ROVANIEMEN KAUPUNGIN PALVELUHANKINTASTRATEGIA 1. TAVOITTEENA OPTIMAALISET HYVINVOINTIPALVELUT Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa yhtenä Rovaniemen strategisena päämääränä on asukkaiden Rovaniemi, joka järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjoaa asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. Kaupungin tehtävänä on väestön hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla, joita ovat erityislainsäädäntöön perustuvat, kaupungin järjestämis ja rahoitusvastuulla olevat peruspalvelut sekä niiden lisäksi järjestettävät muut hyvinvointipalvelut. Optimaalisuus tarkoittaa sellaista palvelujen määrää, laatua ja saavutettavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin. Kaupunkistrategiassa todetaan menestyvän yritystoiminnan käsittelyn yhteydessä, että elinkeinojen kehittäminen kytketään yhteen palvelutuotannon kehittämisen kanssa. Kaupunkistrategian muissakin kriittisissä menestystekijöissä on linjattu palvelujärjestelmän kehittämistavoitteita. Talousarviossa ja suunnitelmassa esitetyt palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet sekä lautakunnille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sisältävät myös palveluhankintaa ohjaavia tavoitteita. Kaupunkistrategiassa esitettyyn palvelurakenteiden ja prosessien näkökulmaan liittyen valtuusto on päättänyt, että vuoden 2007 loppuun mennessä hyväksytään palveluhankintastrategia, jossa määritellään palveluhankintaperiaatteet. Palveluhankintastrategia noudattaa kaupunkistrategian linjauksia ja täsmentää niiden toteuttamista palveluhankintojen osalta. Palveluhankintastrategia jakautuu kahteen pääosaan elin palveluhankinnan yleisiin periaatteisiin ja palvelujen tehtäväkohtaisiin hankintalinjauksiin. Em. osat liittyvät kiinteästi toisiinsa siten, että yleisiä periaatteita mm. hinta ja laatuvertailua sovelletaan jokaisen tehtäväaluekohtaisen hankintalinjauksen toteuttamisesta päätettäessä. Tämä menettely koskee niin tehtäväalueittaisissa linjauksissa yksilöityjä palveluja kuin siinä erikseen mainitsemattomia palveluja. Rovaniemen kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaus perustuvat sopimusohjausjärjestelmään, jonka tavoitteena hallintosäännön mukaan ovat kaupungin rahoitusmahdollisuuksien mukaiset, kuntalaisten hyvinvoinnin turvaavat palvelumarkkinat. Em. ohjausjärjestelmän mukaan kaupungin hallinto organisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä hankkimalla asukkaiden tarvitsemat palvelukokonaisuudet joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta hyväksyttävien palvelusopimusten mukaisesti. Em. hankintavastuuta koskevasta yleissäännöstä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli siitä sovitaan erikseen palvelusopimuksessa. Kaupungin palveluorganisaatio vastaa hallinto organisaation kanssa hyväksymänsä palvelusopimuksen mukaisten palvelukokonaisuuksien tuottamisesta, mikä tarkoittaa mm. tarvittavien tukipalvelujen sisältymistä tuotettavaan palvelukokonaisuuteen.
