Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016

Transkriptio

1 Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2016 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2016 Figur 1. Export och import efter landskap år 2016 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Milj. e Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

2 Seitsemän maakunnan tavaraviennin arvo kasvoi viime vuonna Vuonna 2016 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen ennakollisten tietojen mukaan 51,8 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 54,7 miljardia euroa. Viennin arvo laski neljä prosenttia vuodesta 2015, mutta tuonnin arvo säilyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi Tullin ennakollisten tietojen mukaan viime vuonna euromääräisesti eniten Kanta-Hämeessä, 76 miljoonaa euroa (+6 %) ja Keski-Pohjanmaalla, 75 miljoonaa euroa (+4 %). Vienti kasvoi 63 miljoonaa euroa (+43 %) Kainuussa ja 38 miljoonaa euroa (+2 %) Keski-Suomessa. Muissa vientiään kasvattaneissa maakunnissa viennin arvon kasvu jäi alle 30 miljoonaan euroon. Vienti nousi seitsemässä maakunnassa viime vuonna, kun taas viennin arvo laski 12 maakunnassa. Viennin arvo laski maakunnista eniten Varsinais-Suomessa, 679 miljoonaa euroa (-15 %). Vähennys johtui enimmäkseen maakunnan autoteollisuuden viennin laskusta. Uudellamaalla viennin arvo laski viime vuonna 555 miljoonaa euroa (-3 %), Satakunnassa 339 miljoonaa euroa (-10 %) ja Lapissa 320 miljoonaa euroa (-8 %). Satakunnan ja Lapin kohdalla viennin heikkoutta selittää erityisesti perusmetalliteollisuuden tuotteiden maailmanmarkkinahintojen lasku. Maakuntien osuudet Suomen kokonaisviennistä säilyivät viime vuonna lähes samoina kuin edellisvuonna. Uudenmaan osuus nousi aavistuksen 31,6 prosenttiin. Seuraavaksi suurin osuus viennistä oli Kymenlaaksolla, jonka osuus kasvoi myös hieman 8,9 prosenttiin. Varsinais-Suomen osuus laski vajaan prosenttiyksikön 7,7 prosenttiin. Pirkanmaan osuus oli myös 7,7 prosenttia, ei muutosta edellisvuoteen verrattuna. Uudenmaan osuus koko tavaratuonnin arvosta oli 62,4 prosenttia viime vuonna. Maakunnan tuonnin arvo nousi kaksi prosenttia, ja osuus kokonaistuonnista kasvoi prosenttiyksikön verrattuna edellisvuoteen. Tuonnin arvo kasvoi prosentuaalisesti eniten Kainuussa (+45 %). Kasvua kirjattiin myös Pohjanmaan (+8 %), Pohjois-Karjalan (+7 %) ja Pirkanmaan (+6 %) tuontiin. Tuonti laski Varsinais-Suomessa (-13 %), Etelä-Pohjanmaalla (-9 %), Keski-Pohjanmaalla (-8 %) ja Etelä-Karjalassa (-8 %). 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Tulli tilastointi

3 Kuvio 2. Vienti ja tuonti maakunnittain 2016, muutos (%) Figur 2. Export och import efter landskap år 2016, förändring (%) Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Vienti/Export Tuonti/Import Teollisuusyritysten osuus maakuntien viennistä lähes ennallaan viime vuonna Vuonna 2016 tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Osuus oli noin prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli samalla ajanjaksolla hieman alle 13 prosenttia, mikä oli vajaan prosenttiyksikön edellisvuotta vähemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli noin kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli viime vuonna suurin Pohjois-Karjalassa, 98 prosenttia. Osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (34 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner-Suomen maakunnista eniten Uudellamaalla, noin neljä prosenttiyksikköä. Osuus supistui jyrkimmin Kainuussa, jossa laskua kertyi 19 prosenttiyksikköä. Kaupan osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli viime vuonna suurin Keski-Pohjanmaalla, 66 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Suomessa, jossa se oli hieman alle neljännes. Uudellamaalla kaupan osuudeksi viennin arvosta tuli 19 prosenttia. Kaupanalan osuus oli pienin Pohjois-Karjalassa, alle prosentin. Tulli tilastointi

