Maatalouspolitiikka (2021) 2027 - reunaehtoja ja realismia - kyselyn tuloksia 27.3.2017 Juha Lappalainen
Painopistealueen luonnos ympäristökorvauksessa Painopistealue käytännössä: Suojavyökkeen tukitaso korkeampi Talviaikaiselle kasvipeitteisyydelle enemmän vaihtoehtoja Luonnonhoitopeltoalaa enemmän
Maatalouspolitiikka -tulotuet EU:n maatalouspolitiikka CAP (Common Agriculture Policy, ns. I-pilari) Kaikissa jäsenmaissa toimeenpano samalla lainsäädännöllä Maaseutuohjelma (ns. II-pilari) Valmistellaan kansallisesti, ohjelma hyväksytään komissiossa Luonnonhaittakorvaus -> korvaus epäsuotuisista luonnonolosuhteista Ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus -> korvataan normaalin lainsäädännön ylittävien toimenpiteiden kustannukset ja tulonmenetykset Luomu, investointitukia, nuoren viljelijän aloituki Kansallinen maatalouspolitiikka Liittymissopimuksen artiklat 141 (AB-tukialueet) ja 142 (C-tukialue) 141 on vakavien vaikeuksien tuki -> EU:n mielestä rakennekehitys korjaa kannattavuusongelmat 142 on pohjoinen tuki (62. leveyspiirin pohjoispuolella) -> pitkäaikainen tuki pysyvän ilmastohaitan alueella -> tuki ei saa lisätä tuotantoa verrattuna jäsenyyttä edeltävään tasoon Komissio seuraa ja muutokset hyväksytettävä komissiossa
Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013 2020 - arvio tilanteesta syksyllä 2016 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 EU Suora tuki 545 530 524 524 524 524 524 524 Maaseutuohjelma (EU+FI) FI LHK + lisäosa 542 542 553 548 553 533 533 533 Ymppi* 333 333 260 240 240 240 240 85 Luomu 32 32 44 45 46 47 48 49 EHK 52 52 50 50 50 50 50 50 Kansallinen tuki** 393 63+315 380 29+290 326 27+288 322+20 25+301 326+(10) 23+299 326-4 20+302 322 17+305 322 Yhteensä milj. euroa 1 865 1 837 1 757 1 749 1 749 1 716 1 717 1 563 Muutos vuoteen 2013, milj. euroa -28-108 -116-116 -149-148 -302 * sisältää luomun 2013/2014 **566 (447+119) milj. e vuonna 2007, 2015-2020 arvioitu VM:n budjettikehyksen/149aartiklan perusteella
149a artiklan mukainen päätös Enimmäismäärä milj. e 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Märehtijät 22,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siat ja siipikarja 16,00 16,00 14,50 13,00 11,50 9,00 6,50 Puutarhatalous 13,66 13,20 12,74 12,28 11,82 11,36 10,90 Peltoalaperusteiset tuet 10,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kotieläintilojen ha-tuki 9,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuki eräille viljelykasveille 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 62,93 29,20 27,24 25,28 23,32 20,36 17,40 Märehtijöiden ja tärkkelysperunen sekä avomaanvihannesten tukimäärät maksetaan osana EU:n suoria Tukia vuodesta 2015 alkaen.
