PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Esittely 10.5.2010 klo 11:00 Lahti TASEANALYYSI Net Effect Oy KTT, TTL, HTM, Emeritusprof. Pentti Meklin
PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI Sisältö 1. Johdanto 2. Perusanalyysi kuntien taseista 3. Tasetietojen yhteismitallistaminen 4. Tunnuslukujen yhteismitallistaminen 5. Riskit 6. Päätelmiä Tarkemmat tiedot seuraavissa taulukoissa: Tiivistelmä 0. PERUSANALYYSIT.xlsx Tiivistelmä 1. YHTEISMITALLISTAMINEN.xlsx Tiivistelmä 2. RISKIT.xlsx
1. Johdanto - tarkastelun asemointia Uuden kunnan perustaminen Kunta/kuntakonserni a Tase, varat ja velat Kunta/kuntakonserni b Tase, varat ja velat Kunta/kuntakonserni c Tase, varat ja velat Uuden kunnan/kuntakonsernin tase? (taseesta johtuvat tulot ja menot) Hyötyvätkö tai kärvätkö joidenkin kuntien asukkkaat toisten tilanteesta? Kunta/kuntakonserni d Tase, varat ja velat Millaisia varoja, velkoja ja vastuita kukin kunta tuo uuden kunnan taseeseen? (>millaisia tuloja ja menoja)
1a. Varallisuus ja velat vai tulot ja menot? Varallisuus ja velka sinänsä vai niistä tulevaisuudessa seuraavat tulo- ja menovirrat? a. Velat joutuvat maksamaan kaikki uuden kunnan asukkaat, mutta käytännössä kunnilla on jatkuvasti tietty velkataso b. Varallisuus on monimutkaisempi ba. jatkaa entisessä käytössä, rahoitus verovaroilla bb. voidaan myydä bc. varallisuus tuottaa tuloa bd. aiheutuu lisävelvoitteita
1b. Kuva tilinpäätöksen tunnuslukujen perusteella 31.12.2009 2. Kuntien tilanne parempi: Timantit, jotka eivät ilmene tunnusluvusta - siirtyvät uudelle kunnalle 1.Tilinpäätöksen tunnuslukujen osoittama kuntien tilanne. Millainen kuva yksittäisistä kunnista? 3. Kuntien tilanne huonompi: Miinat, jotka eivät ilmene tunnusluvuista siirtyvät uudelle kunnalle
1c. Selvitystehtävä 1. Taloudellinen tilanne 2009 ja kehitys 2000-2009 2. Taseista näkymättömät negatiiviset tekijät 3. Taseista näkymättömät positiiviset tekijät 4. Yhtenäistettyjen tietojen vaikutus tilinpäätöksiin 5. Suoritetun tasetarkastelun merkitys kuntien yhdistymisen kannalta.
2. PERUSANALYYSI KUNTIEN TASEASEMASTA 2000-2009 Millainen on kuntien tilanne tilinpäätöluvuilla tarkasteltuna? Miten kunnat eroavat toisistaan tilinpäätöslukujen mukaan? Luvut (ei %-luvut) esitetään tunnusluvuittain Kunnittain yhteensä v. 2009 ja Suhteutettuna kunnittain /asukas v. 2009 Aikasarjat v. 2000-2009 ovat kaavioina liiteaineistona olevassa excel-taulukossa.
2a. KESKEISET TUNNUSLUVUT 2009 Yleiset Varallisuus /asukas Velat /asukas Lainasaamiset /asukas Nettovelka /asukas Omavaraisuusaste -% Nettovarallisuus Yli- tai alijäämä /asukas Tulorahoituksen riittävyys investointeihin Toimintatuotot/toimintakulut, % Investointien omahankintamenot /asukas/vuosi Vuosikate /asukas/vuosi Investointien tulorahoitus-% Vuosikate/poistot, % Rahoitusasema Rahoitusvarallisuus /asukas Rahavarat /asukas Lainasaamiset (kum) /asukas Suhteellinen velkaantuneisuus
3. Mitä tunnusluvut eivät kerro? Tasetietojen yhteismitallistaminen Timantit ja miinat ja miten niihin pitäisi Suhtautua a.poistoperusteiden erilaisuus b.keskeisen omaisuuden käyttötarkoitukset ja käyttöasteet c.voittoa tuottava varallisuus d.omaisuuden käypien arvojen ja tasearvojen vertailu e.käyttöomaisuuden korjausvelka
3a. Poistoperusteiden erot
Poistoprosentit v. 2009 Sumu-poistot/poistonalainen omaisuus*100
3b. Omaisuuden käyttötarkoitukset ja käyttöasteet v. 2009
3c. Voittoa/nettotuottoa tuottava varallisuus Rahoitustuotot rahoituskulut /asukas
3d. Käypien ja tasearvojen vertailu
3d. Käyvät arvot> tasearvot, /asukas
3d. Käyvät arvot > tasearvot hyödykelajeittain
3d. Käyvät arvot > tasearvot hyödykkeiden käyttötarkoituksen mukaan
3e. Korjausvelka rakennukset ja rakennelmat
3e. Korjausvelka ja korjaukset 2005-2009
4. Tunnusluvut yhteismitallistetuilla tiedoilla Edellä on käsitelty tilinpäätöksen tunnuslukuja. Näitä lukuja voidaan nyt täydentää oikaisemalla niitä varallisuuden käyvillä arvoilla ja korjausvelalla. Seuraavassa on taseen lukuihin on lisätty käypien arvojen ja tasearvojen erotus sekä vähennetty korjausvelka.
