Nuori ay-jäsen. Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 2005 järjestötutkimuksen valossa



Samankaltaiset tiedostot
SAK:n järjestötutkimus 2005 Nuoret NUORI AY-JÄSEN. Merike Ottosson

k1. Ammattiliitto, % 2,2 0,3 0,2 2,1 0,4 1 0,2 3,1 0,3 0,7 9,2 4,2 2,5 3 19,2 17,2 0,5 4,6 22,4 0,4 0,2 5,9

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

SAK:n JäSentutKimuS Kiinni LiiKKeessä

Löydä oma ammattiliittosi.

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

Taulukko 2. Regressioanalyysi, Työntekijän persoonaan kohdistuvat työn vaatimukset, k16b-i ja l

Lasse Ahtiainen JÄRJESTÖTUTKIMUS 2015 JÄRJESTÖ- TUTKIMUS. Palvelualojen ammattiliitto PAM. Lasse Ahtiainen

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Työ kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

Aikuiskoulutustutkimus2006

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

SAK:n järjestötutkimus 2005 Tasa-arvoraportti. Pirjo Pajunen. Pitkää, pätkää, silppua

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Järjestötutkimus 2010

SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti. Erkki Laukkanen. Murroksesta muutokseen

Toimihenkilöbarometri 2013

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleiskuva. Palkkatutkimus Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAAMINEN SAK:LAISILLE TYÖPAIKOILLE

11. Jäsenistön ansiotaso

Työmarkkinoiden pelikenttä

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Työelämän pelisäännöt

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Kuljetus

SEL:n edustajakokouksen linjaus

Henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2015

infomateriaaliksi S. 1 (5)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Logistiikka-alojen palkkakysely 2013 Huolinta

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Mitä mieltä maahanmuutosta?

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvät työt Harvassa

Erkki Laukkanen MUUTOKSEN TEKIJÄT. SAK:n järjestötutkimus perusraportti. Muutoksen tekijät - 3

Marja Erkkilä ERILAISUUS ARJESSA. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestötutkimus Erilaisuus arjessa - 3

Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK

SAK:n jäsentutkimus 2019

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Aivotyö-kysely SuPerin jäsenillä, N=5509

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

METALLIMIES JA -NAINEN

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA VALMISTUNEILLE

Tervetuloa työelämään!

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Yhteistyöllä vahva liitto

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Kantar TNS:n Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemä mielipidetiedustelu

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, työnvälitystilasto.

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Syyskuu Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

TILASTOKATSAUS 4:2017

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Työmarkkinatietous, Vaasan yliopisto Jaakko Kalske, opiskelija-asiamies

SAK:n työsuojelukysely 2008

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

Palvelualojen taskutilasto 2012

Työttömyysturvan porrastaminen ja nuorisotyöttömyys. Elokuu 2008

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

Työkaluja piilotetun työn löytämiseksi Ja kokemuksia työharjoittelusta yms.

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Transkriptio:

00 Nuori ay-jäsen Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 005 järjestötutkimuksen valossa

Syyskuu 00 Lisätiedot: Merike Ottosson merike.ottosson@sak.fi puh. +58 0 77 07 SAK, PL 57, 005 Helsinki Tilaukset: SAK puh. +58 0 77 000

SAK Tutkimustieto /00 NUORI AY-JÄSEN Miltä nuoren maailma näyttää SAK:n vuoden 005 järjestötutkimuksen valossa Lähteet Lähdeaineistona on käytetty vuoden 005 järjestötutkimuksessa saatuja tietoja. Oheisia lukuarvoja on osittain mahdollista verrata Tero Mamian vuonna 00 tekemään tutkimukseen SAK:n nuorista 000-luvulla (Tero Mamia: Nuori työntekijä ja ay-liike). Mamian tutkimus pohjautui pääosin vuonna 000 suoritetun järjestötutkimuksen tietoihin. Vastaajakunnasta SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden 005 tammi-maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset noin viiden vuoden välein vuodesta 98 alkaen. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 5,. Kyselyyn vastasi kaikkiaan henkilöä, joista alle 0-vuotiaita on 708, 0--vuotiaita on 09 ja yli 5-vuotiaita on 99. Järjestötutkimukseen vastanneista alle 0-vuotiaista nuorista on: 5 prosenttia järjestäytynyt PAM:iin, 8 prosenttia Metallityöväen liittoon prosenttia KTV:hen ja 0 prosenttia Puu- ja erityisalojen liittoon. Muissa liitoissa nuorten jäsenmäärät jäävät alle 0 prosentin. Alle 0-vuotiaista vastanneista 5 prosenttia työskentelee teollisuudessa, prosenttia yksityisten palvelujen tai liikenteen parissa ja prosenttia julkisten palvelujen toimialalla. Muissa ikäryhmissä jakauma on suunnilleen samanlainen, ainoastaan julkisten palvelujen parissa työskentelee muissa ikäryhmissä noin 0 prosenttia enemmän henkilöitä. Yleistäen Tyypillinen alle 0-vuotias nuori jäsen on vähintään peruskoulun suorittanut, ammatillisen perustutkinnon omaava, oma-aloitteisesti jäsenliiton riveihin hakeutunut, -5 vuotta liiton jäsenenä ollut, ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleen jäsenyydellään varmistava yksilö. Nuorten mielestä SAK:laisen ay-liikkeen tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan ja sen tulisi jäsenpalveluiden osalta kehittää etenkin työttömyyskassapalveluita. Työttömyyskassan palvelualttiutta kouluarvosanoin

