoitoyhdistyksestä), vastaa hakkuuoikeuden omistaja kuitenkin suunnitelmasta (suunnitelma tulee tarkastaa niiltä osin). - Jos ei toimita työmaasuunnitelman mukaan, siirtyy vastuu siitä poikkeamisesta kuljettajalle tai urakoitsijalle. - Työn suorittaja on vastuussa siitä, ettei esimerkiksi teiden käyttäjille aiheudu vaaraa. Liikennemerkit eivät vapauta vastuusta. - Urakanantaja voi edellyttää, että työhön tuleva kone täyttää työturvallisuusmääräykset. - Urakanantajalla on työn keskeyttämisoikeus, jos työstä aiheutuu vaaraa ulkopuolisille. - Urakanantajalla on velvollisuus antaa sellaisia ohjeita, ettei vaaratilanteita pääse syntymään useiden urakoitsijoiden (monitoimikone - kuormatraktori - kuorma-auto) toimiessa samanaikaisesti työmaalla. - Vastuu varsinaisen työn turvallisuudesta on työn suorittajalla (kuljettajalla).... Urakoitsijan ja kuljettajan väliset työsuojelukysymykset vastuukysymyksineen - Urakoitsija vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta. - Urakoitsija on velvollinen opettamaan kuljettajalleen turvallisen työskentelytavan. - Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava urakoitsijalle vioista tai puutteellisuuksista, jotka saattavat aiheuttaa tapaturmia.... ~ Koneiden käyttöön liittyvät työturvallisuusasiat (työmaan yleinen turvallisuus, koneen käyttö ja huolto) - Konekohtaisia turvaetäisyyksiä on noudatettava. - Monitoimikoneissa puiden katkaisuvaiheessa katkeava ketju lentää lujaa ja pitkälle. Puut tulisi katkoa siten, ettei kuljettaja (ohjaamo) ole sahan terälevyn linjalla, jos koneessa ei ole ketjun lentämistä estävää suojalaitetta. - Moottori tulee sammuttaa huoltojen, myös teräketjun vaihtamisen, ja korjausten ajaksi. - Huoltojen ja korjausten aikana sattuvia liukastumisia voidaan vähentää käyttämällä sopivia jalkineita ja asentamalla liukuesteet niihin paikkoihin, joissa joudutaan liikkumaan. 9

MONI- TOIMI- KONE OPAS~~~~~~~~~ 7.6 Luonnonsuojelu Urakoitsija ja koneenkuljettaja voivat toimillaan vaikuttaa luonnon tilaan. Työmailla käsitellään runsaasti öljyä, erilaisia muoveja ym., joiden joutuminen maahan tai jääminen huolto- tai varastopaikalle pilaa pohjavesiä tai maisemaa pitkänkin aikaa. 10

MONI TOIMI KONE- ~~~~~~~~- OPAS Muistiinpanoja: 11

LIITE MONI TOIMI KONE OPAS~~~~~~~~~ POISTETTAVIEN PUIDEN VALINTA ~._-dll~--="lit------:i!lf--------------päävaltapuut "--------------lisävaltapuut i&r--------------väli puut ~~+--------------aluspuut H~r-------------kehityskelvoton latvuskerros Kasvatettavien puiden tu lee olla: - puita, joilla on hyvä latvus ja jotka ovat tekni seltä laadultaan metsikön parhaita yksilöitä - terveitä ja vailla vikoja - kasvualustalle sopivaa puulajia Ohjeen mukaisen runkoluvun tai pohjapinta-alan saavuttamiseksi poistetaan alus- ja välipuut sekä lisäksi tarpeen mukaan lisä- ja päävaltapuita Kasvatettavan puuston tu lee jäädä mahdollisimman tasaiseksi ja kasvuvoimaiseksi HARVENNUSMALLIT Ensiharvennus perustuu runkolukuun ja valtapituuteen, muut harvennukset relaskoopilla saatavaan pohjapinta-alaan ja valtapituuteen Valtapituus on sadan paksuimman (hehtaarilla) kehityskelpoisen rungon keskipituus Runkoluvun määritys ja relaskooppikoealat sijoitetaan ajourien väliselle alueelle 12 Mänty, MT Mänty, VT - - Mänty, CT Kuusi, OMT-Ml Koivu, OMT-Ml (raudus) (hies) Etelä-Suomi ENSIHARVENNUS Valtapituus Pohjois-Suomi -11 m 12 m+ -11 m 12 m+ Runkoluku harvennuksen jälkeen, kpl/ha 1 400 1 100 1 200 1 000 1 300 1 000 1 200 1 000 1 100 800 900 700 1 400 1 200 1 200 1 000 1 100 700 - - 1 400 900 - -

Runkoluvun mittaus Monitoimikoneen kuormaimen ulottuvuuden avulla (segmentti) Koe~lakepillä (ympyrä) Tavoitetiheys, runkoa/ha Kuormaimen ulottuma, m 6 8 10 Puita/segmentti Koealan säde, m 3.99 5.64 Puita/ympyrä,_ 600 800-1 000 1 200-1 400 1 600 3 5 8 4 7 11 5 9 14 5 10 17 6 12 19 7 14 22 - ' ~ _,_ 3 6 4 8 5 10 6 12 7 14 8 16 - - Etelä-Suomi MUUT HARVENNUKSET Pohjapinta-ala, m2/ ha Pohjois-Suomi 14 16 18 20 22 2 4 Valtapltuua, m 14 L 1 0 14 16 -,-- 1 18 20 22 Valtapituus, m 1

MOSÄHHD Postiosoite: PL 194, 00131 HELSINKI Katuosoite: Fabianinkatu 9 B. 00130 HELSI KJ Puhe.Iin: (90)65 922 ISBN 951-673-114-7