Valtuustokauden 2013 31.5.2017 päättyessä 1 Huomioita valtuustokaudesta Kaupungin talouden tila Nyt päättyvän valtuustokauden voi sanoa olleen kaupungin taloudellisen tilanteen hallitsema. Talouttamme on vaivannut vakava epätasapaino tulojen ja menojen välillä niin, että kaupungin menot toistuvasti olivat tuloja suuremmat. Tätä kuvaavat valitettavan hyvin vuosien 2014 ja 2015 sangen raskaasti alijäämäiset tilinpäätökset, mutta alijäämäisyys sinänsä periytyi jo kauempaa. Niinpä kuluneella valtuustokaudella on tehty paljon kaupungin talouden eteen myös valtuustossa; on päätetty verojen korotuksista, hankittu lisää muita tuloja, muokattu tasetta, lomautettu henkilökuntaa, säästetty, tehostettu toimintaa ja saatukin sitä yhä taloudellisemmaksi sekä laadittu talouden tasapainottamisohjelma, muutamia mainitakseni. Myös isoja rakenteellisia muutoksia kaupungin toimintaan tehtiin. Näistä voidaan mainita kaupungin vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen Paimion Vesihuolto Oy:ksi sekä toisena kaupungin ruokapalveluja siivoustoimintojen ulkoistaminen myymällä nämä toiminnot Arkea Oy:lle. Näillä kummallakin on ollut merkittävä vaikutuksensa talouden tasapainottamisessa. Tänään valtuusto sai hyväksyä tilinpäätöksen viime vuodelta. Se oli positiivinen ja osaltaan kertoi siitä, että tehty työ on kannattanut, eikä sitä onnistumista kannata häivyttää kertaluonteisten erien taakse. Kuntarakenneuudistus Eduskunta hyväksyi kuntarakennelain, joka astui voimaan 1.7.2013. Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Niinpä valtiovarainministeriö määräsi 9.12.2013 toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Turun kaupunkiseudun 17 kunnan välillä. Päätöksen mukaan kaikkien selvitykseen osallistuvien kuntien osalta tehtävänä oli toimittaa kuntarakennelain 16 :n mukainen selvitys, jonka tuli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa niistä useammaksi kuin yhdeksi kunnaksi. Ministeriön määräyksellä Paimio oli mukana tässä kuntarakenneselvityksessä. Ministeriön määräämä erityinen kuntajakoselvitys tehtiin käytännössä vuoden 2014 aikana. Ministeriön nimeämät kuntajakoselvittäjät jättivät 28.11.2014 loppuraportin ja antoivat esityksensä, jonka mukaan 1.1.2017 perustettaisiin mm. uusi Turun kaupunki, johon yhdistyvät nykyiset Turun, Kaarinan ja Raision kaupungit sekä Liedon ja Ruskon kunnat.
2 Paimion kaupungin osalta kuntajakoselvittäjät totesivat, että osallistumalla tehtyyn Turun kaupunkiseudun kuntajakoselvitykseen, on Paimio täyttänyt kuntarakennelain mukaisen selvitysvelvollisuuden. Paimion kaupunginvaltuusto totesi 12.2.2015 edellä olevan sekä katsoi kuntajakoselvityksen päättyneeksi. Voidaan todeta, että kuntajakoselvityksen perusteella ei syntynyt muitakaan kuntaliitoksia Turun kaupunkiseudulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen rinnalla ja sen tärkeänä osana oli pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Hallitus katsoi, että laadukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden ja rahoituksen turvaamiseksi on muodostettava vahvat peruskunnat tai useamman kunnan muodostamat vahvat alueet. Tätä hanketta valmisteltiin monitahoisesti ja viime vaiheessa eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden puheenjohtajien keväällä 2014 sopimalta pohjalta. Paimion kaupunkikin antoi hankkeesta pyydettyjä lausuntoja 3-4 kertaa. Hankkeen kannalta keskeinen järjestämislakiesitys kaatui eduskunnassa perustuslaillisiin ongelmiin maaliskuussa 2015. Uudistuksen toteuttaminen siirtyi sen jälkeen eduskuntavaaleissa 2015 valitulle uudelle eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Sote- ja maakuntauudistus Edellä mainittu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaihtui pääministeri Juha Sipilän hallituksen mukaiseksi sote- ja maakuntauudistukseksi. Tämän mukaan maahan perustetaan 18 maakuntiin perustuvaa itsehallinnollista aluetta, joiden keskeisimpänä tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi maakunnille siirretään eräitä muita pienempiä tehtäviä, kuten mm. nykyiset maakuntaliittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä kunnilta pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuhallinnon tehtävät. Kaikkien näiden palveluiden järjestämisvastuu poistuu kunnilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta on yritetty toteuttaa jo pidemmän aikaa ja usean valtioneuvoston toimesta. Se itsessään kertoo siitä, miten perusteita uusiksi muokkaavan suuresta uudistuksesta on kysymys. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019 ja vaikka sen keskeisimmät lakiesitykset ovat vasta tulollaan eduskuntaan, en itse enää asettaisi kysymyksenalaiseksi itse uudistuksen toteutumista ja aikataulua. Sen sijaan on aivan hyvä ja tarpeellistakin pohtia sitä, että minkä laajuisena ja millaisilla siirtymäajoilla varustettuna uudistus saatetaan voimaan. Ja vaikka ei ennustaja olisikaan niin senkin arvaa todeta, että sote- ja maakuntauudistus on keskeisin huomenna alkavaan valtuustokauteen vaikuttava asiatekijä. Se tulee muokkaamaan kaikkien kuntien ja kaupunkien toiminnan perusteitaan myöten uusiksi.