2. KAUPUNGIN VAIHTOEHTOISIA TOIMINTATAPOJA (2/6) Kaupungilla on siis palvelun järjestäjän, hankkijan ja tuottajan roolit. Seuraavassa tarkastellaan näihin rooleihin liittyviä erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Palvelujen järjestämisvastuu Palvelun järjestäjänä kaupungilla on aina kokonaisvastuu siitä, että kaupunkilaisten lakisääteiset perusoikeudet ja subjektiiviset oikeudet toteutuvat ja että asukkaiden saatavilla on myös muita hyvää elämää edistäviä palveluja heidän tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Palvelujen hankkiminen Kaupungin järjestämä palvelu voidaan hankkia joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta, esim. kuntien yhteistoimintarakenteelta (isäntäkuntamalli, kuntayhtymä, kuntien osakeyhtiö) ostopalveluna toiselta kunnalta ostopalveluna yksityiseltä palvelutuottajalta (yritykset, yhdistykset, muut toimijat) Palvelujen tuottaminen Kaupungin järjestämän palvelun voi tuottaa kaupungin oma tai kaupunkikonserniin kuuluva palveluorganisaatio. Oman palvelutuotannon organisoinnissa on useita vaihtoehtoisia toiminta ja tuotantotapoja esim. nykyisen sopimusohjausjärjestelmän mukainen palvelukeskus kaupungin nettobudjetoitu yksikkö tai liikelaitos kaupungin omistama osakeyhtiö (konserniyhtiö) Tässä strategiassa ei tarkastella varsinaisesti kaupungin oman tuotannon vaihtoehtoisia tuotantotapoja vaan kaupunkia toimijakokonaisuutena. Toiminta ja tuotantotavan arviointi on kuitenkin tehtävä aina uuden palvelun käynnistyessä tai palvelutuotannon laajentuessa. Valtuusto on jo todennut kaupunkistrategiassa, että yhtiöittämistä tehdään pääsääntöisesti vain niissä toiminnoissa, joissa tulorahoitus on suurimmaksi osaksi konsernin ulkopuolelta tulevaa myyntituloa. Myös uusien liikelaitosten osalta on jo olemassa valtuuston periaatelinjauksia. Palvelumarkkinoiden kehittäminen Kaupunki voi myös ohjata ja tukea asukkaiden omaehtoista palveluhankintaa palvelumarkkinoilta esim. asiakkaiden palveluohjauksella palveluseteleillä muilla erilaisilla palvelujen käyttäjille kohdennetuilla tuilla vapaaehtoistoimijoiden/ tuottajien tukemisella Niin palvelujen järjestäjän, hankkijan kuin tuottajan roolissaan kaupungin tulee edistää omin käytettävissä olevin toimenpitein palvelujen tuotekehitystä. Erityisen merkityksellistä tuotekehitys on oman tuotannon kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.
3. PALVELUHANKINTASTRATEGIAN TEHTÄVÄ (3/6) Tämän palvelustrategian keskeisenä sisältönä on määritellä mahdollisimman konkreettisesti kaupungin nykyisten tehtävä ja palvelukokonaisuuksien osalta se osuus/määrä järjestettävistä palveluista, jonka kaupunki vuosiin 2010 ja 2015 mennessä aikoo tuottaa omalla organisaatiollaan tulevaisuudessakin tuottaa mahdollisesti yhteistyössä muiden kuntien kanssa pyrkii kokonaan tai osaksi antamaan ulkopuolisten toimijoiden hoidettavaksi ja sen jälkeen hankkii palvelut asukkailleen tai asukkaat hankkivat ne itse suoraan jättää mahdollisesti kokonaan järjestämättä Strategian tavoitteena on edistää monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä antamalla selkeä viesti kaupungin palveluhankinnan tulevaisuuden suuntaviivoista. Viesti on tarkoitettu niin kaupungin omalle palvelutuotannolle kuin olemassa olevalle tai mahdolliselle uudelle ulkopuoliselle palvelutuotannolle ja myös kaupungin asukkaille eli palvelujen käyttäjille. Palveluhankintastrategialla halutaan varmistaa asukkaiden hyvinvoinnin turvaavien palvelujen saatavuus, laatu ja hallittu kustannuskehitys pitkälle tulevaisuuteen. 4. PALVELUHANKINNAN YLEISET PERIAATTEET Palvelujen järjestäminen perustuu toimintaympäristön ja kaupungin asukkaiden palvelutarpeiden muutosten seurantaan, analysointiin ja ennakointiin. Se edellyttää myös kaupungin rahoitusmahdollisuuksien, omien henkilöstöresurssien ja oman tuotannon taloudellisten riskien arviointia. Palvelujen hankinta tapahtuu joko kaupungin omalta palveluorganisaatiolta tai ulkopuoliselta palvelutuottajalta. Päätettäessä palvelun hankinnasta on arvioitava eri vaihtoehtojen toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä seuraavien näkökulmien (5) mukaisten yleisten periaatteiden toteutumiseen: 1. asukaslähtöisyys 2. toimivat palvelumarkkinat 3. palvelun määrä, laatu ja hinta 4. kilpailuttaminen ja 5. henkilöstön asema 4.1. Asukaslähtöisyys Palvelujen järjestämisen tulee perustua asukkaiden todellisiin palvelutarpeisiin ja niissä tapahtuvien muutosten ennakointiin. Kaupungilla on kokonaisvastuu (mm. valvontavelvollisuus) järjestämiensä palvelujen toimivuudesta.