EU:n kokonaan rahottama suora tuki Tuotantoon sidotut tuet (11%) Tuotantoon sidotut tuet (20 18 %) Nuoret tuottajat (n. 1%) Viherryttämistuki (30%) Tilatuki (tasatuki ja lisäosat) Perustuki (tasatuki ja lisäosat) Maksetaan tukioikeuden perusteella 6
Tuotantosidonnaiset tuet 2015 2020 (milj. eur) % M 2015 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lypsylehmät AB 30,60 % 32 32 32 32 32 32 Naudanlihantuotanto yht. 53,70 % 56,15 54,05 52 50,3 48,6 46,7 Lampaat ja vuohet yht. 2,70 % 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Valkuaiskasvit 6,00 % 6,3 6,3 6,3 6 5,7 5,5 Ruis 1,44 % 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Sokerijuurikas 0,96 % 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tärkkelysperuna 3,50 % 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Vihannekset AB 1,10 % 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 100 % 104,65 102,55 100,5 98,5 96,5 94,4 Osuus suorista tuista 20,00 % 19,60 % 19,20 % 18,80 % 18,40 % 18,00 %
Toteutuneen maataloupolitiikan vaikutus maitomarkkinoilla
Sianlihantuotannon markkinamarginaali Markkinamarginaali sianlihantuotantoon koostuu kolmesta menoerästä ja yhdestä tuloerästä. Katetuotto lasketaan yhdelle ruhopainoltaan 83 kiloa painavalle lihasialle. Sian ruokinnassa käytetään 38,3 kiloa seosrehua ja 213,6 kiloa ohraa. Lisäksi tuotannossa tarvitaan yksi porsas. Hinnat poimitaan Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelun ja Tilastokeskuksen julkaisemista virallisista tilastoista.
Luonnonhaittakorvaus (LHK) 3-osainen rakenne Degressio 150-300 ha -10 % Yli 300 ha -20 % Koskee myös kotieläintilan korotusta Kesannot ja LHP-nurmet max 25 % Kesannon vastapainona viljelykasveja, myös monimuotoisuuspellot ja viherlannoitusnurmi lasketaan viljelykasveiksi Tuki maksetaan myös pysyville nurmille
Ympäristökorvausohjelman rakenne Vähimmäisvaatimukset Ravinnetaulukot typpi/fosfori (valvontaotanta 1 %) Kasvinsuojeluaineiden käyttötutkinto Kasvinsuojeluruiskun testaus Tilakohtainen toimenpide 1 koulutuspäivä/tentti 3 m suojakaistat Viljelykiertosuunnitelma Viljavuustutkimus Viljelysuunnitelma Lohkokirjanpito Peltomaan laatutesti peruslohkoittain Muuta LHP+monimuotoisuuspellot AB max 20 % C max 15 % Sitoumus Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Lietelannan sijoittaminen peltoon 40 e/ha Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 40 e/ha Valumavesien hallinta - säätösalaojitus 70 e/ha - säätökastelu/kierrätys 250 e/ha Ympäristönhoitonurmet - suojavyöhyke 500/450 e/ha - moniv. ympäristönurmet 50 e/ha - luonnonhoitopelto 120/100 e/ha Talviaik. kasvipeitteisyys - kohdentamisalue 4/18/36/54 e/ha - muu maa 4/9/11 e/ha Org. kate puutarhakasvit ja siemenperuna 300/500 e/ha Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset (ei korvauksen perusteena) Perustaso mm. täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen Peltoluonnon monimuotoisuus - viherlannoitusnurmi 54 e/ha - kerääjäkasvi 100 e/ha - saneerauskasvi 300 e/ha - monimuot.pellot 300 e/ha Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu - Ryhmä 1 500 e/ha - Ryhmä 2 350 e/ha Tilakohtainen toimenpide 54/200 e/ha (edellytys lohkokoht. toimenpiteiden valinnalle) Geenipankkisäilytys: Alkuperäislajikkeet Varmuuskokoelmat Alkuperäisrodut Kosteikkojen hoito 450 e/ha Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 600/450 e/ha Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 e/ha Alkuperäisrotujen kasvatus 530/300 e/ey Sopimus * Punaisella tekstillä olevien lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta maksetaan vai ko. toimenpiteen korvaus, mustalla tekstillä olevia toimenpiteitä voi olla useita samalla lohkolla. ** Vihreällä tekstillä olevia lohkokohtaisia toimenpiteitä ei makseta pysyville nurmille.
Kysymyksiä valmistelun tueksi Mille tilarakenteelle? Viherryttäminen ja tuotantosidonnaiset tuet Painopisteet politiikassa varojen vähentyessä? Miten tuki kohdennetaan aktiiviviljelyyn? LHK rooli ja kehittämistarpeet? Miten ympäristökorvausjärjestelmää pitäisi kehittää? Nuorten houkuttelu alalle? Mitä ja millä välineillä investointeja tuetaan? Mitä välineitä tarvitaan markkinahäiriöihin (riskienhallinta)? Metsän rooli maaseutuohjelmassa? Yksinkertaistaminen? Miten ilmastonmuutos tulisi huomioida?