SAK Tutkimustieto /00 arvioitaessa antaisi niin tyypillinen nuori kuin vanhempikin jäsen arvosanaksi kahdeksan. Alle 0-vuotiaista määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä nuorista naisia on 9 prosenttia ja miehiä prosenttia. Tyypillinen alle 0-vuotias nuori tekee kuitenkin säännöllistä päivätyötä ja pitää työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta tärkeimpänä asiana. Lukuohje Työttömyyttä kosketteleviin kysymyksiin ovat vastanneet vain työttömät ja muut henkilöt ovat jatkaneet kyselyyn vastaamista tämän osion jälkeen. Tämä on syytä pitää mielessä tuloksia tarkasteltaessa. Esim. kuvassa numero alle 0-vuotiaista kyselyyn vastanneista 708 nuoresta on kyselyyn vastaamishetkellä ollut työttöminä 89 henkilöä ja heistä 7 prosenttia (5 hlöä) työttömänä alle kuusi kuukautta. Yksityiskohtaisemmin Koulutuksesta Valtaosa (75%) alle 0-vuotiaista SAK:laisista nuorista on suorittanut peruskoulun oppimäärän ja prosenttia on suorittanut yo-tutkinnon (kuva ). Luvut ovat lähes identtiset viiden vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Sen sijaan ammatillisen perustutkinnon puolella havaitaan pienoista nousua. Viiden vuoden takaisesta 57 prosentista on ammatillisen perustutkinnon suorittajien määrä noussut on alle 0-vuotiaiden keskuudessa 8 prosenttiin (kuva ). Työttömyydestä ja työttömyysturvasta SAK:laisista alle 0-vuotiaista nuorista on vastaamishetkellä ollut työttömänä/työssä työllistämistuella/työvoimapoliittisessa koulutuksessa prosenttia vastanneista (kuva ). Näistä valtaosa, prosenttia saa ansiosidonnaista päivärahaa, 8 prosenttia työmarkkinatukea ja kuusi prosenttia saa soviteltua päivärahaa. prosenttia vastanneista ilmoittaa ettei saa ansiosidonnaista eikä soviteltua päivärahaa (kuva ). SAK:laisista alle 0-vuotiaista nuorista vastaamishetken työttömyysjakso on 7 prosentilla kestänyt alle kuusi kuukautta. Yli 5-vuotiaiden keskuudessa alle kuuden kuukauden työttömyysjakso on koskettanut prosenttia. Alle 0-vuotiaista 5 prosenttia on vastannut olleensa työttömänä seitsemästä kuukaudesta vuoteen (kuva ). Luvuissa ei ole tapahtunut tältä osin tilastollisesti tarkasteltaessa merkittäviä muutoksia viiden vuoden takaisiin lukuihin.

