Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.6.2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro 860800.

Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 860800 K E S K I -N I K I N M Ä K I 2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.6.2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro 860800. Kaavoitus on tullut vireille 15.10.2009 asemakaavan 860700 yhteydessä.

1 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos koskee kortteleita 86005, 86163 86168, osaa korttelia 86043 sekä katu-, virkistys-, erityis- ja liikennealueita kaupunginosassa 86, Nikinmäki. Muutos koskee kumoutuvassa asemakaavassa (entiset Korso1 ja 2 rakennuskaavat) osia kortteleista 3019-3020, 3022-3024 ja 3045, sekä tie-, katu-, urheilu-, maatalous-, -puisto- ja metsäalueita sekä korttelia 86105, katu- ja liikennealueita. Tonttijako koskee korttelin 86163 tontteja 1-3, korttelin 86164 tontteja 1-6, korttelin 86165 tontteja 1-5, korttelin 86167 tontteja 1-5 sekä korttelin 86168 tontteja 1-5. Tonttijaon muutos koskee korttelin 86005 tonttia 4. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaavamuutosalue sijaitsee Keski- Nikinmäessä rajoittuen idässä Sipoon rajaan ja Nikinmäentiehen, etelässä Sipoontiehen, lännessä Lahdentiehen ja pohjoisessa Pohjois-Nikinmäen viherja asuinalueisiin. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on täydentää Vantaan yleiskaavan periaatteiden mukaisesti Sipoon rajan tuntumassa sijaitseva Keski-Nikinmäen asuinalue omakoti- ja yhtiömuotoista asumista käsittävällä tiiviillä pientalo- tai pienkerrostalorakentamisella sekä Lahdentien varsi pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin sopivalla työpaikkarakentamisella. Lisäksi kaavassa mahdollistetaan tarpeellinen kokoojakatu Nikinmäentie sekä kevyen liikenteen kannalta tärkeitä viheralueita. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaava-alueen ensimmäiset asemakaavat ovat olleet rakennuskaavoja (Korso 1, LH 1959 ja Korso 2, LH 1965) maatalouden ja asumisen tarpeisiin. Tämän jälkeen laadittiin asemakaava Nikinmäki 1, joka jakautui vielä asemakaavoiksi Nikinmäki 1A ja 1B. Nikinmäki 1B on vahvistunut (KV 25.8.2003). Nikinmäki 1A- ehdotusta ei viety kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vaan se palautettiin uudelleen valmisteluun.

2 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Keski-Nikinmäen maankäyttöä tarkistettiin Vantaan yleiskaavassa, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.12.2007. (lainvoimaisuus 25.2.2009). Alueen maankäytön periaatteet päätettiin Keski-Nikinmäen kaavarunko-työssä nro 081300, joka hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi (Kala 8.6.2009). Kaavarunkotyön yhteydessä selvitettiin myös luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä. Kaavarunkotyöhön rajauksen mukainen ensimmäinen asemakaavamuutos tuli vireille 15.10.2009 numerolla 860700. Kaavatyön kuuluivat myös kauppatonttia 86105 koskenut asemakaavan muutos nro 002092 sekä pohjoisosan asuinkorttelia 86007 koskeva asemakaavamuutos nro 002086 (YIT). Suunnittelun lähtökohtia esiteltiin asukastilaisuudessa, joka pidettiin Nikinmäen koululla 27.10.2009. Mielipiteet pyydettiin 5.11.2009 mennessä (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus 860700 sekä muutos 002092 laadittiin marras- joulukuussa 2009 ja esiteltiin kaavoituslautakunnassa 15.12.2009. Asemakaavaehdotus vahvistui 31.1.2011. Länsi- ja pohjoisosa asemakaavamuutoksesta päätettiin tehdä omana asemakaavamuutoksenaan 860800. Asuinkorttelia 86007 koskeva kaavamuutos nro 002086 (YIT) ei ole mukana tässä asemakaavassa. Asemakaavan muutosehdotus 860800 esiteltiin kaavoituslautakunnassa 25.2.2013 ja se on ollut kaupunginhallituksen kokouksen 4.3.2013 päätöksen mukaan nähtävillä 20.3-18.4.2013. Muistutuksia ei tehty. Lausunnot pyydettiin 8.5 mennessä ja niitä saatiin 5 kpl. Niiden perusteella on tehty vähäisiä korjauksia kaavakarttaan, määräyksiin ja -selostukseen. Uudenmaan ELY:n lausunnon perusteella Täkypuistoksi nimetty virkistysalue (VL) muuttuu suojaviheralueeksi (EV). 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavamuutoksen pääsisältö on muuttaa vanha rakennuskaavan maatalous- ja asuntoalue työpaikka- ja asuinalueeksi. Tavoitteena on Nikinmäen monipuolinen täydennysrakentaminen, käsittäen vaihtelevasti eri rakennustyyppejä eli yhtiömuotoisia pienkerros- ja rivitaloja sekä omakotitaloja. Työpaikka-alue varataan ympäristöä häiritsemättömälle pienteollisuudelle tms. tuotannolle. Siimapuiston päiväkoti on jo valmistunut Jokivarren vanhan kansakoulun viereen. Uusi yhteys sinne muodostuu Harrikujalta Täkytien kautta Nikinmäentielle. Harrikujan kuuden erillistalon kortteli on mukana asemakaavassa katu- ja liityntäjärjestelyiden vuoksi. Osa alueesta jää viheralueeksi ja suojaviheralueeksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Nikinmäki sijaitsee lähellä Sipoon rajaa, Lahdentien ja Keravanjoen varressa, Sipoonkorven tuntumassa. Suunnittelualueella on tilakeskus peltoineen, kuusi omakotitaloa ja kaupungin omistama vanha koulu, joka on vuokralla. Pääosa alueesta on rakentamatonta metsää ja suota. Suunnittelualueen lähellä sijaitsevat pohjois- ja etelä- Nikinmäen pientaloalueet, jotka ovat rakentuneet viime vuosikymmenten aikana, pääpaino kymmenessä viimeisessä vuodessa. Sipoontien eteläpuolella sijaitsee Nikinmäen koulu ja uusi lähikauppa. 3.1.2 Luonnon ympäristö Maisemakuva ja -rakenne, luonnonolot Keravanjoenlaakso muodostaa suunnittelualueen kohdalla pohjois-eteläsuuntaisen pitkänomaisen avoimen ja ehyen maisematilan. Tätä avointa peltomaisemaa rajaavat pitkät pohjois-eteläsuuntaiset selänteet idässä Nikinmäessä ja lännessä Jokivarressa. Pohjois- Nikinmäen maasto on erittäin vaihtelevaa. Suunnittelualueen maasto muodostuu metsäisistä kumpuilevista kalliomäistä, joiden välissä on kosteita painanteita. Lisäksi on tasaisempia peltoalueita.

