Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa Apua ja tukea aloittamiseen Koostanut: Elina Viro
Projektioppiminen on. oppiaineen sisältöjen syvälliseen ymmärrykseen ja työelämätaitojen kehitykseen tähtäävä opetuksen organisointimuoto, jossa olennaisia elementtejä ovat haastava ongelma, pitkäkestoisuus, autenttisuus, oppilaiden valinnanvapaus, reflektointi, monipuolinen palaute ja lopputuotoksen julkinen esittely. (Lamer ym., 2015) eri oppiaineita yhdistävää toiminnallista oppimista, jossa tutustutaan reaalimaailman ongelmiin ja yritetään ratkoa niitä. Tärkeintä on matka kohti ratkaisua, ei lopputulos. (Wolpert-Gawron, 2016) systemaattinen opetusmenetelmä, joka kytkee oppiaineiden sisältöjen ja työelämätaitojen opiskelun autenttisten kysymysten ympärille strukturoituun tutkimusprosessiin. (Markham ym., 2006)
Projektioppiminen -oppimistavoitteet OPS:n mukainen matematiikka Tieto ja ymmärrys oppiaineesta Työelämätaidot Ongelmanratkaisukyky Pitkäjänteisyys Ryhmätyöskentely Esiintyminen Tietotekniset taidot Tiedonkäsittely Itsearviointi Vastuunotto Ajanhallintataidot Epävarmuuden sietokyky Taito soveltaa oppimaansa uusiin tilanteisiin
Projektioppimisessa on samoja piirteitä verrattuna moniin muihin aktiivisen oppimisen työskentelymuotoihin. Ongelmalähtöinen oppiminen Ilmiöoppiminen Tutkiva oppiminen Yksilöllinen oppiminen Projektioppiminen
Opettajasta projektin ohjaajaksi - mikä muuttuu? Opettajan suhde opetustilanteen hallintaan Opettajan suhde opiskeltavaan substanssiin Opettajan suhde oppilaisiin Oppilaiden suhde toisiinsa Projekteissa voi herätä kysymyksiä, jotka ovat opettajan asiantuntemuksen ulkopuolella. Kaaoksen hyväksyminen Tilan antaminen oppilaille Opettaja ei siirrä opiskelijan päähän tietoa, vaan hän ohjaa oppilaat ottamaan tietyistä asioista selvää itse. Omalla subtanssiosaamisellaan opettaja osaa auttaa oppilaita kohdentamaan tiedonhakunsa olennaisiin asioihin. Oppimiskumppani Asiantuntijuuden jakaminen Yhteinen tiedonhankintaprosessi oppilaiden kanssa Rakennetaan yhteistä ymmärrystä Vastuu ryhmän tavoitteiden saavuttamisesta Kaavio: Mukaillen Buck Institute for Education järjestön opetuskäytäntöjen mallia.
Opettaja projektioppimisessa Suunnittele Luo uusi projekti tai muokkaa vanhaa Jätä oppilaille valinnanvapautta Luo oppimistavoitteet Mitä projektissa tulee oppia? Yhteys tavoitteiden ja työskentelyn välille Rakenna oppimiskulttuuri Yhteishenki Tutkimuksellisuus Oma-aloitteisuus Johda Luo puitteet Arvioi Organisoi ja aikatauluta Eriytä Ohjaa kysymyksin kohti tavoitteita Tarvittavat työkalut Vaihtelevat oppitunnit Erilaiset ohjaustrategiat Monipuolinen arviointi Arviointikriteerit oppilaiden tietoon projektin alussa Valmenna Sitouta Rohkaise Tue Huomioi sekä yksilö että ryhmätaso Kaavio: Mukaillen Buck Institute for Education järjestön opetuskäytäntöjen mallia.
Uusi OPS suhteessa projektioppimiseen Oppimiskäsitys: oppilaan aktiivinen rooli ja opettaja asiantuntijana Matematiikan hyödyllisyys omassa elämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa Opittujen asioiden välisten yhteyksien havaitseminen Monipuolinen arviointi Eriyttäminen Ilmiölähtöisyys Työelämätaidot Kielentäminen: täsmällinen matemaattinen ilmaisu sekä suullisesti että kirjallisesti
Ryhmäjako vinkkejä Homogeeniset ryhmät (matemaattiset taidot) Edistyneemmille ryhmille haastavampia aihepiirejä tai lisätehtäviä projektin aihepiiriin liittyen. Heikompien ryhmien tuotosten vaatimuksia voi keventää. Heterogeeniset ryhmät Taitavammat voivat neuvoa heikompia ja syventää samalla omaa osaamistaan. Monet projektit sisältävät myös paljon osioita, joissa tarvitaan myös muita taitoja kuin matemaattisia taitoja. Tällöin matemaattisesti heikommat voivat saada onnistumisen kokemuksia myös matematiikan tunneilla. Heillä on mahdollisuus päästä neuvomaan myös matemaattisesti lahjakkaampia oppilaita. E R I Y T T Ä M I N E N
Ryhmäjako vinkkejä Roolijako ja omat vastuualueet Vältytään vapaamatkustajista. Harjoitellaan työn jakamista. Harjoitellaan toimimista työelämässä, jossa usein eri ihmisillä on erilaiset roolit projektissa. Vaikka kaikki voivat tehdä kaikkea, vastuu on aina yhdellä. Projektipäällikkö Vastuu aikatauluista Tekstivastaava Huolehtii, että tulokset esitetään siististi ja ymmärrettävästi Tiedonhakuvastaava Huolehtii, että tavoitteissa vaaditut tiedot löytyvät Matematiikkavastaava Tarkistaa laskujen oikeellisuuden
Projektitöiden esitysvinkkejä Hyödynnä mahdollisuudet projektitöiden esittelyyn myös oman luokan ulkopuolella. Projektikilpailut (esim. StarT) Koulun sisäiset tapahtumat Näyttely käytävässä, posteriesitykset Tavoitteena oppia myös muiden ryhmien töistä eli varaa aikaa esittelytilaisuuteen. Keskusteluhetki jokaisen esityksen jälkeen. Vertaisarvioinnit Opponointi: Ryhmät voivat tutustua etukäteen jonkin toisen ryhmän työhön ja antaa palautetta sekä itse töistä että esityksestä. Tehtävät: Jokainen ryhmä tekee omasta aiheestaan muille ryhmille tehtävän ratkaistavaksi. Opasta ryhmiä ilmaisemaan asiat selkeästi ja yksinkertaisesti niin, että jokainen luokan oppilas ne ymmärtää. Apukuvat Miten matematiikkaa tulee kirjoittaa? Jäsentely Älä kirjoita mitään, mitä et itse ymmärrä.