Vastauksia MTK liitot 9 kpl Valiokunnat 1 kpl Alueelliset valiokunnat 1 kpl Verkostot 1 kpl Valiokuntien ja verkostojen yksittäiset jäsenet 3 kpl Lihatalot (HKScan, Atria ja Snellman) yhteinen
Kysymys 1, viherryttäminen Byrokraattinen ja joustamaton, huonosti toimiva -> talonpoikaisjärki mukaan Ei saa siirtää varoja ilmastoimiin Viherryttämisestä ei tule luopua*2 Siirto II-pilariin nollaisi tulotukivaikutuksen -> pellon käytön/viljelyn kehittäminen kansallisesti tärkeissä asioissa Pysyviksi nurmiksi vain luonnonlaitumet -> rajoittaa peltokasvituotantoa harjoittavien tilojen laajentumista Peltojen hyvä hoito tulkinnanvarainen -> ei saa olla tukiehto Epäonnistunut mm. pysyvä nurmi, byrokraattinen -> ympin kehittäminen parempi Sinänsä kannatettava, mutta oltava kannustava, ei velvoittava Tavoitteet maa-, ei tilatasolla Painopiste kestävässä ruuantuotannossa Tulokselliseen viljelyyn kohdistetut lohkokohtaiset tuet
Kysymys 1, viherryttäminen Lähtökohdaksi ruokaturvallisuus Tuotantonurmet on vapautettava pysyvien nurmien uhasta Ei saa sulkea pois muita tukia Ei saa laajentaa ja tulee pyrkiä poistamaan Pitäisi saada ymmärrettävään muotoon, nyt viljelijät eivät ymmärrä tarkoitusta Voisi kokeilla vapaaehtoisena Vapaaehtoisuus johtaisi helposti tavoitteen kannalta tehottomaan ratkaisuun Malli, jossa viherryttäminen, pysyvät nurmet ja turvamaat muodostaisivat kokonaisuuden, olisi selvittämisen arvoinen
Kysymys 1, EFA Tukea tulisi painottaa valkuaiskasvien viljelyyn Koko Suomi vapautettava
Kysymys 1, tuotantosidonnaiset tuet Tuotantosidonnaisia tukia tulee olla enintään 20 prosenttia Ei saa pienentyä 20 prosentista (141) Tuotantoon tulee kohdistaa aiempaa suurempi osuus ja heikoimmille alueille*2 20 prosenttia on vähimmäistaso*3 Tuotantoon sidotut tuet on turvattava Käyttömahdollisuutta olisi paremminkin laajennettava
Kysymys 2, ympäristökorvausjärjestelmä (AECM) Nykyjärjestelmä on liian monimutkainen, valmistelu sis. monia virhearvioita Liikaa nurmitoimenpiteitä*3 Sitoumusmuutosten kritisointi (erityisesti lietelanta) Ympäristökorvausta ei tule kohdentaa liikaa*2 Ei ole perusteita korvamerkitä rahoja minkään alueen, vaan toimenpiteiden perusteella, alueellisesti tasapuolisesti Raivaus lopetettava*2 Nurmien hiilensidonta ei saa olla keskeinen osa ympin ilmastotoimenpiteitä Nurmet keskiöön hiilensidonnassa*2 Kestävä tehostaminen on hoidettava edunvalvonnassa ja kirjoituspöydällä ilman uutta byrokraattista taakkaa Sadonkorjuu osaksi ympäristöajattelua
Kysymys 2, ympäristökorvausjärjestelmä (AECM) Tulisi painottua lohkokohtaisesti, ei alueellisesti Lohkokohtaisia toimenpiteitä tulee tarkastella kriittisesti pl. suojavyöhykkeet Oltava alueellisesti tasapuolinen*2 Tilakohtainen ravinneseuranta*5 (ei lohkokohtainen), panostus parhaan satotason lohkoihin/satoihin Sadonkorjuuvaatimus tulee saada mukaan*5 Nurmi- ja metsävaltaisten alueiden huomiointi ilmastonsuojelussa Kannustavuus maan kasvukunnon ylläpitämiseen (nyt ei ole) Korjattu, hyvänlaatuinen sato vähentää ympäristökuormaa Luovutaan tilakohtaisesta toimenpiteestä -> paino lohkokohtaisiin Lohkokohtainen järjestelmä, jossa voisi edetä porras kerrallaan -> pitkän aikavälin päätökset keskiöön Tärkeää olisi nyt kartoittaa, miten hyvin nykyiset toimet vastaavat ilmastokysymyksiin