SAK Tutkimustieto /00 Vaikka nuorisotyöttömyys ei SAK:laisten nuorten keskuudessa näytä suurelta ongelmalta on työttömyys kuitenkin näillä nuorilla toistuvaa. Vastaamishetkellä työttömistä nuorista on 8 prosenttia vastannut olleensa työttömänä viimeisen viiden vuoden aikana (kuva5). Työelämässä mukana olevat alle 0-vuotiaat nuoret Kahdeksalle prosentille SAK:laisista alle 0-vuotiaista nuorista on tarjottu työtä sillä ehdolla, että sitä tehtäisiin ilman verokorttia. Verrattuna SAK:laisiin yli 5-vuotiaisiin palkkatyöntekijöihin määrä on kaksinkertainen (kuva 9). prosenttia vastanneista nuorista työskentelee 0-99 henkilön kokoisilla työpaikoilla. Tämän kokoisissa yrityksissä työskentelee myös suurin osa SAK:laisista palkkatyöntekijöistä. Suuret yli 500 henkilön työpaikat ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi suomen rajojen sisäpuolella (kuva ). Työsuhteen vakinaisuus on paitsi sukupuoli- niin myös ikäkysymys. Nuoria naisia työskentelee määräaikaisina 9 prosenttia. Nuorten miesten keskuudessa luku on prosenttia. Vähiten määräaikaisuutta (%) esiintyy yli 5-vuotiailla miespuolisilla työntekijöillä. Yli 5-vuotiaista naisista n. 8 prosenttia työskentelee määräaikaisena (kuva 7). Alle 0-vuotiaista naisista 8 prosenttia työskentelee osa-aikaisena ja vähemmän kuin 0 tuntia viikossa. 0--vuotiaien osa-aikatyötä tekevien naisten määrä jää noin prosenttiin ja yli 5-vuotiaistakin naisista osaaikaisena työskentelee prosenttia. Miesten osuus kaikissa ikäryhmissä osa-aikatyön osalta jää vain kahteen prosenttiin (kuva 8). Vahvoja eroavaisuuksia miesten ja naisten välillä on havaittavissa myös kokopäiväisenä työskentelevien henkilöiden kohdalla silloin, jos kokopäivätyö jää alle 0 tunnin. Alle 0-vuotiaista naisista prosenttia, 0--vuotiaista naisista prosenttia sekä yli 5-vuotiaista naisista prosenttia työskentelee alle 0 tuntia viikossa kokopäiväisenä. Miesten osuus jää kaikissa ikäryhmissä - 7 prosentin välille (kuva 8). Työpaikan pysyvyys ja varmuus on kaikissa ikäryhmissä tärkeimpänä pidetty asia, alle 0-vuotiaiden nuorten keskuudessa prosenttia vastanneista on tätä mieltä. Yli 5-vuotiailla työpaikan varmuus korostuu. Heistä 5 prosenttia arvostaa työpaikan pysyvyyttä (kuva ). Hyvä palkka- ja ansiotaso sekä työn mielenkiintoisuus ovat myös arvostettuja asioita. Alle 0-vuotiaista prosenttia pitää tärkeänä työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta, hyvää palkkaa arvostaa prosenttia (Kuva ). Vaikka kaikki ikäryhmät ovat arvostaneet hyvän palkan tärkeimpänä asioina

SAK Tutkimustieto /00 pidettyjen asioiden toiselle sijalle, on alle 0-vuotiailla prosentuaalinen osuus korkein. Kartoitettaessa toistuvien työvaiheiden tekoa 0 prosenttia alle 0-vuotiaista vastaa samojen työvaiheiden toistuvan lähes koko ajan. Yli 5-vuotiaiden osalta lukema on pienentynyt prosenttiin (kuva ). Vaikka 8 prosenttia alle 0-vuotiaista nuorista työskentelee säännöllisessä päivätyössä, niin vastaavasti n. 5 prosenttia heistä työskentelee erilaisissa vuoro-, jakso- tai perioditöissä (kuva 0). Luvut eivät eroa viiden vuoden takaisista lukemista. Nuoret ja ay-liike SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmäksi tehtäväksi kaikissa ikäryhmissä valittiin taistelu työttömyyttä vastaan. Seuraavaksi varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille ja kolmantena puolustaa työttömyysturvaa (kuva ). Tärkeimmäksi jäsenpalveluksi, jota halutaan kehittää, valikoitui työttömyyskassapalvelut, ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus sekä yleissivistävän koulutuksen antaminen (kuva ). Tätä kysymystä kysyttiin jäsenistöltä siten, että he saivat arvottaa asiat kolmeen kertaan. Tämä esitetty tulos on saatu siis kysyttäessä kaikkein tärkeintä tehtävää. Alle 0-vuotiaista SAK:laisista nuorista noin 0 prosenttia on kuulunut ammattiliittoon -5 vuoden ajan. Yli 5-vuotiaat jäsenet ovat tyypillisimmillään (7 %) kuuluneet johonkin ammattiliittoon yli 0 vuoden ajan (kuva ). Alle 0-vuotiaat nuoret ovat liittyneet jäsenliittoon monin eri tavoin. prosenttia on hakeutunut jäseneksi oma-aloitteisesti, 5 prosenttia työtoverin mainitessa asiasta. prosenttia on hakeutunut jäseneksi luottamusmiehen tai ammattiyhdistyshenkilön esityksestä kun taas yli 5-vuotiaiden osalla luku on 9 prosenttia. Yli 5-vuotiaista vain yksi prosentti on ollut aiemmin liiton oppilasjäsenenä. 0--vuotiaiden keskuudessa viisi prosenttia ja nykynuorten parissa peräti prosenttia on aiemmin ollut liiton oppilasjäsenenä (kuva 5). Mikä on se syy, jonka takia ammattiliiton jäseneksi ylipäätään on liitytty? Nuorilla sekä 0--vuotiailla korostuu halu varmistaa ansiosidonnainen työttömyysturva itselleen. Yli 5-vuotiaat ovat vastanneet yleisemmin; järjestäytymisellä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja. Ylipäätään on koettu että liittoon kuuluminen antaa turvallisuutta elämään (kuva ). Mikä sitten saa jäsenen osallistumaan ammattiyhdistystoimintaan? Vastauksista nähdään selvä ero tärkeimpään motivaatiotekijään eli tiedonsaantiin. Halutaan paremmin tietää mitä oikeuksia työntekijöillä on. Seuraavina