Asukasnäkökulmasta palveluhankinnan yleisinä periaatteina ovat seuraavat: (4/6) palvelut toteutetaan väestöperusteisesti elinkaariajattelun pohjalta tuetaan asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen sisältöön ja laatuun lisätään asukkaiden mahdollisuuksia valita käyttämänsä palvelu omaehtoisesti ja myös rahoittaa sitä osittain itse niin halutessaan herätetään ja tuetaan asukkaiden vastuuta oman ja läheistensä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kaupunki huolehtii asukkaiden tasa arvoisista edellytyksistä palvelujen käyttöön 4.2. Toimivat palvelumarkkinat Palvelumarkkinoilla tarkoitetaan sekä julkisen että yksityisen palvelutuotannon ja tarjonnan kokonaisuutta, josta kaupunki hankkii palveluja asukkaidensa käyttöön tai edistää heidän omia suoria palveluhankintamahdollisuuksiaan. Myös ns. kolmannen sektorin palvelutarjonta ja kumppanuudet ovat osa palvelumarkkinoiden toimintaa. Aidot, toimivat ja mahdollisimman monipuoliset palvelumarkkinat tarjoavat vaihtoehtoja talouden voimavarojen tehokkaalle käytölle ja asiakaslähtöisyyden toteuttamiselle ja ovat siten kaupungin ja sen asukkaiden etu. Palvelumarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta palveluhankinnan yleisinä periaatteina ovat seuraavat: kaupunki tukee omalla tehtäväaluekohtaisella palveluhankintastrategiallaan ja palveluohjauksellaan monipuolisten palvelumarkkinoiden syntymistä kaupunki ei mene jo kilpailluille markkinoille muun kuin yleisen edun toteuttamisen tai yhteiskunnallisen tehtävän hoitamisen perusteella kaupungin palveluhankinnan kriteerit (ks. kohta 4.3.) ovat samat kaikille palvelutuottajille kaupunki turvaa tarvittaessa omalla tuotannollaan kilpailuasetelman säilymisen tai palvelujen saamisen jatkuvuuden palvelumarkkinoiden muutostilanteiden varalta kaupunki kannustaa henkilöstöyrittäjyyden syntymistä nykyisen oman palvelutuotantonsa piirissä kaupunki luo elinkeinopolitiikan avulla toimintaedellytyksiä palveluyritysten syntymiselle ja kehittymiselle kaupunki tekee tarvittaessa palveluyritysten kanssa vuosisopimuksen lisäksi riittävän monta vuotta kestävän puitesopimuksen palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi ja valtuuston vuotuisen talousarviopäätöksen turvaamiseksi 4.3. Palvelun määrä, laatu ja hinta Optimaaliset palvelut määriteltiin edellä sellaiseksi palvelujen määräksi, laaduksi ja saavutettavuudeksi, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin.
