Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017
Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä Asukasbarometri 2016 -kyselyaineiston pohjalta saatu tuoretta tietoa asumistoiveista Kysely kohdistuu kaupunkimaisiin asuinympäristöihin, yli 10 000 asukkaan taajamiin 2
Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 65-74-vuotiaat 51,7 15,6 31,7 41,4 18,1 39,5 59,1 22,6 15,3 asuu nyt toivetalotyyppi toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa muu kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 3 Lähde: Asukasbarometri 2017
Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 75-84-vuotiaat 60,0 16,4 22,6 53,6 17,3 29,1 70,0 18,8 8,2 asuu nyt toivetalotyyppi toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa muu kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 4 Lähde: Asukasbarometri 2017
Asumistoiveet Toiveasumismuoto voi olla eri kun huomioidaan nykyinen elämäntilanne Rivitalo koetaan omakotitaloa useammin elämäntilanteeseen sopivana talotyyppinä 65-74-vuotiaista moni kuitenkin asuu omakotitalossa, joka on myös huomattavan monen yleinen toiveasumismuoto Yli 74-vuotiaiden kohdalla kerrostalon suosio on korkeampi Kuva: Janne Ulvinen / Ympäristöhallinnon kuvapankki 5
Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 41,3 41,3 13,7 13,6 65-74-vuotiaat 43,7 29,9 31,2 17,7 41,3 nykyinen asuinalue toiveasuinalue toiveasuinalue nykyisessä muu maaseutu elämäntilanteessa pientalovaltainen alue kerrostalovaltainen alue keskusta 6 Lähde: Asukasbarometri 2017
Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 36,8 44,8 18,5 16,4 75-84-vuotiaat 39,9 32,0 26,2 20,8 48,8 nykyinen asuinalue toiveasuinalue toiveasuinalue nykyisessä muu elämäntilanteessa maaseutu pientalovaltainen alue kerrostalovaltainen alue keskusta 7 Lähde: Asukasbarometri 2017
Asuinaluetoiveet Kerrostaloalueet keskustan ulkopuolella ovat ikääntyneiden yleisin asuinalue suurissa taajamissa Tämä ei kuitenkaan vastaa ihannealuetta Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasuinalueita Suurissa taajamissa asuvista 65-74-vuotiaista noin 10 prosenttia näkee maaseudun toiveasuinalueena Nykyisessä elämäntilanteessa keskustat nousevat selkeästi yleisimmäksi toiveasuinalueeksi Mahtuvatko kaikki keskustoihin? 8
Taustaa Tässä esitetyt tulokset ovat osa Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa - hanketta. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishanke tukee Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 2017 toteuttamista. Viidennes Suomen väestöstä on täyttänyt 65 vuotta Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja ja ennustetta sekä rekisteripohjaisia paikkatietoaineistoja (Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä 65 vuotta täyttäneitä Ikääntyneet on osassa analyyseistä jaettu kolmeen ikäryhmään: 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat, yli 84-vuotiaat Tässä on katsottu toiminnallisia alueluokituksia kuten taajama sen sijaan että tarkasteltaisiin kuntia 9
Ikääntyneitä eniten kaupungeissa suhteellinen kasvu nopeinta kehyskunnissa Ennuste 2030: 75 84-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan eniten vuoteen 2030 mennessä suurten ikäluokkien ikääntyessä, tämän jälkeen 65 74-vuotiaiden ikäluokka alkaa pienentyä Ennuste 2040: 75 84-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa selvästi Kuva: Laura Rautjoki / Ympäristöhallinnon kuvapankki 10
Ikääntyneet muuttavat harvoin 500 Muuttojen määrä ikäluokittain 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0-6 7-14 15-17 18-29 30-49 50-64 65-74 Yli 74 Koko väestö Muuttojen määrä 1000 asukasta kohden 11
Ikääntyneiden muutot ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä Ikääntyneiden muuttojen pituus (2010-2014) 65-74-vuotiaat Yli 74-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 0-1 km 1-5 km 5-20 km Etäisyys (km) 0-1 1,1-5 5,1-20 20,1-100 Yli 100 Koko väestö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 12