3 Poimintoja valtuustokaudelta 2013-31.5.2017. - Maaseutuhallinnon osalta 1.1.2013 käynnistyi lainmukainen yhteistoiminta-alue Paimion, Kaarinan ja Paraisten kaupunkien sekä Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien välillä. Paimio toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. - Grene Noramaa Oy päätti v. 2013 sijoittaa toimintansa Paimioon, hankki sitä varten tarvittavan tontin ja käynnisti uusien toimitilojen rakentamisen YksYkkösen yritysalueelle. Yrityksen uudet toimitilat valmistuivat keväällä 2014. Toiminnan alkaminen merkitsi yli 30 työpaikan saamista Paimioon. - Kaupungin omistama Paimion Lämpökeskus Oy aloitti vuoden 2013 puolella n. 1,2 milj. euron pellettikattilan investoinnin. Tämä investointi valmistui keväällä 2014 ja se otettiin välittömästi käyttöön. Investoinnin myötä yhtiön kattiloiden kapasiteetti nousi n. 6 megawatilla ja samalla yhtiön lämmöntuotanto tapahtuu käytännössä kokonaan hakkeella ja puulla. - Vuoden 2013 aikana toteutuneen valmistelun ja loppuvuodesta tehtyjen päätösten mukaisesti Paimion Vesihuolto Oy aloitti toimintansa 1.1.2014. Yhtiön ensimmäinen toimintavuosi meni hyvin ja yhtiön tulos oli ennakoitua parempi ja näin on ollut tilanne myös yhtiön seuraavien toimintavuosien osalta. - Vuoden 2014 aikana laadittiin kaupungille ensimmäinen palvelustrategia. Se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.10.2014 ja sitä on sen jälkeen huolellisesti tarkasteltu valtuustossa myöhemminkin. - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö asettui Paimion parantolan tiloihin vuoden 2015 aikana ja aloitti toimintansa siellä. Sen myötä kaupunkiin siirtyi 94 uutta työpaikkaa ja lisäksi säätiö käyttää paimiolaisen elinkeinoelämän palveluita hyväksi. Samalla tämä merkitsi isoa askelta sen eteen, että kaikille paimiolaisille tärkeän ja arvokkaan Paimion parantolan tulevaisuus turvattuna otti ison askeleen eteenpäin. - Iso myönteinen asia oli ilman muuta Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin käynnistämä uusien toimitilojen rakentaminen vuoden 2015 aikana. - Kaupungin elinkeinoelämän puolelta on valitettavasti mainittava pitkät perinteet tosin toisella nimellä omaavan - GaV Groupin konkurssi ja sen myötä toiminnan loppuminen Paimion tehtaalla vuoden 2015 puolella. Myönteinen seikka vastaavasti oli, että vuoden 2016 puolella toiminta GaV Groupin tiloissa Vahasillan nimellä käynnistyi uudelleen ja syntyi työtä aikaisemman kaltaisella toimialalla. - Loppuvuodesta 2015 käynnistyi selvitys ruoka- ja siivouspalveluiden ulkoistamisesta Arkea Oy:lle, päätös tehtiin keväällä 2016 ja nämä toiminnot siirtyivät Arkea Oy:n hoidettavaksi 1.5.2016. - Monien paimiolaisten odottama ja myönteinen asia on, että Paimion Palvelukeskussäätiön hanke senioritalon toteuttamiseksi Paltanpuiston Palvelukeskuksen läheisyyteen vihdoin vuonna 2016 konkreettisesti käynnistyi. Tämä rakentaminen on todennäköisesti saamassa jatkoa ja lähivuosien kuluessa Paltanpuiston Palvelukeskuksen yhteyteen muodostuukin hyvä kokonaisuus palveluasumista, joka voi tukeutua palvelukeskuksen palveluihin.