(5/6) Palvelujärjestelmän tuottavuuden kehityksen tulee noudattaa valtuuston hyväksymää tavoitetta, mikä tarkoittaa esim. vuosien 2008 2011 tavoitetasona sitä, että lautakuntien määrärahat säilyvät reaalisesti vuoden 2008 tasossa ja johtokuntien tulokset eivät ole alijäämäisiä. Palvelujen määrän, laadun ja hinnan osalta palveluhankinnan yleisinä periaatteina ovat seuraavat: palveluhankinta kohdistuu tuotteistettuihin ja hinnoiteltuihin palveluihin hankittavien palvelujen määrä perustuu arvioituun palvelutarpeeseen ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin palvelun määrä, laatu ja hinta ovat aina arvioitavina kaikkien palvelujen osalta palveluhankinnan peruslähtökohtana on kokonaistaloudellinen edullisuus eli hankinnat suoritetaan sieltä, missä hinta, laatu ja määräkriteerit yhdessä tuottavat parhaan vaikuttavuuden palvelun keskeytymätön saatavuus ja palvelutuottajan luotettavuus ovat osa palvelun laatua oman palvelutuotannon ja ostopalvelujen laatua mitataan samoilla laatukriteereillä tuottavuuden lisäämisvaatimus kohdistetaan sekä kaupungin omaan palvelutuotantoon että ostopalveluihin käytettäviin resursseihin 4.4. Kilpailuttaminen Hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailussa. Kilpailuttamisen avulla hankitaan asiakkaalle lisäarvoa mm. kehittyvien palvelutuotteiden muodossa ja myös taloudellista etua niin kaupungille, asiakkaalle kuin veronmaksajallekin. Kilpailuttamisen osalta palveluhankinnan yleisinä periaatteina ovat seuraavat: hankintalaki edellyttää, että hankittaessa palveluita tai tuotteita oman organisaation ulkopuolelta, on hankinta kilpailutettava kaupungin sopimusohjausjärjestelmän mukaan kaupungin omaa palvelutuotantoa ei kilpailuteta, koska hankintalaki ei sitä edellytä kokonaistaloudellisen edullisuusvertailun tuloksena omaa palvelutuotantoa voidaan korvata ulkopuolisilta palvelutuottajilta hankittavilla palveluilla toimivat palvelumarkkinat ovat onnistuneen kilpailuttamisen perusedellytys kilpailuttamisessa tulee yhdistää sekä hankinta että ko. palvelun sisältöosaaminen palveluja kilpailutettaessa tulee tarjouspyyntöön asettaa palveluja tuottavalle yritykselle ehto, että yrityksen tulee vastata niistä samoista velvoitteista, joita kaupunginvaltuusto ja hallitus ovat valmiuslain pohjalta omalle palvelutuotannolle antaneet 4.5. Henkilöstön asema Kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin henkilöstöpolitiikassa painotetaan avointa ja säännöllistä yhteistoimintaa sekä koulutusta, jonka tavoitteena on toisaalta toiminnan tuloksellisuuden parantaminen ja henkilöstön sitoutuminen sekä toisaalta henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja tasa arvo.
