Ilmailulaitos Finavia, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2005

Transkriptio

1 Ilmailulaitos Finavia, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 Ilmailulaitos Finavia A3/27 Vantaa

2 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 (9) Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 Liikonen L., Leskelä T., Viinikainen M., Linnanto T., Pesu M., Kauppila E.: Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25. Ilmailulaitos Finavia, A3/27, Vantaa , 9 s. + liitekartat, 9 s. TIIVISTELMÄ Lentokoneiden aiheuttaman melun selvittäminen vuoden 25 toteutuneessa tilanteessa perustuu koko vuoden liikenteen määrään ja lentoreittien todelliseen sijaintiin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet suosituksensä melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttainvaimennuksen laskentaa. Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta lentoreittien sivuttaissuuntaan. Laskentatulokset eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmalla menetelmällä laskettuihin tuloksiin. Vuoden 25 operaatiomäärä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Lentokoneiden operaatiomäärä oli 7 ja vuositasolla vuorokauden operaatiomäärä oli 47. Lentokonekaluston suhteen merkittävimmät muutokset olivat ATR72-koneen sekä MD 8 sarjan käytön vähentyminen. Uutena konetyyppinä käyttöön tuli Embraer 7 suihkumatkustajakone. Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa 98 luvulta saakka käytetty L den -tasoa, joka on vuorokauden keskiäänitaso, jossa klo 9 22 tapahtuvia lentokoneiden aiheuttamia melutasoja painotetaan +5 db ja klo 22-7 painotetaan + db. Lisäksi on laskettu L night taso eli yöajan painottamaton keskiäänitaso klo Sisällysluettelo TAUSTAA MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT LIIKENNEAINEISTO KIITOTIET JA NIIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET KOLMANNEN KIITOTIEN KÄYTTÖÖNOTTO LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA LASKENNASSA KÄYTETYT LENTOREITIT MELULASKENNAT LASKENTAMENETELMÄ TARKASTELLUT MELUN TUNNUSLUVUT LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET LIITEKARTAT, MITTAKAAVA :... 9 Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 25 oli noin 5 asukasta vuoden 23 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 58 km 2. Vuonna 25 kiitotie oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi toukokuun alusta lokakuun loppuun. Kiitotien sulkeminen vaikutti kiitoteiden käyttöön vähemmän kuin kesällä 24 toteutettu kiitotien 2 peruskorjaus, sillä remontin aikan käytössä olivat myös ensisijaiset lentoonlähtö- ja laskeutumiskiitotiet. Pinta-alaltaan vuoden 25 ja 24 L den > 55 db melualueet olivat lähes samankokoiset, laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta, mutta melualueen asukasmäärä vuonna 25 oli noin puolet edellisen vuoden laskentatuloksesta. Vuonna 25 kolmannen kiitotien käyttö on lisääntynyt vuoteen 24 verrattaessa. Lisääntynyt käyttö on mahdollistanut melun piirissä asuvien määrän vähenemisen edelleen vuoden 2 määriin verrattuna. Vuodesta 2 lähtien sekä melualueen pinta-ala että asukasmäärä on pienentynyt noin kolmanneksen. Ilmailulaitos Finavia A3/

3 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 2 (9) TAUSTAA. Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna 25, ja työ perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta koskee koko vuoden keskimääräisiä liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Tuloksia on osin verrattu aikaisemmin valmistuneisiin toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /6/, //, //, sekä vuosina 2 22 valmistuneisiin melunhallintasuunnitelmaan liittyviin ennusteisiin /9/. Selvityksessä on arvioitu eri selvitysten laskentatulosten eroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Vuoden 2 meluselvitys tehtiin perustuen kolmen vilkkaan liikennekuukauden liikennetietoihin. Vuoden 23 tilanteesta lähtien selvitys on tehty