3 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Alueella on hienoja luonnonarvoja vaikka se ei ole päätynytkään Vantaan 2007 yleiskaavaan luoalueeksi. Vantaan ympäristökeskus selvitti näitä arvoja tarkemmin vuoden 2009 aikana maastokäynneillä. Raportin mukaan aluetta luonnehtii varsin monipuolinen ja vaihteleva kasvillisuus. Metsäisten kallioiden välisiltä alueilta löytyy mielenkiintoisia pienkohteita kuten reheviä korpia ja lehtorinteitä. Alueen metsä on vanhahkoa ja puulajistoltaan monipuolista. Valtapuu on kuusi ja seassa lehtipuustoa koivua, haapaa harmaaleppää, pihlajaa ja pari tervaleppää. Suunnittelualueen arvokkaat lajit ovat pyrstötiainen ja palokärki. Pyrstötiaisen luokka Suomen uhanalaisten lajien luokittelussa on LC = Elinvoimaiset (Least Concern). Palokärki kuuluu samaan uhanalaisuusluokkaan mutta on lisäksi EU:n lintudirektiivin laji. Kummallekin lajille soveltuvia elinympäristöjä on vielä runsaasti tarjolla eri puolilla Vantaata. Alueen pohjoispuolen kosteasta korpimetsästä vedet valuvat ojien ja solisevana kiemurtelevan puron kautta Sipoon Träskomosseniin. Sieltä pääosa vesistä palaa Sipoontien reunaan takaisin Vantaan puolelle päätyen lopulta Keravanjokeen. Suunnittelualueen länsiosan pintavedet valuvat suoraan ojien kautta Keravanjokeen. Maaperä ja rakennettavuus Maaperä on itäosassa soistuvaa aluetta lukuun ottamatta moreenia ja kalliota. Lisäksi on joitakin kosteita savisia painanteita. Länsiosa on silttiä ja savea. Asuntokortteleita voidaan pitää perustusolosuhteiltaan hyvänä. Suuri soistuva alue jää viheralueeksi. Nykyisen pellon alueelle sijoittuva työpaikkaalue on maaperältään savea. Sivun kuvat Keski-Nikinmäki 1-asemakaavaan liittyvän rakentamisohjeen hulevesien hallintasuunnitelmasta (Ramboll)

4 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

5 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Nikinmäen alue on selvästi lapsiperheiden suosiossa. Nikinmäessä asui v. 2012 alussa n. 3300 asukasta. Kasvu on ollut voimakasta, n. 1000 uutta asukasta viimeisen 10 vuoden aikana. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Nikinmäen yhdyskuntarakenne on väljähkö ja pientalovaltainen. Etelä-Nikinmäki on monen vuosikymmenen aikana rakentunut omakoti- ja pientaloalue, joka on täydentynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Sama kehitys on tapahtunut asemakaavoituksen myötä myös Pohjois-Nikinmäessä 2000-luvulla. Kaupunki on luovuttanut alueelta useita kymmeniä omakotitontteja. Yhtiömuotoiset asuintontit ovat toteutuneet hitaammin. Kaupunkikuva on maaseutumainen ja metsäinen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue rajautuu osittain vanhaan viljelymaisemaan, joka on osa Keravajokilaakson kulttuurimaisemaa. Jokivarren vanha kansakoulu suunnittelualueen pohjoisosassa on suojeltu kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kohde. Etelässä ns. hevostilan päärakennus pihapiireineen on kaavatyötä aloittaessa katsottu säilyttämisen arvoiseksi. Kaupunginmuseon 14.5.2013 tekemän uuden katselmuksen mukaan tilan päärakennus ja talousrakennukset ovat kaikki sen verran huonossa kunnossa että suojeluarvoa ei enää ole. Rakennusten kulttuurihistorialliset arvot menetettäisiin vaadittavien laajojen korjaustöiden yhteydessä. Pihapiiri puineen ja maastonmuotoineen sisältää kuitenkin säilytettäviä elementtejä. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualueelle on valmistunut voimassaolevan asemakaavan mukaan 90 lapsen päiväkoti Siimapuisto. Alueen ja Sipoontien eteläpuolella toimii samassa kiinteistössä Jokivarren koulun Nikinmäen opetuspiste (luokat 0-4) ja päiväkoti. Vieressä on kauppatontti, johon on rakentunut päivittäistavarakauppa. Etelä-Nikinmäessä on myös seurakuntatalo. Lähimmät palveluiden keskukset ovat Korso ja Kerava. Virkistys Keravanjoen varret peltoaukeineen lännessä sekä melko lähellä kaava-alueen itäpuolella sijaitseva Sipoonkorpi ovat tärkeitä virkistysalueita. Ne ovat oleellinen osa koko kaupungin ja seudun virkistysalueverkostoa. Liikenne Alue liittyy tieverkkoon etelästä Nikinmäentien kautta Sipoontiehen (seututie 152). Länsipuolella kulkee Lahdentie (seututie 140), jonne Nikinmäentie/Pitkäsiima yhtyy suunnittelualueen pohjoispuolella. Kevyt liikenne Alueen nykyiset rakennetut kevyen liikenteen yhteydet ovat puutteelliset. Lähin reitti on Lahdentiellä. Joukkoliikenne Alueella on kohtalaiset joukkoliikenneyhteydet Vantaan sisäisillä linjoilla 71, 73, 75M, 75 K, sekä seutulinjoilla 730, 731 ja742. Tekninen huolto Vesihuolto Asemakaavan 860700 yhteydessä suunniteltua vesihuoltoa on alettu toteuttaa kevään 2013 aikana. Lähimmät olevat vesihuoltolinjat sijaitsevat Lahdentiellä, Nikinmäentiellä ja Sipoontien varressa, missä johto kulkee aivan eteläisimmän kaava-alueen reunassa. Vedenjakelu Asemakaava-alueen käyttövesi johdetaan d225 jakelujohdolla. Alue kuuluu Korson painepiiriin. Käyttövesi tulee pääasiassa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta, josta vesi pumpataan Ylästön ja Koivukylän paineenkorotuspumppaamoiden välityksellä Korson ylävesisäiliöön. Ylävesisäiliön tilavuus on 4000 m³. Painetasot ovat: ylin +94.00 m ja alin +85.00 m merenpinnasta. Jätevesiviemäröinti Alueen jätevedet kerätään d200 viemärillä Täkytien kautta Jokivarren jätevedenpumppaamolle ja edelleen Mikkolan ja Matarin halki Rekolanojan varressa kulkevaan Korso-Tikkurila pääviemäriin. Jätevedet käsitellään Helsingin Viikin jätevedenpuhdistamolla ja lasketaan Suomenlahteen.

