Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Pakettiautot Voiteluvalmisteet Lääkkeet Käsityökalut Digitaalikamerat Helsinki 9.2.2010 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
ARVIOLTA 30 % VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ VUONNA 2008 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli 11,6 % vuonna 2008. Tällä osuudellaan Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa. Venäjälle suuntautuneen viennin arvo oli hieman yli 7,6 miljardia euroa. Tästä viennistä n. 30 % oli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus pysytteli samalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna. Autojen merkitys jälleenviennissä kasvoi entisestään. Vuonna 2007 Suomeen tuotujen ja täältä edelleen Venäjälle vietyjen henkilöautojen arvo oli 794 milj. euroa. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin muualla valmistettuja henkilöautoja 1,3 miljardin euron arvosta. Myös pakettiautojen vienti lisääntyi ja kohosi 39 milj. eurosta 90 milj. euroon. Jälleenviedyn viihdeelektroniikan arvo nousi 180 milj. euron paikkeille. Monissa tavararyhmissä oli aiempien vuosien tavoin tulkinnanvaraisuutta: osa viennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa, osa muualla valmistettua. Tällaisia ongelmallisia ryhmiä olivat mm. matkapuhelimet, kodinkoneet ja atk-laitteet. Näiden ongelmaryhmien vuoksi jälleenviennin tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Jos kyseisten tavararyhmien vienti olisi kokonaan kotimaista tuotantoa, jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle jäisi alle neljännekseen. Jos kyseisten ryhmien vienti olisi kokonaisuudessaan jälleenvientiä, jälleenviennin osuus kohoaisi yli kolmannekseen. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautojen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2008 kahdella kolmanneksella ja nousi 1,3 miljardiin euroon. Vaikka Suomessa olikin samaan aikaan paljon autotuotantoa, Venäjälle viedyt autot olivat nimike- ja hintavertailun perusteella muualla valmistettujen autojen jälleenvientiä. Venäjälle vietiin myös paljon tavarakuljetusautoja. Niistä kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Pakettiautot (90 milj. euroa) sen sijaan ovat olleet kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Jälleenviennin osuutta matkapuhelimien viennissä ei voida laskea, sillä matkapuhelimien kotimainen tuotanto on salattu. Suomeen tuodaan vuosittain matkapuhelimia moninkertainen määrä kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuoduista puhelimista päätyy jälleenvientiin. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin matkapuhelimia 553 milj. euron arvosta, mutta puhelimien alkuperää ei voida selvittää. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta kodinkoneviennistä on ollut jälleenvientiä. Suomessa tuotetaan jonkin verran kotitalouskoneita, mutta ei juuri lainkaan viihde-elektroniikan tuotteita. Kotitalouskoneiden 173 milj. euron arvoisesta viennistä huomattava osa on ollut jälleenvientiä, mutta tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Suuria tuontimaita Suomen markkinoilla olivat mm. Saksa ja Italia. Viihde-elektroniikka (182 milj. euroa) voidaan laskea lähes kokonaan jälleenvienniksi. Ryhmän tuotteita on tuotu Suomeen erityisesti Kiinasta. Erilaisia voiteluvalmisteita vietiin vuonna 2008 lähes 86 milj. euron arvosta, eli neljännes edellisvuotista enemmän. Suuri osa viennistä oli mm. Saksassa ja Ranskassa valmistettujen tuotteiden jälleenvientiä. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneista pieni osa on valmistettu Suomessa (lähinnä eräät atklaitteet), mutta suurin osa on aasialaista alkuperää. Vähimmilläänkin ainakin 64 milj. euron osuus viennistä on jälleenvientiä.
Pienemmistä tavararyhmistä jälleenvienniksi voidaan varmuudella laskea hormonit ja alkaloidit (43 milj. euroa), sähkötyökalut (22 milj. euroa) ja digitaalikamerat (16 milj. euroa). Näitä tavaroita ei tuoteta Suomessa juuri lainkaan. Moniin muihinkin vientitavararyhmiin sisältynee jälleenvientiä. Tarkkaa tietoa näistä ei kuitenkaan saada. Suurin syy on se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on salattu, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle kasvaisi vain vajaalla kahdella prosentilla. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2008 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot 1 303 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 553 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 147-182 milj. euroa - kotitalouskoneet enintään 173 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet 64-144 milj. euroa - pakettiautot 90 milj. euroa - voiteluvalmisteet 84 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 43 milj. euroa - sähkötyökalut 22 milj. euroa - digitaalikamerat 16 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy yli 2,6 mrd. euroa eli 34 % koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää vajaaseen 1,8 mrd. euroon eli 23 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voitaneen arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli vuonna 2008 melko tarkasti 30 %. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2008; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Henkilöautot 579 440 1 303 465 17,1 1 930 040 67,5 Matkapuhelimet salattu 552 683 7,3 6 518 126 8,5 Paperi, kartonki, pahvi 10 292 049 481 406 (**) 6,3 7 818 996 6,2 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 2 202 207 344 529 4,5 2 567 336 13,4 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 638 491 300 523 (**) 3,9 712 265 42,2 Rauta ja teräs 5 430 772 272 744 3,6 5 455 424 5,0 Öljytuotteet 895 289 (*) 242 718 3,2 4 254 081 5,7 Värit, maalit, kitit yms. 846 776 187 821 2,5 550 896 34,1 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 35 458 182 373 2,4 233 922 78,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 283 630 175 259 2,3 433 571 40,4 Kotitalouskoneet 173 592 172 636 2,3 314 347 54,9 Meijerituotteet 1 474 262 156 279 2,1 359 488 43,5 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) 162 216 149 771 2,0 2 245 094 6,7 Muovit alkumuodossa 636 684 (*) 145 570 (**) 1,9 987 722 14,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat 80 109 144 020 1,9 476 716 30,2 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 1 862 230 111 563 1,5 2 571 529 4,3 Painotuotteet 1 188 685 107 048 1,4 262 403 40,8 Metallintyöstökoneet 156 202 93 180 1,2 350 283 26,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet 793 338 91 061 1,2 555 044 16,4 Voiteluvalmisteet 1 962 85 695 1,1 106 826 80,2 Maa- ja metsätalouskoneet 630 873 84 608 1,1 334 490 25,3 Hanat ja venttiilit 399 416 64 709 0,8 409 559 15,8 Sähkökytkentälaitteet 528 717 58 847 0,8 568 822 10,3 Sähkölanka ja -kaapeli 494 165 58 107 0,8 414 328 14,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 1 081 933 56 841 0,7 662 883 8,6 Puu ja puutavarat 4 207 305 56 346 0,7 2 284 980 2,5 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 613 920 56 257 0,7 278 085 20,2 Huonekalut 1 036 400 51 537 0,7 275 137 18,7 Tehdasvalmisteiset rakennukset 861 940 48 645 0,6 225 266 21,6 Mäntä- ja dieselmoottorit 1 607 645 48 604 0,6 796 243 6,1 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 336 361 48 362 0,6 335 181 14,4 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 175 144 41 364 0,5 91 408 45,3 Ajoneuvojen renkaat salattu 41 306 0,5 329 855 12,5 Liha 854 128 40 902 0,5 129 686 31,5 Paperiteollisuuskoneet 1 689 212 36 147 0,5 753 514 4,8 Turkisnahat 124 214 34 095 0,4 309 254 11,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 285 796 32 742 (**) 0,4 197 078 16,6 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 916 595 29 197 0,4 284 319 10,3 Alukset ja uivat rakenteet 1 530 885 24 263 0,3 1 506 487 1,6 Lingot, suodatuslaitteet 421 456 23 814 0,3 260 750 9,1 Elektroniikan komponentit 205 854 21 882 0,3 165 224 13,2 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 2 177 21 831 0,3 33 924 64,4 Alumiini ja alumiinitavarat 287 257 21 616 0,3 306 639 7,0 Suuret tavararyhmät yhteensä 6 302 366 82,7 49 657 221 12,7 Muu vienti 1 315 692 17,3 15 922 998 8,3 Koko vienti 7 618 058 100,0 65 580 219 11,6 (*) Osa tuotannosta salattu. (**) Muutamien vilja-, lääke-, muovi- ja paperituotteiden vienti on salattu. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on otettu käyttöön uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Henkilöautot 87032110-87039090 291021-291024 Matkapuhelimet 85171200 263022 Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 1712-1729 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251100-84314980 2822 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 211060-212021 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2410-2434 Öljytuotteet 27101111-27101999 1920 (paitsi 19202959 ja 192041) Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 201221-24, 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 851930-8522, 8527, 8528 (paitsi 852841, -51 ja -61) 264011-52 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 289229, 291041-42 Kotitalouskoneet 8418, 84221100, 8450, 85081100, 8516 2751, 2752, 28942230, 28945210 Meijerituotteet 04011010-04069099 1051 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 851711, 85171800-85189000,85255000-85258019, 8526, 8529 2630, 265120, 4051 Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2016 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, 84713000-84719000, 84733020-84733080 2620 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 2711 Painotuotteet 49011000-49119900 1812 Metallintyöstökoneet 84541000-84669400 284112-284140 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 289240, 289262, 2899, 3953 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 205941 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 283031-283094 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2814 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 271210-27124090 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 2732 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2221 Puu ja puutavarat 44011000-44219098 1610-162912 (paitsi 162320) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2361-2399 Huonekalut 94013010-94049090 31 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 163320, 25111030, 399900 Mäntä- ja dieselmoottorit 8407-8409 2811, 291011-13, 3999 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 2059 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 84651010-84659990 284912 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2211 Liha 02011000-02109990 1011-101313 Paperiteollisuuskoneet 84391000-84419090 289511 Turkisnahat 43011000-43040000 1511, 142010, 13911920 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 1061, 1106 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 291044, 292010-2932 Alukset ja uivat rakenteet 89011010-89080000 3011-3012 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 28251410-28291350, 289311, 289423, 32501380 Elektroniikan komponentit 85401111-85429000 2611, 2612 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2824 Alumiini ja alumiinitavarat 76011000-76169990 2442, 259212, 259912
