Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Finavia Oyj A3/2010 Vantaa 19.5.

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 Finavia Oyj A3/2010 Vantaa 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 1 (9) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M: Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009. Finavia Oyj A3/2010, Vantaa 19.5.2010, 9 s. + liitekartat, 9 s. Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Vuoden 2009 lentokonemeluselvitys perustuu toteutuneisiin liikennemääriin ja lentoreittien sijainteihin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 2005 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna 2008. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta verrattuna ennen vuotta 2005 laskettuihin melualueisiin. Vuonna 2009 melulaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin 174 000 ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 478. Liikennemäärä on vähentynyt edellisestä vuodesta noin 7 %. Yleisin lentokonetyyppi oli Airbus 320-sarja, jonka operaatiomäärä oli 124 operaatiota vuorokaudessa. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioon ottaen ja eri lentokoneita koskevat melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo 19 22 painotetaan +5 db ja klo 22 7 painotetaan +10 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu painottamaton päiväajan klo 7-22, yöajan klo 22 7 ja koko vuorokauden keskiäänitaso. 1 TAUSTAA...2 1.1 MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT...2 1.2 AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET...2 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE...2 2.1 LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS...2 2.2 OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN...3 2.3 LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT...4 2.4 MELUNHALLINTASUUNNITELMAT- JA TOIMENPITEET...4 3 LIIKENNEAINEISTO 2009...4 3.1 KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET...4 3.2 LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN...4 3.3 LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN...5 3.4 KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA 2009...5 3.5 LENTOREITIT...6 4 MELULASKENNAT...6 4.1 LASKENTAMENETELMÄ...6 4.2 LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT...7 4.3 LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT...7 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...8 6 VIITTEET...9 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000...9 Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2009 oli noin 12 000 asukasta vuoden 2006 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 55 km 2. Vuonna 2009 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kunnostustöitä. Vuonna 2008 kiitotie 2 oli suljettuna kunnostustöiden vuoksi noin kaksi kuukautta ja vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna heinäkuun alusta lähes syyskuun loppuun. Vuosina 2008 ja 2009 melualueet olivat varsin samankokoiset ja L den > 55 db alueen asukkaiden määrä ei merkittävästi poikennut. Vuonna 2009 käytettiin normaalia enemmän 04-suuntaisia kiitoteitä johtuen poikeuksellisen suurista pohjoisen ja idän puoleisten tuulien osuuksista. Vuodesta 2000 lähtien sekä melualueen pinta-ala että asukasmäärä on pienentynyt yli kolmanneksen. Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 2 (9) 1 TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna 2009. Selvitys perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty koskemaan koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä Ilmavoimien Hornet ja Hawk koneita, joiden yhteisosuus kokonaisliikenteestä on noin 1 %. Melualueita on verrattu graafisesti vuosien 1990 ja 2008 toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /1/, /17/ ja ympäristölupahakemuksen liitteenä olleeseen verhokäyrän ja kehitystilanteen 2025 yhdistelmäkäyrään /16/sekä numeraalisesti aiempiin selvityksiin /1/, /6/, /10/, /11/, /13/, /14/, /15/ ja /17/. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Lisäksi konekaluston muutoksella voi olla merkittävä vaikutus melun leviämiseen. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valintamahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Vuosien 2005-2008 aikana erilaiset korjaustyöt ovat vaikuttaneet merkittävästi lentoliikenteen suuntautumiseen ja näin ollen myös siitä aiheutuvaan melualueen muotoon ja suuntautumiseen. 1.2 Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin sijoituslupa 15.12.1992. Sijoituslupaa varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Sijoitusluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa 1996. Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys /5/, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa 2002 ja siinä on esitetty ns. melun verhokäyrä. Vuosien 2004-2008 toteutuneet tilanteet /11/, /13-15/ ja /17/ on selvitetty erikseen. Vuonna 2008 laadittiin ympäristölupahakemuksen liitteeksi selvitys Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. Ilmailulaitos Finavia A3/2008 /16/. Selvitys pohjautuu kolmen kiitotien järjestelmän toiminnallisuudesta saatuihin kokemuksiin vuoden 2002 jälkeen. Työssä on lisäksi tehty täysin uusi liikenne- ja konekalustoennuste vuoteen 2025 saakka sekä huomioitu kysynnän tuntijakauman arvioidun muutoksen heijastuminen kiitoteiden käyttöön. Ilmailulaitos Finavia on todennut pitävänsä selvityksen A3/2008 liitekarttaa 6 parhaimpana aineistona käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE 2.1 Liikennemäärän kehitys Lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä vuonna 2009 oli noin 177 000 operaatiota (operaatio = lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä noin 170 000 oli liikenneilmailun, 300 yleisilmailun, 1700 sotilasilmailun ja 3500 muun ilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin 2 000. Kaikista operaatioista noin 34 % suuntautui kotimaahan ja 66 % ulkomaille. Vuoteen 2008 verrattuna kotimaan operaatiomäärä väheni 2,8 % ja ulkomaan operaatiomäärä 8,7 %, jolloin kokonaisoperaatiomäärä on vähentynyt kaikkiaan 6,7 %. Matkustajamäärä vuonna 2009 oli noin 12,5 miljoonaa matkustajaa, jolloin vähennystä edelliseen vuoteen on 6,3 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenneilmailun liikenteen kehitystä vuosina 1999 2009 laskeutumisten määrän ja matkustajamäärän suhteen sekä muutos edelliseen vuoteen. Matkustajien määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2000. Vuoden 2003 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on parempi ja osin operaattorit käyttävät aiempaa suurempia lentokoneita. Vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman johdosta vuoden 2009 operaatioiden ja matkustajien määrät vähenivät vuoteen 2008 verrattuna ja prosentuaaliset muutokset olivat aiemmasta kehityksestä poiketen lähes samansuuruisia. Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien 1999-2000 vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 /7/ valmistui joulukuussa 2001. Työ perustuu etukäteisarvioihin kolmen kiitotien käytön toiminnallisuudesta. Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa 2002. Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 3 (9) LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 2009 LIIKENNEILMAILUN LASKEUTUMISMÄÄRÄN KEHITYS 1999-2009 35 100,000 90,000 80,000 4% 1% -4% 3% 7% 0% 5% 2% 2% -7% 30 25 20 70,000 15 60,000 50,000 40,000 30,000 20,000 10,000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman laskeutumisten määrän kehitys vuosina 1999 2009. Kansainvälisellä säännöllisellä liikenteellä tarkoitetaan Helsinki-Vantaalle suuntautunutta reittiliikennettä. 14,000,000 12,000,000 10,000,000 8,000,000 6,000,000 5% MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1999-2009 0% -4% 1% 11% 4% 9% 8% 2% -6% 10 5 0 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 Lentoonlähdöt 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 Laskeutumiset Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2009 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0 6 välisenä aikana on pieni klo 1 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen yli 30 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 8 alkavalle tunnille. Keskipäivällä liikenne on vähäistä klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo 22-23 välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti hyvin tärkeitä, ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen välisen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 14 18 välisenä aikana. 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 4,000,000 2,000,000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajien määrän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina 1999 2009. 40 35 30 25 20 15 OPERAATIOT TUNNEITTAIN 2009 2.2 Operaatiot ja niiden jakautuminen Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna 2009. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla kello 8-10 ja iltapäivällä klo 16 18 välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat klo 14 16 sekä illalla klo 22-23. Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen. 10 5 0 0:00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 Lentoonlähdöt 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 Laskeutumiset Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2009 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23:59 Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 4 (9) 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuosien 2008-2009 aikana ei tehty vuoden 2009 lentoreitteihin sijaintiin vaikuttavia muutoksia. Marraskuussa 2009 julkaistiin uusi lähestymisreitti lännestä kiitotielle 04L, jota tullaan käyttämään vain vilkkaimpien tuntien aikana kun laskeutumisiin käytetään molempia 04-suuntaisia kiitoteitä (rinnakkaiskäyttö eli paralleelitoiminta). 