6 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Sadevesiviemäröinti Alueen hulevedet kulkeutuvat Sipoon puolella olevaan avo-ojaan Lahdentien varteen ja sieltä edelleen Keravanjokeen. Osa hulevesistä ohjataan länteen Täkytien kautta. Kaikki hulevedet virtaavat Keravanja Vantaanjokea pitkin Helsingin Vanhankaupunginlahteen. Kaukolämpö, muut lämmitysmuodot Kaukolämpöverkko ei toistaiseksi ulotu alueelle. Alueen länsireunassa kulkee maakaasuputki. Ympäristöhäiriöt, liikennemelu Sipoontiehen ja Lahdentiehen rajoittuva reuna on osin 55-60 db liikennemelualueella. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistajat ovat Vantaan kaupunki ja yksityiset maanomistajat Harrikujalla.

7 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Asemakaavamuutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Yleiskaava 2007 KV 17.12.2007 Vantaan yleiskaavassa alueen pääpaino on asumisessa (A2). Virkistysalueen ja työpaikka-alueen osuus on aikaisempaa pienempi. A2 matala ja tiivis asuntoalue TY teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia VL lähivirkistysalue c keskustatoimintojen alakeskus K maakaasun runkolinja ympyrärivi tarkoittaa ohjeellista ulkoilureittiä.

8 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Alueella on voimassa Korso 1 ja 2 rakennuskaavat (asemakaavoja), sekä asemakaavat 860300 ja 860700.

9 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Keski-Nikinmäen kaavarunko (Kala 8.6.2009) selitetyt merkinnät Oleelliset muutokset kaavarunko-vaiheen jälkeen: Suurta koulutonttia ei tarvittu, joten päiväkoti ja mahdollinen senioriasuminen vaihtoivat paikkaa. Harrikujan ajoliittymä ei toteudu Lahdentieltä vaan Täkytieltä / Nikinmäentieltä. Pohjoisin AP-kortteli vaikea toteuttaa.

10 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoksen hakija on Vantaan kaupunki. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset) - asukkaat ja muut alueen toimijat, yritykset ja työntekijät, asukasyhdistykset: Nikinmäen Omakotiyhdistys ry. - ne, jotka katsovat olevansa osallisia kaupungin asiantuntijaviranomaiset: mm. ympäristökeskus, tilakeskus, kuntatekniikan keskus, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi - Valtion viranomaiset: Uudenmaan ELY-keskus. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, HSL, Gasum Oy, Vantaan Energia Oy, Fingrid Oyj, Elisa Oyj. Liikennevirasto. Sipoon kaupunki. 4.3.2 Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu 15.10.2009. Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Asukastilaisuus ja siellä esille tulleet mielipiteet Kaavarunkotyötä ja luonnoksia esiteltiin asukastilaisuudessa, joka pidettiin 27.10.2009 Nikinmäen koululla. Osallistujia oli noin 40 henkeä. Tilaisuudessa esitettiin mm. toive, että Sipoontien pohjoispuolelle sijoittuisi yksinomaan erillispientalotontteja. Suunnittelija totesi tämän olevan mahdotonta, koska yleiskaavassa alue omakotiasumista tehokkaampaa A2 aluetta. Alueelle myös halutaan esittää vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Toinen esiin noussut asia oli koulun riittävyys. Nykytilanteessakin osa oppilaista kulkee Jokivarren kouluun. Turvallinen koulutie sinne ja myös Nikinmäen kouluun oli myös huolena. Sipoontien alikulun katsottiin olevan liian sivussa, jotta sitä käytettäisiin. Suunnittelija totesi, että alikulun paikasta keskustellaan liikennesuunnittelijan kanssa. Alikulun sijainti on esitetyssä paikassa siksi, että luiskaus vaatii tilaa ja toisaalta Sipoon rajaa kulkeva Karppipuisto on koko Pohjois-Nikinmäen kannalta kokoava ja hyvin saavutettava viheryhteys alueelle. Alikulku asettuu hyvin Karppipuiston kautta saapuvien reitille. Nikinmäen koulu voi laajeta nykyiselle koulutontille voimassaolevan asemakaavan mukaisesti. Keski-Nikinmäen alueelle tulee varaus koulu- / päiväkotitontille. Mielipiteet Mielipiteet oli pyydetty 5.11.2009 mennessä. Niitä saatiin yhteensä 15 kpl, asukkailta 7 kpl ja viranomaistahoilta 8 kpl. Mielipiteet koskevat koko kaavarunkoaluetta, jolloin osa ei kosketa tätä asemakaavaa 860800 ja on ratkaistu jo vahvistuneen asemakaava 860700 yhteydessä. Asukkaat ja yhdistykset: 1) Puhelimitse kirjattu mielipide 28.10.2009 / Hattunen (asia ratkaistu asemakaavassa 860700.) 2) Nimetön mielipide pyytää huolehtimaan mm. Sipoontien riittävistä liikennevarauksista ja haluaa asemakaavan ja kauppatontin nopeasti alueelle. (Sipoontien varaukset suunniteltu asemakaavoissa 860700 ja 860800). 3) Johanna Kaario esittää, että nyt kahdessa pisteessä toimivaa Jokivarren koulua ei hajotettaisi enää kolmanteen opetuspisteeseen. Lisäksi hän pitää Sipoontien alikulun paikkaa liian kaukana koulun risteyksestä. (Asema-