koskemaan koko vuoden liikennetilannetta (liikennemäärä, kiitoteiden käyttösuhteet ym.). Muutos perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston 25. kesäkuuta 22 antamaan direktiiviin ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (22/49/EY). Direktiivin mukaisessa melukartoituksessa käytetään yhdenmukaistettuja meluindikaattoreita L den ja L night, missä eri vuorokaudenaikojen keskiäänitasot määritellään koko vuoden kaikkien päivä, -ilta- ja yöaikojen perusteella. L den tunnusluku on ollut Suomessa käytössä lentokoneiden melun indikaattorina 98-luvun lopulta saakka. Melun leviämisen kannalta merkittäviä muuttujia ovat peräkkäisten vuosien välillä lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyö sekä sääolosuhteet, jotka vaikuttavat kiitoteiden käyttösuuntiin. Lisäksi konetyyppien käytön keskinäisillä muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valinnanmahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun muutoin olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Kahden viime vuoden aikana erilaiset korjaustyöt ovat vaikuttaneet merkittävästi lentoliikenteen suuntautumiseen ja näin ollen myös siitä aiheutuviin melualueisiin ja melualueen muotoon, suuntautumiseen. 2. Vuoden 22 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa 22. Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 22 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 22 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa 22. Viimeisin meluraportti on vuoden 24 melutilannetta kuvaava meluselvitys, joka julkaistiin elokuussa 25 //. 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE 2. Liikennemäärän kehitys n kokonaisoperaatiomäärä vuonna 25 oli 73 operaatiota, sisältäen noin 2 helikopterioperaatiota. Lentoasemalla oli noin 6 yleis- ja sotilasilmailun operaatiota. Yhdellä operaatiolla tarkoitetaan yhtä lentoonlähtöä tai laskeutumista. Vuoteen 24 verrattuna operaatiomäärä kasvanut noin,5 prosenttia eli se oli pysynyt lähes samana kuin edellisenä vuotena. Matkustajamäärä vuonna 25 oli noin, miljoonaa matkustajaa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli noin 4 prosenttia. Lennoista noin 39 % suuntautui kotimaahan ja 6 % oli ulkomaan lentoja. Kuvissa ja 2 on esitetty liikenteen kehitystä vuosina laskeutumisten määrän ja matkustajamäärän suhteen. Liikenteen määrä on lisääntynyt vuodesta 994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2 tapahtumat. Vielä vuonna 23 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna 2, mutta vuonna 24 molemmat ovat kasvaneet uudelle tasolle. Vuonna 25 matkustajien määrän kasvu jatkui edelleen, vaikka operaatioiden määrä jäi lähes samalle tasolle kuin vuonna Aiemmat selvitykset ja ennusteet n kolmannelle kiitotielle annettiin ympäristölupa Ympäristölupaa varten tehdyn meluselvitysraportin // sisältämä ennuste vuodelle 2 päivitettiin vuonna 994 laskentamenetelmien melulähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Ympäristöluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys n yöliikenne ja sen meluvaikutukset 995 /4/ toukokuussa 996. Kesäkuussa 999 valmistui vuotta 998 koskenut meluselvitys, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa käytettiin hyväksi vuodesta 997 lähtien käytössä olleen lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä., 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2,, LASKEUTUMISTEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA Joulukuussa 2 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2 ilmatilaa ja vuosien 999/2 vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta /7/ valmistui joulukuussa Kotimaan liikenne Kv. säännöllinen Kv. tilausliikenne Kuva. n laskeutumisten määrän kehitys vuosina Ilmailulaitos Finavia A3/