SAK Tutkimustieto /00 5 yhtä vahvoina tekijöinä on, että halutaan toisaalta vaikuttaa omien ja työtovereiden etujen ajamiseen ja ymmärretään että tuloksia saadaan aikaan yhteistoiminnalla (kuva 0). Alle 0-vuotiailla nuorilla on tai on ollut luottamustehtäviä kahdesta neljään prosenttia ja 9 prosenttia on vastannut ettei koskaan ole ollut luottamustehtävissä (kuva 7). Vain yhdestä kahteen prosenttia nuorista on kahden vuoden aikana tai joskus aikaisemmin osallistunut ay-liikkeen opistossa järjestettyyn koulutukseen (kuva 8) ja ay-koulutukseen ylipäätään osallistuneiden määrä alle 0- vuotiailla jää kahdesta kolmeen prosenttiin (kuva 9). Nuoret on kutsuttava rakentamaan omaa tulevaisuuttaan Onko ammattiyhdistysliike keski-ikäistyvän ja sitä vanhemman sukupolven edunvalvonnan liike? Lukuja katsellessa tuntuu siltä, että nuorten aktiivisuuden kasvattamiseksi tarvitaan aivan erilaista ja uutta tekemistä ja toimintaa. Mitä ja minkä muotoista se sitten onkaan, sitä tulisi rohkeasti ja tarkemmin kysellä nuorilta itseltään. Annammeko nuorille tarpeeksi mahdollisuuksia? Nuoret on kutsuttava rakentamaan omaa tulevaisuuttaan ja annettava heille myös mahdollisuus rakentaa edunvalvontatoiminnasta tehokas mutta kuitenkin uuden sukupolven näköinen liike. *** Kiitokset Jyrki Helinille ja Erkki Laukkaselle tehtäväksi annosta sekä heidän avustaan tehtävän antoa seuratessani. Merike Ottosson Tutkimusavustaja Muita julkaisuja SAK:n järjestötutkimuksesta 005 on tehty seuraavat julkaisut: Jyrki Helin: Ansaittua luottamusta; luottamusmiesraportti (00) Erkki Laukkanen: Murroksesta muutokseen; perusraportti (00) Pirjo Pajunen: Pitkää, pätkää, silppua; tasa-arvoraportti (00) Julkaisuista saa myös lukutietoja nuorten osalta.

Peruskoulutus ikäryhmittäin Yli 5 -v. 7 0- -v. 5 77 8 Alle 0 v. 75 0 0 0 0 80 00 Vähemmän kuin kansakoulu Keskikoulu/peruskoulu Kansakoulu/kansalaiskoulu Yo-tutkinto Ammatillinen koulutus ikäryhmittäin IKÄRYHMÄT: alle 0-v. 0-5-v. yli 5-v. Muu Yliopisto- tai korkeakoulututk. Ammattikorkeakoulututkinto Opistotason tutkinto Ammatillinen perustutkinto Oppisopimuskoulutus A mmattikurssi Ei ammat. koulutusta 7 7 9 0 0 8 0 0 0 0 0 50 0 70 80 prosenttia vastanneista