11 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 kaavaehdotukseen 860800 ei varattu tiloja opetuspisteelle Siimapolun päiväkodin yhteyteen. Alikulun paikkaan vaikuttivat myös maaperäkysymykset. Sijainti ratkaistiin asemakaavassa 860700.) 4) Miia Mattinen / Mielipide koskee Harrikujan alueen järjestelyitä, kuten Jokivarren vanhan koulun täydennysrakentaminen. Mielipiteessä toivotaan mielummin senioriasumista kuin esim. nuorten tukiasuntoja. Lisäksi mielipiteessä kannatettiin Harrikujalle kulkua Täkytien kautta Lahdentien sijaan. Päiväkotia kannatettiin. Liikennejärjestelyt ovat toteutumassa mielipiteen mukaan. Senioriasuminen on Harrikujan itäreunassa todennäköistä, mutta ratkaistaan myöhemmässä asemakaavamuutoksessa. Koulun vuokralaisista päättää tilakeskus. Asemakaavaehdotukseen 860800 asuntorakentamisesta osa on mahdollista toteuttaa senioriasumisena. 5) Päivi Jaring/ Mielipide ja tiedustelu koskee korttelin 86007 muutosta, jossa YIT on hakenut AOR-tontille erillistalojen tilalle rakennettavaksi rivi- ja paritaloja. Muutos ei koske tätä asemakaavaa. 6) Eija Hellström/ perikunta / asumista Harrikujalle. Harrikujalle mahdollinen tuleva maankäyttö liittyy hoivapalveluita tarjoavaan senioriasumiseen, mutta asia ratkaistaan myöhemmässä asemakaavamuutoksessa. 7) Veijo Leimuvirta/ Tiedustelussa toivotaan Nikinmäentien ja kaupan nopeaa rakentamista. (Kauppa tontti kuului asemakaavaan 860700 ja on jo valmistunut.) Viranomaisten mielipiteet / lähtökohdat: 8) Vantaan vanhusneuvostolla ei ole toistaiseksi huomautettavaa, mutta haluavat, että mm. senioriasuminen huomioidaan jatkossa alueella. Senioriasumista on suunnitteilla Harrikujalle päiväkotitontin eteläpuolelle, mutta kaava toteutuu myöhemmin. 9) Gasum Oy ilmoittaa maakaasuputkesta DN700, joka kulkee alueella. Suojaetäisyydet huomioidaan. Suojaetäisyydet on huomioitu. Asemakaavassa ehdotetaan alueelle viheraluetta, johon on mahdollista sijoittaa koirapuisto. Nähtävilläolon jälkeen alue muuttettiin suojaviheralueeksi. 10) Uudenmaan tiepiiri haluaa että asemakaavan jatkosuunnittelussa tehdään liikenneselvitys alueen tuottamista liikennemääristä ja sen perusteella tulee alustavasti suunnitella tarvittavat maantien 1521 järjestelyt Sipoon rajan ja maantien 140 välillä. Asemakaavan 860700 yhteydessä tehtiin tarvittavat lisäsuunnitelmat. 11) Sipoon kunta. Alue on Sipoon yleiskaavassa 2025 haja-asutusaluetta MTH. Kaavatyön yhteydessä teetettävät vaikutusten arvioinnit mm. liikennemääristä tulee ulottaa riittävissä määrin myös Sipoon puolelle. Haluavat olla mukana myös lausuntovaiheessa. Sipoon kuntaa on informoitu asemakaavoituksesta ja pyydetään lausunto. 12) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mielipiteessä on huomiota mm. asuinrakennusten jaottelusta sekä pelastusteistä ja nostopaikoista yli 3- kerroksisissa rakennuksissa tai mikäli varatie on yli 10m korkeudessa. Alueelle ei ole tulossa yli kolmikerroksisia rakennuksia. 13) HSL:n mukaan alueella on hyvä joukkoliikennetarjonta. Nikinmäentien varteen tulee rakentaa kaksi pysäkkiparia. Hidasteita ja läpiajokieltoja pidetään perusteltuina. Sipoontien alittava kevyen liikenteen kulku on hyvä. Bussipysäkit on suunniteltu koko Nikinmäentien osalta. Myös työpaikka-alueelle on lisätty kevyen liikenteen yhteyksiä sekä Lahdentien että Sipoontien pysäkkipaikkojen tuntumaan. 14) Vantaan energia Vantaan energian sähköverkot Oy haluaa, että asemakaavassa huomioidaan muuntamoiden paikat. Huomioitu muuntamoiden sijainti, asiaa voidaan tarkentaa nähtävilläolovaiheessa. 15) Liikenneinsinööri Pirjo Suni / Liikennemelun huomioiminen kaavassa Sipoontien pohjoispuoleinen asuinalue ulottuu 55 db liikennemelun alueelle. Huomioitava meluntorjunta. Sipoontien osalta tarpeellinen meluntorjunta selvitettiin tiesuunnitelman laadinnan yhteydessä. Suunnittelualueen eteläosassa on palveluiden alue, jossa käyttötarkoitus ei saa olla pitkäaikaisesti melulle altistava. Lahdentien varressa on etelässä työpaikka-alue, joka suojaa asuinaluetta melulta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassaolevan asemakaavan asuinkortteli ja yleisten rakennusten kortteli maisemallisesti avoimena säily-