4 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 3 (9) 2,,,, 8,, 6,, MATKUSTAJIEN MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden kokonaismäärinä tarkasteltuna yöllä klo -6 välisenä aikana operaatioiden määrät ovat pieniä, klo :n jälkeen operaatioita tunnissa. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen yli 2 operaatioon tunnissa ja aamun vilkkaimmat tunnit ajoittuvat klo 7-9 väliselle ajanjaksolle. Aamun jälkeen on kentällä operaatioiden määrän kannalta rauhallisempi jakso aina klo 4 asti. Operaatiomäärien suhteen vilkainta aikaa kestää aina klo 8 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti yöajan hiljaisimpia tunteja, mutta klo 223 on erityisesti Euroopan kohteista palaavaa laskeutuvaa liikennettä.. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo 4 8 välisenä aikana. 4,, 2,, 45 OPERAATIOT TUNNEITTAIN Kotimaan liikenne Kv. säännöllinen Kv. tilausliikenne Kuva 2. n matkustajien määrän kehitys vuosina Operaatiot ja niiden jakautuminen 5 Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna 25. Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla kello 7-8 ja iltapäivällä kello 6 7 välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat kello 4 6. Kuvasta havaitaan, miten klo 6 alkavalla tunnilla liikenne painottuu hyvin voimakkaasti lentoonlähtöihin, kun edellisinä tunteina laskeutumisia on ollut runsaasti. :-:59 :-:59 2::59 3:-3:59 4:-4:59 5:-5:59 6:-6:59 7:-7:59 8:-8:59 9:-9:59 :-:59 :-:59 2::59 3:-3:59 Operaatiot 4:-4:59 5:-5:59 6:-6:59 7:-7:59 8:-8:59 9:-9:59 2::59 2::59 22:2:59 23:3:59 LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN 25 Kuva 4. n operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuonna 2 melunhallintasuunnitelmaa tehtäessä oletettiin, että suunnitelmaraportissa kuvatut satelliittinavigointiin perustuvat suunnistusmenetelmät ja niiden edellyttämät ns. RNAV-lentoonlähtöreitit olisi kaikilta kiitoteiltä voitu julkaista ja ottaa käyttöön kolmannen kiitotien käyttöönoton yhteydessä. Suunnitelmien edetessä ja kiitotien rakentamisen yhteydessä kuitenkin todettiin, että tekninen kehitys kansainvälisellä tasolla ei mm. konekaluston suunnistuslaitevarustuksen ja vaadittavien viranomaishyväksyntöjen osin edennyt arvioidulla tavalla. Tästä syystä RNAV-lentoreittien suunnittelu ja käyttöönotto ei tapahtunut ennakoidussa laajuudessa. :-:59 :-:59 2::59 3:-3:59 4:-4:59 5:-5:59 6:-6:59 7:-7:59 8:-8:59 9:-9:59 :-:59 Lentoonlähdöt :-:59 2::59 3:-3:59 Laskeutumiset 4:-4:59 5:-5:59 6:-6:59 7:-7:59 8:-8:59 9:-9:59 2::59 2::59 22:2:59 23:3:59 RNAV-teknologiaan perustuvat lentoonlähtöreitit otettiin aikanaan käyttöön vain kiitotieltä 22R eli kiitotieltä 3 lounaan suuntaan. Niille lentokoneille, joiden suunnistuslaitevarustus ei anna mahdollisuutta noudattaa RNAV-pohjaisia reittejä, on annettu ohjaussuuntiin perustuvia lennonjohtoselvityksiä. Tämä aiheutti edelleen hajontaa lentoonlähtöreiteissä kiitotieltä 22R, mikä vaikuttaa myös melualueeseen. Muilta kiitoteiltä käytössä on ollut ns. konventionaaliseen teknologiaan perustuvat reitit, jotka ovat samat kuin vuonna 24. Kuva 3. n lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 25 Vuonna 25 kiitotieltä 22R oli käytössä kehä III:n linjausta noudatteleva reitti, jota käyttää osa ulosmenoporttien ELMUT ja EESTI suuntaan menevästä liikenteestä. Tätä reittiä saavat Ilmailulaitoksen omi- Ilmailulaitos Finavia A3/

5 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 4 (9) en ohjeiden mukaan käyttää vain ne ilma-alukset, joiden ICAO:n Annex 6 mukainen sertifioitu lentoonlähtömelutaso on alle 89 EPNdB. Reitillä liikennöivät koneet ovat siten vähämeluisinta ja uusinta suihkukonekalustoa. Marraskuussa 25 astuivat voimaan uudet lähtömenetelmät. Kaikille kiitoteille julkaistiin ainoastaan konventionaaliset menetelmät, koska aiemmin ilma-alusten puuttuvat PRNAV-hyväksynnät tai epäselvyydet ilma-alusten kelpoisuuksissa olivat aiheuttaneet lennonjohdollisia ongelmia RNAVlähtömenetelmien käytössä. Marraskuussa 25 otettiin käyttöön myös lähestymismenetelmien tarkennukset, joiden ansiosta koneita voidaan ohjataan laskeutumaan lyhyin väliajoin vuorotellen rinnakkaisille kiitoteille. Rinnakkaisia kiitoteitä käytetään laskeutumisiin vilkkaimpina aikoina iltapäivisin parin tunnin ajan päivässä, mikä nopeuttaa iltapäivän kysyntätilanteen purkamista ja lisää kapasiteettia. Marraskuun 25 reittitarkennukset eivät kuitenkaan juuri vaikuta vuoden 25 melutilanteeseen vuositasolla. 