OPS-ehdtus 1.0 16.12.2016 OPS-ehdtus TOPSI-prjekti Tiettekniikan laits Jyväskylän ylipist Jyväskylä
SISÄLTÖ OPS-ehdtus 1.0 16.12.2016 1 JOHDANTO... 4 2 KANDIDAATIN TUTKINTO... 5 2.1 Osaamistavitteet... 5 2.1.1 Ehdtus... 5 2.1.2 Perustelut... 6 2.2 Tutkintrakenne... 6 2.2.1 Ehdtus... 6 2.2.2 Uudet ja mukatut kurssisisällöt... 8 2.2.3 Perustelut... 10 3 MAISTERIN TUTKINNON YHTEISET OPINNOT... 14 3.1 Osaamistavitteet... 14 3.1.1 Ehdtus... 14 3.1.2 Perustelut... 15 3.2 Tutkintrakenne... 15 3.2.1 Ehdtus... 15 3.2.2 Uudet kurssisisällöt... 16 3.2.3 Perustelut... 16 4 KOULUTUSTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNTA... 17 4.1 Osaamistavitteet... 17 4.1.1 Ehdtus... 17 4.1.2 Perustelut... 17 4.2 Tutkintrakenne... 18 4.2.1 Ehdtus... 18
OPS-ehdtus 1.0 16.12.2016 4.2.2 Uudet ja mukatut kurssisisällöt... 19 4.2.3 Perustelut... 19 5 YHTEENVETO... 21 6 LÄHTEET... 22 7 LIITTEET... 23
1 JOHDANTO Jyväskylän ylipistn syksyn 2016 Kulutusteknlgian prjektiryhmä sai tehtäväkseen laatia tiettekniikan laitkselle petussuunnitelmaehdtuksen vusille 2017 2020. Työn tilaaja n Jyväskylän ylipistn tiettekniikan laits. Opetussuunnitelmaehdtusta varten tehtiin taustaselvityksiä. Yhtenä sana niitä selvitettiin, millaisia petussuunnitelmia tietjenkäsittelytieteen valintakeyhteistyössä mukana levissa ppilaitksissa n. Selvitykseen tettiin mukaan myös muita sumalaisten krkeakulujen tiettekniikan kulutushjelmia sekä muutaman kansainvälisesti arvstetun ulkmaisen ylipistn vastaavat hjelmat. Opetussuunnitelmaselvitysten tulkset kirjattiin OPS-selvitysraprttiin, jhn viitataan tässä raprtissa lyhenteellä OR luettavuuden parantamiseksi. Taustaselvitysten tisessa sassa selvitettiin piskelijiden, alumnien ja henkilökunnan näkemyksiä tiettekniikan laitksen vusien 2014 2017 petussuunnitelmasta sekä uudistamistarpeista. Opiskelijille tteutettiin kyselyt kandidaatin ja maisterin tutkinnn pinnista. Opiskelijita, alumneja ja henkilökuntaa haastateltiin teemahaastatteluin. Kyselyiden ja haastattelujen tulkset kttiin Kysely- ja haastatteluraprttiin, jhn viitataan tässä raprtissa lyhenteellä KHR. Tämä raprtti sisältää prjektiryhmän petussuunnitelmaehdtuksen, jka n laadittu taustaselvitysten perusteella. Luvussa kaksi esitetään prjektiryhmän ehdtus tiettekniikan kandidaatin tutkinnn saamistavitteiksi ja tutkinnn sisällöksi sekä perustellaan valinnat taustaselvityksillä. Luvussa klme esitetään tiettekniikan maisterin tutkinnn pintsuuntien yhteiset saamistavitteet ja sisällöt perusteluineen ja luvussa neljä Kulutusteknlgian pintsuunnan saamistavitteet ja sisällöt sekä niiden perustelut. Luvussa viisi n yhteenvet. 4
2 KANDIDAATIN TUTKINTO Tässä luvussa esitellään ehdtus tiettekniikan kandidaatin tutkinnn saamistavitteiksi ja tutkintrakenteeksi sekä perustelut tehdyille valinnille. 2.1 Osaamistavitteet Osaamistavitteissa prjektiryhmän ehdtuksen tärkeimmät lisäykset vat hjelmintitait (OR, 9-12) algritmiset taidt (OR, 9, 16-17) tieteellisyys (OR 16-17, 24). Osaamistaviteteksti n mutiltu lähes kknaan uudella tavalla, mutta sisältö vastaa suurimmaksi saksi nykyisiä tavitteita (liite 1). (OR, 15-17) 2.1.1 Ehdtus Lunnntieteen kandidaatiksi tiettekniikasta valmistuva piskelija hallitsee vahvat perustaidt hjelminnissa. Hän ymmärtää tietteknisten järjestelmien rakenteen ja timinnan. Opinnissa perehdytään tiettekniikan teriaan ja tutustutaan tieteelliseen ajatteluun. Opiskelija tunnistaa alan mnipuliset sveltamismahdllisuudet sekä saa hyödyntää ppimaansa käytännössä vastuullisesti ja turvallisesti. Hän saa analysida sekä ratkaista luvasti mnimutkaisia ja ennakimattmia tietteknisiä ngelmia. Opiskelijalla n riittävät tekniset, algritmiset ja matemaattiset taidt ngelmien ratkaisemiseksi. Hän saa sveltaa hjelmisttekniikan ja -kehityksen välineitä sekä menetelmiä. Lunnntieteen kandidaatiksi valmistuva piskelija saa viestiä suullisesti ja kirjallisesti erilaisissa työelämän vurvaikutustilanteissa man alan ja muiden aljen ihmisten kanssa äidinkielellään sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija saa hakea tieta alan sveltuvista lähteistä, tarkastella sitä kriittisesti ja hyödyntää mnipulisesti. Hänellä n valmius jatkuvaan ppimiseen, ammatillisen saamisensa kehittämiseen sekä alan ja teknlgian kehityksen seuraamiseen. Kandidaattipinnt antavat valmiudet tiettekniikan maisterihjelmaan. 5