Kysymys 2, ympäristökorvausjärjestelmä (AECM) Suojavyöhykkeet vain vesistöjen varsille rajatulla leveydellä Pyrittävä hyvään satoon Palkokasvien viljelyyn kannustettava Tuotannon tehokkuudesta tulisi palkita Leikkaa liikaa panosten käyttöä rehuntuotannossa Laaja-alaisuus säilytettävä myös jatkossa, jos luovumme, niin seurauksena herkästi normiohjaus Laatikkomallista portaikkoajatteluun Nykyisiä toimenpiteitä ei voi kohdentaa enää enempää Nykyistä tasapuolisempi alueellinen kohdentaminen ja mieluummin luopumista lohkokohtaisista toimenpiteistä Emme kannata nurmiviljelyn nostamista keskiöön Suunta lohkokohtaisiin toimenpiteisiin Jos lannoittaa, pitää korjata sato
Kysymys 2, ympäristökorvausjärjestelmä (AECM) Julkishyödykkeiden/ekosysteemipalveluiden liittäminen mukaan on utopistista Julkishyödykkeiden/ekosysteemipalveluiden liittäminen mukaan toimii parhaiten ympäristösopimusten tyyppisessä mallissa Hyvin hoidettu tuottava maatalousympäristö on julkishyödyke Julkishyödykkeet olisi tuotteistettava ja oltava tilakohtainen toimenpide Julkishyödykkeiden/ekosysteemipalveluiden merkitys tiheästi asutuilla alueilla on kasvava -> Olisi perusteltua tarkastella ekosysteemispalveluita suhteellisen ennakkoluulottomasti Parissa vastauksessa yhdistettiin matkailuun Laajaperäisyyden tukemisesta tulisi siirtyä kohti valkuaiskasvien viljelyä Varat tulisi kohdentaa LHK:lle ja EHK:lle Nurmiviljelyn kautta tapahtuva hiilensidonta edellyttäisi sitten nurmisadon käyttöä energiasektorilla
Kysymys 3, aktiiviviljelijä Muutos oli muutos huonompaan Nykyistä aktiiviviljelijän määritelmää ei tarvita Kohdentaminen aktiiviviljelyyn tuo byrokratiaa Herkkä kysymys (myös järjestöpoliittisesti), nykyinen malli ei toimi Tosiasiassa päätoimisia on hyvin vähän, joten tuloja mittaavan kriteerin käyttö on erittäin vaarallista ja johtaa valtavaan byrokratiaan Peltoviljelyssä tavoite sadon tuottamisesta, yhteiskunnan toimenpiteissä sitoutuminen tavoitteeseen Sadonkorjuuvelvoite tulee palauttaa -> kiivas keskustelu, jakaa mielipiteitä Ikärajat takaisin, ei eläkeläisille*3, joka 2. vuosi tuloja verolomakkeella (paitsi ) Nykyisellä määritelmällä ei ollut vaikutusta Pitää olla myyntituloa, tukioikeudet tulee poistaa Epäonnistunut nykyisellään
Kysymys 3, aktiiviviljelijä Pääosa toimeentulosta maataloudesta ja tuottaa hyödykkeitä joko ruokaketjuun tai yhteiskunnalle Jos ei tule satoa, niin vaikea on pitää aktiiviviljelijänä Eläkkeen on katkaistava tukien maksaminen, luopumiseen on kannustettava Myyntituloja on tultava säännöllisesti, rajaksi 200 e/ha vuodessa Tuottamattoman toiminnan tukeminen on uskottavuuden kannalta ongelmallista Tuissa pitää jatkossa olla yläikäraja Tulisi harkita 20-30 ha alarajaa tukijärjestelmän piiriin pääsemiseksi*2 Aktiiviviljelijä viljelee aktiivisesti päätoimisuudesta riippumatta Emme näe tarvetta tältä osin kohdentaa tukia uusilla hallinnollisilla keinoilla