6(6) Kaupungin henkilöstömäärän kehityksessä tulee noudattaa valtuuston hyväksymää henkilöstösuunnitelmaa, mikä tarkoittaa esim. vuosien 2006 2010 tavoitetasona sitä, että henkilötyövuodet vähenevät 120:lla. Kaupungin henkilöstön arvioitu eläköitymiskehitys huomioon ottaen tämä merkitsisi nykytoiminnoilla n. 230 uuden työntekijän rekrytointitarvetta vastaavana aikana. Henkilöstönäkökulmasta palveluhankinnan yleisinä periaatteina ovat seuraavat: kaupunki pitää huolta oman palvelutuotantonsa kilpailukyvystä palvelujen tuloksellinen tuottaminen perustuu ammattitaitoiseen, henkilöstörakenteeltaan palvelutarpeita vastaavaan ja optimaalisesti mitoitettuun henkilöstöön henkilöstön koulutustason, henkilöstömitoituksen ja erilaisten ryhmäkokojen tulee vastata säädöksiä niin omassa palvelutuotannossa kuin hankittavissa palveluissakin vertailtaessa hankintatilanteessa kaupungin oman ja vastaavan yksityisen palvelutuotannon palveluja keskenään tulee molemmilta edellyttää em. säädösten mukaisten vaatimusten yhtäläistä täyttämistä mikäli palveluhankinnassa päädytään oman tuotannon sijasta ostopalveluvaihtoehtoon, tulee kaupungin vastaavan palveluhenkilöstön työsuhdeturva taata ja asema turvata muutostilanteessa joko kaupungin tai mahdollisen uuden palvelutuottajan palveluksessa palvelussuhdeturva koskee Rovaniemen kaupunkiin vakinaisessa virkasuhteessa ja pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa 1.1.2006 alkaen ollutta henkilöstöä ja se on voimassa yhdistymissopimuksen mukaisesti 31.12.2010 saakka omaa tuotantoa lisätään, mikäli se on laadukasta ja kilpailukykyistä markkinoilla oleviin ostopalveluihin nähden ja palvelutarvetta on olemassa kuntalaisiin verrattuna 5. TEHTÄVÄALUEITTAISET PALVELUJEN LINJAUKSET
Tehtäväalue Palvelujen hankintalinjaukset v. 2010 Palvelujen hankintalinjaukset v. 2015 Perustelut (strategiset perustelut, toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt, toteuttamismahdollisuudet)
5.1. LAPSIPERHEIDEN PALVELUT Päivähoito Kaupunki hankkii päivähoitopalveluja omalta palvelutuotannolta vähintään tämän hetkisen oman palvelutuotannon määrän. Lisääntyvän palvelukysynnän tyydyttämisessä menetellään palveluhankintastrategian yleisten periaatteiden mukaisesti. Palvelukysyntää ohjataan kaupungin erilaisin tukimuodoin asiakkaan omaehtoiseen lasten hoidon järjestämiseen. Päivähoitopalvelujen järjestäminen perustuu palvelujen hankintaan omalta palvelutuotannolta. Merkittävä osa lasten päivähoitopalveluista järjestetään kuitenkin erilaisin yksityisen päivähoidon tukimuodoin ja ostopalveluina palveluhankintastrategian yleisten periaatteiden mukaisesti. Turvataan palvelujen saatavuus ja lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia valita käyttämänsä palvelu. Päivähoidossa kaikkien eri lasten hoidon järjestämisen vaihtoehtojen tulee olla asiakkaiden käytettävissä. Uusien päivähoitoalan yritysten syntymistä edistetään niin varsinaisena yrittäjyytenä kuin henkilöstöyrittäjyytenäkin. Palvelutarpeeseen, johon oma palvelukapasiteetti ei riitä, hankitaan palvelut tarvittaessa ostopalveluna palveluhankintastrategian yleisten periaatteiden mukaisesti. Lastensuojelu Laitoshoito hankitaan pääsääntöisesti ulkopuosena ostopalveluna. Perhehoidon osuus kasvaa huomattavasti. Lastensuojelulain muutos
