Luento 9: Potentiaalienergia

Samankaltaiset tiedostot
Luento 9: Potentiaalienergia

Luento 11: Potentiaalienergia. Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Esimerkkejä ja harjoituksia

Luento 11: Potentiaalienergia

W el = W = 1 2 kx2 1

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho

dl = F k dl. dw = F dl = F cos. Kun voima vaikuttaa kaarevalla polulla P 1 P 2, polku voidaan jakaa infinitesimaalisen pieniin siirtymiin dl

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luento 10. Potentiaali jatkuu, voiman konservatiivisuus, dynamiikan ja energiaperiaatteen käyttö, reaalinen jousi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Luento 13: Periodinen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Energia, energian säilyminen ja energiaperiaate

5 Kentät ja energia (fields and energy)

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto

Fr ( ) Fxyz (,, ), täytyy integroida:

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

= ( F dx F dy F dz).

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Luento 3: Käyräviivainen liike

KERTAUSTEHTÄVIÄ KURSSIIN A-01 Mekaniikka, osa 1

Luento 5: Käyräviivainen liike

kertausta Esimerkki I

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Työ ja kineettinen energia

Luento 11: Periodinen liike

DYNAMIIKKA II, LUENTO 8 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Massakeskipiste Kosketusvoimat

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Luento 5: Käyräviivainen liike

Miltä työn tekeminen tuntuu

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

6 Monen kappaleen vuorovaikutukset (Many-body interactions)

Luento 6: Liikemäärä ja impulssi

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

Suhteellisuusteorian perusteet 2017

Luvun 10 laskuesimerkit

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 12: Keskeisvoimat ja gravitaatio. Gravitaatio Liike keskeisvoimakentässä Keplerin lait Laskettuja esimerkkejä

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

:37:37 1/50 luentokalvot_05_combined.pdf (#38)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

2 Keskeisvoimakenttä. 2.1 Newtonin gravitaatiolaki

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

Dissipatiiviset voimat

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Luento 10: Keskeisvoimat ja gravitaatio

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 11: Periodinen liike

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 8: Liikemäärä ja impulssi. Liikemäärä ja impulssi Liikemäärän säilyminen Massakeskipiste Muuttuva massa Harjoituksia ja esimerkkejä

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Matematiikka B1 - avoin yliopisto

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luvun 5 laskuesimerkit

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

Luvun 8 laskuesimerkit

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Luvun 5 laskuesimerkit

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 7: Pintaintegraali ja vuointegraali

Transkriptio:

Luento 9: Potentiaalienergia Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Konseptitesti 1 Kysymys Erääseen kappaleeseen vaikuttaa nettovoima F net 6= 0. Mikä seuraavista suureista voi olla vakiosuuruinen? 1. Kappaleen kineettinen energia 2. Kappaleen nopeus 3. Kappaleen kineettinen energia ja sen nopeus 4. Kappaleen kineettinen energia ja sen nopeus eivät voi kumpikaan olla vakioita tässä tilanteessa Luento 9

Konseptitesti 1 Kysymys Erääseen kappaleeseen vaikuttaa nettovoima F net 6= 0. Mikä seuraavista suureista voi olla vakiosuuruinen? 1. Kappaleen kineettinen energia 2. Kappaleen nopeus 3. Kappaleen kineettinen energia ja sen nopeus 4. Kappaleen kineettinen energia ja sen nopeus eivät voi kumpikaan olla vakioita tässä tilanteessa Luento 9