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 30,9 mrd. euroa vuonna 2008. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 2010:M02 9.2.2010 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603
Kauppa 2010 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2009 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvon muutos yritysten kokoluokittain 2009/2008 4. neljännes, % Yhteensä Suuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset -21-23 -22-21 -16-17 -16-17 -16-15 -19-12 Vienti Tuonti -30-25 -20-15 -10-5 0 Helsinki 29.3.2010 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
1 Pk-yritykset selvisivät suuria yrityksiä paremmin ulkomaankaupan laskusta vuonna 2009 Pk-yritysten tavaroiden ulkomaankaupan arvo viennissä supistui vuoden 2009 loka-joulukuussa 17 % edellisvuoden loka-joulukuun tasosta. Pk-yritysten viennin kokonaisarvo vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä oli 1,5 miljardia euroa kattaen 12 % koko viennin arvosta. Suurten yritysten tavaroiden viennin arvo oli 10,7 miljardia euroa laskien edellisvuoden loka-joulukuusta saman verran kuin pk-yritysten eli vajaan viidenneksen. Tosin suurten yritysten vientiin vaikutti merkittävästi lokakuuhun 2009 ajoittunut miljardin euron arvoinen risteilyalustoimitus. Koko vuonna 2009 pk-yritysten vienti kaventui 28 % edellisvuodesta, kun taas suurten yritysten vienti laski 32 %. Pk-yritysten tuonnin arvo vuoden 2009 loka-joulukuussa oli 2,9 miljardia euroa vastaten reilua neljännestä koko tuonnin arvosta. Suurten yritysten tuonnin arvo puolestaan oli 8,1 miljardia euroa. Pk-yritysten tuonti jäi 16 % ja suurten yritysten 23 % edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2009 pk-yritysten tuonnin lasku oli selvästi maltillisempaa kuin suurilla yrityksillä verrattuna vuoteen 2008: pk-yrityksillä laskua oli 23 % ja suurilla yrityksillä 34 %. Kokonaiskehitys (milj. euroa) Vienti Muutos, Tuonti Muutos, 2008/10-12 2009/10-12 % 2008/10-12 2009/10-12 % PK-yritykset 1 784 1 476-17 3 432 2 871-16 Suuret yritykset 12 916 10 714-17 10 558 8 133-23 Määrittelemätön 1 112 193 x 171 182 x Yhteensä 14 811 12 383-16 14 162 11 186-21 Pk-yritysten viennissä voimakkaimmin supistui kulkuneuvojen vienti jääden 37 % edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä. Suurten yritysten kulkuneuvojen vienti kasvoi puolestaan 87 % johtuen aiemmin mainitusta risteilyalustoimituksesta. Pk-yritysten ja suurten yritysten koneiden ja laitteiden vienti laski selvästi, kummassakin ryhmässä lasku oli noin 30 %. Kolmas merkittävä viennin väheneminen näkyi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennissä, jossa pkyrityksillä laskua oli 24 % ja suurilla yrityksillä 46 %. Pk-yritysten vienti metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteiden osalta pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuoden lokajoulukuussa, kun taas suurten yritysten vienti tuoteryhmissä laski vajaan kymmeneksen. Tuonti väheni voimakkaimmin edellisvuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna pk-yrityksillä kolmella tuotealueella: metallien ja metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen osalta. Pk-yritysten metallien ja metallituotteiden tuonti väheni 36 %, kun taas suurten yritysten tuonti supistui 25 %. Koneiden ja laitteiden tuonti laski pk-yrityksillä 31 % ja suurilla yrityksillä 40 %. Kulkuneuvojen tuonti väheni pk-yrityksillä 20 %, kun se suurilla yrityksillä laski 35 %. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä pk-yritysten viennin arvosta 56 % suuntautui EUalueelle, kun taas niiden tuonnin arvosta suurin osa, 70 %, tuli EU-alueelta. Suurten yritysten sekä viennin että tuonnin arvosta yli puolet eli 52 % tuli EU-alueelta. Vuoden 2009 loka-joulukuussa vientiä harjoittaneita yrityksiä oli lähes 9 500, joista pk-yrityksiä oli 85 %. Tuontia harjoittaneita yrityksiä oli reilut 29 700, joista 88 % oli pk-yrityksiä. Vuoden 2008 loka-joulukuuhun verrattuna pk-yritysten lukumäärä kasvoi viennissä kahdeksalla prosentilla ja tuonnissa 19 prosentilla. 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain 2009/10-12 ja 200810-12, milj. e KOKO VIENTI Suuret yritykset 12 383 14 811 10 714 12 916 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset 1 476 1 784 966 1 132 396 506 114 145 2009/10-12 2008/10-12 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Kuvio 3. Tuonnin arvo kokoluokittain 2009/10-12 ja 2008/10-12, milj. e KOKO TUONTI 11 186 14 162 Suuret yritykset 8 133 10 558 Pk-yritykset yhteensä Keskisuuret yritykset Pienet yritykset Mikroyritykset 2 871 3 432 1 340 1 601 1 003 1 233 528 598 2009/10-12 2008/10-12 0 5 000 10 000 15 000 20 000 Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kuvio 4. Viennin ja tuonnin arvon kehitys suurilla yrityksillä ja pk-yrityksillä 2006-2009, milj. e Milj. e 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 2006 2007 2008 2009 Suuret yritykset - vienti Pk-yritykset yhteensä - vienti Suuret yritykset - tuonti Pk-yritykset yhteensä - tuonti Kuvio 5. Viennin ja tuonnin arvon kehitys pk-yrityksillä kokoluokittain 2006-2009, milj. e 2000 Milj. e 1600 1200 800 400 0 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 1-3 4-6 7-9 10-12 2006 2007 2008 2009 Keskisuuret yritykset - vienti Pienet yritykset - vienti Mikroyritykset - vienti Keskisuuret yritykset - tuonti Pienet yritykset - tuonti Mikroyritykset - tuonti Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kuvio 6. Vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten lukumäärän muutos yritysten kokoluokittain 2009/2008 4. neljännes Yhteensä 6 12 Suuret yritykset 5 10 Pk-yritykset yhteensä 8 19 Keskisuuret yritykset 2 6 Pienet yritykset -5 6 Mikroyritykset 17 24 Vienti Tuonti -10-5 0 5 10 15 20 25 Taulu 1. Vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten lukumäärä yritysten kokoluokittain 2009/2008 4. neljännes Vienti Tuonti Yritysten lukumäärä Muutos Yritysten lukumäärä Muutos 2008:10-12 2009:10-12 % 2008:10-12 2009:10-12 % Yhteensä 8 968 9 496 6 26 646 29 743 12 Suuri yritys 999 1 053 5 1 602 1 768 10 Pk-yritykset yhteensä 7 503 8 083 8 22 040 26 294 19 - Keskisuuri yritys 1 085 1 106 2 1 584 1 676 6 - Pieni yritys 2 421 2 293-5 4 326 4 572 6 - Mikroyritys 3 997 4 684 17 16 130 20 046 24 Määrittelemätön 466 333 x 3 004 1 681 x x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö
Taulu 2. Vienti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuussa 2009 Muutos Arvo 2009:10-12/ Osuus 2009:10-12 2008:10-12 Osuus ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 365-6 19 100 Suuri yritys 2 159-8 17 91 Pk-yritykset yhteensä 181 1 2 8 - Keskisuuri yritys 116 11 1 5 - Pieni yritys 58-8 1 3 - Mikroyritys 7-37 0 0 Määrittelemätön 25 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 2 154-4 17 100 Suuri yritys 1 908-7 15 89 Pk-yritykset yhteensä 191-1 2 9 - Keskisuuri yritys 133 3 1 6 - Pieni yritys 47-3 0 2 - Mikroyritys 11-24 0 1 Määrittelemätön 54 x 0 3 24-25 Metallit ja metallituotteet 1 456-10 12 100 Suuri yritys 1 272-12 10 87 Pk-yritykset yhteensä 153-8 1 11 - Keskisuuri yritys 114 5 1 8 - Pieni yritys 29-39 0 2 - Mikroyritys 10-8 0 1 Määrittelemätön 31 0 2 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 2 138-44 17 100 Suuri yritys 1 882-46 15 88 Pk-yritykset yhteensä 239-24 2 11 - Keskisuuri yritys 147-24 1 7 - Pieni yritys 71-20 1 3 - Mikroyritys 20-31 0 1 Määrittelemätön 17 x 0 1 28 Koneet ja laitteet 1 641-30 13 100 Suuri yritys 1 318-29 11 80 Pk-yritykset yhteensä 300-30 2 18 - Keskisuuri yritys 204-24 2 12 - Pieni yritys 72-41 1 4 - Mikroyritys 23-30 0 1 Määrittelemätön 24 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot 1 429 68 12 100 Suuri yritys 1 340 87 11 94 Pk-yritykset yhteensä 79-37 1 6 - Keskisuuri yritys 47-45 0 3 - Pieni yritys 27-16 0 2 - Mikroyritys 5-26 0 0 Määrittelemätön 10 x 0 1 Muut tuotteet 1 200-16 10 100 Suuri yritys 834-18 7 70 Pk-yritykset yhteensä 333-13 3 28 - Keskisuuri yritys 204-15 2 17 - Pieni yritys 92-12 1 8 - Mikroyritys 37-4 0 3 Määrittelemätön 33 x 0 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä 12 383-16 100 100 Suuri yritys 10 714-17 87 87 Pk-yritykset yhteensä 1 476-17 12 12 - Keskisuuri yritys 966-15 8 8 - Pieni yritys 396-22 3 3 - Mikroyritys 114-21 1 1 Määrittelemätön 193 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö
Taulu 3. Tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuussa 2009 Muutos Arvo 2009:10-12/ Osuus 2009:10-12 2008:10-12 Osuus ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 285-23 3 100 Suuri yritys 174-29 2 61 Pk-yritykset yhteensä 109-12 1 38 - Keskisuuri yritys 57-16 1 20 - Pieni yritys 31-9 0 11 - Mikroyritys 21-7 0 7 Määrittelemätön 2 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 1 983-13 18 100 Suuri yritys 1 427-18 13 72 Pk-yritykset yhteensä 500-5 5 25 - Keskisuuri yritys 256-4 2 13 - Pieni yritys 161-9 1 8 - Mikroyritys 83-1 1 4 Määrittelemätön 56 x 1 3 24-25 Metallit ja metallituotteet 801-28 7 100 Suuri yritys 542-25 5 68 Pk-yritykset yhteensä 244-36 2 31 - Keskisuuri yritys 134-35 1 17 - Pieni yritys 73-42 1 9 - Mikroyritys 37-26 0 5 Määrittelemätön 15 x 0 2 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 1 870-28 17 100 Suuri yritys 1 350-32 12 72 Pk-yritykset yhteensä 510-19 5 27 - Keskisuuri yritys 222-18 2 12 - Pieni yritys 189-23 2 10 - Mikroyritys 99-14 1 5 Määrittelemätön 11 x 0 1 28 Koneet ja laitteet 897-36 8 100 Suuri yritys 530-40 5 59 Pk-yritykset yhteensä 356-31 3 40 - Keskisuuri yritys 140-36 1 16 - Pieni yritys 152-28 1 17 - Mikroyritys 64-25 1 7 Määrittelemätön 11 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot 812-32 7 100 Suuri yritys 648-35 6 80 Pk-yritykset yhteensä 155-20 1 19 - Keskisuuri yritys 90-25 1 11 - Pieni yritys 34-8 0 4 - Mikroyritys 31-20 0 4 Määrittelemätön 9 x 0 1 Muut tuotteet 4 537-13 41 100 Suuri yritys 3 462-13 31 76 Pk-yritykset yhteensä 998-6 9 22 - Keskisuuri yritys 440-3 4 10 - Pieni yritys 363-10 3 8 - Mikroyritys 195-5 2 4 Määrittelemätön 77 1 2 Kaikki tuoteluokat yhteensä 11 186-21 100 100 Suuri yritys 8 133-23 73 73 Pk-yritykset yhteensä 2 871-16 26 26 - Keskisuuri yritys 1 340-16 12 12 - Pieni yritys 1 003-19 9 9 - Mikroyritys 528-12 5 5 Määrittelemätön 182 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia Tullihallitus Tilastoyksikkö
Kauppa 2010 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2010:M06 29.3.2010 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Mirjami Rajala p. 020 492 1895 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603