Varallisuus tasearvo +(käypä arvo>tasearvo) /asukas
Bruttovelka+korjausvelka /asukas
Oikaistu varallisuus oikaistu velka /asukas
5. TEHTÄVÄKOKONAISUUS RISKIT, JOTKA EIVÄT TASEESTA ILMENE Kunnilla voi olla kannettavanaan erilaisia riskejä 5a. Ympäristöriskejä 5b. Sopimusriskejä 5c. Antolainariskejä 5d. Takausriskejä ja 5e. Leasingvastuita Nämä voivat realisoitua kuntien yhdistyksen jälkeen.
5a. Ympäristöriskit Taulukko. Arvioita ympäristöriskeistä Päijät-Hämeen kunnissa. A. Maapinta-ala km2 B. As.luku 31.12.20 08 C. As.- tiheys/ maakm2 D. Luvat, ryhmä I, kpl E. Riskisuhdeluku D* 1 000/B F. Riskisuhdeluku D* 100/A G. Luvat, ryhmä II, kpl H. Riskisuhdeluku G* 1 000/ B I. Riskisuhdeluku G*100/ A J. Maaperään liittyvät riskit, kpl K. Riskisuhdeluku H* 1000/B L. Riskisuhdeluku H* 100/B M. Tiedot asiasta kunnan uusimmassa tilinpäätösaineistossa Artjärvi 176 1 466 8,3 7 4,8 4,0 19 13,0 10,8 17 11,6 9,7 Ei varsinaisesti esitetty Asikkala 564 8 604 15,3 8 0,9 1,4 31 3,6 5,5 63 7,3 11,2 Hartola 544 3 466 6,4 9 2,6 1,7 17 4,9 3,1 50 14,4 9,2 Ei ympäristöraporttia, valtatie 4 erityinen riskilähde Heinola 564 20 545 36,4 30 1,5 5,3 42 2,0 7,4 129 6,3 22,9 Ent. saha-alueen ympäristövastuu 150 000 EUR Hollola 463 21 747 47,0 23 1,1 5,0 37 1,7 8,0 144 6,6 31,1 Hämeenko ski 189 2 136 11,3 7 3,3 3,7 24 11,2 12,7 17 8,0 9,0 Ei varsinaisesti esitetty Kärkölä 258 4 927 19,1 9 1,8 3,5 29 5,9 11,2 47 9,5 18,2 Jätevesihuollon riskejä otettu huomioon Lahti 135 100 080 741,3 78 0,8 57,8 116 1,2 85,9 243 2,4 180,0 Laatii ympäristötilinpäätöksen, 18 indikaattoria Nastola 324 15 044 46,4 14 0,9 4,3 25 1,7 7,7 75 5,0 23,1 Orimattila 609 14 810 24,3 22 1,5 3,6 47 3,2 7,7 60 4,1 9,9 Padasjoki 523 3 513 6,7 13 3,7 2,5 13 3,7 2,5 34 9,7 6,5 Sysmä 667 4 509 6,8 14 3,1 2,1 33 7,3 4,9 40 8,9 6,0 Varaus liittyen ent. kaatopaikkaan; jätehuoltoselvitys laaditaan Yht. 5 016 200 847 40,0 234 1,2 4,7 433 2,2 8,6 919 4,6 18,3
5b. Sopimusriskit Sopimusvast uut kunta konserni Riski-% Lahti 25 411 500 25 461 500 5 % Heinola Orimattila Artjärvi Asikkala 46 310 3 % Hartola Hollola 52 714 Hämeenkoski 0 11 039 0 % Kärkölä 57 000 94 000 Nastola 349 879 Padasjoki 63 884 Sysmä PHSOTEY PHKK PHL LAHTI - Sopimusvastuu osiossa sopimusrikkomusmahdollisuus aiheuttaa arvioidun riskin
5c. Antolainat I Konsernin sisäiset Padasjokmattila Ori- Hämeen Art- antolainat Sysmä Nastola Kärkölä -koski Hollola Heinola Asikkala Hartola Lahti järvi YHT 1a. Elinkeinotoimintaan annetut lainat 5 578 20 3 460 0 0 204 116 256? 125 518 1b. Muuhun toimintaan annetut lainat 118 3 328 2 211 1 1 226 1 000 747 0 113 337? 121 968 II Konsernin ulkopuolelle annetut lainat 87 0 20 450 6 034? 6 591 Yhteensä 5 578 138 6 788 2 298 0 1 1 246 1 000 747 654 235 627? 254 077