2.1.2 Perustelut Kandidaatin tutkinnn saamistavite-ehdtuksen phjalla n käytetty nykyisiä tavitteita (liite 1), sillä taustaselvityksissä humattiin, että niissä n kattavasti tettu humin lennaisia tavitteita. Prjektiryhmä nsti ehdtukseen myös tärkeimpiä puuttuvia aihealueita, kuten hjelmintitaidn, algritmit, tieteellisyyden ja eettisyyden (KHR, 17-18, 19, 31, 33, 34, 43, 49; OR, 9-12, 16-17, 24). OPS-selvityksissä puuttuvaksi tavitteeksi esitettiin myös liiketimintasaaminen (OR, 16). Tämä kuitenkin jätettiin pis ehdtuksesta, sillä tutkintrakenteeseen ei saatu mahtumaan paklliseksi suraan tätä tavitetta tukevia kursseja. Työelämätaitjen kehittymistä pyritään tukemaan pakllisella puheviestinnän kurssilla, ja tästä usktaan levan hyötyä myös yrityselämässä. 2.2 Tutkintrakenne Prjektiryhmän ehdtus tiettekniikan lunnntieteiden kandidaattihjelman (LuK, 180 p) petussuunnitelman tutkintrakenteeksi n taulukssa 1. Uudet kurssit n merkitty taulukkn punaisella tekstillä. Keltaisella merkityt kurssit vat lemassa levia kursseja, jiden sisältöihin n esitetty muutksia tai jtka n lisätty uusina sisältöinä kandidaatin tutkintn. Muuttuneet pintpistemäärät n myös merkitty keltaisella. Tutkinnn nykyinen rakenne n liitteessä 2. 2.2.1 Ehdtus Yleispinnt Pääaineen perus- ja ainepinnt ITKY100 Ylipist-piskelu ja pintjen suunnittelu 2 p TILP150 Tilastmenetelmien perusteet 6 p TIEXXXX Diskreetti matematiikka 5 p LIBXXXX Tiednhankinnan perusteet 1 p TIEP115 Jhdatus tiettekniikkaan 3 p ITKP101 Tietkne ja tietverkt työvälineenä 5 p TIEP114 Tietkneen rakenne ja arkkitehtuuri 3 p ITKP104 Tietverkt 5 p ITKPXXX Ohjelminti 1 5 p TIEXXXX Ohjelminti 2 5 p TIEXXXX Ohjelminti 3 5 p TIEXXXX Ohjelminti 4 5 p ITKP113 Olisuuntautunut suunnittelu 3 p ITKA201 Algritmit 1 4 p 14 p 96 p 6
Viestintä- ja kielipinnt Sivuainepinnt Vapaavalintaiset pinnt TJTA113 Tietjärjestelmien kehittäminen 5 p ITKA203 Käyttöjärjestelmät 4 p ITKA204 Tietkannat ja tiednhallinnan perusteet 5 p TIEXXXX Tietturvan perusteet 5 p TIEA301 Kandiseminaari 3 p TIEA302 Kandidaatintutkielma 7 p TIEA303 Maturiteetti 0 p Valinnaiset hjelmintikurssit 5 p TIEA212 Graafisten käyttöliittymien hjelminti 5 p TIEA218 Web-svellukset 5 p TIEA311 Tietknegrafiikan perusteet 5 p TIEA341 Funkti-hjelminti 5 p TIEAXXX Mbiilisvellusten hjelminti 5 p TIEAXXX Ohjelmintia eri kielillä 5 p TIEAXXX Ohjelminnin petus 5 p Käytäntöön rientivat pinnt 5 p TJTA311 Prjektin hallinta 5 p TIEA207 Ainepintjen prjektityö 5 p TIEA304 Harjittelu väh. 5 p TIEA306 Ohjelmintityö 5 p URAA001 Mnitieteinen työelämäprjekti väh. 5 p Maisterihjelmiin suuntaavat pinnt 14 p Kulutusteknlgia TIEP161 Opetusteknlgia 3 p TIEA216 Tiettekniikan rli petuksessa 2 p TIEA361 Tiettekniikan pettajan työvälineitä 5 p Laskennalliset tieteet TIEA381 Numeeriset menetelmät 5 p TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti ptiminti 5 p Tiettekniikka TIEA211 Algritmit 2 4 p TIEA241 Autmaatit ja kielipit 5 p Valinnaiset pääainepinnt 4-5 p Valinnaisia pääaineen pintja niin, että pääaineen minimilaajuus 96 p täyttyy. XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla 2 p Tinen ktimainen kieli 2 p Vieras kieli 2 p Puheviestintä 2 p (valinnainen puheviestinnän kurssi) Vapaasti valittavia 2 p Vapaat sivuainepinnt: peruspinnt, kahdet peruspinnt tai perus- ja ainepinnt 10 p 25-60 p 0-35 p Taulukk 1: Ehdtus lunnntieteiden kandidaatin tutkinnn petussuunnitelmaksi (punainen teksti = uusi kurssi, keltainen väri = muuts nykyiseen kurssiin). 7
2.2.2 Uudet ja mukatut kurssisisällöt LIBXXXX Tiednhankinnan perusteet 1 p Tieteellisen tiednhankinnan perusteet tiettekniikan alalla TIEXXXX Diskreetti matematiikka 5 p Lgiikka, indukti Jukk-ppi Relaatit Funktit Vektrit ja matriisit TIEP115 Jhdatus tiettekniikkaan, 3 p Tiettekniikan histria Tiettekniikka tieteenalana Jhdatus hjelmintiin Tekijänikeudet ITKP101 Tietkne ja tietverkt työvälineenä, 5 p Paikalliset tietjärjestelmät Erilaisia käyttöjärjestelmiä Timist-hjelmat, WWW-sivut, kuvankäsittely Internet, ssiaalinen media Käyttäytymissäännöt verkssa, sähköpsti TIEP114 Tietkneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 p PC:n sat ja rakenne Tietkneen sisäinen rakenne ja arkkitehtuuri Digitaalilgiikan perusteet, blean lgiikka, kmbinaatilgiikka, sekvenssilgiikka Prsessrin rakenne, käskyn suritus, käskyarkkitehtuuri, knekieli 8
Muistin tteutus ITKPXXX Ohjelminti 1, 5 p Ohjelminnin perusteet: Ohjelminnin perusrakenteet Jhdatus algritmeihin ja ngelmanratkaisuun Perustietrakenteet ja niiden sveltaminen Ohjelman suunnittelun perusteet Valmius yksinkertaisen C#-hjelman tteuttamiseen Kurssin harjitustyönä tehdään yksinkertainen 2D-peli käyttäen Jypeli-kirjasta TIEAXXX Ohjelminti 2, 5 p Oli-hjelminnin perusteet: Java-kieli Ohjelmansuunnittelun ja li-hjelminnin periaatteita Ohjelman testaaminen Rekursi TIEAXXX Ohjelminti 3, 5 p Oli-hjelminti: Ohjelmansuunnittelu ja li-hjelminti Graafisen käyttöliittymän suunnittelun ja hjelminnin periaatteet Käyttäjälähtöisen svelluksen suunnittelun perusteet TIEAXXX Ohjelminti 4, 5 p Käyttäjälähtöinen suunnittelu ja hjelminti: Käytettävyystutkimuksen menetelmät Visuaalinen käyttöliittymäsuunnittelu Käyttäjäkkemus mniultteisena ilmiönä Graafisen käyttöliittymän suunnittelu ja hjelminti 9