3 LIIKENNEAINEISTO Liikenteen määrä ja jakautuminen Vuonna 25 lla oli lentokoneiden operaatiota kaikiaan noin 7. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Ilmailulaitoksen liikennetietokantaan (LIKE) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 25 koskeva Access-tietokanta. GEMS aineistosta tehtyä tietokantaa eri reiteillä olleista liikennemääristä tarkennettiin LIKE aineistolla. Liikennemäärien tarkennuksissa on käytetty hyväksi kiitotie-, konetyyppi- ja lentoreittijakaumia. Kuvassa 6 on esitetty kiitoteiden käyttösuhteiden jakauma vuonna 25 eriteltynä vuorokauden ajoittain. Ympäristöluvan ehtojen mukaisesti erityisesti yöaikaiset laskeutumiset on pyritty ohjaamaan kiitotielle 5 eli kiitotielle 2 Nurmijärven suunnasta. Vuonna 25 kiitotien 5 osus kaikista laskeutuneista koneista oli 59 %. Kiitotietä 3 22R suuntaan on käytetty pääasiallisena lentoonlähtökiitotienä ja erityisesti yöaikaiset nousut on pyritty keskittämään sinne. Kaikista nousuista vuonna % ja yöaikaisista nousuista 72 % on tehty kiitotieltä 22R.. 3. Kiitotiet ja niiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. n kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 4R, 33, 4L, 5, niinä aikoina kun kiitotie 3 on ollut käytössä. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella ollut 5, 22L, 4L, 4R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa. 4L 22R 33 4R 5 22L Kiitotie 3 Kiitotie Kiitotie 2 Kiitotie 3 Kiitotie Kiitotie 2 22R 22L 5 4L 4R 33 Kuva 5. n kiitoteiden numerointi 3.2 Kolmannen kiitotien käyttöönotto Vuosien 23 ja 24 aikana tehdyn sisäänajon jälkeen kiitotie 3 oli varsin täysipainoisesti käytössä vuonna 25. Tämä mahdollisti myös sen, että kiitotie voitiin suorittaa peruskorjauksia kesän 25 aikana. Kuva 6. Helsinki-Vantaan kiitoteiden käyttösuhteiden jakaumat vuoden 25 aikana keskimäärin koko vuorokauden aikana ja jaettuna vuorokauden ajoittain. Ilmailulaitos Finavia A3/

6 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 5 (9) Vuoden 25 keskimääräinen liikenteen määrä vuositasolla oli noin 235 laskeutumista ja 235 lentoonlähtöä vuorokaudessa. Vuonna 25 kiitotie oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi toukokuun alusta lokakuun loppuun. Kiitotien sulkeminen vaikutti kiitoteiden käyttöön vähemmän kuin edellisenä kesänä toteutettu kiitotien 2 peruskorjaus, sillä remontin aikan käytössä olivat myös ensisijaiset lentoonlähtö- ja laskeutumiskiitotiet. Kiitotien sulkeminen lisäsi kuitenkin jonkin verran lentoonlähtöjä kiitotieltä 2 kaakon sekä luoteen suuntaan ja laskeutumisia kiitotielle 2 kaakon suunnasta. Taulukossa on esitetty lentokoneiden keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin vuonna 25. Taulukko. Lentokoneiden liikennemäärät vuoden 25 toteutuneessa tilanteissa, erikseen laskeutumiset (ARR) ja lentoonlähdöt (DEP). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP Päivä Ilta Yö DEP Päivä Ilta Yö 4L L % % % % 4R R 2% 2% 2% 2% % 6% 2% 6% 22L L 5% 6% 3% 4% 22R R 65% 6% 72% 66% % 5% % 2% %.%.% % keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö ARR Päivä Ilta Yö 4L L 3% % 8% % 4R R 7% % 2% 9% % 6% 65% 59% 22L L 4% % % 3% 22R R 4% 2% 2% 3% % 5% 3% 5% %.%.%.% 3.4 Konetyyppijakauma vuonna 25 Vuonna 25 lla kävi 96 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla viisi yleisintä konetyyppiä operoivat noin 5 % ja yleisintä konetyyppiä 72 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 52 laskennassa käytettävään konetyyppiin tai konetyyppiryhmään. Melulaskennassa ei ole huomioitu yksimoottorisia pienkoneita, helikoptereita eikä Ilmavoimien Hawk- tai Hornet koneita, joiden osuus kokonaisliikenteestä on vain noin %. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna 25. Edelliseen vuoteen verrattuna A32-sarjan koneiden operaatiomäärä oli kasvanut 9, ATR72-koneiden vähentynyt 2 ja MD8-sarjan koneiden vähentynyt 8 operaatiota vuorokaudessa. Uutena tyyppinä säännöllisesti alkoi operoida Embraer 7-suihkumatkustajakone (raportin kansikuvassa). Laajarunkoneiden (käytännössä MD) operaatiomäärä oli sama kuin edellisenä vuonna. Taulukko 2. Vuoden 25 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Operaatioita 25 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla vuodessa Oper/vrk osuus % A32 -sarja, suihkumatkustajakone % ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone % MD8 -sarja, suihkumatkustajakone % SF34, 2-moott. potkuriturbiinikone % Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakonee % Muut suihkumatkustajakoneet % B752 -sarja, suihkumatkustajakone % B733 -sarja, suihkumatkustajakone % 2-moott. potkuriturbiinikoneet % SB2, 2-moott. potkuriturbiinikone % Avro Regional Jetlines, suihkumatkustajakone RJH % MD, suihkumatkustajakone % E45, suihkumatkustajakone E % Embraer E7, suihkumatkustajakone % 2-mäntämoott. potkurikoneet % -moott. potkuriturbiinikoneet % -mäntämoott. potkurikoneet % 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 373.2% MD9, suihkumatkustajakone 22.% AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone 3.% Yhteensä % 3.5 Laskennassa käytetyt lentoreitit Lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän, GEMS:n, keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisman edustavasti. Vuoden 25 aineiston käsittelyssä on ensimmäistä kertaa hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille määritettiin toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta Ilmailulaitos Finavia A3/

7 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 6 (9) otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 2 kpl) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin koko vuoden aineistosta. Lentokoneiden hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen lla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa 55 db L den melutaso todennäköisesti ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella, jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Esimerkiksi kiitotieltä 22R on laskentaa varten määritelty 5 lentoonlähtöreittiä. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa -3 ja laskeutumisreitit liitekartassa 4. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota melulaskennassa käytettävillä reiteillä ja niille määritelyllä hajonnalla kuvataan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 25 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4. Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 25 suosituksensä lentokoneiden melun laskentamenetelmästä, uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /2/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP vahvisti saman suosituksen talvella 27. Aiemmin vuodesta 993 saakka Finavian käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei tietojen mukaan olla päivittämässä vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Ilmailulaitos on soveltanyt ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehitetyn INM-ohjelmiston versiota 7., joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Versio on virallisesti julkaistu Merkittävin muutos laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivulle. Menetelmä arvioi, että koneista, jossa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Ilmailulaitos osallistui vuonnan 25 ECAC:n menetelmäkehitystyöhön testaamalla muiden maiden asiantuntijoiden kanssa uusien laskentakaavojen vaikutuksia käyttäen INM 7. ohjelmiston prototyypiä /4/. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä:. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM 6.-, 6.2- ja 7.