Kauppa 2010 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2009 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2009 Figur 1. Export och import efter landskap år 2009 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Tuonti - Import Vienti - Export 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 Milj. e Helsinki 15.4.2010 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2009 Viennin arvo laski kaikissa maakunnissa Kainuuta lukuun ottamatta Tullihallituksen vuoden 2009 ulkomaankauppatietojen mukaan suomalaisten yritysten tavaraviennin arvo oli 44,9 miljardia euroa. Viennin arvo laski 32 prosenttia verrattuna vuoteen 2008. Lasku näkyi kaikissa maakunnissa paitsi Kainuussa, jonka viennin arvo kasvoi prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Viennin arvo laski eniten Pohjois- Pohjanmaalla, jossa laskun suuruus oli 70 prosenttia. Lasku oli huomattavaa myös Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Viennin kokonaisarvosta 65 prosenttia muodostui Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais- Suomessa ja Kymenlaaksossa. Uudenmaan yritysten osuus tavaroiden kokonaisviennin arvosta oli vähän yli kolmannes. Osuus nousi hieman verrattuna edellisvuoteen. Pirkanmaan osuus viennistä oli yhdeksän prosenttia, Kymenlaakson kahdeksan ja Varsinais-Suomen kahdeksan. Viennin jakaminen maakuntiin perustuu yritysten toimipaikkojen Tulille antamiin tietoihin, joten maakuntien osuuksia arvioitaessa on otettava huomioon se, että osa konserniyrityksistä keskittää ulkomaankaupan toimintonsa pääkonttoreihinsa. Tällöin Uudenmaan osuus muodostuu korkeaksi. Tavarakaupan vuosittaiseen arvoon maakuntatasolla vaikuttaa myös poikkeuksellisen suurten kauppojen sijoittuminen eri tilastovuosille. Tavarakaupan tuonnin arvo kasvoi Varsinais-Suomessa Vuonna 2009 suomalaisten yritysten tavaratuonnin arvo oli 43,3 miljardia euroa, jossa oli 31 prosentin lasku verrattuna vuoteen 2008. Uudenmaan osuus tuonnin arvosta oli 58 prosenttia, Varsinais-Suomen kahdeksan ja Pirkanmaan viisi. Pohjois-Pohjanmaan osuus tavaratuonnin arvosta laski seitsemästä prosentista kolmeen ja Lapin neljästä kahteen. Tuonnin arvo laski eniten Pohjois-Pohjanmaalla, jossa laskua oli 74 prosenttia. Tuonnin arvo laski kaikissa maakunnissa Varsinais-Suomea lukuun ottamatta, jossa se kasvoi 22 prosenttia johtuen teollisuuden kasvaneesta tuonnista. Teollisuuden osuus viennistä yli 95 prosenttia seitsemässä maakunnassa Teollisuuden toimialat vastasivat koko maan mittakaavassa 88 prosentista tavarakaupan viennin arvosta vuonna 2009. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus viennin arvosta oli 10 prosenttia, jossa oli prosentin lasku verrattuna edellisvuoteen. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta jäi kahteen prosenttiin. Teollisuuden toimialojen osuus maakunnan koko viennin arvosta vuonna 2009 oli korkein Pohjanmaalla, jossa se oli miltei 99 prosenttia. Teollisuuden osuus viennin arvosta oli vähintään 97 prosenttia myös Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Uudellamaalla teollisuuden osuus viennistä oli 83 prosenttia. Vuosien 2007 ja 2008 maakuntakohtaisia vienti- ja tuontitietoja on laskettu uudelleen paremmin vastaamaan yritysten toimipaikkojen sijaintia.
Kaupan toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli keskimääräistä korkeampi Uudellamaalla, jossa osuus oli 14 prosenttia, ja Keski-Pohjanmaalla, jossa se muodosti yli puolet viennin arvosta. Etelä-Karjalassa kaupan osuus viennin arvosta oli yhdeksän prosenttia. Muissa maakunnissa kaupan toimialan osuus jäi alle seitsemän prosentin. Kaupan toimialan tavaraviennin arvosta 87 prosenttia koostui tukkukaupasta ja 11 prosenttia moottoriajoneuvojen kaupasta. Vuonna 2008 tukkukaupan osuus kaupan toimialan viennistä oli 72 prosenttia ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus 25 prosenttia. Teollisuusyritysten osuus kokonaistuonnista laski Teollisuusyritysten osuus tavaratuonnista oli vuonna 2009 koko maassa 45 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 51 prosenttia. Teollisten toimialojen merkitys maakuntien kokonaistuonnille vaihteli kuitenkin huomattavasti alueittain. Suurimmillaan se oli Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla, joissa kaikissa teollisuusyritysten tuonnin arvo muodosti yli 80 prosenttia kokonaistuonnista. Teollisuuden toimialojen osuus kokonaistuonnista oli pienin Kainuussa, jossa se oli neljännes. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla teollisuusyritysten osuus tuonnista oli vähän yli kolmannes. Muiden toimialojen osuus tuonnista oli koko maan tasolla kahdeksan prosenttia. Kainuussa se oli selvästi yli puolet ja Ahvenanmaalla miltei kolmannes. Kaupan toimialan tavaratuonnin arvosta 70 prosenttia koostui vuonna 2008 tukkukauppojen tavaratuonnista ja viidennes moottoriajoneuvojen kaupan tuonnista. Vuonna 2009 moottoriajoneuvojen tuonnin osuus oli 14 prosenttia kaupan toimialan kokonaistuonnin arvosta tukkukaupan osuuden ollessa lähes 75 prosenttia. EU-maiden osuus ulkomaankaupasta vaihtelee huomattavasti maakunnittain EU-maihin suuntautuneen tavaraviennin arvo oli vajaat 56 prosenttia kokonaisviennin arvosta. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla miltei kolme neljännestä viennin arvosta oli kauppaa muiden EU-maiden kanssa. Vienti muualle kuin EU:n sisämarkkina-alueelle muodosti yli puolet viennin arvosta Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Tuonti EU-maista vastasi 65 prosenttia koko tuonnin arvosta vuonna 2009, kun edellisvuonna EU-maiden osuus oli 62 prosenttia koko tavarakaupan tuonnin arvosta. EU-maista tapahtuvan tuonnin osuus oli korkein Ahvenanmaalla, jossa se oli 94 prosenttia. Tuonti EU-maista muodosti vähintään 80 prosenttia koko maakunnan tuonnin arvosta myös Kainuussa, Lapissa ja Keski-Suomessa. EU:n sisämarkkina-alueen merkitys tavarakaupan tuonnissa oli pienin Kymenlaaksossa, jossa sen osuus oli 35 prosenttia vuonna 2009. Muita maakuntia, joiden tuonnin arvosta vähintään puolet muodostui kaupasta EU-alueen ulkopuolisten maiden kanssa, olivat Varsinais-Suomi ja Keski-Pohjanmaa. Viennin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen lukumäärä laski kymmeneksellä Tavarakaupan vientiä harjoittaneiden toimipaikkojen lukumäärä laski vuonna 2008 lähes viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2007. Vuonna 2009 lasku jatkui ja viennin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä väheni lähes kymmenellä prosentilla. Koko maassa oli