TIEXXXX Tietturvan perusteet, 5 p Tietturvan peruskäsitteet ja periaatteet Keskeiset ja ajankhtaiset tietturvariskit Tietturvalliset tavat timia piskelussa ja yhteiskunnassa Kriittinen tiednhaku TIEAXXX Mbiilisvellusten hjelminti, 5 p Mbiiliapplikaatiiden suunnittelu, tteutus ja kehittäminen Mbiililaitteiden käyttöjärjestelmien vaatimukset TIEAXXX Ohjelmintia eri kielillä, 5 p Tutustuminen useampaan eri hjelmintikieleen sallistujien tarpeiden tai kiinnstusten phjalta Harjitukset pareittain tai ryhmissä TIEAXXX Ohjelminnin petus, 5 p Ohjelminnin alkeiden sekä algritmisen ajattelun petus Graafisen hjelminnin svellusten käyttö petuksessa Rbtiikkaa Yksinkertaiset hjelmintikielet 2.2.3 Perustelut OPS-ehdtuksessa n humiitu seuraavat selvityksissä esiin nusseet näkökulmat: matematiikan pinnt hjelmintikurssien integrinti käytettävyyteen ja kurmittavuus tiednhaku ja tutkimusviestintä sivuaineen vapauttaminen tietturva. 10
Prjektiryhmän tekemien kyselyjen ja haastattelujen perusteella kaikki ryhmät livat yleisesti ttaen tyytyväisiä kandidaatin tutkintn (KHR, 23, 38, 45-46, 55). Tästä syystä prjektiryhmä n käyttänyt lunnntieteiden kandidaatin tutkinnn petussuunnitelmaehdtuksensa phjana tällä hetkellä vimassalevaa tiettekniikan laitksen petussuunnitelmaa (liite 2). ITKY100 Ylipist-piskelu ja pintjen suunnittelu -kurssin sisältöjen muuttamiseen prjektiryhmä ei nähnyt tarvetta, jten se jätetään ehdtuksessa ennalleen. Samin yleispinnissa pidetään myös TILP150 Tilastmenetelmien perusteet. Yleispintihin lisätään kirjastn järjestämä tiednhaun kurssi LIBXXX Tiednhankinnan perusteet 1 p. Tiednhaku ei le kuulunut pintihin pakllisena, mutta sen tarpeellisuus tuli esiin henkilökunnan haastattelussa (KHR, 47) ja prjektiryhmä katsi tiednhaun taitjen levan tarpeellisia kaikille kandidaatin tutkinnssa. Matematiikan pinnt ja niiden linkittyminen tiettekniikan pintihin kettiin kaikissa prjektiryhmän kysely- ja haastatteluryhmissä jnkin verran ngelmalliseksi (KHR, 12-14, 19, 35, 39, 46, 47, 50, 52, 56). Matemaattiset taidt vat kuitenkin lennaista saamista tiettekniikan alan krkeakulututkinnissa (OR, 12-13). Matematiikan ja tilasttieteen laitksen tai fysiikan laitksen tarjamat matematiikan pinnt eivät selvitysten perusteella näyttäisi levan sveltuvia tiettekniikan kandidaatin tutkintn pääainepintja tukevina kursseina. Prjektiryhmä päätyi ehdttamaan, että yleispintihin lisätään yksi pakllinen viiden pintpisteen matematiikan kurssi, TIEXXXX Diskreetti matematiikka. Pääainepintihin prjektiryhmä esittää muutamia uusia kursseja sekä jihinkin kursseihin muutksia sisältöihin. Perus- ja ainepintjen laajuus nusee nykyisestä 90 pintpisteestä 96 pintpisteeseen. Peruspintjen kursseista TIEP115 Jhdatus tiettekniikkaan -kurssin sisältöön prjektiryhmä lisää tiettekniikkaa tieteenalana ja tekijänikeuksien käsittelyä (KHR, 12, 19, 28, 30, 31, 35, 43; OR 16-17, 24). Tieteenalan kehityshistriaa käsitellään kurssilla suppeammin kuin vusina 2014-2017. Kurssin laajuus säilyy ennallaan. ITKP101 Tietkne ja tietverkt työvälineenä -kurssin sisältöön prjektiryhmä ehdttaa pieniä muutksia ja lisää kurssille erilaisia käyttöjärjestelmiä 11
(KHR 18-19, 27, 33). Tämän myötä ehdtetaan, että kurssin laajuus kasvaisi yhdellä pintpisteellä. TIEP114 Tietkneen rakenne ja arkkitehtuuri -kurssin nykyiseen sisältöön prjektiryhmä lisää PC:n sat ja rakenteen (KHR, 12, 25, 27, 29). Laajuudeltaan tämä muuts visi esimerkiksi tarkittaa, että aihetta käsitellään yhden demnstraatikerran verran ja muiden aihealueiden käsittelyä tiivistetään vastaavan työmäärän edestä. Suurin muuts ehdtuksessa kskee hjelminnin kursseja (OR, 9-12), jista saatiin palautetta kyselyissä sekä haastatteluissa (KHR, 9-12, 19, 24, 33, 36, 45, 51). Prjektiryhmä ehdttaa, että käytettävyys liitetään tiiviimmin saksi hjelmintikursseja (KHR, 17, 34, 51). Ohjelmintikurssit järjestellään uudestaan neljäksi viiden pintpisteen laajuiseksi kurssiksi. Nykyisiin hjelmintikursseihin (nähtävillä liitteessä 2) verratessa ITKPXXX Ohjelminti 1 -kurssi vastaa hieman supistettua versita nykyisestä kurssista. TIEAXXX Ohjelminti 2 ja TIEAXXX Ohjelminti 3 -kurssien sisällöt vastaavat pulestaan suurimmaksi saksi nykyistä TIEP111 Ohjelminti 2 -kurssia, jskin Ohjelminti 3 -kurssin sisältöön kuuluu myös perusteita käyttäjälähtöisestä suunnittelusta. TIEAXXX Ohjelminti 4 -kurssin sisältö vastaa pulestaan sittain nykyisen TJTA104 Ihmisen ja teknlgian välinen vurvaikutus - kurssin sisältöjä, mutta nämä teriasisällöt tudaan nykyisestä kurssista piketen lähemmäs käytäntöä ja hjelmintia. Opintpistemäärä näyttää pakllisten hjelmintikurssien salta nusevan vimassa levaan petussuunnitelmaan (liite 2) verrattuna 14 pintpisteestä 20 pintpisteeseen, mutta kursseihin liitetään myös käytettävyyden sisältöjä, jita n tällä hetkellä petussuunnitelmassa viisi pintpistettä (OR, 16). Lisäystä tulee vain yksi pintpiste. Tietturvasaamisen puuttuminen pinnista (KHR, 25, 39) ehdtetaan krjattavaksi uudella tietturvakurssilla. Pakllisiin pääainepintihin prjektiryhmä lisää TIEXXXX Tietturvan perusteet -kurssin, jnka laajuus n viisi 12
pintpistettä (OR, 9-11). Sisältö n kurssin nimen mukaisesti jhdatusta tietturvaan sekä sen perusteisiin. Prjektiryhmä ei löytänyt kyberturvallisuuden kursseista sisällöiltään tiettekniikan kandidaatin tutkintn sveltuvaa kurssia. Opetussuunnitelmaehdtuksessa vahvistetaan hjelminnin saamista kandidaatin tutkinnssa valinnaisten hjelmintikurssien laajemmalla tarjnnalla (KHR, 10, 34, 36, 51). Valinnaisiin hjelmintikursseihin prjektiryhmä haluaa lisätä klme uutta viiden pintpisteen kurssia (OR, 16). TIEAXXX Mbiilisvellusten hjelminti -kurssilla harjitellaan mbiililaitteille tarkitettujen applikaatiiden hjelmintia. TIEAXXX Ohjelmintia eri kielillä -kurssi n nimensä mukaisesti harjitusten ja pienimutisten hjelmien tekemistä useammalla eri hjelmintikielellä pareittain tai ryhmissä. Kurssin sisällöt nusevat sallistujien tarpeiden tai kiinnstusten phjalta. TIEAXXX Ohjelminnin petus -kurssista n hyötyä erityisesti tiettekniikkaa sivuaineena piskeleville pettajankulutuksessa leville. Peruskulun uudessa OPS:ssa hjelmintia petetaan alalukilta lähtien (KHR, 41; OR, 20-21). Sisällössä n esimerkiksi jitain helppja graafisia hjelmintikieliä (esim. Scratch) sekä muita alittelijille spivia kieliä (esim. Pythn) varsinaisen hjelminnin pedaggiikan lisäksi. Prjektiryhmä kannattaa erilaisten käyttöjärjestelmien ttamista vahvemmin mukaan kaikkeen petukseen (KHR, 19, 36). Kaikki muut vimassalevan petussuunnitelman (liite 2) pääaineen paklliset kurssit prjektiryhmä jättää ennalleen (KHR, 16-18). Viestintä- ja kielipintjen määrän prjektiryhmä haluaa pitää ennallaan eli kymmenessä pintpisteessä (KHR, 15-16, 37). XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla kiinnitetään kaikille paklliseksi tutkimusviestinnän kurssiksi kandidaattiseminaarin yhteyteen. Viestintäpintihin lisätään kaikille pakllinen puheviestinnän kurssi. Sivuaineen vapauttamista kannatettiin maisteripiskelijiden sekä henkilökunnan haastatteluissa (KHR, 47, 50, 52), ja tähän päädyttiin prjektiryhmän 13
ehdtuksessa. Myös valinnaisuus pinnissa haluttiin säilyttää mahdllisimman suurena (KHR, 38; OR, 12). 3 MAISTERIN TUTKINNON YHTEISET OPIN- NOT Tässä luvussa esitellään ehdtus tiettekniikan maisterin tutkinnn kaikille pintsuunnille yhteisten pintjen saamistavitteiksi ja tutkintrakenteeksi sekä niiden perustelut. 3.1 Osaamistavitteet Tässä alaluvussa esitellään ja perustellaan prjektiryhmän ehdtus maisterin tutkinnn yhteisiksi saamistavitteiksi (OR, 18-19). Tarkituksena n, että eri pintsuuntien mat saamistavitteet täydentävät yhteisiä tavitteita. 3.1.1 Ehdtus Filsfian maisteriksi tiettekniikasta valmistuvalla piskelijalla n vahva tiettekninen käytännön saaminen. Hän saa myös sveltaa tiettekniikan teriita käytännössä. Lisäksi häneltä löytyy erityissaamista valitsemaltaan tiettekniikan aihealueelta. Hän saa tuttaa innvatiivisia ratkaisuja tietteknisiin ngelmiin. Opiskelija saa viestiä hyvin niin ammatillisissa kuin tieteellisissäkin tilanteissa. Hän saa timia prjektiryhmän jäsenenä. Maisterin tutkinnn surittaneella n erinmaiset valmiudet alaan liittyvien uusien menetelmien ja teknlgiiden kriittiseen arviintiin, sveltamiseen ja kehittämiseen. Hän saa arviida ja kehittää maa saamistaan ja ppimistaan. Opiskelija tuntee tieteenalan, saa sveltaa tutkimusmenetelmiä sekä ymmärtää alan ja tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet. Hän saa hankkia tieta ja arviida sitä kriittisesti. Hänellä n valmiudet tieteellisiin jatk-pintihin. 14