- tietokantaa sekä Eurocontrollin ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP)-tietokantaa. 2. Niille konetyypeille, joita edellä mainituissa tietopankissa ei ole, tai niiden tiedot poikkeavat merkittävästi GEMS-mittausten perusteella saaduista tuloksista, on luotu oma laskenta-aineisto. Lentoonlähdöille on oma profiiliaineisto luotu GEMS-havaintojen perusteella seuraaville konetyypeille; 7373, 7374, 7375, 757 (PW-moottorit), A39, A32, A32, A34, BAE46, BAE3, MD82, MD83, MD, SF34 ja ATR72. Tärkeimmille ilma-aluksille on myös tehty profiiliaineisto 2-3 lentoonlähtöpainonluokalle erikseen. Lentoonlähtöpainotietoja on saatu myös Finnair Oyj:ltä. Nopeus- ja korkeusprofiileista on ECAC:n menetelmillä laskettu Finavian laatimalla ohjelmakoodilla tehoasetus eri lennon vaiheille. Analysoidut lentoprofiilit tyypillisesti antoivat ymmärtää, että lentokoneet nousevat nopeammin korkeammalle ennen tehonvähennystä kuin aiemmin käytetyn profiiliaineiston mukaan. Lisäksi nousulento tämän jälkeen näytettäisiin tehtävän pienemmällä nopeudella kuin on aiemmin oletettu. Yhdessä korkeus-, nopeus- ja tehoasetusprofiilien vaikutus merkitsee yksittäisen koneen melun ulottumista aiempaa leveämmälle muutaman kilometrin matkalla kiitotien jättöpään jälkeen, mutta samalla eräillä koneilla melun lievää vähentymistä suoraan reitin alla muutaman kilometrin etäisyyden jälkeen. Lähestymisille ohjelmiston laskenta-aineistoa on muokattu ATR 72- ja MD-konetyyppien osin peremman vastaavuuden saavuttamisksi yksittäismittausten kanssa. 3. Eri koneiden lentoonlähtöprofiileiden valinnassa tai määrittämisesttä on käytetty paino-oletuksena keskimääräisen reittipituuden mukaisesti arvioitua painoa, ellei muuta tietoa ole ollut käytettävissä. Reittipituudet on analysoitu GEMS järjestelmästä, jossa on mukana tieto lentojen määränpäästä. 4. Yksimoottoriset potkurikoneet on jätetty laskelmien ulkopuolelle, sillä niiden operaatioilla ei ole merkitystä melualueiden laajuuteen. 5. Helikoptereita ei ole melulaskelmissa huomioitu. 6. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistossa referenssitilannetta (ECAC, 997 /2/). 7. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition-menetelmän mukaisesti (kuvattu myös luonnoksessa standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. 8. FAA oli INM-ohjelmistoversioiden 6.2 ja 6.2a yhdeydessä muuttanut eräiden lentokoneiden melua koskevia tietoja siten, että yksittäistulokset merkittävästi aliarvioivat melua suhteessa GEMSaineiston tuloksiin. Tästä syystä eräille konetyypille on käytetty aiempien ohjelmistoversioiden melutietoja. 4.2 Tarkastellut melun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 25 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö-melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 7) ja L Aeq(7 22). L den taso on melun painotettu keskiäänitaso (DEN = Day Evening -Night), jossa ilta-ajan, kello 9-22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, kello 22-7, melutapahtumia + db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,6 ja yöajan liikenteen kertomista tekijällä. Ilmailulaitos Finavia A3/

8 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 7 (9) Valtioneuvoston päätöksen (Vnp 993/92) mukaiset yleiset ympäristömelun ohjearvot on annettu A- painotetulle keskiäänitasolle L Aeq erikseen päivä- ja yöajalle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. 4.3 Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 25 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -meluvyöhykkeet on esitetty liitekartassa 5. Saman vuoden päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(7 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 7) on esitetty liitekartassa 7. Taulukossa 3 on esitetty melualueella asuvien määrät ja melualueiden laajuudet, L den 5 db:n välein alkaen arvosta 55 db ja L night alkaen arvosta 5 db. Taulukko 3. Melualueille asuvien määrät. Kukin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. 