Yli 64-vuotiaiden asuinpaikan ja lähimmän palvelun välinen etäisyys Etäisyys palveluun metreinä Päivittäistavarakaupan saavutettavuus paras Mitä ikääntyneempiä ollaan, sitä lähempänä palveluita asutaan (ei näy tässä kuvassa) Päivittäistavarakauppa Posti Apteekki R-kioski Terveysasema Kirjasto Yli 1 km 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-250 251-500 501-1000 Yli 1000 metriä Lähde: VTJ/VRK 2015, Tilastokeskus 2014; Posti 2015; R-kioski 2015; THL 2016; Kirjastot.fi 2016 13
Ikääntyneet asuvat selvästi muuta väestöä väljemmin Ikääntyneiden asumisväljyys (2014) 65-74- vuotiaat 75-84- vuotiaat Yli 84-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Koko väestö Pinta-ala (m²/hlö) 7-29 30-39 40-49 50-59 60-79 80-99 100-0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: VTJ/VRK 2015 14
Ikääntyneiden asuminen erityyppisillä alueilla Ikääntyneiden sijaintia ja nykytilaa on tarkastelu paikkatietopohjaisten alueluokitusten avulla Koko maan kattavassa kaupunki-maaseutu-luokituksessa (2010) Suomi on jaettu seitsemään luokkaan, joista kolme on kaupunkimaisia ja neljä maaseutumaisia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (2015) on kuusi, ja ne kattavat ainoastaan kaupunkiseutujen taajama-alueet (Helsingin toiminnallisella alueella myös muut taajamat) Kuvaavat asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ikääntyneistä 62 % asuu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden alueella 15
16
Ikääntyneiden määrä kasvanut sekä kaupungissa että maaseudulla 65 74-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 75 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Yli 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2000 2014 2000 2014 2000 2014 Lähde: Tilastokeskus, SYKE 2010 17
Kaupungeissa eniten ikääntyneitä on sisemmän kaupunkialueen kerrostaloissa (251 000), maaseudulla ydinmaaseudun omakotitaloissa (103 000) 65 vuotta täyttäneet rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan kaupunki-maaseutu -luokissa (2014) Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Vanhainkodit ja muu ikääntyneiden laitoshoito Ikääntyneiden palvelutalot Muut rakennukset 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 18
Kaupunki- ja maaseutukeskukset saavat muuttovoittoa ikääntyneiden osalta 65-74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain (2010-2014) 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain (2010-2014) 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 19
Väestöennuste Asukasta 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 50-64-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 0 1980 2000 2020 2040 20
Väestöennuste Asukasta 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 65-74-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 0 1980 2000 2020 2040 21
Väestöennuste Asukasta 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 yli 75-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 0 1980 2000 2020 2040 22
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.
Lähes 170 000 65 vuotta täyttänyttä asuu autovyöhykkeillä 65 74-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) 75 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Yli 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 25
Vuonna 2030: Autovyöhykkeellä noin 240 000 65 vuotta täyttänyttä 26
Joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke ikääntyneiden muuttoliikkeen häviäjiä 65-74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2010-2014) 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2010-2014) 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 27
Keskeiset havainnot ja kysymykset Autovyöhykkeet ikääntyvät voimakkaasti Muuttavatko omakotitaloissa asuvat keskustoihin? Riittävätkö keskustojen asunnot? Ovatko alakeskukset kuten Malmi tai Hervanta vaihtoehto ydinkeskustalle? Maaseudun keskukset saavat muuttovoittoa hajaasutusalueelta ja pienistä taajamista Tällä hetkellä pysyminen omassa tutussa kodissa valtaosan ratkaisu keskimäärin vain noin 5 prosenttia yli 64-vuotiaista muuttaa vuoden aikana Miten palvelut järjestetään autovyöhykkeellä, jossa ei ole lähipalveluja? 28
Kiitos! 29