3.1.2 Perustelut Jyväskylän ylipistssa ei le aiemmin määritelty kaikille maisterihjelmille yhteisiä saamistavitteita tiettekniikan pääaineessa. Tässä ehdtuksessa saamistavitteita kuvaillaan sellaisilla käsitteillä, jita muissakin krkeakuluissa n käytetty kuvailtaessa tiettekniikan ylemmän krkeakulututkinnn saamistavitteita (KHR 26-28; OR, 18-19). Osaamistavitteisiin n nstettu sellaisia asiita, jtka tulevat esille myös tutkinnn yhteisten sien sisällöissä. 3.2 Tutkintrakenne Prjektiryhmän ehdtus tiettekniikan filsfian maisterihjelman (FM, 120 p) petussuunnitelman tutkintrakenteeksi n esitetty taulukssa 2. Uudet kurssit n merkitty punaisella tekstillä. Tutkinnn nykyinen rakenne (Kulutusteknlgian maisterihjelmassa) n liitteessä 4. 3.2.1 Ehdtus Opintsuunnan syventävät pinnt Maisterihjelman yhteiset syventävät pinnt Maisterihjelman pintsuuntien mukaiset syventävät pääainepinnt. TIESXXX Tiettekniikan tutkimus ja tieteelliset menetelmät 5 p TIES501 Pr gradu -seminaari 5 p TIES502 Pr gradu -tutkielma 30 p TIES503 Kypsyysnäyte 0 p Prjektipinnt 10 p TIES405 Svellusprjekti 10 p TIES505 Tutkimusprjekti 10 p TIES475 Syventävä peliprjekti 10 p TIES468 Kulutusteknlgian prjektipinnt 10 p (vain KT-piskelijat) 25-35 p 50 p Sivuainepinnt Vapaavalintaiset pinnt - Kandidaatin ja maisterin tutkinnn surittaneella henkilöllä tulee lla suritettuna kaksi peruspintja vastaavaa sivuainekknaisuutta tai yhden aineen perus- ja ainepinnt. - AMK-tutkinnn phjalta FM-tutkinnn surittaneella henkilöllä tulee FM-tutkintn sisältyä yksi peruspintja vastaava sivuainekknaisuus. - Mahdlliset pintsuuntakhtaiset susitukset/vaatimukset Taulukk 2: Ehdtus filsfian maisterin tutkinnn petussuunnitelmaksi (punainen teksti = uusi kurssi). 15 0-50 p 0-30 p
3.2.2 Uudet kurssisisällöt TIESXXX Tiettekniikan tutkimus ja tieteelliset menetelmät, 5 p Laadulliset ja määrälliset menetelmät Tutkimusetiikka Tutkimuksen laatu ja lutettavuus 3.2.3 Perustelut Maisterin tutkinnn yhteisten pintjen OPS-ehdtuksen sisällöissä ei le mnia muutksia nykyisiin maisterihjelmien sisältöihin verrattuna (Infrmaatiteknlgian tiedekunta, 2016). Opintsuuntien yhteiseen petussuunnitelmaan ehdtetaan ainastaan yhden kurssin lisäämistä. Yhteisiin pintihin ei sisällytetty kaikille pakllisia pääaineen syventäviä kursseja, sillä prjektiryhmä kki esimerkiksi Tiettekniikan, Laskennalliset tieteet ja Kulutusteknlgian pintsuunnat keskenään niin erilaisiksi, ettei niille kannata asettaa paklliseksi samja kursseja. Mukana n yksi uusi kurssi, TIESXXX Tiettekniikan tutkimus ja tieteelliset menetelmät, jka sisältää muun muassa laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien ja tutkimusetiikan käsittelyä. Henkilökunnan haastatteluiden perusteella nämä taidt eivät le tällä hetkellä välttämättä piskelijilla hallussa Pr gradua alitettaessa, ja lisäksi alumnit kertivat kaivanneensa tällaista kurssia (KHR, 30, 35, 43, 50, 57). Kurssi antaa tukea gradun kirjittamiseen, jnka piskelijatkin mainitsivat kynnyksenä (KHR, 43). 10 pintpisteen laajuiset prjektipintkurssit n säilytetty ennallaan, sillä piskelijat vat kkeneet, että prjektipintja n riittävästi ja että ne vat hyödyllisiä työelämää ajatellen (KHR, 42, 49). 16
4 KOULUTUSTEKNOLOGIAN OPINTO- SUUNTA Tässä luvussa esitellään ehdtus Kulutusteknlgian pintsuunnan saamistavitteiksi ja tutkintrakenteeksi sekä niiden perustelut. 4.1 Osaamistavitteet Tässä alaluvussa esitellään ja perustellaan prjektiryhmän ehdtus Kulutusteknlgian pintsuunnan saamistavitteiksi (OR, 13-15). Ehdtuksessa Kulutusteknlgian pintsuunnan saamistavitteet täydentävät maisteritutkinnn yhteisiä saamistavitteita. 4.1.1 Ehdtus Kulutusteknlgiasta filsfian maisteriksi valmistuva n tiettekniikan petuksen ja tiet- ja viestintätekniikan petuskäytön ammattilainen. Hänellä n hyvät valmiudet työskennellä esimerkiksi eri kulutusasteiden ppilaitksissa tai yritysten kulutus- tai asiantuntijatehtävissä. Opiskelija saa kriittisesti tarkastella erilaisia tiet- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä ppimisympäristöjä ppimisen, piskelun, petuksen ja kulutuksen näkökulmista. Hän saa luda ja kehittää mnipulisia sekä innvatiivisia ppimista tukevia ratkaisuja ja materiaaleja erilaisilla tekniikilla. 4.1.2 Perustelut Ehdtus Kulutusteknlgian pintsuunnan saamistavitteista perustuu piskelijiden tarpeeseen (KHR, 40-41). Osaamistavitekuvauksessa Kulutusteknlgian salta ei mainita sellaisia tavitteita, jtka käyvät ilmi maisteritutkinnn yhteisissä saamistavitteissa. Osaamistavitteet n siksi kuvattu tiiviimmässä mudssa OPS:n 2014 2017 tavitteisiin (liite 3) verrattuna. 17