4 Poimintoja investoinneista kuluneella valtuustokaudella - V. 2013 merkittävimpiä investointeja olivat Hanhijoen koulun laajennus 576.000, Timperintien parantaminen 216.000 ja Kiirulantien alueen kunnallistekniikan rakentaminen 155.000. - V. 2014 merkittävimpiä investointeja olivat Vistan koulukeskuksen Alatalon saneeraus n. 1,4 M ja Jokelan koulun rakennus 4:n saneeraus 630.000. Lisäksi v.2014 hankittiin maa-alueita Seppälän perikunnalta 570.000 eurolla ja Pekka Lampiselta 225.500 eurolla. - V. 2015 kaupungin toteutuneet nettoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen korkeat, noin 5,8 M. Merkittävin investointi oli Vistan koulukeskuksen saneeraus n. 4,3 M tuona vuotena. Muut talonrakennushankkeet olivat n. 718.000 ja julkisen käyttöomaisuuden hankkeet n. 721.000. - V. 2016 kaupungin toteutuneet investoinnit olivat n. 3,5 milj. euroa ja merkittävin investointi oli Vistan koulukeskuksen saneerauksen loppuun saattaminen, n. 2,6 M. Muista investoinneista todettakoon kunnallistekniikan rakentaminen ja uusiminen n. 470.000 eurolla. Arvoisat Valtuutetut Neljä vuotta ja viisi kuukautta on pitkä aika - se on tänä päivänä päättyvän valtuuston kauden pituus. Siihen on mahtunut paljon ja kaikenlaista, mitä edellä esittämillä poiminnoilla halusin havainnollistaa. Voimme todeta, että päättyvällä valtuustokaudella Paimion päättäjät ovat monta kertaa joutuneet isojen ratkaisujen eteen, niin viimeksi tänään. Nämä ratkaisut ovat myös syntyneet aina silloin, kun niiden aika on ollut ja valmistelu on ne päätettäväksi tuonut. Tämä valtuusto on saamansa arvostuksen teoillaan ansainnut. Kuntakenttä on kokonaisuudessaan ollut suurten muutosten ja pakko sanoa myös, että suurten muutosyritysten kohteena nyt päättyvän valtuustokauden aikana. Kaikki kaavaillut muutokset - edes valtioneuvoston aikomat - eivät ole toteutuneet, mutta monet ovat. Eikä muutoksen vauhti näytä yhtään hiipuvan, vaan sote- ja maakuntauudistuksen myötä edessä on historiallisen suuret muutokset. Niiden kaikkia vaikutuksia yksittäiseen kaupunkiin, Paimioon, on vaikea ennakoida, mutta ainakin itse suhtaudun luottavaisesti siihen, mitä tulee Paimion selviytymiseen niistä. Se edellyttää kuitenkin uudeltakin valtuustolta kykyä tehdä samalla tavalla päätöksiä kuin tämä valtuusto on tehnyt pitäen mielessä sen, että oman päätöksen kanssa on aina helpompi elää kuin muiden ulkoapäin tekemien ratkaisujen kanssa. Olen kuluneen valtuustokauden tilinpäätöksiin laatimissani kaupunginjohtajan katsauksissa lausunut suunnilleen samoin sanoin parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille sekä todennut, että ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö vastuullis-
5 ten päättäjien kanssa luo pohjaa kaupungin kehittymiselle. Nuo sanat uudistaessani lausun omasta ja kaupungin palkatun organisaation puolesta lämpimät kiitokset Teille Arvoisat Valtuutetut Paimion kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tekemistänne päätöksistä. Haluan kiittää Teitä jokaista, mutta erityisesti Teitä, jotka nyt jäätte pois valtuustossa tapahtuvasta päätöksenteosta. Toivotan Teille menestystä tästä eteenpäin. Ne Teistä, jotka jatkavat päätöksentekoa valtuustossa Paimion ja paimiolaisten hyväksi, toivotan lämpimästi tervetulleiksi. Hyvää Kesää! Jari Jussinmäki Kaupunginjohtaja