Vastanneista SAK-laisen ay-liikkeen jäsenistä on vastaamishetkellä ollut: Lomautettuna toistaiseksi Työtön/työllis.tuki/työv.koulutus Eläkkeellä Opiskelemassa Lomautettu osa-/määräaikaisesti Muu palkaton vapaa Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa Työssä 0 0 0 0 9 8 7 9 7 0 0 0 0 0 50 0 70 80 prosenttia vastanneista Alle 0-v. 0 - yli 5 -v. Kuinka kauan olet kuulunut ammattiliittoon? yli 5 -v. 0 7 7 0 - -v. 8 5 alle 0-v. 8 0 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 Alle vuoden - 5 vuotta - 0 vuotta - 0 vuotta Yli 0 vuotta

Miten liityit ammattiliittoon? 5-8 5 9 0-8 9 5-9 5 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 Hakeuduin oma-aloitteisesti Luottamusmies/ay-hlö esitti Olin liiton oppilasjäsen aiemmin Muu tapa Työtoveri mainitsi asiasta Työnantaja ehdotti liittymistä Perheeni/ystäväni kannustivat liittymään 5 Tärkein syy olla ammattiliiton jäsen kaikki ikäryhmät - 9 0-5 - 5 9 7 Järjestäytymisellä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään haluan omalta osaltani olla tukemassa ayliikkeen tavoitteita koko yhteiskunnassa useat työtoverinikin kuuluvat liittoon käytännössä on pakko olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi haluan osallistua työpaikkani olojen kehittämiseen 5 0 0 0 0 0 50 0

Onko Sinulla tällä hetkellä tai aiemmin ollut luottamustehtäviä ay-liikkeessä tai työpaikalla? Ei ole koskaan ollut 7 8 9 On ollut, mutta ei juuri nyt 9 On juuri parhaillaan 9 8 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 alle 0-v. 0 - -v. yli 5 -v. 7 Oletko osallistunut ay-liikkeen opistoissa järjestettyyn koulutukseen? 8 En ole koskaan osallistunut 90 97 Olen osallistunut aiemmin 7 Olen vuoden aikana osallistunut 0 0 0 0 80 00 0 alle 0-v. 0 - -v. yli 5 -v. 8

En ole koskaan osallistunut Oletko osallistunut muualla kuin ayliikkeen opistoissa järjestettyyn aykoulutukseen? 78 88 95 7 Olen osallistunut aiemmin 9 Olen vuoden aikana osallistunut 5-9 0-5 - 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 9 Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy: Muu syy Ay-toiminta osa yhteiskunn. vaikuttamista 0 Tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla 5 Vaikuttaa omien/työtovereiden etujen ajamiseen 7 0 5 Tietää paremmmin työntekijöiden oikeuksista 9 50 58 Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin Työtovereiden kehotuksesta 5 5 7 0 0 0 0 0 50 0 70 alle 0-v. 0 - -v. yli 5 -v. 0 5

SAK:laisen ay-liikkeen tärkein tehtävä: IKÄRYHMÄT: alle 0-v. 0--v. yli 5-v. Taistella työttömyyttä vastaan 9 0 9 Varmistaa mahdollisimman korkea palkka jäsenille 0 9 Puolustaa työttömyysturvaa 0 0 Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 8 Taistella osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan 7 Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja 7 Parantaa työympäristöä, työoloja ja työsuojelua 5 Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja Huolehtia, että palkans. verotus pysyy kohtuull. tasolla Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa Parantaa jäsenten koulutusmahdollisuuksia 0 0 Lyhentää työaikaa Kehittää jäsenten työn sis. mielenkiint. ja kehittävämm. 0 0 0 Lisätä jäsenten osall. mahd. oman työn suunn. ja kehitt. 0 0 0 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 0 Ei halunnut vastata 5 5 8 Tärkein jäsenpalvelu, jota halutaan kehittää: IKÄRYHMÄT: alle 0-v. 0 - -v. yli 5-v. Työttömyyskassapalvelut Ammatillinen jatko-ja täydennyskoulutus 7 5 Yleissivistävä koulutus (esim. atk, kielet) 0 8 8 Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 9 8 Oikeusaputoiminta 7 8 Ammattiyhdistyskoulutus 9 Erilaiset ostoedut Vakuutusturva Valtakunnalliset radiokanavat Liiton aluetoimistopalvelut Liiton lehti Erilaiset jäsenistölle suunn. tapahtumat Ei halunnut vastata 9