Johdanto Tähän asti työ määriteltiin hiukkasen liikeradan kautta Usein kätevämpää käyttää potentiaalienergian (potential energy) käsitettä Potentiaalienergia riippuu vain hiukkasen paikasta voimakentässä Sen avulla päästään myös energian säilymisen periaatteeseen Energia voi muuttaa muotoaan, mutta sitä ei voi luoda eikä hävittää ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Gravitaatiopotentiaalienergia Maan pinnan läheisyydessä liikkuva hiukkanen Kun se siirtyy korkeudelta y 1 korkeudelle y 2, niin siihen vaikuttavan maan vetovoiman tekemä työ on W grav = Fs = w(y 2 y 1 )=mgy 1 mgy 2 Määritellään gravitaatiopotentiaalienergia Nyt vetovoiman tekemä työ on U = mgy W grav = U 1 U 2 = (U 2 U 1 )= U ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Käyräviivainen liike Jos hiukkanen liikkuukin käyräviivaisesti pisteestä P 1 pisteeseen P 2, on gravitaatiovoiman tekemä työ W grav = = Z P2 P 1 ~w d~ l = Z y2 Z P2 P 1 ( mgĵ) (dxî + dyĵ + dz ˆk) y 1 mgdy = mgy 1 mgy 2 = U Seuraus: potentiaalienergian käsitettä voidaan käyttää niin suora- kuin käyräviivaisessakin liikkeessä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Jousen potentiaalienergia Materiaali on elastista (elastic), jos se palautuu alkuperäiseen muotoonsa jännityksen purkauduttua Ideaalinen jousi on täydellisen elastinen. Aiemmin laskettiin jousta venyttävän voima tekemä työ Newtonin 3. laki =) jousen tekemä työ on sen vastaluku W el = 1 2 kx 2 1 1 2 kx 2 2 Määritellään jousen (elastinen) potentiaalienergia U = 1 2 kx 2 ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Jousen potentiaalienergia Jousen tekemä työ on tällöin W el = 1 2 kx 2 1 1 2 kx 2 2 = U 1 U 2 = U Jousen potentiaalienergiaa laskettaessa venymä x mitataan jousen tasapainoasemasta. Jousta jännitettäessä W el < 0! potentiaalienergia U kasvaa Jännityksen purkautuessa, W el > 0! U pienenee. ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Mekaanisen energian säilyminen Jos hiukkaseen ei vaikuta muita voimia kuin gravitaatiovoima, niin voiman tekemä työ on sekä kineettisen energian että potentiaalienergian muutos W tot = K 2 K 1 = K ja W tot = W grav = U 1 U 2 = U Tämä on mekaanisen energian säilymislaki: K = U, K 1 + U 1 = K 2 + U 2 Energia säilyy Sama pätee myös jousivoimalle: W tot = W el ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Mekaaninen kokonaisenergia Määritellään systeemin mekaaninen kokonaisenergia E = K + U Nyt mekaanisen energian säilymislaki voidaan kirjoittaa E = K + U = vakio Huom! Mekaanisen energian säilyminen ei riipu potentiaalienergian nollatason määrittelystä Vain potentiaalienergioiden erotus ratkaisee ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Muut voimat Mikäli kappaleeseen vaikuttaa jousivoiman ja graviaatiovoiman lisäksi muita voimia (F other 6= 0) Yleistetään edellä käsitellyt tapaukset W tot = W el + W grav + W other = K Toisaalta W el = U el ja W grav = U grav, joten W other = K + U el + U grav =) K 1 + U el,1 + U grav,1 + W other = K 2 + U el,2 + U grav,2 ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Konseptitesti 2 Kysymys Levossa oleva kappale lähtee liukumaan pitkin kitkatonta tasoa. Tason alapäässä kappaleen nopeus on v. Kuinka paljon paljon korkeampi tason pitäisi olla jotta nopeus olisi 2v? 1. p 2-kertainen alkuperäiseen nähden 2. Kaksinkertainen alkuperäiseen nähden 3. Kolminkertainen alkuperäiseen nähden 4. Nelinkertainen alkuperäiseen nähden 5. Kahdenksankertainen alkuperäiseen nähden Luento 9

Konseptitesti 2 Kysymys Levossa oleva kappale lähtee liukumaan pitkin kitkatonta tasoa. Tason alapäässä kappaleen nopeus on v. Kuinka paljon paljon korkeampi tason pitäisi olla jotta nopeus olisi 2v? 1. p 2-kertainen alkuperäiseen nähden 2. Kaksinkertainen alkuperäiseen nähden 3. Kolminkertainen alkuperäiseen nähden 4. Nelinkertainen alkuperäiseen nähden 5. Kahdenksankertainen alkuperäiseen nähden Luento 9

Konseptitesti 3 Kysymys Eräs kappale liukuu paineilmaradalla (lähes kitkatonta liikettä) nopeudella 0.5 m s 1 kun paineilma yhtäkkiä suljetaan. Ilman sulkemisen jälkeen kappale liukuu 1 m ennen pysähtymistään. Seuraavassa kokeessa kappaleen nopeus kaksinkertaistetaan. Kuinka pitkälle kappale liukuu uusintakokeessa ennen pysähtymistään? 1. 1m 2. 2m 3. 3m 4. 4m 5. 5m 6. Ratkaisua ei pysty määrittelemään annetuilla tiedoilla

Konseptitesti 3 Kysymys Eräs kappale liukuu paineilmaradalla (lähes kitkatonta liikettä) nopeudella 0.5 m s 1 kun paineilma yhtäkkiä suljetaan. Ilman sulkemisen jälkeen kappale liukuu 1 m ennen pysähtymistään. Seuraavassa kokeessa kappaleen nopeus kaksinkertaistetaan. Kuinka pitkälle kappale liukuu uusintakokeessa ennen pysähtymistään? 1. 1m 2. 2m 3. 3m 4. 4m 5. 5m 6. Ratkaisua ei pysty määrittelemään annetuilla tiedoilla

Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Konservatiiviset voimat Mekaanisen (kineettisen ja potentiaali-) energian säilymislaki on voimassa gravitaatio- ja jousivoiman yhteydessä, mutta ei kitkavoiman. Mistä tiedetään voidaanko potentiaalienergiaa käyttää? Gravitaatio- ja jousivoimat ovat konservatiivisia voimia (conservative force), koska näiden voimien tekemä työ voidaan esittää potentiaalienergiafunktion avulla. Kitkavoima taas on dissipatiivinen, häviöllinen voima. Voimat jotka eivät ole konservatiivisia, ovat ei-konservatiivisia (nonconservative). ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Konservatiivinen voima Voi varastoida energiaa joka on kokonaan käytettävissä takaisin liike-energiaksi. Voidaan ilmaista radan alku- ja päätepisteiden potentiaalienergian erotuksena On reversiibeli Ei riipu kuljetusta polusta, ainoastaan alku- ja päätepisteistä Jos alku- ja päätepisteet ovat samat, niin voiman tekemä työ on nolla I F ~ cons d ~` = 0 (Konservatiiviselle voimalle) ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Ei-konservatiivinen voima Voi olla häviöllinen, jolloin systeemin mekaanista energiaa menetetään. Toisaalta voi myös tuoda systeemiin lisää mekaanista energiaa. Todellisuudessa energiaa ei häviä tai synny, vaan esim. systeemin kappaleet kuumenevat tai jäähtyvät, tai systeemissä vapautuu tai sitoutuu kemiallista energiaa.

Energian säilymisen laki Lämpö ja kemiallinen energia ovat eräitä systeemin sisäisen energian U int muotoja Kokeet! ei-konservatiivisten voimien tekemään työhön liittyy aina sisäisen energian muutos U int = W other Energian säilymislaki yleisessä muodossaan on K + U + U int = 0 missä U sisältää kaikkien konservatiivisten voimien potentiaalienergian. ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Konseptitesti 3 Kysymys Työnnät kappaletta ylöspäin pitkin kaltevaa tasoa vakionopeudella. Kappaleen ja tason välissä on kitkaa. Millä nopeudella kappaleen ja tason sisäenergia kasvaa? 1. Nopeammin kuin kappaleelle tehty työ 2. Samalla nopeudella kuin kappaleelle tehty työ 3. Hitaammin kuin kappaleelle tehty työ 4. Ratkaisua ei pysty määrittelemään annetuilla tiedoilla Luento 9

Konseptitesti 3 Kysymys Työnnät kappaletta ylöspäin pitkin kaltevaa tasoa vakionopeudella. Kappaleen ja tason välissä on kitkaa. Millä nopeudella kappaleen ja tason sisäenergia kasvaa? 1. Nopeammin kuin kappaleelle tehty työ 2. Samalla nopeudella kuin kappaleelle tehty työ 3. Hitaammin kuin kappaleelle tehty työ 4. Ratkaisua ei pysty määrittelemään annetuilla tiedoilla Luento 9

Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Voima potentiaalienergiasta Kuinka voidaan laskea voiman lauseke, jos potentiaalienergia tunnetaan? Työ määriteltiin potentiaalienergian negatiivisena muutoksena W = U Toisaalta pienelle potentiaalienergian muutokselle du pätee dw = ~ F d~s = Ft ds = du, joten voidaan kirjoittaa F t = du ds Tämä on suunnattu derivaatta eli funktion U muutosnopeus ~s:n suuntaan Se voidaan esittää toisaalta osittaisderivaattojen avulla! @U F t = ê s ru = ê s @x î + @U @y ĵ + @U @z ˆk Merkintä @U/@x tarkoittaa osittaisderivointia, eli monen muuttujan funktio U derivoidaan (tässä tapauksessa) x:n suhteen, pitäen samalla muut muuttujat vakioina

Voima potentiaalienergiasta gradientti Vektorin ru projektio vektorille ~s! @U F t = ê s ru = ê s @x î + @U @y ĵ + @U @z ˆk Toisaalta tarkasteltiin voimavektoria F ~, joten! @U ~F = ru = @x î + @U @y ĵ + @U @z ˆk eli voima on konservatiivisen potentiaalin gradientti Konservatiivisessa voimakentässä hiukkaseen kohdistuva voima ajaa sitä kohti potentiaalienergiaminimiä