4.2 Tutkintrakenne Prjektiryhmän ehdtus Kulutusteknlgian pintsuunnan petussuunnitelman rakenteeksi n esitetty taulukssa 3. Prjektiryhmä työsti ehdtusta miettimällä ensin lennaiset sisällöt. Näiden sisältöjen phjalta mudstettiin Kulutusteknlgian pintsuunnan petussuunnitelmaehdtus. Uudet kurssit n merkitty punaisella tekstillä. Keltaisella merkityt kurssit vat lemassa levia kursseja, jiden sisältöihin n esitetty muutksia tai lisäyksiä. Kulutusteknlgian maisterihjelman OPS:n 2014 2017 rakenne n liitteessä 4. 4.2.1 Ehdtus Kulutusteknlgian pintsuunta Paklliset syventävät pinnt 15 p TIESXXX Tiettekniikan petus ja tutkimus 5 p TIES460 Oppimateriaalitutant 5 p TIESXXX Verkkkurssit ja virtuaaliset ppimisympäristöt 5 p 25-35 p Pääaineen syventävät pinnt Maisterihjelman yhteiset pinnt Sivuainepinnt Vapaavalintaiset pinnt Valinnaiset syventävät pinnt 10 p, esimerkiksi TIESXXX Laitteistjen käytön tuki ppilaitksissa, 2 p TIES465 Tiet- ja viestintätekniikan pedaggisen käytön tuki, 3 p TIES561 Kulutusteknlgian seminaari, 2-5 p KOGS530 Web ja käytettävyys, 3 p ITKST41 Kybermaailma ja turvallisuus, 5 p Muita infrmaatiteknlgian tiedekunnan syventäviä pintjaksja ks. luku 3.2.1 - FM-tutkinnn surittaneella henkilöllä tulee lla suritettuna pettajan pedaggiset pinnt (60 p) - Lisäksi susitellaan tisen petettavan aineen perus- ja ainepintja (25 + 35 p). 50 p 0-50 p 0-30 p Taulukk 3: Ehdtus Kulutusteknlgian pintsuunnan petussuunnitelmaksi (punainen teksti = uusi kurssi, keltainen väri = muuts nykyiseen kurssiin). 18
4.2.2 Uudet ja mukatut kurssisisällöt TIESXXX Tiettekniikan petus ja tutkimus 5 p Tiettekniikan petus peruspetuksessa, lukissa, ammatillisessa kulutuksessa ja aikuiskulutuksessa (yrityskulutus, vapaa sivistystyö, krkeakulupetus) Suunnittelu, analysinti ja arviinti Teria ja tutkimus TIES460 Oppimateriaalitutant 5 p Oppimateriaalin laatukriteerit Sähköiset ppimateriaalityypit Avimet ppimateriaalit ja ppimateriaalipankit Suunnittelu ja tuttaminen TIESXXX Verkkkurssit ja virtuaaliset ppimisympäristöt 5 p Verkkpedaggiikka Timintaperiaatteet Käytön tuki ja kulutus Opetuskäyttö Teria ja tutkimus TIESXXX Laitteistjen käytön tuki ppilaitksissa, 2 p Käytön tuki ppilaitksissa (tietjärjestelmät, laitteistt, verkt, jne.) 4.2.3 Perustelut OPS-esityksessä n humiitu seuraavat selvityksissä esiin nusseet näkökulmat: matematiikan pakllisuus tieteellisyys TVT:n käytön tuki ja laitteistt 19
aikuiskulutus ja yrityskulutus. Kysymys pakllisesta sivuaineena luettavasta matematiikasta kskee myös Kulutusteknlgian pintsuuntaa, kska peruskuluissa ja lukiissa tiettekniikan pettaja pettaa usein samalla myös matemaattisia aineita. Selvityksessä mukana lleista sumalaisista ylipistista missään ei le kuitenkaan pakllista matematiikkaa aineenpettajapiskelijille. Berliinin ylipistssa matematiikka n pakllinen sivuaine (OR, 14 15). Matematiikka vi vaikeuttaa pintjen etenemistä (KHR, 50). Alumnien haastatteluissa matematiikka mainittiin liian vaikeana (KHR, 57). Henkilökunta kannattaa sivuaineen vapauttamista (KHR, 48). Prjektiryhmän esityksessä matematiikka ei le pakllinen sivuaine. Opintneuvnnassa tulisi kuitenkin selkeästi painttaa, että peruskuluihin ja lukiihin työllistyäkseen aineenpettajalla tulisi lla tinen petettava aine, jka usein n matematiikka. Haastattelujen perusteella piskelijat, alumnit ja prjektiryhmän jäsenet kaipaavat tieteellisyyttä ja esimerkiksi artikkelien lukemista Kulutusteknlgian pintihin (KHR, 43, 57, 59). Opetussuunnitelmaehdtuksessa tieteellinen lähestymistapa n pyritty saamaan paremmin esille kaikilla pääaineen syventävillä kursseilla. TIESXXX Tiettekniikan petus ja tutkimus perustuu sittain vuden 2014 2017 petussuunnitelman TIES461 Tiettekniikan petuksen perusteet - kurssiin. Osa kyseisen kurssin sisällöistä petetaan prjektiryhmän ehdtuksen mukaan j kandidaatin pinnissa TIEAXXX Ohjelminnin petus -kurssilla. Alumnit ja prjektiryhmä nstivat esiin, että peruspetuksen TVT-petuksen rinnalle lisi hyvä ttaa vahvemmin myös aikuiskulutuksen ja yrityskulutuksen näkökulmia (KHR, 57, 59 60). Näitä sisältöjä nstettiin mukaan tälle uudelle kurssille. TIESXXX Verkkkurssit ja virtuaaliset ppimisympäristöt -kurssin sisältö perustuu sittain TIES463 Verkkkurssin tutantprsessi- ja TIES462 Virtuaaliset ppimisympäristöt -kurssien sisältöihin. Näiden aihealueiden katsttiin liittyvän kiinteästi yhteen, jten niitä esitetään petettavaksi samalla kurssilla. 20