12 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Täällä asemakaavamääräys ohjaa meluntorjun- tettävällä alueella, johon rakenteellinen meluntorjunta ei sovi. taan piharakennusten avulla. Vuorovaikutus kuulemisen jälkeen Harrikujan asukkaiden liikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu pidettiin kaupunkisuunnittelussa 15.12.2010. Lisäksi 2011 ja 2012 aikana joissakin asukaskontakteissa on toivottu asemakaavan valmiiksi saattamista mm. Nikinmäentien rakentamiseksi sekä pientalo- ja työpaikkatonttien aikaansaamiseksi. Asemakaavan muutosehdotus esiteltiin kaavoituslautakunnassa 25.2.2013 ja 4.3.2013 kokoontunut kaupunginhallitus asetti ehdotuksen nähtäville 20.3-18.4.2013. Muistutuksia ei saapunut. Lausuntoja pyydettiin 11 kpl ja saatiin 5 kpl. Gasumin lausunto koski kaasuputken suojaetäisyyksistä. Korttelin 86043 suojeltu entinen koulurakennus on 12 metrin päässä putkesta, jolloin suojaetäisyys ei toteudu. Kaavamääräyksiin lisättiin tarkennus asiasta. ELY -keskuksen lausunnon perusteella VL -alue muutettiin EV -alueeksi. HSY :n lausunnon perusteella lisättiin karttaan pumppaamon paikka. Vantaan energian lausunnon perusteella lisättiin paikat puistomuuntamoille. Lausuntojen perusteella sekä teknisistä syistä on tehty muutoksia kaavaselostukseen, kaavamääräyksiin ja asemakaavakarttaan. Lausunnot, vastineet ja tehdyt korjaukset ilmenevät tarkemmin erillisestä liitteestä. Suunnitteluyhteistyö Pääosa asemakaavamuutostyöstä on laadittu kaupungin omistamalle maalle kaupungin omana työnä. Tiestön ja melusuojauksen suunnittelun osalta kaupungin kilpailuttamana konsulttina toimi v. 2010 alkaen Pöyry Oy. Kaupungin puolelta suunnittelutyöhön ovat osallistuneet ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen liikenneinsinööri Erkki Lång, liikennesuunnittelija Ilpo Pasanen ja meluun erikoistunut liikenneinsinööri Pirjo Suni, vesihuoltoinsinööri Antti Auvinen ja kadunsuunnittelupäällikkö Olli Lappalainen kuntatekniikan keskuksesta sekä maisema-arkkitehti Marika Bremer, aluearkkitehti Ani Pentinmikko, arkkitehti Noora Koskivaara ja suunnitteluavustaja Sari Simonen kaupunkisuunnittelusta. Työhön ovat osallistuneet myös päiväkodin osalta projektiarkkitehti Arja Törmä tilakeskuksesta, asuntotuotannonkehittämispäällikkö Tuula Hurme, maanhankintapäällikkö Armi Vähä-Piikkiö, maanhankintainsinööri Sirpa Hannula sekä tonttiasiamies Jari Sainio yrityspalveluista. 4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Hanke ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Yleiskaavassa alue on osoitettu tiiviin ja matalan asuntorakentamisen alueeksi A2. Haasteena yleiskaavan mitoituksen toteuttamiselle etenkin Ongenkoukun ympäristössä on pienpiirteinen maasto, jonka täysimittainen hyödyntäminen lisää kustannuksia. Toisaalta ympäristö ja luonto tarjoavat valmiita arvokkaita laatutekijöitä, joita ei ole mahdollista tuoda tai rakentaa alueelle. Kaavatyö kohdistuu kaupun- Asemakaava tukee hyvin Vantaan uusia maapoliittisia linjauksia (kv 17.12.2012). gin omistamalle maalle ja tuottaa uutta asunto- ja työpaikkarakentamista alueelle.