4 Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli viime vuonna koko maan osalta 40 prosenttia. Kaupan toimialojen kohdalla osuus oli 50 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi noin 10 prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli Manner- Suomen maakunnista suurin Lapissa (95 %), ja pienin Keski-Pohjanmaalla (20 %). Kaupanalan yritysten osuus tuonnista oli vuorostaan suurin Keski-Pohjanmaalla, 80 prosenttia ja pienin Lapissa, kolme prosenttia. Kuvio 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2016 Figur 3. Export efter landskap år 2016, andel (%) efter näringsgren 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Andra Valtionyritysten osuus viennistä kasvoi jyrkästi Kainuussa Vuonna 2016 ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin arvon osuus Suomen koko viennin arvosta oli noin 37 prosenttia. Osuus kasvoi hieman alle prosenttiyksikön edellisvuodesta. Valtion tai kunnan omistamien yritysten vastaava osuus oli reilut kahdeksan prosenttia ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus noin 54 prosenttia. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli noin 89 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, vain kuusi prosenttia. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 25 prosenttia ja Kainuussa 28 prosenttia. Vuonna 2015 Kainuun kohdalle ei tilastoitu julkisten Tulli tilastointi

5 toimijoiden vientiä, joten näiden yritysten vienti kasvoi jyrkästi viime vuonna. Valtion tai kunnan organisaatioiden tai niiden omistamien yritysten vientiä kirjattiin myös muutama prosentti Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen vientiin. Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan kokonaisviennistä ylsi Keski- Pohjanmaalla 94 prosenttiin viime vuonna. Yli puolet maakunnan viennin arvosta tuli ulkomaalaisomisteisilta yrityksiltä myös Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa. Pienimmät osuudet ulkomaalaisille yrityksille tilastoitiin Päijät-Hämeen (11 %), Lapin (15 %) ja Kymenlaakson (15 %) maakuntiin. Suomen kokonaistuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli viime vuonna 43 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 44 prosenttia ja julkisten yritysten osuus 14 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli yli 80 prosenttia Lapissa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (10 %). Keski- Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 90 prosenttia, kun se Manner-Suomen maakunnista oli pienin Etelä-Karjalassa, 11 prosenttia. Valtion tai kunnan tuonnin osuus oli suurin Manner-Suomen maakunnista Kainuussa (35 %), Uudellamaalla (20 %) ja Pirkanmaalla (8 %). Kuvio 4. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2016 Figur 4. Export efter landskap år 2016, andel (%) efter ägartyp 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägd Valtio tai kunta/stat eller kommun Tulli tilastointi

6 Vientiyritysten toimipaikkoja määrä laski lähes kautta maan Yli euron edestä ulkomaankauppaa harjoittaneiden vientiyritysten toimipaikkoja oli viime vuonna kpl, kun määrä oli edellisvuonna. Eniten vientiyritysten toimipaikkoja oli Uudellamaalla, kpl. Pienin toimipaikkojen määrä oli Kainuussa, jossa niitä oli 91 kpl. Toimipaikkojen määrä laski edellisvuodesta eniten Uudellamaalla, jossa vähennystä kertyi 103 kpl. Toimipaikkojen määrä pieneni lähes kaikissa maakunnissa. Kasvua toimipaikkojen määrään tilastoitiin ainoastaan Keski-Suomelle, Pohjanmaalle, Pohjois-Savolle ja Pohjois-Karjalalle. Kaikista toimipaikoista 57 prosenttia harjoitti vientiä EU-alueen ulkopuolelle, eli ulkokauppaa. Viennin ulkokauppaa harjoittavien toimipaikkojen osuus kaikista maakunnan vientiä harjoittavista toimipaikoista oli suurin Etelä-Karjalassa, 79 prosenttia. Pienin osuus oli Manner-Suomen maakunnista Lapissa, 39 prosenttia. Yli euron edestä ulkomaankauppaa harjoittavien tuontiyritysten toimipaikkojen määrä laski viime vuonna toimipaikkaan, kun edellisvuonna määrä oli kpl. Uudellamaalla toimipaikkoja oli kpl, Varsinais-Suomessa kpl ja Pirkanmaalla kpl. Kainuussa toimipaikkoja oli maakunnista vähiten, 280 kpl. Tulli tilastointi