2.4 Melunhallintasuunnitelmat- ja toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 2001, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat: 22R 22L Kiitotie 3 33 Kiitotie 1 04L Kiitotie 2 04R 15 04L 04R Kiitotie 3 15 Kiitotie 1 22R Kiitotie 2 22L 33 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtötai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana. Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi. 3.2 Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 2009 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin 174 000 lentokoneiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Finavian liikennetietokantaan (LIKE) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 2009 koskeva Access-tietokanta. Vuonna 2009 ei tehty kiitoteiden kuunnostustöitä, jotka olisivat vaikuttaneet kiitoteiden käyttöosuuksiin. Pohjois- ja idänsuuntaisia tuulia oli kuitenkin poikkeuksellisen paljon, joka lisäsi 04-suuntaisten kiitoteiden käyttöä. Kuvassa 6 on esitetty tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina kymmenen asteen välein koko vuoden sääaineistosta vuodelta 2009 sekä vuosien 2000 2008 keskiarvo. Kiitotiesuunnan 04 vastaisten tuulien (317-137 O ) osuus vuonna 2009 oli 49 % ja vuosien 2000-2008 keskiarvon osuus vastaavasti 40 %. 3 LIIKENNEAINEISTO 2009 Tuulen suunnat, prosenttia kokonaisajasta 3.1 Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 290 280 270 260 250 0 6.00% 340 350 330 5.00% 320 310 4.00% 300 240 230 220 210 200 190 3.00% 2.00% 1.00% 0.00% 180 10 20 30 40 50 130 140 150 160 170 60 70 120 80 90 100 110 04-suunnan vastaiset tuulet (317-137 astetta) vuosi 2009 vuosien 2000-2008 keskiarvo Kuva 6. Tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina koko vuoden sääainestosta vuodelta 2009 ja vuosien 2000-2008 keskiarvo. Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 5 (9) Kiitotietä 22R on käytetty pääasiallisena lentoonlähtökiitotienä ja kiitotietä 15 pääasiallisena laskeutumiskiitotienä. Vuonna 2009 kaikista nousuista 59 % ja yöaikaisista nousuista 67 % on tehty kiitotieltä 22R ja kaikista laskeutumisista 39 % ja yöaikaisista laskeutumisista 56 % kiitotielle 15. 3.3 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 2009 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 239 laskeutumista ja 239 lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 2009 toteutuneessa tilanteissa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP 04L 04R 15 22L 22R 33 Päivä Ilta Yö Yht. DEP Päivä Ilta Yö Yht. 0.1 0.0 0.0 0.1 04L 0.1% 0.0% 0.0% 0.0% 57.9 9.5 8.2 75.6 04R 31.9% 32.0% 29.6% 31.7% 4.8 0.7 0.5 5.9 15 2.6% 2.3% 1.6% 2.5% 14.3 2.2 0.4 16.9 22L 7.9% 7.4% 1.4% 7.1% 103.9 17.2 18.5 139.6 22R 57.3% 58.1% 66.8% 58.5% 0.4 0.0 0.2 0.6 33 0.2% 0.1% 0.6% 0.2% Yht. 181.4 29.6 27.8 238.8 Yht. 100% 100% 100% 100% keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö Yht. ARR Päivä Ilta Yö Yht. 04L 04R 15 22L 22R 33 31.6 10.2 13.1 54.9 04L 21.4% 25.0% 26.0% 23.0% 17.8 2.9 1.4 22.1 04R 12.1% 7.1% 2.7% 9.2% 45.7 20.2 28.2 94.1 15 31.0% 49.5% 55.8% 39.4% 46.9 7.4 7.7 62.0 22L 31.8% 18.2% 15.2% 26.0% 5.4 0.0 0.1 5.5 22R 3.6% 0.1% 0.2% 2.3% 0.3 0.0 0.0 0.3 33 0.2% 0.0% 0.1% 0.1% Yht. 147.6 40.7 50.5 238.8 Yht. 100% 100% 100% 100% operaatiot vähenivät edellisen vuoden noin 4400 operaatiosta 1800 operaatioon. Lähes täysin Finncomm Airlinesin voimin lennetyt potkuriturbiinikoneiden ATR72 ja ATR45 operaatiomäärät ovat kasvaneet yhteensä noin 9 %. Blue1 on korvannut MD90 operointia vuokraamillaan kahdella Avro Regional Jetlines 85 koneella. Finnair Oyj:n osuus liikenneilmailun operaatioista oli noin 45 % ja Finncomm Airlinesin vastaavasti noin 18 %. Taulukko 2. Vuoden 2009 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema Operaatioita 2009 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla vuodessa Oper/vrk osuus % A320 -sarja, suihkumatkustajakone 45403 124 26.1% Embraer E170, suihkumatkustajakone 17838 49 10.3% ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone 17752 49 10.2% Embraer E190, suihkumatkustajakone 14451 40 8.3% Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone 13379 37 7.7% AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone 10050 28 5.8% B733 -sarja, suihkumatkustajakone 8975 25 5.2% Muut suihkumatkustajakoneet 8697 24 5.0% B757 -sarja, suihkumatkustajakone 8098 22 4.7% 2-moott. potkuriturbiinikoneet 6474 18 3.7% MD90, suihkumatkustajakone 5715 16 3.3% A340-300, suihkumatkustajakone 3092 8 1.8% Embraer E145, suihkumatkustajakone 3044 8 1.7% SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone 2825 8 1.6% MD80 -sarja, suihkumatkustajakone 1883 5 1.1% MD11, suihkumatkustajakone 1790 5 1.0% A330-300, suihkumatkustajakone 1618 4 0.9% 1-moott. potkuriturbiinikoneet 1161 3 0.7% 2-mäntämoott. potkurikoneet 1072 3 0.6% Avro Regional Jetlines 100, suihkumatkustajakone 455 1 0.3% 1-mäntämoott. potkurikoneet 178 <1 0.1% 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 12 <1 0.0% Yhteensä 173962 238 100,0% 3.4 Konetyyppijakauma vuonna 2009 Vuonna 2009 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 170 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä (tai sarjaa) edustivat noin 47 % ja 10 yleisintä konetyyppiä noin 85 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 64 laskennassa käytettävään konetyyppiin. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna 2009. Finnair Oyj:n laajarunkokoneiden hankintojen vuoksi niiden yhteisoperaatiomäärä on kasvanut 80 % mutta kattaa vasta vajaan 3 % kokonaisliikenteestä. A320-sarjan koneiden operaatiomäärä on vähentynyt 14 %, joka vastaa noin 7300 operaation vähennystä vuositasolla. Suihkumatkustajakone MD11:n Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 6 (9) 3.5 Lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisman edustavasti. Vuoden 2005 jälkeen käsittelyssä on hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien hajonnat tarkistettiin vuoden 2009 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi merkittävimmillä reiteillä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 200) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin koko vuoden aineistosta. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa L den 55 db melutaso kokemuksen mukaan ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1 ja 2 ja laskeutumisreitit liitekartassa 3. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 2009 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen vuonna 2008. Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei ole päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Finavia on soveltanyt vuodesta 2005 alkaen Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehittämää INM-ohjelmistoa, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Tässä laskennassa käytetty INMohjelmiston versio 7.0b on virallisesti julkaistu loppukesällä 2009. Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM7.0 tietokantoja sekä Euroopan lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavan laitoksen Eurocontrol:in ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) tietokantaa. 2. Keskeisimmille Helsinki-Vantaalla vuonna 2009 operoineille konetyypeille on luotu lentoonlähtöprofiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen GEMSjärjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu GEMS:n tuottamaan informaatioon. Tärkeimmille konetyypeille on tarkistettu toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvoistettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset. Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, ATR72, B757, E170, E190 ja MD11 osalta. Vuonna 2009 nämä koneet kattoivat 60 % lentoonlähdöistä. 3. Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista on laadittu lentoonlähtöprofiili perustuen GEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Näin toimittiin koneiden 737-300, 737-400, 737-500, A340, ATR45, BAE146, BAE300, E145, MD82, MD83 ja SF340 osalta. Vuonna 2009 nämä koneet kattoivat 23 % lentoonlähdöistä. 4. Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.0:n tietokannasta lentoonlähdöille standardiprofiilit sovellettiin tietokannan tarjoamia profiileita. Vastaavasti, jos konetta ei ollut INM7.0 tietokannassa arvioitiin koneelle lähinnä vastaava korvaava kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja profiilit 147 koneelle. Vuonna 2009 nämä koneet kattoivat 17 % lentoonlähdöistä. 5. Laskeutumisissa on merkittävimmille konetyypeille määritetty Helsinki-Vantaalla toteutuneet profiilit. Profiileihin on määritetty 2000 jalan korkeudessa vaakalennossa lennettävä hidastussegmentti ennen kolmen asteen loppuliukukulmassa tehtävää kiitotien lähestymistä. Nopeusprofiili ja koneen lentoasu (esim. siipilaippojen säätö, laskeutumistelineet) voivat poiketa INM-tietokannan oletuksista, joten Helsinki-Vantaalla keskimäärin toteutuneet laskeutumisprofiilit on luotu GEMS:n tuottaman profiili- ja äänitasotietojen perusteella koneille A319, A320, A321, A330, A340, ATR72, CRJ1, CRJ2, CRJ7, E170/190, E145, GLEX, F100, MD11 ja ATR45. Vuonna 2009 nämä koneet kattoivat 67 % laskeutumisista. Muille koneille on käytetty INM7.0 tietokannan tarjoamia standardiprofiileja. 6. Vuonna 2008 käytettyjä profiili- ja meluaineistoja on päivitetty vuoden 2009 melualuelaskentaa varten lentoonlädön osalta koneille E170 ja E190. Laskeutumisten osalta koneille A319, A320, A321, A330 ja A340 on luotu useaan segmenttiin jakautuneet laskeutumisprofiilit, mikä helpottaa tarkastelua lentoasumuutosten vaikutuksesta melun muodostukseen. Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 7 (9) 7. Helikopterit ja puolustusvoimien Hornet ja Hawk operaatiot on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 8. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässsä meluaineistoissa referenssitilannetta. 9. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 2009 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 07) ja L Aeq(07 22). Lisäksi on laskettu koko vuorokauden painottamaton keskiäänitaso L Aeq24h. L den - taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day -evening-night), jossa ilta-ajan, kello 19 22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, kello 22 07, melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä 10. 4.3 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 2009 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 4. Painottamaton koko vuorokauden keskiäänitaso L Aeq24h on esitetty liitekartassa 5. Päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(07 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 07) on esitetty liitekartassa 7. Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty melualueella asuvien määrät ja melualueiden laajuudet, L den 5 db:n välein alkaen arvosta 55 db ja L night alkaen arvosta 50 db. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2006 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. L den -melualueen laskennassa käytettävä ilta- ja yöliikenteen voimakas painotus (kts. 4.2) havainnollistuu tarkastelemalla liitekartassa 4 esitettyä L den -melualuetta ja liittekartassa 5 esitettyä painottamatonta L Aeq24h - melualuetta. Painotuksen vaikutus melualueeseen on yli 5 db yöaikaan ensisijaisesti käytettävän kiitotie 15 laskuetumissuunnassa ja 55 db melualueen pinta-ala kohoaa yli kaksinkertaiseksi painotuksen johdosta. Vuoden 2009 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuosien 2005-2008 toteumaa koskeneita selvityksiä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 2009 ja 2008 melualueet L den 55 db. Vuoden 2009 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 55 km 2 ja se on siten pinta-alaltaan varsin samansuuruinen kuin vuoden 2008 toteutunut melualue (56 km 2 ). Lisäksi se on yli kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2000 laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta. Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi. Vuonna 2009 ei tehty kiitoteiden käyttöön vaikuttavia kunnostustöitä. Vuosien 2008 ja 2006 kesinä kiitotie 2 oli poissa käytöstä remonttien vuoksi. Vuonna 2007 kiitotie 1 oli suljettuna peruskorjausten vuoksi lähes kolmen kuukauden ajan. Vuoden 2009 poikeukselliset tuuliolosuhteet ovat kohottaneet 04-suuntaisten kiitoteiden käyttöä suuremmiksi kuin vuonna 2008. Tämä näkyy kiitotien 04L lasketumislinjan melualueen pidentymisenä ja hieman myös kiitotie 04R lentoonlähtöjen aiheuttamana melualueen levenemisenä Ilola- Korso välisellä alueella. Vastaavasti kiitotie 22L laskeutumislinjan melualue on lyhentynyt vuoteen 2008 verrattuna. Liitekartassa 9 on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olleessa Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 /16/ karttaliitteessä 6 määritetty melun ennustekäyrän ja verhokäyrän (kts. 1.2) yhdistelmäkäyrä sekä vuosien 1990 ja 2009 melualueet. Ennusteita ja toteutuneita tilanteita verrattaessa tulee muistaa, että ennustelaskennat perustuvat useiden vuosien keskiarvoisiin tuuliolosuhteisiin. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna 2009. Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty. 2009 L den >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl 12 000 1 600 50 0 Pinta-ala km 2 55 21 8 3 2009 L night /L Aeq(22-07) >50 db >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl 2 700 200 2 0 0 Pinta-ala km 2 30 11 4 2 <1 Vuonna 2009 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin 12 000 asukasta joista noin 1 600 asui yli 60 db ja 50 yli 65 db melualueella. Yli 70 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 2009 yli 50 db L night -alueella asui yhteensä 2700 asukasta. Näistä asukkkaista 200 asui yli 55 db melualueella. Yli 60 db L night melualueella asui 2 asukasta. Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 8 (9) Taulukossa 4 on esitetty melualueiden >L den 55 db asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 1990 2009. Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 4. L den >55 db melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina 1990 2009. Vuoden 2004 2006 analyyseissä on käytetty vuoden 2003 väestötietoja ja vuoden 2007-2009 analyysissä vuoden 2006 väestötietoja. Muut asukastiedot perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin. Laskentatilanne 1990 1992 1998 2000 2003 2004 2005* 2006* 2007* 2008* 2009* Alue, Asukkaat, km 2 kpl Lisätiedot 165 97 000 Deltan uusintalaskenta. 128 60 000 Deltan uusintalaskenta. 