vuonna 2009 8 500 vientiä ilmoittanutta toimipaikkaa, kun edellisenä vuonna niitä oli 9 400. Ulkomaan tavarakaupan vientitoimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä laski eniten Ahvenanmaalla, jossa niiden määrä väheni 23 prosentilla. Vientitoimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä kasvoi hieman vain Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uudenmaan vientiä ilmoittaneiden toimipaikkojen määrä pieneni 12 prosentilla. Tavaratuontia ulkomailta harjoittavien toimipaikkojen lukumäärä väheni vuonna 2009 vähän yli neljällä prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Kun tavaratuontia ilmoittaneita toimipaikkoja oli 25 100 vuonna 2008, niitä oli vuonna 2009 enää 24 000. Ulkomaankaupan tuonnin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä säilyi ennallaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Määrät laskivat eniten Etelä-Karjalassa ja Päijät- Hämeessä, joissa kummassakin laskua oli yli seitsemän prosenttia. Tuonnin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen lukumäärä kasvoi vain Pohjois-Karjalassa, jossa lisäys oli kuusi prosenttia. Uudellamaalla tuonnin toimintoja harjoittavien toimipaikkojen määrä laski kuudella prosentilla.
Kuvio 2. Viennin arvo maakunnittain 2007-2009 Figur 2. Export efter landskap 2007-2009 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa - Östra Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen 2007 2008 2009 Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 Milj. e Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2008 ja 2009 Tabell 1. Export och import efter landskap åren 2008 och 2009 2008 2008 Vienti Osuus Tuonti Osuus Export Andel Import Andel Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % Uusimaa - Nyland 19 732 30,1 35 028 56,1 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 1 227 1,9 856 1,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 7 104 10,8 2 857 4,6 Satakunta - Satakunta 3 132 4,8 2 258 3,6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 507 2,3 632 1,0 Pirkanmaa - Birkaland 5 683 8,7 3 462 5,5 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2 363 3,6 1 211 1,9 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 713 7,2 628 1,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 538 0,8 308 0,5 Etelä-Savo - Södra Savolax 397 0,6 179 0,3 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 195 1,8 416 0,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 719 1,1 279 0,4 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 539 2,3 657 1,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 604 0,9 474 0,8 Pohjanmaa - Österbotten 3 373 5,1 1 203 1,9 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 715 2,6 979 1,6 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 4 076 6,2 4 484 7,2 Kainuu - Kajanaland 100 0,2 103 0,2 Lappi - Lappland 3 686 5,6 2 313 3,7 Ahvenanmaa - Åland 36 0,1 84 0,1 Tuntematon - Okänd 2 142 3,3 3 992 6,4 Yhteensä - Totalt 65 580 100,0 62 402 100,0 2009 2009 Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Export Andel Ändring Import Andel Ändring Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 15 755 35,1-20 25 116 58,1-28 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 1 089 2,4-11 624 1,4-27 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 764 8,4-47 3 471 8,0 22 Satakunta - Satakunta 2 324 5,2-26 1 368 3,2-39 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 969 2,2-36 408 0,9-36 Pirkanmaa - Birkaland 3 927 8,7-31 2 049 4,7-41 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 185 2,6-50 767 1,8-37 Kymenlaakso - Kymmenedalen 3 677 8,2-22 727 1,7 16 Etelä-Karjala - Södra Karelen 321 0,7-40 260 0,6-16 Etelä-Savo - Södra Savolax 343 0,8-14 148 0,3-18 Pohjois-Savo - Norra Savolax 635 1,4-47 306 0,7-26 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 508 1,1-29 182 0,4-35 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 318 2,9-14 482 1,1-27 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 435 1,0-28 351 0,8-26 Pohjanmaa - Österbotten 3 038 6,8-10 983 2,3-18 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 085 2,4-37 576 1,3-41 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 215 2,7-70 1 165 2,7-74 Kainuu - Kajanaland 102 0,2 1 95 0,2-7 Lappi - Lappland 1 685 3,8-54 934 2,2-60 Ahvenanmaa - Åland 32 0,1-12 68 0,2-20 Tuntematon - Okänd 1 490 3,3-30 3 170 7,3-21 Yhteensä - Totalt 44 897 100,0-32 43 250 100,0-31 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 2. Toimialojen osuudet (%) viennistä ja tuonnista maakunnittain vuosina 2008 ja 2009 Tabell 2. Export och import efter landskap åren 2008 och 2009, andel (%) efter näringsgren 2008 2008 Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 19 732 79,2 16,8 4,0 35 028 37,3 55,6 7,0 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 1 227 94,9 4,3 0,8 856 79,7 16,1 4,1 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 7 104 93,1 5,3 1,6 2 857 62,8 33,4 3,4 Satakunta - Satakunta 3 132 91,1 7,7 1,2 2 258 73,1 19,5 7,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 507 91,8 2,4 5,8 632 50,6 41,7 7,7 Pirkanmaa - Birkaland 5 683 91,6 7,6 0,8 3 462 65,0 32,2 2,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2 363 95,1 3,8 1,1 1 211 51,7 45,3 3,0 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 713 93,8 5,9 0,3 628 40,2 56,6 3,2 Etelä-Karjala - Södra Karelen 538 86,1 7,9 5,9 308 66,3 31,0 2,7 Etelä-Savo - Södra Savolax 397 92,2 5,0 2,9 179 73,0 19,6 