5.2. IKÄIHMISTEN PALVELUT Kotiin annettavat palvelut ja muu avopalvelu Kotihoidon palvelut hankitaan pääsääntöisesti omalta tuotannolta. Lisätään palvelusetelillä hankittavien ostopalvelujen määrää. Ennaltaehkäisevä muu ryhmätoiminta ja avoin toiminta hankitaan pääsääntöisesti järjestöiltä tai muilta toimijoilta ostopalveluna omalta tuotannolta. Lisääntyvään palvelutarpeeseen vastataan lisäämällä ostopalveluhankintaa siten, että hankinnat muodostavat alueellisia palvelukokonaisuuksia kaupungin oman tuotannon rinnalla. Etsitään edelleen keinoja asiakkaiden oman hankinnan lisäämiseksi joko suoraan tai tuetusti (mm. palveluseteli/ muu etuus). Hankittavien palvelujen tuotteistamista ja sisällönmäärittelyä kehitetään. Lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja tuetaan hoivayrittäjyyden syntymistä alueelle. Palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen. Ostopalveluiden muuttaminen osittain palvelukokonaisuuksiksi tuo vertailupohjaa omalle tuotannolle. Mahdollistaa alueella hankerahoituksen hyödyntämisen ja tukee vapaaehtoistyön ja järjestöjen hyödyntämistä täydentävissä palveluissa
Palveluasumispalvelut Palvelut hankitaan omalta tuotannolta ja ostopalveluna. Palvelut hankitaan joustavasti omalta tuotannolta tai tuotantoyhteistyönä tuotettuna tai muilta tuottajilta palvelumarkkinoiden ja lainsäädännön kehittymisen (mm. palveluseteli) mukaan. Palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi osa hankinnasta on tarkoituksenmukaista toteuttaa kaupungin omana tuotantona. Laitoshoito Pitkäaikaissairaanhoito hankitaan pääsääntöisesti omalta tuotannolta tai tuotantoyhteistyönä. Pitkäaikaissairaanhoito hankitaan pääsääntöisesti omalta tuotannolta tai tuotantoyhteistyönä. Palvelun hankinta on sidoksissa terveydenhuollon palvelujen järjestelyihin
5.3. ERITYISRYHMIEN PALVELUT Asumispalvelut/Asumista helpottavat palvelut Kaupunki lisää ostopalveluiden käyttöä joko suoraan ostamalla tai palvelusetelijärjestelmää laajentamalla. Kaupunki lisää ostopalvelujen käyttöä joko suoraan ostamalla tai palvelusetelijärjestelmää laajentamalla.. Tukiasuminen sitoo pääomia, joten kaupungin intressi on kasvattaa ostopalveluiden osuutta Sosiaalityö ja -ohjaus Viranomaistyö hankitaan pääsääntöisesti omalta tuotannolta. Viranomaistyössä on muitakin palvelutuottajia, myös palvelusetelijärjestelmää laajennetaan. Turvataan palveluiden saatavuus Kuntouttamispalvelut Kaupunki lisää ostopalveluiden käyttöä joko suoraan ostamalla tai palvelusetelijärjestelmää laajentamalla. Kaupunki lisää ostopalvelujen käyttöä joko suoraan ostamalla tai palvelusetelijärjestelmää laajentamalla. Lainsäädännön ja valtionhallinnon linjaukset: mm. tuen lisääminen yksityiselle ja kolmannelle sektorille
5.4. TERVEYDENHUOLTOPALVE- LUT Vastaanottotoiminta omalta tuotannolta ja mahdollisesti kuntien yhteistyöorganisaatiolta tai palvelukokonaisuuksia käsittävinä ostopalveluina. omalta tuotannolta ja mahdollisesti kuntien yhteistyöorganisaatiolta tai palvelukokonaisuuksia käsittävinä ostopalveluina. Turvataan palveluiden jatkuva saatavuus. Tuetaan innovaatioiden kokeilua ja syntyä terveydenhuollon palveluiden tuottamiseksi. Hammashuolto omalta tuotannolta ja mahdollisesti kuntien yhteistyöorganisaatiolta tai ostopalveluna/palvelusetelillä palvelukokonaisuuksittain. Erikoisosaamista vaativat hammashuollon palvelut hankitaan ostopalveluna. omalta tuotannolta ja mahdollisesti kuntien yhteistyöorganisaatiolta tai ostopalveluna/palvelusetelillä palvelukokonaisuuksittain. Erikoisosaamista vaativat hammashuollon palvelut hankitaan ostopalveluna. Turvataan palveluiden jatkuva saatavuus. Palvelusetelin laajamittaisempi käyttö olisi tarkoituksenmukaista myös hammashuollossa, nykyisellään säädökset estävät palvelusetelin käyttöä. Neuvolatoiminta omalta tuotannolta ja mahdollisesti kuntien yhteistyöorganisaatiolta tai palvelukokonaisuuksia käsittävinä ostopalveluina. omalta tuotannolta ja mahdollisesti kuntien yhteistyöorganisaatiolta tai palvelukokonaisuuksia käsittävinä ostopalveluina. Turvataan palveluiden jatkuva saatavuus ja vaikutetaan kustannustehokkuuteen. Muut terveydenhuollon palvelut ja terveydenhuollon tukipalvelut Palveluita hankitaan nykyistä enemmän ostopalveluina Ostopalveluiden osuus edelleen lisääntyy.