135 43 000 1998 perustilanne 86 14 000 DC 9 hushkitattuna 56 9 000 Toteutunut 2003, 31.5.04 58 11 000 Toteutunut 2004, 28.7.05, (as.aineisto 2003) 61 8 000 Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 30.4.2008 55 12 000 Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj. 30.4.2008 54 6 000 Toteutunut 2007 (A2/2007), ECAC Doc29 3rd edition 56 12 000 Toteutunut 2008 (A4/2009), ECAC Doc29 3rd edition 55 12 000 Toteutunut 2009 (A3/2009), ECAC Doc29 3rd edition * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3 rd edition 120000 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet vuonna 2005 suosituksensa melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin kuin vuosia 2005-2008 koskeviin toteutuneen tilanteen selvityksiin /13, 14, 15 ja 17/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2009 oli noin 12 000 asukasta vuoden 2006 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 55 km 2. Lentoyhtiöiden kalustokehitys on jatkunut vuonna 2009 siten, että suihkumatkustajakone MD11:n operaatiot vähenivät edellisen vuoden noin 4400 operaatiosta 1800 operaatioon. Tämän vaikutus vuorokauden ajoilla painotettuihin (L den ) melualueisiin jäi kuitenkin vähäiseksi koska vuonna 2009 43 % MD11 operaatioista on lennetty yöaikaan ja vuonna 2008 vastaavsti vain 11 %. A320-sarjan koneiden operaatiomäärä on vähentynyt 14 %, joka vastaa noin 7300 operaation vähennystä. Kolmen yleisimmän lentokonesarjan (A320-sarja, E170/190 ja ATR 72/45) osuus kokonaisliikenteestä oli 61 %. Vuonna 2009 ei tehty liikenteen järjestämisen kannalta merkittäviä kiitoteiden kuunostustöitä mutta poikkeukselliset tuuliolosuhteet vaikutivat hyvin voimakkaasti liikenteen tavanomaiseen jakaantumiseen kiitoteiden välillä. Pohjoisen ja idän puoleisilla tuulilla oli merkittävästi suurempi osuus kuin aiempina vuosina ja siten 04-suuntaisen liikenteen osuus oli normaalia suurempi. Käytännössä melualueiden muodon vaihtelu on merkittävimmin johtunut laskeutumisten erilaisesta jakautumisesta kiitoteiden 15, 22L ja 04L välillä. Poikkeukselliset tuuliolosuhteet ovat selvästi havaittavissa melualueiden muodoissa. 100000 Asukasmäärä Lden>55dB alueella 80000 60000 40000 20000 0 1990 1992 1998 2000 2003 2003 2004 2005* 2006* 2007* 2008* 2009* Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät eri toteutuneissa laskentatilanteissa. * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3rd edition. Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 9 (9) 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1:100 000 6 VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to 2010. LI 451/92. Lyngby, 1992. /2/ Helsinki-Vantaa Airport 2010. Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May 1994. /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa 1994. /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995. Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa 1996. /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle 2000. Muistio 1.6.1999, Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2000. Ilmailulaitos, A21/2000, Vantaa 15.12.2000. 12 s. + liitteet, yht. 20 s. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020. Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa 20.12.2001. 29 s. + liitteet, 67 s. 1. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04L, 22L, 15 ja 33. 3. Lähestymisreitit kiitoteille 04L, 04R, 15, 22L, 22R ja 33. 4. Vuosi 2009, toteutunut tilanne. L den 50, 55, 60 ja 65 db. 5. Vuosi 2009, toteutunut tilanne. L Aeq24h 50, 55, 60 ja 65 db 6. Vuosi 2009. Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (07 22) 55, 60 ja 65 db. 7. Vuosi 2009. Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 07) (45), 50, 55, 60 ja 65 db. 8. L den 55 db vuosina 2008 ja 2009. 9. L den 55 db vuonna 1990 ja 2009 sekä verhokäyrän ja kehitystilanteen 2025 yhdistelmäkäyrä. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003 2020 (Ilmailulaitos A19/2001) korjattu aineisto. Muistio 7.6.2002. 2 s. + 4 liitekarttaa. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta 2003-2020. Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa 4.12.2002. 3 s. + 4 liitekarttaa. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2003. Ilmailulaitos A 6/2004. Vantaa 23.6.2005. 9 s. + liitekartat, 11 s. /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2004. Ilmailulaitos A 6/2005. Vantaa 8.8.2005. 9 s. + liitekartat, 12 s. /12/ http://www.ecac-ceac.org/ /13/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005. Ilmailulaitos A 3/2007. Vantaa 27.6. 2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys 30.4.2008 /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2006. Ilmailulaitos A 4/2007. Vantaa 27.6.2007. 9 s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys 30.4.2008 /15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2007. Ilmailulaitos A 2/2008. Vantaa 30.4.2008. 8 s. + liitekartat, 9 s /16/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025. Ilmailulaitos Finavia A3/2008. Vantaa 30.4.2008. 7 s. + 6 liitekarttaa. /17/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008. Ilmailulaitos A 4/2009. Vantaa 13.7.2009. 8 s. + liitekartat, 9 s Finavia Oyj A3/2010 19.5.2010