7,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 195 97,4 2,3 0,3 416 79,2 16,8 4,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 719 95,9 1,7 2,4 279 81,5 14,3 4,1 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 539 96,7 2,6 0,8 657 75,6 20,2 4,2 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 604 94,4 2,5 3,2 474 55,9 41,7 2,4 Pohjanmaa - Österbotten 3 373 98,2 0,7 1,1 1 203 81,7 11,4 6,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 715 49,4 50,6 0,0 979 54,7 45,0 0,4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 4 076 98,6 0,7 0,7 4 484 95,7 3,7 0,6 Kainuu - Kajanaland 100 96,4 2,2 1,4 103 44,6 9,0 46,4 Lappi - Lappland 3 686 97,0 0,7 2,2 2 313 94,3 2,2 3,4 Ahvenanmaa - Åland 36 92,6 2,6 4,8 84 38,7 49,3 12,0 Tuntematon - Okänd 2 142 12,6 87,1 0,3 3 994 18,1 77,8 4,0 Yhteensä - Totalt 65 580 86,9 11,0 2,1 62 404 50,8 43,6 5,6 2009 2009 Vienti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Tillverkning Handel Andra milj. e Tillverkning Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 15 755 83,2 13,6 3,2 25 116 35,0 56,4 8,5 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 1 089 95,0 4,3 0,7 624 81,0 16,0 3,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 764 92,5 5,5 2,1 3 471 70,8 26,4 2,8 Satakunta - Satakunta 2 324 91,7 5,8 2,5 1 368 66,9 22,6 10,5 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 969 93,1 1,7 5,2 408 53,9 39,3 6,8 Pirkanmaa - Birkaland 3 927 94,3 5,1 0,6 2 049 55,0 38,8 6,2 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 185 93,9 4,5 1,6 767 55,6 39,3 5,1 Kymenlaakso - Kymmenedalen 3 677 95,3 4,6 0,1 727 75,0 23,0 1,9 Etelä-Karjala - Södra Karelen 321 88,1 8,7 3,3 260 72,2 24,3 3,5 Etelä-Savo - Södra Savolax 343 94,4 2,5 3,1 148 73,2 17,6 9,2 Pohjois-Savo - Norra Savolax 635 97,3 2,4 0,4 306 63,5 24,3 12,1 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 508 97,8 1,2 1,0 182 73,3 20,7 6,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 318 91,3 6,7 2,0 482 71,2 22,6 6,2 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 435 93,5 3,8 2,8 351 49,3 42,0 8,7 Pohjanmaa - Österbotten 3 038 98,5 0,6 0,9 983 75,0 12,2 12,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 085 43,6 56,4 0,1 576 39,4 60,0 0,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 215 95,3 2,4 2,3 1 165 86,0 10,0 4,0 Kainuu - Kajanaland 102 60,3 2,2 37,5 95 25,4 7,6 67,1 Lappi - Lappland 1 685 95,4 1,0 3,6 934 91,4 4,9 3,7 Ahvenanmaa - Åland 32 78,6 2,2 19,1 68 37,8 30,1 32,1 Tuntematon - Okänd 1 490 41,4 50,7 7,9 3 170 12,0 78,7 9,3 Yhteensä - Totalt 44 897 88,1 9,5 2,3 43 250 45,4 46,9 7,7 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 3. EU-maiden ja muiden maiden osuudet (%) maakuntien viennistä ja tuonnista vuosina 2008 ja 2009 (tuonti lähetysmaan mukaan, ei alkuperämaan) Tabell 3. Export till och import från EU-länder och andra länder åren 2008 och 2009, efter landskap (import efter avsändningsland, inte ursprungsland) 2008 2008 Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut - Andra Import EU Muut - Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 19 732 43,3 56,7 35 028 60,7 39,3 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 1 227 71,7 28,3 856 57,3 42,7 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 7 104 81,1 18,9 2 857 83,6 16,4 Satakunta - Satakunta 3 132 52,6 47,4 2 258 39,8 60,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 507 69,3 30,7 632 80,0 20,0 Pirkanmaa - Birkaland 5 683 56,7 43,3 3 462 73,7 26,3 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 2 363 59,7 40,3 1 211 74,5 25,5 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 713 63,5 36,5 628 54,8 45,2 Etelä-Karjala - Södra Karelen 538 54,1 45,9 308 59,0 41,0 Etelä-Savo - Södra Savolax 397 55,3 44,7 179 82,6 17,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 195 45,5 54,5 416 80,8 19,2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 719 51,4 48,6 279 71,2 28,8 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 539 65,8 34,2 657 84,0 16,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 604 65,7 34,3 474 78,1 21,9 Pohjanmaa - Österbotten 3 373 38,5 61,5 1 203 77,0 23,0 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 715 67,7 32,3 979 38,7 61,3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 4 076 62,2 37,8 4 484 31,0 69,0 Kainuu - Kajanaland 100 50,2 49,8 103 70,0 30,0 Lappi - Lappland 3 686 77,4 22,6 2 313 58,8 41,2 Ahvenanmaa - Åland 36 65,6 34,4 84 92,2 7,8 Tuntematon - Okänd 2 142 18,9 81,1 3 992 84,1 15,9 Yhteensä - Totalt 65 580 55,9 44,1 62 402 62,0 38,0 2009 2009 Vienti Osuus - Andel Tuonti Osuus - Andel Export EU Muut - Andra Import EU Muut - Andra Maakunta - Landskap milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 15 755 50,8 49,2 25 116 62,8 37,2 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 1 089 66,3 33,7 624 58,4 41,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 764 61,7 38,3 3 471 49,1 50,9 Satakunta - Satakunta 2 324 44,6 55,4 1 368 55,8 44,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 969 63,1 36,9 408 79,8 20,2 Pirkanmaa - Birkaland 3 927 58,3 41,7 2 049 77,0 23,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 185 66,5 33,5 767 73,5 26,5 Kymenlaakso - Kymmenedalen 3 677 66,1 33,9 727 35,3 64,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen 321 37,5 62,5 260 64,5 35,5 Etelä-Savo - Södra Savolax 343 59,9 40,1 148 79,8 20,2 Pohjois-Savo - Norra Savolax 635 44,0 56,0 306 80,0 20,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 508 58,2 41,8 182 72,0 28,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 318 66,2 