5c. Antolainojen vapaamuotoiset arviot (1/2) Sysmä Lainoista 4,7 milj. on kunnan 100 %:lle kehitysyhtiölle annettua sijoituksiin kirjattua pääomalainaa. Se jää kunnan ratkaistavaksi, yhtiö ei siitä pysty vastaamaan. Ratkaisumalleja pohditaan. Yhtiössä tehtiin v. 2009 toiminnallisia muutoksia, tässä muodossa se pystyy hoitamaan vaihtuvien vastaavien antolainan 870500, teollisuushallit ovat 100 % vuokrattu ja yritystoiminta vakaata. Orimattila Elinkeinotoimintaan annettujen lainojen riskinä on hallien jääminen tyhjilleen, joka hallien hyvä logistinen sijainti huomioiden ei kuitenkaan ole kovin suuri. Vuokraajien vaihtumisen välillä saattaa kuitenkin olla ajanjaksoja, jolloin ei saada vuokratuloja. Elinkeinotoimintaan annetut lainat on kaikki annettu kaupungin 100 % omistamalle tytäryhtiölle, joten sitä kautta arvioiden tilanteen seuranta on hallinnassa. Muiden antolainojen osalta ei suurta riskiä paitsi Lämpöyhtiön osalta, jossa markkinoilta tulee kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Nastola 1b. Kohdasta kaikki lainat ovat tyttärille (100%) myönnettyjä lainoja, lainoista 721 t on pääomalainoja. Tytäryhtiöiden toimiala, varallisuus ja tilanne on siinä määrin vakaa, että kunnalla ei nähdä olevan merkittäviä riskejä lainojen suhteen. Kärkölä 560.000 euron laina Kärkölän Lämpö Oy:lle, riski 0%
5c. Antolainojen vapaamuotoiset arviot (2/2) Hämeenkoski Ei riskiä. Työterveys Wellamolle annettu 750 :n laina maksettu vasta vuonna 2010. Hollola 1b. Hollolan Asuntoltalot Oy ja Hollolan Palveluasunnot Oy, riskiarvio 10% II Nuorten lainat ym., riskiarvio 10 % Heinola Lainat koulutuskonsernille ja vuokrataloyhtiölle arvioidaan riskittömiksi Asikkala Kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle myönnetyssä lainassa riski on melko pieni. Yhtiö omistaa asuntoja, jotka on lähes 100-prosenttisesti vuokrattu. Hartola Yleisen taloudellisen tilanteen muutokset, jotka heijastuvat vuokralaisina toimiviin yrityksiin ovat suurin riski. Vieraalla pääomalla tehdyt investoinnit ovat raskaita ja jos vuokralla toimivien yritysten rahoitustilanne heikkenee niin kunnan kiinteistöyhtiön rahoitusriski kasvaa. Riskin määrittämiseksi olisi voitava määrittää vuokralaisena toimivan yrityksen kilpailukyky markkinoilla. Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiölle annettu 416 000 laina on käytännössä osamaksusopimus jolla säätiö hankkii toimitilat kunnalta.
