ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

Samankaltaiset tiedostot
Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sinisimpukkajauhon (Mytilus edulis) aminohappojen sulavuus porsailla

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Rehuako vesirutosta?

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Sikojen ruokintasuositukset 2014

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Hyönteiset rehuna Soveltuvuus ja ravintoarvo Lajit Turvallisuus

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Sikojen uudet ruokintasuositukset

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2017) 3664 final LIITTEET 1 2.

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

Kaura lehmien ruokinnassa

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Vasikoiden väkirehuruokinta

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Herne lisää lehmien maitotuotosta

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kanojen ruokinta luomussa

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Maississa mahdollisuus

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

valkuaisarvojärjestelmäksi

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

EvaPig. Yhtälöt ja kertoimet

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet

Matleena Perälä. Krillijauho porsaiden valkuaisrehuna. Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maatalouselinkeinojen koulutusohjelma

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Maa- ja metsätalousministeriön asetus rehujen virallisen valvonnan järjestämisestä

Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa kotimaisia tutkimustuloksia

Lihaisaa laatua koirallesi. Premium-luokan koiranruokasarja

Kasvisruokaa erilaisille asiakasryhmille

Ajankohtaisia asioita

Hyödyllinen puna-apila

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Ruokintastrategiat fosforin ja typen määrän vähentämiseksi sikojen lannassa. Maija Karhapää, Tiina Kortelainen ja Hanne Damgaard Poulsen

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehuanalyysiesimerkkejä

Mikrolevät lypsylehmien ruokinnassa: 2. Valkuaisen hyväksikäyttö

Uutuusmyslit! Korvaavat Supan kanin ja marsun vastaavat tuotteet

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Rehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Siipikarjatutkimus MTT:llä

Nurmesta rehua sioille Olisiko nurmesta uudeksi ruokainnovaatioksi? Lisäarvoa tuovat erilaiset innovaatiot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Rehua perunan käsittelyssä ja juustonvalmistuksessa syntyvistä sivujakeista

Valkuaiskasvit sikojen ja siipikarjan ruokinnassa

Nurmesta rehua sioille

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

NUKLOSPRAY Yoghurt. Ruokintaratkaisu kaikille porsaille

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Transkriptio:

ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Sika- ja siipikarjatutkimus tiina.kortelainen@mtt.fi hilkka.siljander-rasi@mtt.fi 10.06.2014

Lainsäädäntö: Simpukankuorista tehtyä jauhoa saa käyttää yksimahaisten ruokinnassa Simpukan sisäosista tehty jauho luokitellaan kalajauhoksi ja sen käyttö siipikarjalle on sallittu Hyönteisistä peräisin olevaa rasvaa saa käyttää yksimahaisten ruokinnassa Hyönteisistä peräisin oleva käsitelty eläinvalkuainen (PAP processed animal protein) on EU:ssa vasta käsittelyssä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 2

Sinisimpukka Mytilus edulis SLU, Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 3

MTT:n analyysituloksia, ravintoaineet, g/kg KA simpukkajauho: 800 Simpukkajauho 700 600 500 400 Simpukkajauho 300 200 100 0 Tuhka Raakavalkuainen Raakarasva Sokerit Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 4

Aminohapot g/ 16 g N, simpukkajauho: 9 8 7,8 7 7 6,2 6 5 4 3 2,3 3 4,5 4,3 4,2 4 5,3 4,9 Simpukkajauho Kalajauho Soijarouhe 2 1 1,4 1,1 1 1,3 0 Lysiini Metioniini Treoniini Valiini Kystiini Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 5

Kivennäisaineet g/kg KA, simpukkajauho: 35 33 30 25 21 20 15 11,3 Simpukkajauho Kalajauho Soijarouhe 10 7 5 3,8 3 0 Kalsium Fosfori Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 6

Aineisto ja menetelmät: 24 vieroitettua risteytysporsasta, elopaino n.13-20 kg 2 porsasta/karsina, eri pahnueista Ruokinta kolmesti päivässä, rehu kasteltiin, vesi vapaasti nipoista Sahanpurua kuivikkeena Ruokinta porrastettu viimeisenä päivänä Sikojen lopetus 3,5h aamuruokinnan jälkeen Ohutsuolen loppuosasta irrotettiin 50 60cm pätkä ja suolen sisältö kerättiin talteen ja pakastettiin analysointia varten Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 7