33,8 482 80,2 19,8 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 435 65,2 34,8 351 78,5 21,5 Pohjanmaa - Österbotten 3 038 33,7 66,3 983 74,6 25,4 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 085 74,1 25,9 576 49,1 50,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 215 58,3 41,7 1 165 60,6 39,4 Kainuu - Kajanaland 102 61,2 38,8 95 88,5 11,5 Lappi - Lappland 1 685 74,5 25,5 934 80,9 19,1 Ahvenanmaa - Åland 32 61,1 38,9 68 94,2 5,8 Tuntematon - Okänd 1 490 54,9 45,1 3 170 87,5 12,5 Yhteensä - Totalt 44 897 55,6 44,4 43 250 64,9 35,1 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Taulu 4. Vientiä ja tuontia harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain vuosina 2007 ja 2008 Tabell 4. Antalet verksamhetsställen för företag som idkat export och import åren 2007 och 2008, efter landskap 2008 Vienti Tuonti Export Import Maakunta - Landskap kpl - st. kpl - st. Uusimaa - Nyland 3 522 10 731 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 138 424 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 911 2 343 Satakunta - Satakunta 363 912 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 271 672 Pirkanmaa - Birkaland 831 2 106 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 439 947 Kymenlaakso - Kymmenedalen 282 567 Etelä-Karjala - Södra Karelen 215 358 Etelä-Savo - Södra Savolax 174 375 Pohjois-Savo - Norra Savolax 251 600 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 192 363 Keski-Suomi - Mellersta Finland 331 769 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 321 787 Pohjanmaa - Österbotten 368 940 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 103 262 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 359 950 Kainuu - Kajanaland 63 163 Lappi - Lappland 223 526 Ahvenanmaa - Åland 30 91 Tuntematon - Okänd 44 259 Yhteensä - Totalt 9 431 25 145 2009 Vienti Muutos Tuonti Muutos Export Ändring Import Ändring Maakunta - Landskap kpl - st. % kpl - st. % Uusimaa - Nyland 3103-11,9 10 084-6,0 Itä-Uusimaa - Östra Nyland 143 3,6 408-3,8 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 798-12,4 2 265-3,3 Satakunta - Satakunta 336-7,4 863-5,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 247-8,9 660-1,8 Pirkanmaa - Birkaland 801-3,6 2 045-2,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 390-11,2 878-7,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 239-15,2 557-1,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen 189-12,1 323-9,8 Etelä-Savo - Södra Savolax 150-13,8 357-4,8 Pohjois-Savo - Norra Savolax 219-12,7 560-6,7 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 167-13,0 386 6,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland 299-9,7 738-4,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 267-16,8 755-4,1 Pohjanmaa - Österbotten 350-4,9 911-3,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 89-13,6 252-3,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 366 1,9 953 0,3 Kainuu - Kajanaland 52-17,5 157-3,7 Lappi - Lappland 210-5,8 502-4,6 Ahvenanmaa - Åland 23-23,3 91 0,0 Tuntematon - Okänd 71 61,4 284 9,7 Yhteensä - Totalt 8 509-9,8 24 029-4,4 Tullihallitus Tilastoyksikkö - Tullstyrelsen Statistikenheten
Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis myös tukku- ja vähittäiskaupan toimialat, mahdolliset jälleenviejät sekä palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palvelujen ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, missä maakunnassa viennin ja tuonnin toiminnot on hoidettu. Tilastosta ei selviä, missä itse tuotanto on tapahtunut tai minne tavarat on välillä varastoitu. Tämä tilasto perustuu niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo a) on yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli 120 000 euroa vuodessa. Tämän määritelmän ulkopuolelle jäävän ulkomaankaupan arvo on laskettu mukaan Tuntemattoman alueen lukuihin. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään Intrastat-järjestelmään tiedonantovelvollisilta toimijoilta. Järjestelmässä ovat mukana vain vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat-järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU-jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB-arvon ("free on board") mukaan ja -tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen tai myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa, lukumäärät ja toimialat. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2002). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Yrityksen sijoittaminen tiettyyn maakuntaan määräytyy tässä tilastossa sen yrityksen toimipaikan mukaan, joka toimittaa Tullille tietoja ja joka on kirjattu Tullin asiakasrekisteriin. Aluetieto muodostetaan näiden Tullille ilmoituksia antavien toimipaikkojen postinumeron perusteella. Osa yrityksistä asioi Tullin kanssa vain pääkonttorista käsin, ja tämä aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä kasvua pääkaupunkiseudun osuuteen. Yrityksen postinumeroaluetta koskeva tieto on tilastovuoden 2009 rekisterin mukainen. Mikäli postinumerotietoa ei ole, on käytetty yrityksen kotikunnan tietoa, joka on saatu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Mikäli kumpaakaan edellä mainittua tietoa ei ole saatavilla tai kotikuntatiedon koodina on 200 (tarkoittaa ulkomaita) tai 999 (tarkoittaa tuntematon), yritys luokitellaan alueeseen Tuntematon. Aluetilastolla ei ole omaa lakisääteistä taustaa, vaan se on jalostettu tavaroiden ulkomaankaupan tilastointia koskevien säädösten perusteella kerätyistä tietoista, arvonlisäveroaineistosta sekä yritysten Tullille antamista vapaaehtoisista toimipaikkatiedoista.