5d. Takausriskit Takaukset Kunta Konserni Tytäryhtiöt Muut Yhteensä Yhteensä Riski-% Lahti 68 419 070 879 749 69 298 819 1 356 065 5 % Heinola 1 288 979 151 375 1 440 354 1 451 232 0 % Orimattila 1 244 651 645 182 1 889 833 1 933 070 20 % Artjärvi 565 668 565 668 30 % Asikkala 9 244 975 436 058 9 681 033 5 % Hartola 4 269 034 3 450 000 7 719 034 30 % Hollola 11 288 906 889 306 12 178 212 12 178 212 40 % Hämeenkoski 21 818 24 132 10 % Kärkölä 1 123 000 1 129 000 0 % Nastola 1 922 356 0 % Padasjoki 1 677 362 10 % Sysmä 683 054 354 731 1 037 785 1 037 785 0 % PHSOTEY PHKK PHL
5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (1/3) HEINOLA KUNTA: Päijät Hämeen Jätehuolto Oy/ Osakkaan osuus lainan takausvastuusta 151 375. Takauksen saaneet kiinteistöyhtiöt fuuusiotu Hlan Vuokra-asuntoihin - Ei maksuhäiriöitä eikä taloudellista tukea kaupungilta. KONSERNI YHTEENSÄ: Tilinpäätöksen liitetiedossa oli väärä luku. Kunnantakausvastuiden lisäksi ETEVA kuntayhtymällä on takausvastuuta Uudenmaan Vammaispalvelusäätiön lainasta. Heinolan osuus vastuusta on 10 879 euroa. ARTJÄRVI Vesiosuuskunta Villihiisi 500 000 e Artjärven Tuomaskoti 65 668 e HÄMEENKOSKI Sopimustakaus P-H Op/Matkahuolto Oy:lle matkahuoltoasiamiehen puolesta, 5000 e. Tililuotto Nordea Pankki Oyj:lle Hämeenkosken Vanhustenkotiyhdistyksen puolesta 16819 e. KÄRKÖLÄ Kärkölän kunta ei ole myöntänyt takauksia kehitysyhtiöille tai elinkeinotoiminnalle. Takaukset: KOY Kärkölän Kivitasku 593.111 euroa ja Kärkölän Vanhustenkotiyhdistys ry 529.554 euroa. Muut taloudelliset vastuut: Takaisinostovastuu Järvelä vapaapalokunta ry 56.953 euroa.
5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (2/3) NASTOLA Nastolan kunnan takauksista 1.889.407 euroa on myönnetty kunnan tytäryhtiöille. Tytäryhtiöiden toimiala, varallisuus ja tilanne on siinä määrin vakaa, että kunnalla ei nähdä olevan merkittäviä riskejä takausten suhteen. SYSMÄ Sysmän Palvelutaloyhdistys ry, Leenharjun vesiosuuskunta, Etelä-Sysmän vesiosuuskunta, Pohjois-Sysmän vesiosuuskunta. Vuokrataloyhtiöt ovat lainansa hoitaneet, jos ei muuten, lainojen uudelleenjärjestelyllä. Muissa on vesiosuuskunnat, joilla on sitoumukset liittyjiltä, ei ole lainojen kanssa ongelmia. Ainoastaan Palvelutaloyhdistyksen (takaus 45 000 ) uimahallitoiminta on vaikeuksissa ilman kuntaa, kunta ostaa uintipalveluita kuntalaisille ja sitä kautta turvaa uimahallin toimintaa. ORIMATTILA Orimattilan Vanhustentaloyhdistys r.y. 460 teur, Piikainkyrön Vesiosuuskunta 185 teur. Muut takaukset ovat tytäryhtiöiden lainoihin (kaikissa 2009 nostetuissa yhtiön omistusosuus 100 %). Yksi takaus, joka on konsernin ulkopuolelle annettu ja jossa on suurempi riski. Toiminta on kuitenkin kunnan peruspalvelutuotantoa tukevaa ja mikäli riski realisoituu, on todennäköistä, että toiminta ainakin joiltain osin tulee otettavaksi osaksi kaupungin toimintaa.