Kysymys 4, LHK (ANC) Ei monimutkaistamista Jo nyt monimutkainen, ei pidä monimutkaistaa lisää Ei suurempaa tukea kotieläintuotannolle, tulee ohjata kotieläintuotannon kautta maksettavaksi*2 Tulee ohjata nykyistä suuremmille tiloille -> alarajan nosto Nykyistä suurempi osuus ohjelman varoista*2, kuten myös EHK:lle ja kohdentaminen vain markkinalähtöiseen viljelyyn Nykyinen hyvä ja syytä säilyttää yksinkertaisena Tilakohtaista 5 ha alarajaa on nostettava ylöspäin -> enemmän aktiiviviljelyyn Kohdennettava eniten luonnonolosuhteista kärsiville Eläimet nykyistä enemmän huomioon Osuus mahdollisimman korkea, kotieläinkorotuksessa portaaton malli Tärkeä osa
Kysymys 4, LHK (ANC) Ruotsissa luokitus vaikuttaa maan hintaan/vuokraan -> olisi hyvä suunta meille LHK on perusteltua pitää edelleen oleellisena osana tukijärjestelmää
Kysymys 5, nuoret Nykyvälineet ovat riittävät*2 Ha-tuen korotus (ei ole EU:n suosiossa) Aloitustuki ja investointituen korotus LUTU:n ollessa epäsuosiossa Markkinat ja positiivinen mielikuva ratkaisevat*5 Oikeudenmukainen tulonjako elintarvikeketjussa*2 Nuoren viljelijän tukea tulee maksaa 40 v ikään asti Nuoren viljelijän tukea tulee maksaa vain muutama vuosi aloittamisen jälkeen Tilaan tulee päästä kiinni riittävän aikaisin*2 ja huomioida tuessa myös eri yritysmuodot*2 5 v -> 10 v*2, oltava pidempi kuin 5 v Tuettava nuoria joustavasti yritysmuodosta riippumatta, myös vaiheittainen spv Osa neuvonnasta pitäisi kohdentaa nuorille Tulee edistää veroratkaisuilla*2
Kysymys 6, kilpailukyky ja tuottavuus Ongelmat ovat tuotannon kannattavuudesta Heikko kannattavuus Ovatko korkeat tukiprosentit ja korkea tuloraja paras malli? Tuen pääomittuminen investointihyödykkeisiin on ongelma Jos vakuudet tulisivat EU:lta, niin korkomarginaali markkinaehtoisissa lainoissa voisi olla nykyistä pienempi Rahoituselementtien ja riskienhallinnan käyttöönotto aiheuttaisivat merkittävän pudotuksen tukitasoihin Investointituella tulisi kannustaa uuden tekniikan käyttöönottoa kasvinviljelyssä Ongelmana riskirahoituksen saaminen, kansallinen rakennuslainsäädäntö Kilpailulainsäädännön helpottaminen tuottajaorganisaatioiden yhteistyössä, korkotuki yhteisiin hankkeisiin Rahoitusvälineiden käyttöönottoa on kannatettavaa, nykyinen järjestelmä ei tule riittämään
Kysymys 6, kilpailukyky ja tuottavuus Suurin ongelma pankkien kiristyneet vakuusvaatimukset, avustustasot ovat vähintään riittävällä tasolla ja valuvat seuraavalle portaalle Poliittinen tilanne ei saisi vaikuttaa Makeran rahoitukseen*2 EU:n lainarahasto voisi olla lisänä, mutta sulkisiko pois nykyisen järjestelmän? Korotetut avustukset yhteisinvestointeihin, koneasemien ja urakoinnin edistäminen Valtion takaus eläinpääoman hankintaan EU:n rahoitusvälineitä ei saa ottaa käyttöön viljelijöiden kustannuksella Itä-Suomen 141 Makera toimiessaan EU:n rahoitusvälineitä parempi Ongelmana pankkien varovaisuus ja maatalousosaajien puute Tarvitaan valtiontakauksia Isoissa investoinneissa vakuudet muodostavat ongelmia