13 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Kaavarunkovaiheessa selvitettiin alustavasti asuinrakentamiseen soveltuvat maastonkohdat ja jätettiin erittäin soistuvat ja jyrkästi rinteiset paikat viheralueiksi. Sopivaa tehokkuutta pientalorakentamiselle tutkittiin luonnosten avulla. Työpaikka-alue asettuu suurten teiden risteysalueen tuntumaan. Asemakaavaluonnoksessa viheralueiden ja kortteleiden rajoja tarkennettiin useaan otteeseen. Asuminen haluttiin osoittaa mahdollisimman tiiviinä ja jättää reunoille suojaavaa aluetta. Vaihtoehtoja tutkittiin lähinnä omakotitonttien ja yhtiömuotoisten tonttien keskinäisen määrän suhteen. Työpaikka-alueen vaihtoehdoissa etsittiin oikeaa tehokkuutta. Paikka on haastava myös siksi, että se rajoittuu lännessä jokimaisemaan, pohjoisessa olevaan ja idässä tulevaan asutukseen, joten toiminnan laadulla ja ulkonäöllä on suuri merkitys viihtyvyyden kannalta. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asuminen Asuinalueen rakenne on niin tehokas kuin haastavassa maastossa on järkevää. Erillispientaloalue ja yhtiömuotoinen alue vuorottelevat jouhevasti ja tonttikatu on mahdollisimman kapea. Tiiveimmät yhtiömuotoiset tontit osoitetaan lähimmäksi Nikinmäentietä. Yleiset rakennukset Jokivarren koulun rakennus säilyy suojeltuna, ja sen pihapiiriin on mahdollista rakentaa yleiseen käyttötarkoitukseen sopivaa tilaa. Työpaikka-alue Työpaikka-alueen toteutusta tarkasteltiin eri tehokkuuksilla ja lähtökohtana pidettiin tietoja aikaisemmin hyvin toteutuneista kohteista. Lenkkimäiseen katuun perustuva alue on liikenteellisesti toimiva. Virkistys Virkistysalueet muodostavat verkoston. Kaavan myötä saadaan yhtenäinen ja turvallinen viheryhteys Pohjois- Nikinmäestä Sipoontien tulevaan alikuluun ja sieltä palveluihin. Suojaviheralue muuttuu suojaviheralueek- Lahdentien liikennemelun vuoksi Täkypuistoksi nimetyn viheralueen käyttötarkoitus si. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaava-alue koostuu asuinrakennusten korttelialueesta (A), asuinpientalojen korttelialueesta (AP), erillispientalojen korttelialueesta (AO) sekä Liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta (K). Lisäksi on katu- ja maantien aluetta (LT) ja suojaviheraluetta (EV). Viheralueet käsittävät sekä puistoa (VP), että lähivirkistysaluetta (VL). 5.1.1 Mitoitus Pientaloasumiselle syntyy rakennusoikeutta n. 7200 k m², joka tarkoittaa noin 65 asuntoa ja n. 180 uutta asukasta. Asuntokorttelit muodostuvat katuun rajautuvien erillispientalojen korttelista (AO), jotka kaupunki voi luovuttaa omakotirakentajille. Yhtiömuotoisten, kytkettyjen pientalojen kortteli (AP) voidaan toteuttaa esim. ryhmärakentamisena. Asuinrakennusten korttelialueet (A) toteutuvat parhaiten kaksikerroksisina rivitaloina tai pienkerrostaloina. Rakentamistehokkuus on yhtiömuotoisissa kortteleissa e= 0,22-0,33. Omakotitonteilla e= 0,16-0,22. Kerrosluku kaikissa asuinkortteleissa on II.

14 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Pysäköinnin mitoitus, autopaikkanormit - asuinpientalot (AO) 2 ap/asunto - yhtiömuotoiset pientalot (AP) - pienkerrostalot (A) 1,5ap/asunto - liiketilat 1 ap/30 k-m 2 - toimistotilat 1 ap/50 k-m 2 - Palveluiden alueen pysäköintitarve määritellään hankkeen mukaan 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Laadun tavoitteet varmistuvat korttelisuunnitelmien ja rakentamisohjeiden kautta. Hulevesien hallintasuunnitelma laaditaan osana korttelisuunnitelmaa. 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue Korttelissa 86167 sallitaan vain yksiasuntoisia rakennuksia, jotta pysäköinti mahtuu tontille. Muilla AO-tonteilla paritalo- tai sivuasunto on hyvin toteutettavissa. Julkisivut ovat pääosin rapatut ja katot konesaumattua tummanharmaata peltiä. Kortteli 86005 on mukana asemakaavamuutoksessa, koska pieni osa viereisen Harrikujan katualuetta liitetään tonttiin ja liittymäjärjestely tontille muuttuu. Kortteliin ei voida sallia lisää rakentamista, joten rakennusoikeus pysyy ennallaan. Piharakennuksista voidaan muodostaa Lahdentien varteen melulta suojaava rakenne, jotta pihamelu saadaan oleskelun kannalta riittävän alhaiseksi. AP Asuinpientalojen korttelialue Korttelissa 86168 rakennukset on tarkoitus toteuttaa maaston muotoja mukailevina, esimerkiksi autokatoksilla tai -talleilla kytkettyinä erillistaloina ryhmärakentamisen periaattein. Yksi autopaikka on asunnon yhteydessä ja loput keskitetysti. Julkisivut ovat puurakenteiset. Luonnos alla. A Asuinrakennusten korttelialue Nikinmäentiehen rajoittuvalla tontilla rakennukset toteutetaan rivi- tai pienkerrostaloina ja pysäköinti keskitetysti. Julkisivut ovat pääosin puuta ja katto konesaumattua peltiä. Alueella tulee kiinnittää huomiota julkisivuväritykseen, massoitteluun ja rakennusten istuttamiseen maastoon, jolloin saadaan viimeistelty ja miellyttävä tiivismatala-asuntoalue.

15 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 P Palvelurakentamisen alue Sipoontiehen rajautuvassa korttelissa sijaitsee kaupungin omistama vanha tilakeskus, jonka päärakennusta ja talleja saa rakennusoikeuden (n. 2300 m2) lisäksi käyttää kortteliin sijoittuvassa toiminnassa. Sellainen voisi olla esimerkiksi leipomo, ravintola, koirien tms. lemmikkien hoitola, puutarha- tai harrastemyymälä. Kortteliin ei voi sallia toimintaa, jossa altistutaan melulle pitkäaikaisesti. TKY Toimitilojen alue Työpaikka-alueella sallitaan toimitilojen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen. Tontteja on esitetty 14 kpl. Työpaikka-alue sijoittuu Lahdentien varteen. Alustava havainnekuva Keski-Nikinmäki 2 alueelta. Etualalla Sipoontie. 5.3.2 Muut alueet Viheralueet Vaikeimmin rakentamisella toteutettavat maastonkohdat ja reitistön kannalta tärkeät paikat on osoitettu virkistysalueiksi. VP Puistoalue Koukkupuisto raitteineen muodostaa tärkeän viheryhteyden Pohjois-Nikinmäen länsireunalta kohti Sipoontien alikulkua ja Etelä-Nikinmäen palveluita. VL Lähivirkistysalue Karppipuisto (VL) ja Siimapuisto (VL) muodostavat Pohjois-Nikinmäen suuret virkistysalueet. EV Suojaviheralue Täkypuisto niminen suojaviheralue sijoittuu Lahdentien varteen ja on osa avoimena pidettävää maisemallisesti arvokasta (sma) Keravanjoen ranta-aluetta.