Kassakumpu Nummenpää Mikkolanmäki 0 4 8 Kilometriä Nurmijärvi Perttula Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Siippoo Terrisuo Nummi Järvenpää Tuusulanjärvi Ristinummi Norra Paipis Keravanjoki Paipis Paippinen Tapiola Brusas Gästerby Pyykorpi Helkku Sahamäki Numlahti Valkjärvi Nummimäki Talvisto Klaukkalan Lepsämä Metsäkylä Mäntysalo Palsi Jukola Klaukkala Jokipelto Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Skogby Harjula Lakisto Snäckens ToivolaToivala Reuna Riipilä Palojoki Rusutjärvi Nahkela Lahela Metsäkylä Koivikko Ruotsinkylä Myllykylä Tuusula Tuomala Kytömaa Hyrylä Savio Koivikko Korso Blekdal Byända Kaskela Tallmo Talma Ahjo Kerava Johanneberg Svartböle Södra Paipis Nickby Hertsby Nikkilä Sibbo Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Ketunkorpi Takkula Luukki Kalajärvi Röylä Kauniainen Simola Lahnus Vestra Keimola Odilampi Petas Vantaankoski Kivistö Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Haaga Helsinki-Vantaan Lentoasema Vantaa Tikkurila Viikki Hanala Rekola Viirilä Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Immersby Sipoo Pigby Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Gästerby Hindsby < 1/ viikko <2/ päivä Pakankylä Askisto Itä-Hakkila <4/ päivä Vanda Martinlaakso Kaskela Massby <8/ päivä Vantaanlaakso Kunnarla <16/ päivä Puotinen Haltiala Nybygget Vaakkola Puistola >16/päivä Bodom Hakunila Kalmari Hämeenkylä Puistola Kaivoksela Kalmar Sotunki Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Helsinki-Vantaan lentoasema Pakila Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti RajakyläMelulaskennassa käytetyt laskentareitit Lintuvaara Björnsö Lentoonlähdöt, Vesala kiitotiet Östersundom 04R, 22R Konala Bemböle Karakallio Hajonnan havainnollistaminen Husö reittitiheyskartan avulla Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Oulunkylä Maantiekylä Koivukylä Mellunkylä Lilljofs < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 1

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula Nikinmäki Nissbacka Sipoo Takkula Saarijärvi Luukki Solvalla Nuuksio Kunnarla Bodominjärvi Nupuri Röylä Lahnus Kivistö Keimola Odilampi Vantaankoski Martinlaakso Hämeenkylä Vantaa Vanda Pakila Malmi Rekola Tikkurila Puistola Tapanila Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Gästerby Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko Immersby Melulaskennassa käytetyt laskentareitit <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä <4/ päivä <8/ Massby päivä <16/ päivä >16/päivä Rajakylä Lentoonlähdöt, kiitotiet Östersundom 04L, 22L, 15 ja 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Västerskog Kauniainen Haaga Viikki 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 2

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Saarijärvi Solvalla Nuuksio Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi Vantaankoski Kivistö Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Immersby Sipoo Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 m Gästerby Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko <1/ päivä Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila <2/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ päivä Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Melulaskennassa käytetyt laskentareitit >16/päivä Västerskog Rajakylä Laskeutumiset, kiitotiet Östersundom 04L, 04R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 3

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula 50 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki 55 Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä 60 Pyykorpi Skogby Seutula Ruotsinkylä 65 Korso Nikinmäki Nissbacka Sibbo Sipoo Saarijärvi Solvalla Nuuksio Takkula Luukki Röylä Lahnus 50 Keimola Odilampi 55 Vantaankoski Kivistö 60 65 Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Asukasmäärä Hindsby Immersby Henkilöä / 100 x 100m Gästerby Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 Massby 201-300 301 - Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Puistola Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Vuosi 2009, toteutunut tilanne. L den (50), 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 4

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Lepsämä Nummimäki 50 Nahkela Tallmo Talma Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Pyykorpi Saarijärvi Skogby Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Riipilä Seutula 55 Ruotsinkylä 60 65 Rekola Korso Nikinmäki Nissbacka Hindsby Sibbo Sipoo Gästerby Solvalla Nuuksio Röylä Odilampi 50 Vantaankoski 55 60 65 Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 Massby 201-300 301 - Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Puistola Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Vuosi 2009, toteutunut tilanne. L Aeq24h (50), 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 5