Verkkmateriaalit liittyvät myös ppimateriaalitutantn, jta kskevan kurssin TIES460 Oppimateriaalitutant prjektiryhmä nstaisi ehdtuksessa paklliseksi. Erilaisten (erityisesti sähköisten) ppimateriaalien tuttaminen n tärkeä sa tiettekniikan pettajan työtä kaikilla kuluasteilla ja aikuiskulutuksessa. Kurssille esitetään uudeksi sisällöksi avimien ppimateriaalien ja ppimateriaalipankkien tuttamista. TVT:n käytön tukea ja laitteistpulen saamista kaivattiin sisältöihin piskelijiden ja prjektiryhmän haastatteluissa (KHR, 42; KHR, 60). Opetussuunnitelmaesityksessä TVT:n käytön tukea ja laitteist-saamista n tutu mukaan valinnaisen TIESXXX Laitteistjen käytön tuki ppilaitksissa -kurssin mudssa. 5 YHTEENVETO Kulutusteknlgian prjektiryhmän ehdtukset tiettekniikan kandidaatin tutkinnn, maisterin tutkinnn yhteisten pintjen ja Kulutusteknlgian pintsuunnan uusiksi petussuunnitelmiksi vusille 2017 2020 phjautuvat syksyn 2016 aikana tehtyihin selvityksiin (KHR; OR). Selvityksissä esiin nusseet asiat n humiitu saamistavite- ja tutkintrakenne-ehdtuksissa. Perusteluissa viitataan selvityksistä tehtyihin raprtteihin. Tiettekniikan kandidaatin tutkinnn rakennetta ja sisältöä pidettiin selvitysten perusteella pääsin timivana ja mnipulisena. Nykyiseen petussuunnitelmaan (liite 2) verrattuna suurimmat muutkset ehdtuksessa vat hjelmintikurssien järjestely uudelleen viiden pintpisteen kknaisuuksiksi ja käyttäjänäkökulman integrinti niihin, sivuaineen vapauttaminen, tiettekniikan laitksen ma matematiikan kurssi sekä tietturvan ja puheviestinnän lisääminen pint-hjelmaan. Tieteellistä näkökulmaa n myös lisätty kurssisisältötaslla. 21
Maisterin tutkintn ei le nykyisessä petussuunnitelmassa määritelty yhteisiä saamistavitteita. Opetussuunnitelmaehdtuksessa yhteiset saamistavitteet n määritelty. Maisterin tutkinnn yhteisten pintjen rakenne n llut pääsin timiva. Prjektityöskentely ketaan timivaksi ppimisen tavaksi taustaselvitysten perusteella. Tieteenalan tuntemusta ja tieteellisiä menetelmiä tämän hetkisen petussuunnitelman yhteisissä pinnissa ei le, vaikka niitä selvitysten perusteella tarvittaisiin maisterin tutkinnn sisältöön. Yhteisiin pintihin lisättiin tutkimusmenetelmiä ja -etiikkaa käsittelevä kurssi. Kulutusteknlgian nykyisen maisterihjelman tutkinnn sisältöön (liite 4) tivttiin selvitysten perusteella tieteellisyyttä, teknisyyttä ja aikuiskulutukseen liittyviä sisältöjä. Nämä näkökulmat humiitiin pintsuunnan OPS-ehdtuksessa. Prjektiryhmän petussuunnitelmaehdtus luvutetaan tilaajalle 15.12.2016 mennessä. Tilaaja, Jyväskylän ylipistn tiettekniikan laits, käyttää petussuunnitelmaehdtusta yhtenä näkökulmana laatiessaan tiettekniikan petussuunnitelmaa vusille 2017 2020. 6 LÄHTEET Infrmaatiteknlgian tiedekunta, Jyväskylän ylipist. 2016. Maisterin tutkinnt. Viitattu 6.12.2016 https://www.jyu.fi/it/piskelu-hjeet/pikahjeet/maisterin-tutkinnt KHR = Laapi, M., Laukkanen, H., Oinnen, J. & Tlvanen, J. 2016. Kysely- ja haastatteluraprtti. Jyväskylän ylipistn tiettekniikan laits. Kulutusteknlgian prjekti, TOPSI. OR = Laapi, M., Laukkanen, H., Oinnen, J. & Tlvanen, J. 2016. OPS-selvitysraprtti. Jyväskylän ylipistn tiettekniikan laits. Kulutusteknlgian prjekti, TOPSI. 22
7 LIITTEET Liite 1: Kandidaatin tutkinnn saamistavitteet 2014-2017 Lunnntieteen kandidaatiksi tiettekniikasta valmistuva piskelija hallitsee vahvat perustaidt hjelmistkehityksessä. Hän tunnistaa alan mnipuliset sveltamismahdllisuudet, ja maa riittävät tekniset ja matemaattiset taidt alan ngelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija ymmärtää tietteknisten järjestelmien tereettisen rakenteen ja timinnan. Hän saa hyödyntää ppimaansa käytännössä, ja kykenee työskentelemään mnialaisissa työyhteisöissä. Opiskelija saa hakea tieta alan sveltuvista lähteistä ja tarkastella sitä kriittisesti. Hän n tietinen erilaisista tiednhankintakanavista ja saa hyödyntää niitä mnipulisesti. Opiskelijalla n valmius jatkuvaan ppimiseen ja alan kehityksen seuraamiseen. Hän maa tietämyksen teknlgiakehityksestä ja nusevista teknlgiista. Hänellä n visi pintjensa jatkamisesta ja itsensä ammatillisesta kehittämisestä. Opiskelija pystyy sveltamaan ja kehittämään saamistaan sekä kykenee luviin ratkaisuihin, jita vaaditaan tiettekniikan alalla mnimutkaisten tai ennakimattmien ngelmien ratkaisemiseksi. Opiskelija maa kyvyn analysida ja ratka tietteknisiä ngelmia sekä kyvyn sveltaa hjelmisttekniikan ja -kehityksen välineitä ja menetelmiä tdellisiin ngelmiin. Lunnntieteen kandidaatiksi valmistuva piskelija saa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkpuliselle yleisölle. Hän kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vurvaikutukseen vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija pystyy suulliseen ja kirjalliseen viestintään työryhmissä. 23