Koeryhmät, alkuperäinen ja korjattu: Ryhmä Jakso 0 Jakso 1 Jakso 2 Sikoja 1 Kontrolli Luomurehu 620 Luomurehu 631 Vähäproteiininen rehu 634 12 2 Simpukkajauho Luomurehu 620 Luomurehu 631 Simpukkarehu (30 % simpukkajauhoa) 12 Uusi koeryhmäjärjestys: Ryhmä Jakso 2 Sikoja 1 - Kontrolli Vähäproteiininen rehu 634 8 40 % simpukkarehua 635 (30 % 2 - Simpukkaryhmä simpukkajauhoa) + 60 % Taso 1 heravalkuaisrehua 8 3 - Simpukkaryhmä Taso 2 60 % simpukkarehua 635 (30 % simpukkajauhoa) + 40 % heravalkuaisrehua 8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 8

Simpukkajauhon analysoitu koostumus Simpukkajauho Analysoitu kemiallinen koostumus g/kg KA Kuiva-aine, g/kg 956 Tuhka 94 Raakavalkuainen 684 Raakarasva 105 NDF 59 ADF 17 ADF-N 1 Aminohapot, g/kg KA Histidiini 11,9 Isoleusiini 27 Leusiini 43,1 Lysiini 47,8 Metioniini 17 Fenyylialaniini 23,3 Treoniini 30,6 Valiini 29,8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 9

Aminohappojen ohutsuolisulavuudet: AID % SID % Endogeeninen typpi g/kg KA Histidiini 80,5 87,7 0,33 Isoleusiini 80,8 86,2 0,63 Leusiini 81,3 86,5 1,03 Lysiini 85,2 89,7 0,86 Metioniini 83,5 89,1 0,51 Fenyylialaniini 77,7 84,1 0,59 Treoniini 72,4 80,9 1,15 Valiini 84,8 89,7 0,81 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 10

Mustasotilaskärpäsen toukka Hermetia illucens FiBL, Forschungsinstitut für biologischen Landbau, Sveitsi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 11

800 MTT:n analyysituloksia, ravintoaineet g/kg KA, toukka: 700 600 500 400 300 200 100 Hermetia kuivattu, lihaluujauho Hermetia jauho, lihaluujauho rasva poistettu Hermetia kuivattu, hiilihydraattipitoinen materiaali Hermetia jauho, hiilihydraattipitoinen materiaali, rasva poistettu Hermetia talousjäte 0 Hermetia jauho, talousjäte, rasva poistettu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 12

9,0 Aminohapot g/ 16 g N, toukka: 8,0 7,8 7,0 6,0 6,2 6,1 5,2 5,3 5,0 4,0 3,0 3 3,9 4,5 4 4,9 Hermetia Kalajauho Soijarouhe 2,0 1,9 1,0 1,4 0,5 1 1,3 0,0 Lysiini Metioniini Treoniini Valiini Kystiini Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 13

Kivennäisaineet g /kg KA, toukka: Hermetia kuivattu, Hermetia kuivattu, lihaluujauho hiilihydraattipitoinen materiaali Hermetia talousjäte Kalajauho Soijarouhe Kalsium 37,1 6,3 24,0 33,0 3,0 Fosfori 6,7 5,6 4,8 21,0 7,0 Rauta mg/kg KA 97,8 74,4 155,6 320 206 Sinkki mg/kg KA 67,2 78,4 69,5 115 56 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 14

Aineisto ja menetelmät: 40 vieroitettua risteytysporsasta, elopaino n.13-20 kg 2 porsasta/karsina, eri pahnueista Ruokinta kahdesti päivässä, rehu kasteltiin, vesi vapaasti nipoista Sahanpurua kuivikkeena Ruokinta porrastettu viimeisenä päivänä Sikojen lopetus 3,5 h aamuruokinnan jälkeen Ohutsuolen loppuosasta irrotettiin 50 60 cm pätkä ja suolen sisältö kerättiin talteen ja pakastettiin analysointia varten Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 15