16 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Nimistö Nikinmäestä puuttuu kadunnimi, joka kantaa kaupunginosan nimeä. Etelä-Nikinmäen nimistö on jo valmis, mutta pohjoisosan Pitkäsiima - Långreven oli mahdollista osittain nimetä uudestaan. Tästä oli kaupunkisuunnitteluun myös tullut aloite. Sipoontien ja Siikatien välinen osuus nimettiin nimistöryhmän kokouksessa 5.10.2009 Nikinmäentie - Nissbackavägen. Muut alueen nimet jatkavat Pohjois-Nikinmäelle tuttua kala- ja kalastusteemaa. Nimistöryhmän 5.10.2009 kokouksessa nimettiin lenkkimäinen asuntokatu Ongenkoukku - Metkroken. Työpaikkaalueen katu sai nimen Täkytie - Agnfiskvägen ja Lahdentielle menevä kevyen liikenteen reitti Täkypolku - Agnfiskstigen. Täkytien ja -polun ruotsinkieliset muodot korjattu tähän muotoon 30.11.2009 tarkistetussa pöytäkirjassa. Suunnittelun edetessä lisättiin vielä kevyen liikenteen yhteys Täkytieltä Sipoontielle. Sen nimeksi päätettiin 11.6.2012 kokouksessa antaa Syöttipolku - Betestigen. Viereinen VL/EV-alueeksi ehdotettu alue Lahdentien ja Täkytien välissä nimettiin Täkypuisto - Agnfiskparken ja vaihtoehdoksi esitettiin Harripuisto - Harrparken. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys Uusia asukkaita alueelle tulee noin 160. Alueella on paljon lapsiperheitä ja heitä muuttanee asemakaavamuutoksen toteutuksen jälkeen alueelle lisää. Yhdyskuntarakenne Ratkaisu tukee kaupungin tavoitetta tiivistää kaupunkirakennetta alueilla, jossa on jo rakennetut peruspalvelut, kuten koulu, kauppa ja päiväkoti. Nikinmäentien katualueen varaus läpi koko Pohjois-Nikinmäen parantaa liikenne- ja joukkoliikenneyhteyksiä. Kaavamuutoksen seurauksena yhdyskuntarakenne tiivistyy ja palveluiden toteutumiselle on edellytyksiä. Sosiaalinen ympäristö Uudet asukkaat lisäävät alueen sosiaalisuutta. Nikinmäessä on aktiivista asukastoimintaa, joka hyötynee uusista asukkaista. Pienteollisuusalueen rakentuminen tuo lisää työpaikkoja. Kaupunkikuva Keski-Nikinmäen alue tulee muuttumaan luonnontilaisesta pelto- ja metsäalueesta rakennetuksi ympäristöksi. Kaava-alueella oleva vanha metsä tulee poistumaan. Palvelut Kaavamuutos parantaa palveluiden pysymistä tuo toimintaedellytyksiä uusille palveluille. Alueelle on jo saatu uusi päiväkoti ja etelärajalle päivittäistavarakauppa. Virkistys Virkistysmahdollisuudet luonnossa vähenevät sikäli, että osa suunnittelualueesta muuttuu vanhasta metsästä ja pellosta asuinalueeksi. Alueelle ja sen lähiympäristöön jää kuitenkin poikkeuksellisen paljon hyviä virkistysalueita, joille pääsy helpottuu kun uusia virkistysreittejä on mahdollista rakentaa. Kaava-alueeseen kuuluva Koukkupuisto yhdistää tulevaisuudessa Siimapuiston ja Karppipuiston, jotka ovat alueen tärkeät viheralueet. Sipoonkorven kansallispuisto sijaitsee lähietäisyydellä. Liikenne ja katuverkko Asemakaavaehdotuksen toteuttaminen tulee parantamaan alueen liikenneyhteyksiä. Nikinmäentie on mahdollista rakentaa yhtenäiseksi Pitkäsiima-kadun kanssa ja siten muodostaa alueellinen kokoojakatu. Nikinmäentielle syntyy ajoradan molemmilla puolin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka on erotettu istutuskaistalla ajoradasta.