7 Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina Tabell 1. Export efter landskap åren Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Export Andel Export Andel Förändring Export Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , , ,6-3 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , , ,7-15 Satakunta - Satakunta , , ,8-10 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland , , ,6 6 Pirkanmaa - Birkaland , , ,7-4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , , ,2-2 Kymenlaakso - Kymmenedalen , , ,9-3 Etelä-Karjala - Södra Karelen , , ,5 2 Etelä-Savo - Södra Savolax 399 0, , ,8 3 Pohjois-Savo - Norra Savolax , , ,2 2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 804 1, , ,4-2 Keski-Suomi - Mellersta Finland , , ,2 2 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 594 1, , ,1-1 Pohjanmaa - Österbotten , , ,9-2 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , , ,5 4 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , , ,5-8 Kainuu - Kajanaland 144 0, , ,4 43 Lappi - Lappland , , ,9-8 Ahvenanmaa - Åland 85 0, , ,2-20 Tuntematon - Okänd 578 1, , ,9 12 Yhteensä - Totalt , , ,0-4

8 Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina Tabell 2. Import efter landskap åren Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Import Andel Import Andel Förändring Import Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland , , ,4 2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland , , ,5-13 Satakunta - Satakunta , , ,2 0 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 688 1, , ,4 3 Pirkanmaa - Birkaland , , ,1 6 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland , , ,0-3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 835 1, , ,6-4 Etelä-Karjala - Södra Karelen 454 0, , ,6-8 Etelä-Savo - Södra Savolax 238 0, , ,4 0 Pohjois-Savo - Norra Savolax 507 0, , ,9 0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 256 0, , ,5 7 Keski-Suomi - Mellersta Finland 712 1, , ,4 0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 518 0, , ,9-9 Pohjanmaa - Österbotten , , ,6 8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten , , ,6-8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten , , ,6-3 Kainuu - Kajanaland 48 0,1 51 0, ,1 45 Lappi - Lappland , , ,0-4 Ahvenanmaa - Åland 565 1, , ,9-14 Tuntematon - Okänd , , ,3 5 Yhteensä - Totalt , , ,0 0

9 Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina Tabell 3. Export efter landskap åren , andel (%) efter näringsgren Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,4 20,1 8, ,8 21,0 12, ,5 18,7 10,8 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,3 13,6 2, ,0 10,2 2, ,8 10,8 2,3 Satakunta - Satakunta ,2 12,6 6, ,0 13,2 7, ,5 14,1 4,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,7 3,8 4, ,5 5,4 5, ,0 3,2 4,8 Pirkanmaa - Birkaland ,2 3,7 2, ,9 3,2 2, ,4 3,2 2,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,3 3,7 1, ,6 5,1 1, ,9 3,8 1,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,5 3,7 6, ,9 2,9 5, ,9 2,3 5,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,5 3,4 12, ,6 2,7 7, ,0 2,4 5,6 Etelä-Savo - Södra Savolax ,0 2,5 4, ,9 3,8 3, ,8 1,9 4,3 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,0 3,4 0, ,5 2,9 0, ,5 2,9 0,5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,3 1,1 1, ,1 0,7 2, ,3 0,7 1,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,3 23,7 3, ,6 22,8 1, ,9 24,2 1,9 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,7 9,0 5, ,8 3,4 5, ,3 2,7 4,0 Pohjanmaa - Österbotten ,9 2,0 2, ,4 4,4 1, ,3 2,7 1,0 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,8 63,4 1, ,7 62,6 0, ,6 65,9 0,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,9 3,8 5, ,8 2,9 4, ,3 3,0 4,8 Kainuu - Kajanaland ,6 5,2 30, ,0 2,3 30, ,5 1,1 50,4 Lappi - Lappland ,6 1,2 5, ,4 1,0 5, ,6 1,6 7,8 Ahvenanmaa - Åland 85 66,3 16,9 16, ,2 22,6 24, ,0 16,3 18,7 Tuntematon - Okänd ,8 70,9 10, ,8 83,8 12, ,1 73,3 5,6 Yhteensä - Totalt ,7 13,5 5, ,1 13,4 6, ,2 12,7 6,1