Toukkajauhoerät Kaksi erilaista rasvan erotusmenetelmää: 642 Erä 1: mekaaninen erotus 643 Erä 2: heksaaniuutto MTT Agrifood Research Finland 10.06.2014 16

Koeryhmät: Ryhmä Jakso 0, 4 d 1 - Kontrolli Luomurehu Luomurehu Jakso 1, 4-5 d Jakso 2, 7 d (+ 2 d siirtymäaika) Sikoja Tärkkelyspohjainen, vähäproteiininen rehu 8 89,8% tärkkelyspohjainen rehu (jossa 2 - Toukkajauho 1, Taso 1 22,85% heravalkuaisrehua) + 10,2% Luomurehu Luomurehu Toukkajauho 1 8 3 -Toukkajauho 1, Taso 2 Luomurehu Luomurehu 79,6% tärkkelyspohjainen rehu (jossa 22,85% heravalkuaisrehua) + 20,4% Toukkajauho 1 8 90,7% tärkkelyspohjainen rehu (jossa 4 - Toukkajauho 2, Taso 1 22,85% heravalkuaisrehua) + 9,3% Luomurehu Luomurehu Toukkajauho 2 8 81,4% tärkkelyspohjainen rehu (jossa 5 - Toukkajauho 2, Taso 1 22,85% heravalkuaisrehua) + 18,6% Luomurehu Luomurehu Toukkajauho 2 8 MTT Agrifood Research Finland 10.06.2014 17

Analysoitu koostumus: Toukkajauho 1, mekaaninen rasvan erotus Toukkajauho 2, rasvan erotus heksaaniuutolla Analysoitu kemiallinen koostumus g/kg KA Kuiva-aine g/kg 925 906 Tuhka 51 53 Raakavalkuainen 629 705 Raakarasva 185 90 NDF 318 287 ADF 136 143 ADF-N 12 12 Aminohapot g/kg KA Histidiini 18,4 20,8 Isoleusiini 26,9 30,8 Leusiini 43,5 49,5 Lysiini 31,7 37,8 Metioniini 12 14,1 Fenyylialaniini 24,1 28 Treoniini 24,3 27,4 Valiini 39,6 44,2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 18

Toukkatason, ja erän vaikutus koerehun aminohappojen näennäiseen ohutsuolisulavuuteen (%): Toukkataso p-arvo Toukkaerä p-arvo 1 2 SEM Taso 1 2 SEM Erä n. 16 16 16 16 Histidiini 80,7 78,7 2,61 0,58 77,9 81,5 2,69 0,33 Leusiini 86,6 85,5 1,73 0,65 84,8 87,4 1,78 0,29 Lysiini 84,3 81,7 2,01 0,35 81,5 84,6 2,07 0,27 Metioniini 87,2 85,8 1,74 0,56 85,2 87,9 1,79 0,28 Treoniini 77,9 75,4 2,3 0,43 74,7 78,5 2,37 0,25 Valiini 80,6 80,5 2,11 0,97 79 82,1 2,17 0,3 Kystiini 73 62,1 4,6 0,09 63,4 71,7 4,74 0,21 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 19

Johtopäätökset Kalajauhoon verrattuna: Simpukkajauho sisältää lähes yhtä paljon lysiiniä ja treoniinia Toukkajauho sisältää vähemmän lysiiniä ja lähes yhtä paljon treoniinia Toukkajauhossa noin kolmasosa kuiva-aineesta NDF-kuitua (kitiiniä) Simpukkajauhon ja toukkajauhon aminohappojen standardoitu ohutsuolisulavuus on hieman pienempi kuin kalajauhon tai soijarouheen, mutta parempi kuin esim. rypsirouheen ja herneen Runsas simpukkajauhon käyttö voi aiheuttaa ripulia porsaille Toukka- ja simpukkajauho ovat mahdollisia valkuaisrehuja sioille ja voisivat monipuolistaa valkuaisrehujen tarjontaa luomuruokinnassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 20