Työssä kaikkein tärkeimpinä pidetyt asiat iän mukaan? ikäryhmät: alle 0-v. 0 - -v. yli 5 -v. Työpaikan pysyvyys ja varmuus 8 5 Hyvä palkka- ja ansiotaso 9 7 Työn mielenkiintoisuus/vaihtelevuus 0 Hyvät työtoverit/suhteet työpaikalla 5 Mahdollisuudet edetä työssä/uralla 5 Mahdollisuus käyttää omaa aloitekykyään Työn hyödyllisyys yhteiskunnalle 0 Työn helppous ja yksinkertaisuus 0 0 0 Muuta 0 0 0 Kuinka monta kuukautta nykyinen työttömyysjaksosi on kestänyt? (kysymyssarjaan vastanneet ovat työttömiä) yli 5 -v. 0 5 0 (N=5) 0 - -v. 0 9 0 0 (N=50) alle 0-v. 7 5 9 (N=89) 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 alle kk työttömänä 7- kk työttömänä - kk työttömänä yli kk työttömänä 7

Työttömyys viimeisen viiden vuoden aikana (kysymyssarjaan vastanneet ovat työttömiä) yli 5 -v. (N=59) 9 0 - -v. (N=75) 79 alle 0-v. (N=88) 8 8 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 Kyllä Ei 5 Millaista työttömyysturvaa tällä hetkellä saat? (kysymyssarjaan vastanneet ovat työttömiä) yli 5 -v. 7 5 8 (N=58) 0 - -v. 0 (N=7) alle 0-v. 8 (N=90) 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 Ansiosidonnaista Soviteltua päivärahaa Työmarkkinatukea En kumpaakaan 8

Työsuhteen vakinaisuus sukupuolen ja iän mukaan: yli 5 -v. 8 89 8 0 - -v 88 alle 0-v. 9 7 7 Mies Määräaikainen Mies Vakituinen Nainen Määräaikainen Nainen Vakituinen 0 0 0 0 80 00 7 Onko työsuhteesi? mies yli 5-v. 80 mies 0--v. 7 79 mies alle 0-v. nainen yli 5-v. 50 80 muu järjestely osa-aikainen< 0 h/vko kokopäivä < 0 h/vko kokopäiväinen nainen 0--v. nainen alle 0-v. 5 8 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 8 9

Onko joku yritys tarjonnut sinulle työtä sillä ehdolla, että se tehdään ilman verokorttia? 0 00 9 9 9 80 0 0 0 0 8 7 Kyllä Ei alle 0-v. 0 - -v. yli 5 -v. 9 Työaikamuotosi tällä hetkellä? yli 5 -v. 9 7 0 - -v. 5 5 8 alle 0-v. 8 7 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 Säännöllinen päivätyö -vuorotyö -vuorotyö/-5-vuorotyö Muu työaikamuoto Säänn. ilta-/yö-/aamutyö Jakso- tai periodityö 0 0

Työssä kaikkein tärkeimpinä pidetyt asiat iän mukaan? ikäryhmät: alle 0-v. 0 - -v. yli 5 -v. Työpaikan pysyvyys ja varmuus 8 5 Hyvä palkka- ja ansiotaso 8 7 Työn mielenkiintoisuus/vaihtelevuus 0 Hyvät työtoverit/suhteet työpaikalla 5 Mahdollisuudet edetä työssä/uralla 5 Mahdollisuus käyttää omaa aloitekykyään Työn hyödyllisyys yhteiskunnalle 0 0 Työn helppous ja yksinkertaisuus 0 0 0 Muuta 0 0 0 Minkä kokoisella työpaikalla työskentelet? ikäryhmät: alle 0-v. 0 - -v. yli 5-v. 0-99 hlöä 8 0-9 hlöä 5-5 hlöä 5 0-9 hlöä 0 00-99 hlöä 0 00-99 hlöä 0 0-9 hlöä 0 9 0 Yli 500 hlöä 9 0 0

Kuinka suuren osan työajastasi joudut työssäsi toistamaan samaa työvaihetta yhä uudelleen? yli 5 -v. 0 7 0 - -v. 5 5 7 9 9 alle 0-v. 0 7 7 5 0 0 0 0 0 50 0 70 80 90 00 Lähes koko ajan Noin / Noin / Noin / Vähemmän Ei lainkaan EOS

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta, PL 57 FI-005 Helsinki puh. +58 0 77 000 fax +58 0 77 05 www.sak.fi