5d. Takausriskien vapaamuotoiset arviot (3/3) PADASJOKI Montreal-halli 2 milj e (välilllinen omistus 100 %) GTC -halli 600.000 e (lunastussopimus) Vuokrataloyhtiöt 2,4 milj (välillinen omistus 100 %) HARTOLA Omavelkaisten takausten lisäksi kunta on antanut täytetakauksia Kiinteistö Oy Vasallin lainoille. Tilinpäätökseen on merkitty täytetakauksen kohteena olevan lainan saldo tilinpäätöshetkellä, mutta kiinteistöosakeyhtiön pankille ensisijaiseksi vakuudeksi antamien kiinteistökiinnitysten arvoa ei ole arvioitu, joten kunnan todellista takausvastuuta on vaikea selvittää. Muut = vesiosuuskunnat. LAHTI Takausriskinä arvioidaan mahdolliset tytäryhteisön maksuvaikeudet, tai rahoittajan konkurssi ASIAKKALA Tytäryhtiön lainan takaus koskee Asikkalatalot Oy:tä. Muut = annettu yhdelle vesiosuuskunnalle. HOLLOLA Takaukset muiden puolesta Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy 1 009 127,00 151 375,00 252 287,00 Hollolan palvelutaloyhdistys Huili ry 1 681 879,26 659 196,59 716 011,59 Herralan VPK 304 027,00 78 735,13 82 245,87 2 995 033,26 889 306,72 1 050 544,46
5e. Leasingvastuut Kunta Konserni 2010 eräänt. myöhemmin yhteensä 2010 eräänt. myöhemmin yhteensä Riski-% Lahti 1 289 717 2 303 127 3 592 844 5 361 363 18 649 397 24 010 760 5 % Heinola 122 000 137 000 259 000 283 000 344 000 627 000 0 % Orimattila 79 004 170 636 249 640 564 622 5 % Artjärvi 19 333 13 490 32 823 30 % Asikkala 70 129 112 171 182 300 2 % Hartola 62 398 Hollola 237 828 322 748 560 576 402 727 594 267 996 994 Hämeenkoski 11 446 37 673 49 120 26 141 61 920 88 061 0 % Kärkölä 25 000 42 000 67 000 0 % Nastola 167 261 614 937 Padasjoki 75 645 280 573 356 218 Sysmä 7 325 10 017 17 342 33 072 54 411 87 483 0 % PHSOTEY 73 322 64 956 138 278 PHKK 1 756 296 2 636 370 4 392 667 PHL 46 519 43 339 110 509 NASTOLA Leasing -vastuiden osalta emme näe merkittäviä riskejä. ORIMATTILA Ei ole, leasing sopimukset ovat kaikki laitteita, joissa on vakuutusturva riskin varalta. LAHTI - Leasing osuudesta arvioitu mahdollinen rahoitusyhtiön konkurssi
6. Päätelmiä a. Varallisuus 1.Kuntien varallisuus vaihteli taseen mukaan. Muutamat näkökulmat ovat tärkeitä arvioitaessa merkitystä kuntien ydhistymisen kannalta. 2.Kuntien yhdistymisen kannalta oleellista on varojen käyttötarkoitus: a. Aineellisista hyödykkeistä suurin osa 100-85 % on tarkoitustaan vastaavassa käytössä > käyttö jatkunee lähes entisellään tulevaisuudessakin käyvästä arvon riippumatta. Oleellista on b. myytävissä oleva käyttöomaisuus > ei näyttäisi olevan suuressa määrin c. voittoa tuottava omaisuus > Lahdella, Heinolalla ja Padasjoella on varallisuutta > vaikuttaa veroprosentteihin
6. Päätelmiä b. 3. Kuntien taseissa olevien varallisuuserien käypä arvo usein ylittää kirjanpitoarvon vaihtelevasti arvojen määrittelyssä hankaluuksia Suurin osa tästä varallisuudesta on tarkoitustaan vastaavassa käytössä
6. Päätelmiä c. Velat ja vastuut 1.Kuntien velat ovat yhdistymisen jälkeen yhteisiä, oikeasti maksettavia, mutta käytännössä kunnilla on aina velkaa, joka pyrkii kasvamaan > oleellista on korko 2.Bruttovelkojen määrä /asukas vaihtelee, nettovelat (-lainasaamiset) muuttaa tilannetta, esim. Lahti 3. Käyttöomaisuuden korjausvelka myös vaihtelee. Korjausvelalla näytti olevan yhteyttä tehtyihin korjauksiin. 4. Kuntien riskien määrä vaihtelee
6. Päätelmiä d. Mikä osuus taseen sisältämillä ja niitä täydentävillä tiedoilla on kuntien yhdistymisen kokonaisuuteen? Kuntien yhdistymisen kannalta suurimmat hyödyt ja haitat tulevat muualta kuin taseesta Peilattuna uuden kunnan muodostamaan taseen kuvaamaan kokonaisuuteen, eivät yksittäisten kuntien vaikutukset kokonaisuuteen näytä ratkaisevan suurilta - Lahti Suurimmat vaikutukset eri kuntien kannalta tuleva tulo- ja menokehitys (tuloslaskelma).