Vinkkejä arviointiin Kuka arvioi: Oppilas itse (itsearviointi) Luokkakaverit (vertaisarviointi) Opettaja(t) Opettajan arvioinnin kohteita: Lopputuotos Esitys Ryhmätyöskentely Motivaatio Aikataulu Oppimispäiväkirja Vertaisarviointi: Työskentelyprosessin arviointi Samassa ryhmässä työskennelleet oppilaat arvioivat projektin lopussa toistensa työskentelyä. Kuka teki mitäkin? Tuotoksen/esityksen arviointi Muut ryhmät antavat palautetta. Muista kertoa projektin tavoitteista ja arvioinnista selkeästi projektin alussa!
Vinkkejä onnistuneeseen projektiin Muista, että tärkeintä on itse oppimisprosessi, ei lopputuotos! Anna oppilaiden ideoille riittävästi tilaa. Kontrolloi sopivasti. Lähtekää harjoittelemaan ensin suljetummilla projektiohjeilla ja sekä opettajan että oppilaiden projektityöskentelytaitojen karttuessa siirtykään avoimempiin tehtävänantoihin. Panostakaa projektitöiden esityksiin. Tämä myös oppimistilanne. Tue oppilaita kirjoittamaan omat tuloksensa niin, että kaikki luokkatoverit ymmärtävät. Muista, että tarkoituksena ei ole opettaa koko yläkoulun matematiikkaa projektien kautta vaan myös muita opetusmuotoja tarvitaan!
Oppilaiden kokemuksia hankkeen projekteista Tykkäsin siitä, kun kaikki tekivät jotakin ja siitä tuli kokonaisuus. Minusta oli hyötyä muillekin. [Parasta oli, että] pääsi välillä ääneen ja esiintymään, pelkkä opettajan kuuntelu ja yksin hiljaa tehtävien tekeminen on tylsää. Pidin siitä, että muiden töitä kuunnellessa oppi paljon matematiikasta. [Tykkäsin] kun kaikki oli mukana ja keskittyneenä projektin tekemisessä En pidä projekteista koska niistä joutuu kantamaan myös paljon vastuuta kouluajan ulkopuolella. [En pitänyt] siitä, että me ei tehty paljon yhteistyötä eikä kukaan selittänyt toiselle, mitä tehdään. [Parasta oli, että] aiheen sai päättää oman mielenkiinnon mukaan. Tiedon etsiminen oli mukavaa ja kaikki tiedot eivät löytyneet samalta sivulta
Opettajien kokemuksia hankkeen projekteista Oppilaat aktiivisemmassa roolissa kuin "tavallisilla" tunneilla. Oppilaiden yhteistyötaidot yllättivät positiivisesti. Ilmapiiri leppoisa, mutta työtkin etenivät. Projektioppimisessa oli hienosti yhdistetty käytäntöä, teoriaa ja vierailu. Aion itsekin suunnitelma samalla mallilla seuraavia projektejani. Koulun toiminta oli suurin este yhden projektin valmistumiselle. Projektin jäsenet kuuluvat koulun pesäpallojoukkueeseen ja harjoitukset osuivat usein matikantunteihin ja projekti jäi siksi kesken. Välillä avuntarvitsijoita oli 20 yhtä aikaa, mutta tämä ei toisaalta ole mitenkään normaalista poikkeava tilanne. Ryhmät pystyivät neuvomaan myös toinen toisiaan. Matemaattiset lahjakkuuserot tasoittuivat selvästi. Myös heikot oppilaat pääsivät loistamaan jollain toisella osa-alueella halutessaan. Oppilaat sai helposti mukaan projektiin. Yhdessä tehden kukaan ei jäänyt ulkopuoliseksi, kaikki olivat tavallaan samassa veneessä.
Lähteitä Buck Institute for Education. (2015). Gold Standard PBL: Project Based Teaching Practices. Saatavissa: www.bie.org/object/document/gold_standard_pbl_project_based_teaching_practices1. Lamer, J., Mergendoller, J., Boss, S. (2015). Setting the standard for projectbased learning. Markham, T., Larmer, J., Ravitz, J. (2006). Project Based Learning Handbook. Novato, CA: Buck Institute for Education. Wolpert-Gawron, H. (2016). DIY Project Based Learning for ELA and History. New York, Routledge. LUMA Suomen Projektioppiminen yläkoulun matematiikassa - kehittämishankkeen koulukokeiluissa kerätyt aineistot.