Kysymys 6, kilpailukyky ja tuottavuus Takausohjelmat eivät ratkaise huonoa kannattavuutta -> paras ratkaisu olisi markkinoiden tasapainottaminen Avustus, korkotukilaina ja valtiontakaus tulee säilyttää Selvitettävä mahdollisuus maksaa inv.tuki eläinpaikkojen perusteella Riittävä teho edellyttää merkittäviä avustustasoja Erityisen tärkeää on kehittää kotimaista valkuaistuotantoa ja taata kilpailukykyinen viljantuotanto Pitäisi kohdentaa merkittävästi nykyistä kustannustehokkaampiin hankkeisiin Investointitukitasot tulee säilyttää vähintäänkin nykyisellään Ongelma on, että tuki nostaa hankintojen hintoja Tulisi kannustaa nykyistä enemmän esim. yhteiskuivureihin*2 Pitäisi kohdentaa myös nykyistä pienempiin investointeihin Mieluummin korkotukilaina kuin EU:n rahoitusväline
Kysymys 7, markkinatoimenpiteet Ei leikkauksia nykyisiin tukiin Turvaverkoista on luovuttu poliittisilla päätöksillä ja nykyiset välineet eivät ole riittäviä Vakuutusjärjestelmä ei tarjoa ratkaisua, ellei se tuo mukanaan merkittävästi uutta rahaa Markkinoilla vakuutuksia Vapaaehtoiset vakuutukset riittävät, mutta tuotekehittely kesken Markkinainformaation saatavuutta tulee parantaa Nykyisten tukien leikkaamista uusiin välineisiin ei pidä hevin sallia Interventiojärjestelmää parannettava Verotuksen tasausvarauksen nostaminen 100 000 euroon Tuotantokiintiöt ja turvaverkoksi tulisi kehittää tulovakuuttamista
Kysymys 7, markkinatoimenpiteet Interventio tulisi kriisien aikana korvata tuotannon hallintajärjestelmällä Esillä olleet vakuutusmallit eivät saa kannatusta Tulee vakavasti harkita tulontasausvälineiden käyttöönottoa kansallisten tukien rinnalla Tukipolitiikan ei tulisi rakentua markkinahäiriöiden pohjalle Vahvasti markkinapainotteinen tukipolitiikka voi johtaa tuen painottumiseen köyhempiin jäsenmaihin Olemassa olevat toimenpiteet ovat osoittautuneet liian hitaiksi Interventio/yksityinen varastointi ovat vain ongelmien siirtämistä -> toimilla on vaikutettava tuotettavaan määrään Hyvänä vuonna talletus, jonka voi lunastaa huonona vuonna Myös viljelijän pitää kantaa riskiä
Kysymys 8, yksinkertaistaminen Tilakohtainen könttätuki Suurpiirteisempi ja kevyempi tukijärjestelmä Kyllä*3 Suhtaudumme varauksella esitykseen -> helposti menetetään järjestelmän oikeudenmukaisuus ja tehokas kohdentaminen Luovutaan täydentävistä ehdoista*3, kevennetään täydentäviä ehtoja Ei tukien kohdentaminen ole ongelma, pitää purkaa byrokratiaa Olisi rakennettava alusta asti uusiksi*3, voisi hoitaa esim. ympin syysilmoitusten tavoin Tukioikeuksista luopuminen*2 Kyllä, 1x tukijärjestelmä huonommalla osumatarkkuudella Lohkokohtainen kirjanpito ö-mappiin Lohkon pinta-alan lukitseminen koko ohjelmakaudeksi