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Pyykorpi Skogby Riipilä 55 Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula 60 Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö 65 Rekola Hindsby Gästerby Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski 55 Martinlaakso 60 65 Vanda Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 Massby 201-300 301 - Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Puistola Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Vuosi 2009, päivä, toteutunut tilanne. L Aeq (7-22) 55, 60 ja 65 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 6

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula 45 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Klaukkala Nahkela 50 Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby 55 Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula 60 Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Rekola Hindsby Gästerby Solvalla Nuuksio Röylä 45 Odilampi Vantaankoski 50 55 60 Vantaa Tikkurila Kuninkaanmäki Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m Kunnarla Martinlaakso Vanda Itä-Hakkila 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 Massby 201-300 301 - Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Tapanila Puistola Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Vuosi 2009, yö, toteutunut tilanne. L Aeq (22-7) (45), 50, 55 ja 60 db Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 7

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Vuosi 2008 Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Vuosi 2009 Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula Nikinmäki Nissbacka Sipoo Saarijärvi Takkula Luukki Lahnus Keimola Kivistö Rekola Hindsby Gästerby Solvalla Nuuksio Kunnarla Röylä Odilampi Vantaankoski Martinlaakso Hämeenkylä Vanda Vantaa Tikkurila Puistola Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä Immersby Henkilöä / 100 x 100m 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 Massby 201-300 301 - Nupuri Bodominjärvi Pakila Malmi Tapanila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Rajakylä L den 55 db vuosina 2008 ja 2009 Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 8

Nummenpää Nurmijärvi Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis 0 4 8 Kilometriä Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Palojoki Rusutjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tallmo Talma Lepsämä Nahkela Klaukkala Savio Kerava Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Sibbo Seutula Nikinmäki Nissbacka Sipoo Takkula Verhokäyrä/kehitystilanne 2025 yhdistelmä Saarijärvi Luukki Lahnus Röylä Solvalla Nuuksio Kunnarla Keimola Vuosi 1990 Odilampi Kivistö Vuosi 2009 Vantaankoski Martinlaakso Hämeenkylä Vantaa Vanda Tikkurila Rekola Puistola Hakunila Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärä 55 Hindsby Immersby Henkilöä / 100 x 100m 1-10 11-20 21-50 51-100 101-200 Massby 201-300 Gästerby 301 - Nupuri Bodominjärvi Pakila Malmi Tapanila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2009 Rajakylä L den 55 db vuosina 1990 Östersundom ja 2009 sekä verhokäyrä/kehitystilanne 2025 yhdistelmä Västerskog Kauniainen Haaga Viikki 2009 laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : 100 000 Vuosaari Finavia Oyj A3/2010 Liitekartta 9

Finavian julkaisusarja A A5/2008 Vol. 4 A 6/2008 A 7/2008 A 1/2009 Vol. 1 A 1/2009 Vol. 2 A 1/2009 Vol. 3 A 1/2009 Vol. 4 A 2/2009 A 3/2009 A 4/2009 A 5/2009 A 1/2010 A 2/2010 Vol. 1 A 3/2010 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, loka-joulukuu 2008 Kittilän lentoasema, Lentomeluselvitys, Tilanne 2007 ja ennuste 2025 Hallin lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2007 ja ennuste 2025 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, tammi-maaliskuu 2009 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, huhti-kesäkuu 2009 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, heinä-syyskuu 2009 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus loka-joulukuu 2009 Rovaniemen lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste 2025 Ivalon lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste 2025 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2008 Ilmailulaitos Finavia, Kemi-Tornion lentoasema, Lentokonemeluselvitys, tilanne 2008 ja ennuste 2025, yleistason tarkastelu Kuopion lentoasema, Lentokonemeluselvitys, Tilanne 2008 ja ennuste 2025 Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokonemelukatsaus, Tammi-maaliskuu 2010 Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2009 Tämä julkaisu on saatavissa: Finavia Oyj, Ympäristöyksikkö PL 50, 01531 Vantaa p. (09) 82771 www.finavia.fi/ymparistojulkaisut