5.5. ERIKOISSAIRAANHOITO- PALVELUT Palvelut hankitaan kuntien yhteistyöorganisaatioilta. Osa palveluista hankitaan ostopalveluna muilta palveluntuottajilta. Palvelut hankitaan kuntien yhteistyöorganisaatioilta. Osa palveluista hankitaan ostopalveluna muilta palveluntuottajilta. Turvataan palveluiden saatavuus ja vaikutetaan kustannustehokkuuteen. 5.6. SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö Viranomaistyö hankitaan pääosin omalta tuotannolta Viranomaistyössä on muitakin palveluntuottajia Turvataan palveluiden saatavuus. Työllistymispalvelut Työllisyyttä tukevat palvelut hankitaan enenevässä määrin ostopalveluina. Työllisyyttä tukevat palvelut hankitaan enenevässä määrin ostopalveluina. Lainsäädännön ja valtionhallinnon linjaukset mm. tuen lisääminen yksityiselle ja kolmannelle sektorille. Kumppanuus yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
5.7. KOULUTUSPALVELUT Perusopetuspalvelut Palvelut hankitaan pääosin omalta tuotannolta Palvelut hankitaan pääosin omalta tuotannolta Lukiokoulutuspalvelut Palvelut hankitaan omalta tuotannolta Palvelut hankitaan joko omalta tuotannolta tai kuntien yhteistyöorganisaatiolta. Yksityisen tarjonnan vähäisyys Yhteistyöorganisaatiolta hankittaessa voidaan parantaa synergiaa henkilöstön ja tilojen käytössä. Myös yhteistyö muun toisen asteen koulutuksen kanssa selkiytyy ja lisääntyy. Verkko- ja etäopetuksen kehittämismahdollisuudet ovat monipuolisemmat. Myönteinen vaikutus kiinteistömenoihin ja perusopetuksen palveluverkkoon Muut koulutuspalvelut Kansalaisopisto Palvelut hankitaan osittain omalta palvelutuotannolta ja osittain ostopalveluna Palvelut hankitaan osittain omalta palvelutuotannolta ja osittain ostopalveluna Kustannustehokkuus, tarjonnan laajuus Musiikkiopisto ja kuvataidekoulu Tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa palvelut hankitaan omalta tuotannolta. Tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa palvelut hankitaan omalta tuotannolta. Yksityistä tarjontaa ei ole.