10 Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina Tabell 4. Import efter landskap åren , andel (%) efter näringsgren Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,5 54,8 7, ,4 59,4 9, ,2 59,6 10,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,6 38,3 4, ,8 27,4 2, ,6 34,2 4,2 Satakunta - Satakunta ,8 9,7 9, ,3 9,8 12, ,8 10,2 14,1 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,4 42,4 5, ,3 47,7 4, ,2 42,8 4,0 Pirkanmaa - Birkaland ,7 37,3 10, ,5 37,4 13, ,5 40,0 10,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,6 27,7 7, ,0 32,1 3, ,3 29,0 3,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,3 28,4 21, ,7 21,6 33, ,9 18,3 35,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,1 23,6 6, ,9 20,8 4, ,7 22,1 5,1 Etelä-Savo - Södra Savolax ,9 29,6 9, ,9 26,9 8, ,5 24,8 6,7 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,7 38,5 6, ,1 36,4 4, ,7 34,2 5,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,6 26,1 10, ,7 30,5 6, ,0 34,9 8,1 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,7 35,8 9, ,7 39,9 7, ,4 39,9 6,7 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,6 36,7 9, ,7 37,0 3, ,6 37,4 5,0 Pohjanmaa - Österbotten ,6 17,5 9, ,9 17,0 4, ,2 15,3 24,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,6 74,7 0, ,5 81,1 0, ,6 79,8 0,5 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,3 13,4 6, ,8 12,9 5, ,3 14,2 5,5 Kainuu - Kajanaland 48 56,7 18,6 24, ,0 13,5 25, ,0 7,7 45,3 Lappi - Lappland ,2 2,9 3, ,6 2,5 1, ,6 3,0 2,4 Ahvenanmaa - Åland 565 6,8 13,9 79, ,1 14,7 78, ,2 23,9 68,8 Tuntematon - Okänd ,5 79,1 10, ,3 80,6 11, ,9 74,0 15,1 Yhteensä - Totalt ,5 47,1 8, ,1 49,7 9, ,9 49,7 10,4

11 Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain Tabell 5. Export efter landskap åren , andel (%) efter ägartyp Vienti Export Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Vienti Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Vienti Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd Maakunta - Landskap % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,9 30,8 34, ,7 24,2 36, ,4 25,4 37,2 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,2 0,4 50, ,4 0,0 45, ,8 0,0 52,2 Satakunta - Satakunta ,1 0,1 56, ,9 0,2 61, ,2 0,2 59,6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,6 13,4 22, ,6 2,3 66, ,2 1,5 66,4 Pirkanmaa - Birkaland ,0 0,8 37, ,5 0,8 34, ,7 0,5 38,8 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,3 0,0 10, ,4 0,0 12, ,0 0,0 11,0 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,4 0,0 15, ,0 0,0 16, ,5 0,0 14,5 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,4 0,0 20, ,7 0,0 17, ,1 0,0 15,9 Etelä-Savo - Södra Savolax ,4 0,0 38, ,4 0,0 40, ,9 0,0 41,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,7 0,0 25, ,8 0,0 20, ,2 0,0 15,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,7 2,4 20, ,3 0,0 25, ,4 0,0 24,6 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,3 4,3 40, ,8 1,8 39, ,0 1,5 39,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,5 0,4 26, ,9 0,2 30, ,5 0,3 33,3 Pohjanmaa - Österbotten ,9 0,0 24, ,3 0,0 30, ,6 0,0 31,4 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,3 0,0 92, ,7 0,0 93, ,3 0,0 93,7 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,7 0,0 13, ,8 0,0 51, ,7 0,0 48,3 Kainuu - Kajanaland ,1 0,0 37, ,3 0,0 37, ,8 27,5 28,7 Lappi - Lappland ,3 0,1 11, ,0 0,0 14, ,0 0,0 14,9 Ahvenanmaa - Åland 85 71,4 0,0 28, ,9 0,0 16, ,0 0,1 22,8 Tuntematon - Okänd 578 3,6 0,0 96, ,1 0,0 87, ,8 0,0 87,2 Yhteensä - Totalt ,9 11,4 33, ,7 7,8 36, ,4 8,3 37,3