17 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Lenkkimäiset kadut Ongenkoukku ja Täkytie tukeutuvat Nikinmäentiehen. Harrikuja liittyy Täkytiehen ja Lahdentien ajoliittymä poistuu. Järjestely helpottaa mm. Siimapuiston päiväkodin toimintaa. Liikennejärjestelyillä tullaan parantamaan myös joukkoliikenteen sujuvaa ja taloudellista järjestämistä. Kevyt liikenne Puistoalueille on suunnitteilla ulkoilureitistö, jolta on kevyen liikenteen alikulun kautta yhteys Sipoontien eteläpuolella sijaitsevalle koululle, päiväkodille ja kauppaan. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat asemakaavan myötä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Korttelissa 86166 sijaitseva tilakeskus muuttuu palveluiden alueeksi. Kaupunginmuseon 14.5.2013 tekemän uuden katselmuksen mukaan tilan päärakennus ja talousrakennukset ovat kaikki sen verran huonossa kunnossa että suojeluarvoa ei enää ole. Rakennusten kulttuurihistorialliset arvot menetettäisiin vaadittavien laajojen korjaustöiden yhteydessä. Pihapiiri puineen ja maastonmuotoineen sisältää kuitenkin säilytettäviä elementtejä, jolloin merkintä /s (alue jonka ympäristö tulee säilyttää) jää edelleen asemakaavamerkinnäksi. Hanketta palvelurakentamisen kortteliin ei tällä hetkellä ole tiedossa. Nykyisiä rakennuksia saa hyödyntää ja korjata, vaikka suojelullisia arvoja tai velvoitteita ei enää ole. Uudisrakentaminen on sijoitettava Nikinmäentien suuntaisesti, jotta uudisrakennus muodostaa Nikinmäentien itäpuolisille asuinkortteleille lisää melusuojaa. Vesihuolto Vesihuollon toteutuksen pääperiaatteet myös asemakaavan 860800 alueella ratkaistiin Keski- Nikinmäki 1 asemakaavan 860700 yhteydessä. Päivitetty vesihuollon suunnitelma on liitteenä. Rakentamisen myötä hulevesien määrä kasvaa. Hulevesiä tulee mahdollisuuksien mukaan käsitellä tonteilla luonnonmukaisesti imeyttäen ja viivyttäen esimerkiksi painanteilla, jotta naapurikunnan puolelle ei aiheuteta muutoksia vesitasapainossa. Perustusten kuivatus- ja katuvesien johtamiseen tarvitaan kuitenkin hulevesiverkkoa. Vedenjakelu Vesijohto d110 sijoitetaan Täkytien alle. Muilta osin vesijohtoverkko on toteutettu, kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Rakennettava vesijohtoverkko liitetään Sipoontien varrella olevaan d225mm:n vesijohtoon. Jätevesiviemäröinti Jätevesiviemäri d200 toteutetaan Täkytien alle. Muu asemakaava-aluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu, kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Jätevesiä varten rakennetaan viemäri Sipoontien varressa olevaan jätevesiviemäriin. Sadevesiviemäröinti Uutta hulevesiverkkoa rakennetaan katualueille lähinnä palvelemaan rakennusten kuivatustarpeita. Täkytien sadevesiviemäri toteutetaan d400 mm. Katualueiden hulevesiä voidaan johtaa vähäisin osin viherpainanteissa. Energiahuolto Kaukolämpöverkko sijaitsee kahden kilometrin päässä alueesta. Maakaasun käyttöä selvitettiin, mutta se on kohteen kokoon nähden epätaloudellinen vaihtoehto. Mm. Siimapuiston päiväkodin lämmönlähteenä on maalämpö, jota alueella suositellaan käytettäväksi. On kuitenkin mahdollista, että kaukolämpöverkko joskus ulottuu alueelle. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vesistöt ja vesitalous Veden luonnollinen hidas kierto on rakentamisen jälkeenkin mahdollista rakentamisen sijoittamisen puolesta, kunnallistekniikan toteutuksessa tulisi pyrkiä samaan. Koska kortteleiden tehokkuudet ovat suhteellisen matalia, tulee maasto edelleen saamaan kohtuullisen osansa sateista.

18 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Hulevedet käsitellään tonttikohtaisesti. Hulevesivirtaamat pyritään säilyttämään rakentamista edeltävällä tasolla. Kaupunginhallituksen hyväksymän Vantaan hulevesiohjelman hulevesien hallinnan prioriteettijärjestystä sovelletaan sekä tonttien että julkisten alueiden suunnittelussa. Asemakaavassa on määräys hulevesien hallinnasta. Luonnonympäristö Luonnonympäristössä tapahtuva suurin muutos on metsän väheneminen suunnittelualueella. Jonkin verran puustoa voidaan säästää korttelipihoilla ja puistossa. Karppipuiston eteläisin osa laajenee käsittämän soistuvan alue ja Siimapuistossa tulee säilymään metsää. Linnusto häviää alueelta ainakin tilapäisesti, mutta palokärjelle ja pyrstötiaiselle soveltuvia elinympäristöjä on vielä runsaasti tarjolla eri puolilla Vantaata. Kosteikot ja suot varastoivat hyvin hulevesiä myös rakentamisen tiivistyessä. Ne myös lisäävät luonnon monimuotoisuutta alueella. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Liikennemelu Lahdentien (yli 55 db) varressa on etelässä työpaikka-alue, joka suojaa asuinaluetta melulta. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassaolevan asemakaavan asuinkortteli ja yleisten rakennusten kortteli maisemallisesti avoimena säilytettävällä alueella, johon rakenteellinen meluntorjunta ei sovi. Täällä asemakaavamääräys ohjaa meluntorjuntaan piharakennusten avulla. lahdentien varren VL-alue on muutettu EV-alueeksi, jolloin pidempiaikainen oleskelu ei lisäänny alueella. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaupungin omistamat pientalotontit pyritään luovuttamaan vuonna 2014 tai 2015 kunnallistekniikan rakentamisen edistymisen mukaan. Työpaikka-alueen rakentaminen ajoittunee samoille vuosille. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Vantaan kaupunki: asemakaavasuunnittelija Noora Koskivaara aluearkkitehti Ani Pentinmikko aluearkkitehti Vesa Karisalo asemakaavasuunnittelija Lassi Tolkki suunnitteluavustaja Sari Simonen maisema-arkkitehti Marika Bremer (v.2011 loppuun) liikenneinsinööri Erkki Lång (v.2011loppuun) liikennesuunnittelija Ilpo Pasanen liikenneinsinööri Pirjo Suni vesihuollon suunnitteluinsinööri Antti Auvinen asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö kaupungin konsultteina tie- ja katusuunnittelussa: Pöyry Oyj (kilpailutettu vuosikonsultti)

19 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Vantaalla 10. kesäkuuta 2013 Kaupunkisuunnittelu Noora Koskivaara asemakaavasuunnittelija Vesa Karisalo aluearkkitehti

20 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

21 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

22 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

23 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

24 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

25 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

26 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

27 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013

28 Keski-Nikinmäki 2 860800 Vantaan kaupunkisuunnittelu 10.6.2013 Vesihuollon yleissuunnitelma / toukokuu 2013