Mikä ihmeen gradientti? ~A = rv = Skalaarikentän V gradientti on vektorikenttä ~ A, joka osoittaa skalaarikentän suurimman kasvun suuntaan ja jonka suuruus on ko. kasvunopeus Taustaa ja kivoja kuvia Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/gradient Esiintyy fysiikassa mm. mekaniikassa energian yhteydessä ja sähkömagnetiikassa Maxwellin lakien yhteydessä Mäen jyrkkyys ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Energiatasokaaviot Tarkastellaan potentiaalienergiafunktion U(x) kuvaajaa Tasapainopiste, du/dx = 0 Stabiili tasapainoasema: tasapainoaseman ympärillä palauttava voima (restoring force) Kuvaajasta voidaan lisäksi päätellä voiman suunta kussakin kuvaajan pisteessä Voidaan myös arvioida, jos kappaleen kokonaisenergia tiedetään, minkä koordinaattiarvojen välillä kappale liikkuu ja missä sen kineettinen energia on suurimmillaan. ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Energiatasokaaviot

Konseptitesti 4 U Kysymys Viereisessä kuvassa on erään x-akselilla kulkevan kappaleen potentiaalienergia. Missä pisteissä kappaleeseen kohdistuva nettovoima on nolla? 1. Pisteissä x = a ja x = c 2. Vain pisteessä x = b 3. Vain pisteessä x = d 4. Pisteissä x = b ja x = d a b c d 5. Harhaanjohtava kysymys, jokaisessa pisteessä on nollasta poikkeava voima x

Konseptitesti 4 U Kysymys Viereisessä kuvassa on erään x-akselilla kulkevan kappaleen potentiaalienergia. Missä pisteissä kappaleeseen kohdistuva nettovoima on nolla? 1. Pisteissä x = a ja x = c 2. Vain pisteessä x = b 3. Vain pisteessä x = d 4. Pisteissä x = b ja x = d a b c d 5. Harhaanjohtava kysymys, jokaisessa pisteessä on nollasta poikkeava voima x

Luennon sisältö Potentiaalienergia Konservatiiviset voimat Voima potentiaalienergiasta gradientti Laskettuja esimerkkejä ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Esimerkki 1 Laatikko lähetetään liukumaan ylöspäin pitkin kaltevaa tasoa (kulma ). Laatikko liukuu matkan L ennen pysähtymistään ja alkaa sen jälkeen liukua alaspäin. Laske a) kitkavoiman suuruus ja b) laatikon nopeus sen palatessa lähtöpisteeseen kun laatikon lähtönopeus on v 0.

Ratkaisu a)e 1 = 1 2 mv 2 1, E 2 = 1 2 mv 2 2 + mgy 2 = mgl sin E 2 = E 1 + W f =) W f = mgl sin 1 2 mv 2 1 = F f L =) F f = mv 2 1 2L mg sin b)e 3 = 1 2 mv 3 2 = E 2 + W f =) 1 2 mv 3 2 = mgl sin F f L r h F i f v 3 = 2L g sin m ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Sami Kujala Syksy 2015 Mikro- ja nanotekniikan laitos

Esimerkki 2 Onko tasossa xy vaikuttava voima ~F = Cxĵ konservatiivinen? Ratkaisu: Mikäli kiertointegraali pitkin mielivaltaista tason polkua on nolla, on voimakin konservatiivinen, muuten ei ole.

Ratkaisu ~F = Cxĵ d ~` = dxî + dyĵ Z =) W = c Z ~F d ~` = c Cx dy =) (0, 0)! (L, 0) :y = 0 =) dy = 0 =) W 1 = 0 (L, 0)! (L, L) :x = L =) W 2 = Z (L,L) Cx dy = CL 2 (L,0) (L, L)! (0, L) :y = L =) dy = 0 =) W 3 = 0 (0, L)! (0, 0) :x = 0 =) W 4 = 0 =) W = W 1 + W 2 + W 3 + W 4 = W 2 = CL 2 6= 0 Koska tehty työ ei ollut nolla, voima ei ole konservatiivinen

Esimerkki 3 Kysymys Eräs satelliitti (massa m) kiertää Maata ympyräradalla, jonka säde on -kertainen Maan säteeseen R nähden. Ilmakehä ja Maata myös kiertävä kosminen pöly aiheuttavat satelliittiin sen nopeutta vastustavan voiman F = v 2, missä v on satelliitin ratanopeus. Määritä kauanko satelliitilla kestää ennenkuin se törmää Maan pintaan. Voit olettaa että on niin pieni että satelliitin rata on koko ajan ympyrän muotoinen.

Ratkaisu