Kysymys 8, yksinkertaistaminen Eläinpalkkioiden valvontaseuraamusten kohtuullistaminen, ei kytkentää pintaalatukiin Sähköinen asiointi tulee ulottaa kaikkeen hallintoon Neuvonnallinen ote*3, mallia autokatsastuksesta Tarvitaan asennemuutos viranomaispuolella Nykyistä suurpiirteisempi tukijärjestelmä on yhteiskunnan hyväksyttävissä yhdistämällä se ympäristönsuojeluun Jäämme odottamaan hyviä ehdotuksia
Kysymys 9, metsätoimenpiteet Pellonmetsitys on lähes ainoita mahdollisia toimenpiteitä -> eloperäisten maiden ennallistaminen (metsitys) on perusteltua Ei sotketa metsää tähän Resurssit eivät riitä metsätoimenpiteisiin Ei ole keskusteltu, mutta peltoa tarvitsevien viljelijöiden tilannetta ei saa heikentää Pellonmetsitys voi olla osana ympäristöpolitiikka hankalasti viljeltävillä lohkoilla, jos tuet siirretään paremmille pelloille Epäedullisia lohkoja voidaan metsittää viljelijöiden omana valintana Huonojen peltojen metsitys ja tukien siirtäminen omien peltojen kesken Metsäteiden kunnostukseen, nykyinen uudistamisaikataulu liian löysä, jos puukauppa terveellä pohjalla, niin ei tarvitse erikseen tukea*2 Pellon metsitystä ei tule tukea Metsäpuolen tukien rahoituksen tultava muualta Voi harkita alueilla, jossa kaikki on kaukana ja pellot pieniä Metsittäminen on ok
Kysymys 10, maaseutupolitiikka Rahoitumalli ja -taso nykyisellään kohtuullisen oikea Leader -toiminnassa olisi painotettava hivenen enemmän elinkeinotoimintaa Kohdistaminen maaseudulle Kohdistaminen koko maahan Leaderille nykyistä pienempi rahoitus Leader tärkeä ja oltava riittävä rahoitus Leader nykyisellään hyvä ja rahoitus on turvattava Koko maassa tulee turvata elävä maaseutu ja maatalouden mahdollisuudet Leader ryhmien tulokset ovat olleet liian vähäisiä Toimenpiteet harvan asutuksen*2/alhaisen bkt:n alueille, tulee vahvistaa elinvoimaa ja yrittäjyyttä Leader nyt hyvä ja rahoitus riittävä Kohdistaminen heikommille alueille, rajaseutulisä Tieto- ja tieverkon kunnossapito, julkisen liikenteen kannustimet Infrahankkeet, tilusrakenteen kehittäminen ja digitalisaatio
Kysymys 10, maaseutupolitiikka Rahoitus pääasiassa maatalouteen Turvattava maaseudulla elämisen perusedellytykset Leader, pitäisi olla vaatimus toiminnan jatkumisesta tuen saamisen jälkeen -> käynnistämistuki, ei rahastusraha Maaseutu pitäisi ilmaista taajamamerkillä ja tavoitteena tulee olla kannattava maaseutu Kohdentaminen muuttotappioalueille
Mitä muuta Ympäristökorvauksen pitää olla kannustava ja tulovaikutteinen Tukikelpoisuus tuettomille pelloille EHK edellisen ohjelmakauden lopun tasolle Nykyinen kausi kaikkein epäonnistunein Nurmi nostettava erityisasemaan, luomua ei ollut kyselyssä EHK kannustavammaksi, II-pilaria, vähintään nykyrahoitus Niukkenevat resurssit tulee kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti ruuantuotantoon Oltava kansallinen tuki 1-mahaisille koko maassa Maatalouspolitiikan järkeistäminen elinkeinotoimintaa tukevaksi Avoimuutta elintarvikeketjuun Laajentava kasvinviljelytila ja laajentava luomukotieläintila naapureina!