12 Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain Tabell 6. Import efter landskap åren , andel (%) efter ägartyp Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Osuudet toimialoittain Tuonti Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Tuonti Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Tuonti Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägd Maakunta - Landskap % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland ,6 26,4 37, ,2 20,9 42, ,1 20,3 43,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland ,6 0,6 32, ,2 0,6 28, ,2 0,4 32,5 Satakunta - Satakunta ,0 0,4 61, ,4 0,6 53, ,8 0,6 56,6 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland ,1 5,2 28, ,7 2,4 41, ,8 1,9 44,3 Pirkanmaa - Birkaland ,3 7,2 33, ,7 11,2 32, ,1 8,2 36,7 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland ,4 2,0 30, ,4 1,1 35, ,0 0,7 36,2 Kymenlaakso - Kymmenedalen ,6 0,2 52, ,8 0,2 66, ,6 0,1 66,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen ,8 0,4 9, ,2 0,4 9, ,8 0,2 11,0 Etelä-Savo - Södra Savolax ,8 0,7 40, ,7 0,6 40, ,4 0,5 46,2 Pohjois-Savo - Norra Savolax ,9 1,0 31, ,2 1,3 28, ,7 1,2 28,1 Pohjois-Karjala - Norra Karelen ,7 1,1 23, ,0 1,3 27, ,7 1,0 27,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland ,1 7,5 44, ,3 4,6 45, ,8 4,1 48,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten ,0 0,3 12, ,1 0,4 13, ,4 0,3 17,3 Pohjanmaa - Österbotten ,1 0,5 22, ,0 0,4 37, ,0 0,5 45,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten ,9 0,1 89, ,6 0,0 91, ,6 0,0 90,3 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten ,8 0,5 12, ,3 0,7 49, ,9 0,6 44,5 Kainuu - Kajanaland 48 89,0 0,2 10, ,7 13,4 12, ,9 34,7 38,4 Lappi - Lappland ,5 0,7 11, ,9 1,4 12, ,5 0,1 14,3 Ahvenanmaa - Åland ,4 28,8 5, ,8 23,6 7, ,5 23,2 5,3 Tuntematon - Okänd ,5 0,2 92, ,7 0,0 98, ,3 0,0 98,7 Yhteensä - Totalt ,7 17,9 37, ,7 14,1 42, ,6 13,6 43,8

13 Taulu 7. Yritysten toimipaikkojen* lukumäärät viennissä maakunnittain (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 7. Export efter landskap åren , antal företag* (totalhandel samt externhandel) Yhteensä Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Total Externhandel Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal antal antal Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt *Yritysten toimipaikat, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla. Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder.

14 Taulu 8. Yritysten toimipaikkojen* lukumäärät tuonnissa maakunnittain (kauppa yhteensä ja ulkokauppa) Tabell 8. Import efter landskap åren , antal företag* (totalhandel samt externhandel) Yhteensä Yhteensä Yhteensä Ulkokauppa Ulkokauppa Ulkokauppa Total Total Total Externhandel Externhandel Externhandel Maakunta - Landskap lkm lkm lkm lkm lkm lkm antal antal antal antal antal antal Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yhteensä - Totalt *Yritysten toimipaikat, joiden tavaroiden ulkomaankaupan arvo oli yli 5000 euroa tarkasteluajanjaksolla. Ulkokaupalla tarkoitetaan EU-alueen ulkopuolelle suuntautuvaa kauppaa. Externhandel är handel med icke-eu-länder.

15 Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuodesta 2013 lähtien maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) oli yli euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) oli yli euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku, vähittäis ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat ilmoituksen tai tulli ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikka kohtaista tietoa ei ole Intrastat eikä tulli ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli yrityksellä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee. Vuosittaiset maakuntien viennin ja tuonnin arvon muutokset voivat osittain johtua näistä aineistoon tehdyistä manuaalikorjauksista, varsinkin jos maakunnan vienti tai tuonti on hyvin keskittynyttä. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU jäsenmaiden välisestä kaupasta on saatavissa vain verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Kausiveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska kausiveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB arvon ("free on board") mukaan ja tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (NACE/TOL). Tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastatosoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan kausieroaineistosta. Sisä ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan tarpeen mukaan yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin

16 tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoite taulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero maakunta avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Lisäksi lasketaan ulkomaankauppaa (vienti ja tuonti yhteensä) yli 5000 euron edestä vuoden aikana harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärät maakunnittain euron arvoraja on sama kuin Eurostatin TEC yritystyyppitilastossa ( Trade by Enterprise Characteristics ). Samalla yrityksellä saattaa olla useita toimipaikkoja eri puolilla Suomea, jolloin yritys ilmoittaa Tullille tiedot y tunnuksen lisäksi toimipaikkakoodilla. Yritys kirjautuu vain kerran yritysten toimipaikkojen lukumäärään, jos yrityksellä ei ole toimipaikkoja ja se toimii vain yhdessä maakunnassa. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoitetaulun toimialaluokitus (TOL ) ja omistajatyyppitietoihin (OTY) y tunnustasolla. Tämän jälkeen summataan vienti ja tuonti toimialan ja omistajatyypin mukaan. Vuoden 2016 tiedot ovat ennakollisia. Lopulliset tiedot julkaistaan syyskuussa 2017.

17 Kauppa 2017 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna :M05, Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p Penttilä, Olli-Pekka p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL Helsinki Vaihde Tilastopalvelu tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB Helsingfors Växel Statistikservice statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI Helsinki Exchange Statistics service statistics@tulli.fi