Liite 2: Kandidaatin tutkinnn tutkintrakenne 2014-2017 Yleispinnt ITKY100 Ylipist-piskelu ja pintjen suunnittelu, 2 p 8 p TILP150 Tilastmenetelmien peruskurssi, 6 p Tiettekniikan pääainepinnt TIEP115 Jhdatus tiettekniikkaan, 3 p 90 p ITKP101 Tietkne ja tietverkt työvälineenä, 4 p TIEP114 Tietkneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 p ITKP104 Tietverkt, 5 p ITKP102 Ohjelminti 1, 6 p TIEP111 Ohjelminti 2, 8 p TJTA113 Tietjärjestelmien kehittäminen, 5 p ITKP113 Olisuuntautunut suunnittelu, 3 p ITKA201 Algritmit 1, 4 p TJTA104 Ihmisen ja teknlgian välinen vurvaikutus, 5 p ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 p ITKA204 Tietkannat ja tiednhallinnan perusteet, 5 p TIEA301 Kandidaattiseminaari, 3 p TIEA302 Kandidaatintutkielma, 7 p TIEA303 Maturiteetti, 0 p Ainepinttasisia hjelmintikursseja, vähintään 5 p TIEA212 Graafisten käyttöliittymien hjelminti, 5 p TIEA218 Web-svellukset, 5 p TIEA311 Tietknegrafiikan perusteet, 5 p TIEA341 Funkti-hjelminti 1, 1-5 p Ainepinttasisia käytäntöön rientivia pintja, vähintään 5 p TJT311 Prjektin hallinta -kurssi, 5 p TIEA207 Ainepintjen prjektityö, 5 p TIEA304 Harjittelu, 5-12 p TIEA306 Ohjelmintityö, 5 p URAA001 Mnitieteinen työelämäprjekti, 5-7 p Maisterihjelmiin suuntaavia pääainepintja, 15 p Ohjelmisttekniikka, 9 p TIEA241 Autmaatit ja kielipit, 5 p 24
TIEA211 Algritmit 2, 4 p Tietliikenne, 12 p TIEA241 Autmaatit ja kielipit, 5 p TIEA211 Algritmit 2, 4 p TIEA322 Tietliikenneprtkllat, 3 p Ohjelmintikielten periaatteet, 14 p TIEA241 Autmaatit ja kielipit, 5 p TIEA211 Algritmit 2, 4 p TIEA341 Funkti-hjelminti 1, 5 p Pelit ja pelillisyys, 15 p TIEA241 Autmaatit ja kielipit, 5 p HTKA112 Pelin lum, 5 p TIEA219 Pelisuunnittelu, 5 p Sensriverkt (Kkkla), 8 p TIEA241 Autmaatit ja kielipit, 5 p TIEA322 Tietliikenneprtkllat, 3 p Laskennalliset tieteet, 10 p TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 p TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti ptiminti, 5 p Kulutusteknlgia, 15 p TIEP161 Opetusteknlgia, 3 p TIEA261 Tiettekniikan rli petuksessa, 2 p TIEA361 Tiettekniikan pettajan työvälineitä, 5 p TIEA218 Web-svellukset, 5 p Viestintä- ja kielipinnt Äidinkielen viestintä, 2 p 10 p Tinen ktimainen kieli, 2 p Vieras kieli (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 2 p Vapaasti valittavia tieteellisen viestinnän pintja, susitellaan integrituja puhe- ja kirjitusviestinnän kursseja (ei alkeis-/täydentäviä kursseja), 4 p Paklliset sivuainepinnt Matematiikan peruspintkknaisuus (25 p) TAI 25 60 p Tietteknikn menetelmäpintkknaisuus (30 p) TAI Tilasttieteen peruspintkknaisuus (25 p) 25
Valinnaiset pinnt Aineenpettajankulutukseen suravalitut piskelijat: pettajan pedaggiset peruspinnt / kasvatustieteen peruspintkknaisuus (25 p) Muut vapaavalintaiset pinnt, susitellaan tisen aineen peruspintkknaisuutta. 0-47 p Yhteensä 180 p 26
Liite 3: Kulutusteknlgian maisterihjelman saamistavitteet 2014-2017 Kulutusteknlgian maisterihjelman tavitteena n kuluttaa tiet- ja viestintätekniikan petuskäytön ammattilaisia sekä tiettekniikan pettajia ja kuluttajia. Opinnissa perehdytään teknlgian petuskäytön kehittämiseen sekä ppimisen että petuksen näkökulmista. Tavitteena n luda, käyttää ja hallita ppimista tukevia sekä petusta kehittäviä työkaluja, tekniikita ja prsesseja. Opinnissa tutustutaan erilaisiin teknlgisiin välineisiin, jilla petusta vidaan mnipulistaa sekä kehittää, svelletaan vaihtehtisia teknlgiaa hyödyntäviä petuskäytänteitä, sekä tarkastella erilaisia tiet- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä ppimisympäristöjä ppimisen, piskelun, petuksen ja kulutuksen näkökulmista. Opintjen tavitteena n perehdyttää piskelija alan tureimpaan tutkimukseen sekä antaa lähtökhtia kulutusteknlgian alan tieteelliseen tutkimustimintaan. 27
Liite 4: Kulutusteknlgian maisterihjelman tutkintrakenne 2014-2017 Paklliset syventävät pinnt TIES461 Tiettekniikan petuksen perusteet, 5 p 15 p TIES462 Virtuaaliset ppimisympäristöt, 5 p TIES463 Verkkkurssin tutantprsessi, 5 p Valinnaiset syventävät pinnt, esimerkiksi: TIES460 Oppimateriaalitutant, 3 p 10 p TIES562 eeducatin teemaseminaari, 2-5 p TIES561 Kulutusteknlgian seminaari, 2-5 p TIES465 Tiet- ja viestintätekniikan pedaggisen käytön tuki, 3 p Kgnititieteen syventävästä tarjnnasta pintja, esimerkiksi: * KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 4 p * KOGS530 Web ja käytettävyys, 3 p Infrmaatiteknlgian tiedekunnan syventäviä pintjaksja Prjektipinnt TIES468 Kulutusteknlgian prjektipinnt, 10 p TAI 10 p TIES405 Svellusprjekti, 10 p TAI TIES505 Tutkimusprjekti, 10 p Pr gradu -tutkielma TIES501 Pr gradu -seminaari, 5 p 35 p TIES502 Pr gradu -tutkielma, 30 p TIES503 Kypsyysnäyte, 0 p Sivuainepinnt FM-tutkinnn surittaneella henkilöllä tulee lla suritettuna pettajan pedaggiset pinnt (60 p). Lisäksi susitellaan tisen petettavan aineen perus- ja ainepintja (25 + 35 p). Vapaavalintaiset pinnt 0-50 p 0-35 p 28