5.8. ELINKEINO- JA ALUEKEHITYSPALVELUT Palvelut hankitaan ostopalveluina pääasiassa omilta yhtiöiltä. Osa palveluista hankitaan ostopalveluina oppilaitoksilta, kehittämisorganisaatioilta ja yrityksiltä. Palvelut hankitaan ostopalveluina pääasiassa omilta yhtiöiltä. Osa palveluista hankitaan ostopalveluina Lapin kuntien yhteisiltä kehittämisorganisaatioilta, oppilaitoksilta ja yrityksiltä. Omat yhtiöt toteuttavat kokonaisvaltaisesti kaupunkistrategiaa. Tavoitteena on hankkia palvelut kulloisenkin asiakokonaisuuden parhaalta asiantuntijalta. 5.9. KULTTUURIPALVELUT Kirjasto-, museo-, orkesteri- ja yleiset kulttuuripalvelut hankitaan omalta tuotannolta. Hankinta kuntien yhteistyöorganisaatioilta lisääntyy. Kulttuuripalveluiden säilymisen turvaaminen ja tarjonnan monipuolistaminen. 5.10. LIIKUNTA- JA NUORISO-PALVELUT Teatteripalvelut hankitaan kuntien ylläpitämältä yhdistykseltä. Kolmannen sektorin osaamisen ja resurssien hyödyntäminen. omalta tuotannolta. Ostopalveluja mm. järjestöiltä lisätään. Ulkopuolelta hankittavien palvelukokonaisuuksien määrä lisääntyy. Kolmannen sektorin osaamisen ja resurssien hyödyntäminen
5.11. TEKNISET PALVELUT Maankäyttö ja suunnittelu Erityisosaamista vaativa suunnittelupalvelu hankitaan pääsääntöisesti ostopalveluina. Erityisosaamista vaativa suunnittelupalvelu hankitaan pääsääntöisesti ostopalveluina. Oma henkilöstömäärä ja - rakenne mahdollistavat perussuunnitteluun Investoinnit Tilaaja kilpailuttaa pääsääntöisesti kaikki talonrakennusurakat. Yhdyskuntateknisten investointitöiden osalta tilaaja kilpailuttaa vähintään puolet urakoista Tilaaja kilpailuttaa pääsääntöisesti kaikki talonrakennusurakat. Yhdyskuntateknisten invesointitöiden osalta tilaaja kilpailuttaa vähintään puolet urakoista Markkinoilla on tarjontaa kilpailukykyiseen hintaan. Omaa tuotantoa on syytä säilyttää vertailtavuuden turvaamiseksi Vuosikorjaukset ja ylläpitotyöt Vuosikorjaukset ja pieninvestoinnit hankitaan pääsääntöisesti omalta tuotannolta. Myös ostopalvelujen hankintaa lisätään. Katujen ylläpitotöissä sekä tilaajan suoraa hankintaa että tuotannon aliurakointia kasvatetaan siten, että lyhyellä aikavälillä oman tuotannon osuus olisi noin puolet. Vuosikorjaukset ja pieninvestoinnit tilataan pääsääntöisesti teknisen tuotanto-osaston kiinteistöpalvelukeskukselta. Kasvatetaan ostopalveluiden osuutta edelleen. Markkinoilla on runsaasti kapasiteettia varsinkin pieninvestointien urakointiin. Omaa tuotantoa on syytä säilyttää vertailtavuuden turvaamiseksi. Tuetaan palvelumarkkinoiden kehittymistä.
5.12. YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT Ympäristölautakunta hankkii pelastuspalvelut Lapin liiton alaisuudessa toimivalta alueelliselta pelastuslaitokselta. Ympäristölautakunta hankkii pelastuspalvelut Lapin liiton alaisuudessa toimivalta alueelliselta pelastuslaitokselta 5.13 TUKIPALVELUT Tukipalveluja ovat mm. Hallinto- ja toimistopalvelut kaupungin palvelukeskuksilta Palveluita hankitaan omalta tuotannolta tai muilta palvelutuottajilta. Markkinoilla on runsaasti alan tarjontaa kilpailukykyiseen hintaan. Talouspalvelut Palkanlaskennan palvelut Palveluiden saatavuuden turvaaminen Työterveyshuollon palvelut Siivouspalvelut Ateriapalvelut Kiinteistönhoitopalvelut 5.14. Työterveyshuollon palvelut Palvelut hankitaan kaupungin omistamalta liikelaitokselta. Palvelut hankitaan joko omalta tuotannolta tai muilta palvelun tuottajilta. Palveluiden saatavuuden turvaaminen ja kustannustehokkuuteen vaikuttaminen