25 L den >55 db >6 db >65 db >7 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km L night /L Aeq(22-7) >5 db >55 db >6 db >65 db >7 db Asukasmäärä kpl 2 2 Pinta-ala km < Vuonna 25 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin 5 asukasta joista noin 5 asui yli 6 db ja noin 7 yli 65 db melualueella. Vuonna 25 yöllä, klo 22-7 välisenä aikana yli 5 db (L Aeq(22 7) ) yömelun alueella asui yhteensä 2 asukasta. Näistä asukkaista 2 asuu L night 55 db melualueella. Yli 6 db L night melualueella ei asu yhtään asukasta. pääasiassa verhokäyrää suppeampi sisäpuolella, mutta laskentamenetelmän vaikutus melualueen muotoon on osin nähtävissä kiitotien 5 laskeutumissektorin melualueen leveytenä. Taulukossa 5 on esitetty melualueiden asukasmäärät eri laskentatilanteissa ja vaihtoehdoissa vuosina Taulukossa on laskettu myös koosteena tuotetun verhokäyrän asukasmäärät. Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 4. Melualueiden asukasmäärät eri laskentatilanteissa ja vaihtoehdoissa vuosina Vuoden analyyseissä on käytetty vuoden 23 väestötietoja. Muut asukastiedot perustuvat vuoden 999 väestötietoihin. Laskentatilanne Alue Asukkaat Lisätiedot km2 kpl Deltan uusintalask. INM3.-tietokanta Delta perustilanne DC 9 hushkitattuna 23, 2 kiitotietä 67 4 Ennuste Ennuste Toteutunut 23, Toteutunut 24, (as.aineisto 23) Toteutunut 25 (A3/27), ECAC Doc29 3rd ed. 2 perus Perusennuste 2 2 vanha ennuste 427 Deltan uusintalask perus Perusennuste 22, tark. laskenta perus 74 Perusennuste 22, uusi laskenta 3..2 Verhokäyrä Kooste:23, 2 p ja 22 p (32), A4/22 Vuoden 25 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Uudet laskentaalgoritmit käytännössä hieman leventävät melualueiden muotoa, vaikka suoraan lentoreittien alla laskentatuloksen muutos on pieni. Melukäyrien tai asukasmäärien vertailu vuosien 25 ja (aiemmalla menetelmällä laskettun) 24 välillä ei anna kuvaa melutilanteen pitkän aikavälin muutoksen suunnasta, sillä vuonna 25 kiitotie oli suljettuna lähes puoli vuotta ja vastaavasti vuonna 24 kiitotie 2 oli ollut suljettuna lähes puoli vuotta. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 25 ja 24 melualueet 55 db (L den ). Vuoden 25 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 58 km 2 ja se on siten (laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta) lähes samankokoinen kuin vuoden 24 toteutunut melualue. Vuoden 25 melualue on noin kolmanneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2. Liitekartassa 9 on esitetty melunhallintasuunnitelman täydennysraportissa Vuoden 22 tilanteen uudelleen arviointi /9/ määritetty melun verhokäyrä, joka on sisällytetty Uudenmaan maakuntakaavaan. Nyt laskettu vuoden 25 melualue ulottuu merkittävästi verhokäyrän aluetta laajemmalle lähinnä vain lentoaseman länsi-luoteispuolella Kivistön suunnalla. Muissa suunnissa vuoden 25 melukäyrä on Ilmailulaitos Finavia A3/

9 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 8 (9) Asukasmäärä Lden>55dB alueella Kiitotien 3 käyttöotto ja lounaan suunnasta laskeutuvien koneiden laskeutumiskiitotien painottuminen kiitotien 4R sijaan kiitotielle 4L näkyy vuoden 25 tuloksissa. Vuoden 25 tuloksissa laskeutumisten aiheuttama melualue ei enää yllä niin kauas Myyrmäen suuntaan, kuin vuonna 24. Vuoden 25 lopussa tehtiin kiitotien 22R lähtomenetelmien tarkistus, jolla osaltaan pyrittiin vaikuttamaan reittien optimointiin lentoaseman länsipuolella. Tarkistuksen vaikutuskset eivät tule esille vielä vuoden 25 laskentatuloksissa Verhokäyrä Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät eri toteutuneissa laskentatilanteissa sekä verhokäyrän tilanteessa. Vuodet vuoden 23 asukasmääräaineistolla, muut vuoden 999 asukasmääräaineistolla laskettuna. 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ilmailulaitos Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta kv. ilmailujärjestöjen suosittelemaa melun laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta lentoreittien sivuttaissuuntaan. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia mihinkään aiemmin tehtyihin selvityksiin. Melualueella L den > 55 db asuvien määrä oli noin 5 asukasta, mikä on noin puolet pienempi kuin edellisen vuoden laskentatulos. Vuonna 25 kiitotie oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi toukokuun alusta lokakuun loppuun. Kiitotien sulkeminen vaikutti kiitoteiden käyttöön vähemmän kuin edellisenä kesänä toteutettu kiitotien 2 peruskorjaus, sillä remontin aikan käytössä olivat myös ensisijaiset lentoonlähtö- ja laskeutumiskiitotiet. Kiitotien sulkeminen lisäsi kuitenkin jonkin verran lentoonlähtöjä kiitotieltä 2 kaakon sekä luoteen suuntaan ja laskeutumisia kiitotielle 2 kaakon suunnasta. Vastaavasti vuoden 24 aikana kiitotie 2 oli remontin vuoksi suljettu noin lähes puolen vuoden ajan. Verratessa vuoden 25 ja 24 kiitoteiden käyttöjakaumista ja melulaskentojen tuloksia nähdään selvästi korjaustöiden vaikutus kiitoteiden käyttöön ja melualueiden suuntautumiseen. Ilmailulaitos Finavia A3/

10 Ilmailulaitos Finavia,, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 25 9 (9) 6 VIITTEET // Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 99 to 2. LI 45/92. Lyngby, 992. /2/ Helsinki-Vantaa Airport 2. Recalculation with INM Database. Delta Acoustic & Vibration, May 994. /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma,. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa 994. /4/ n yöliikenne ja sen meluvaikutukset 995. Ilmailulaitos, A/96, Vantaa 996. /5/. Meluvaikutukset 998 sekä arvio vuodelle 2. Muistio.6.999, Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.:, Lentokonemeluselvitys, vuosi 2. Ilmailulaitos, A2/2, Vantaa s. + liitteet, yht. 2 s. /7/, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Ilmailulaitos A9/2, Vantaa s. + liitteet, 67 s. 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA :. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 4R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 4L ja 22L. 3. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 5 ja Lähestymisreitit kiitoteille 4L, 4R, 5, 22L, 22R ja Vuosi 25, toteutunut tilanne. L DEN (5), 55, 6 ja 65 db. 6. Vuosi 25. Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (7 22) 55, 6 ja 65 db. 7. Vuosi 25. Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 7) (45), 5, 55, 6 ja 65 db. 8. L DEN 55 db vuosina 24, L DEN 55 db vuonna 99, 25 ja melunhallintasuunnitelman verhokäyrä. L DEN 55 db /8/, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta (Ilmailulaitos A9/2) korjattu aineisto. Muistio s. + 4 liitekarttaa. /9/, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 22 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A4/22. Vantaa s. + 4 liitekarttaa. //. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 23. Ilmailulaitos A 6/24. Vantaa s. + liitekartat, s. //. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 24. Ilmailulaitos A 6/25. Vantaa s. + liitekartat, 2 s. /2/ /3/ ECAC ANCAT/66 WP/3,.8.25 Ilmailulaitos Finavia A3/

11 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Blekdal Numlahti Tuusula <3/ viikko Södra Paipis Valkjärvi Nummimäki <5/ viikko Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Jukola </ päivä Ahjo Lahela Klaukkala <6/ viikko <2/ päivä Nahkela Toivola Toivala Mäntysalo Palsi <4/ viikko Byända Kytömaa Lepsämä < 2/ viikko Tuomala Rusutjärvi Palojoki Jokipelto Lentoa/5x5m < / viikko Sahamäki Reittitiheyskartta Brusas Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Helkku Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki <4/ päivä Nickby Hyrylä <6/ päivä Savio Lintumetsä >6/päivä Syrjälä Kuonomäki Riipilä Harjula Skogby Pyykorpi Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Sibbo Sjöskog Ketunkorpi Sipoo Nikinmäki Nissbacka Seutula Simola Pigby Hanala Takkula Kivistö Keimola Saarijärvi Maantiekylä Helsinki-Vantaan Rekola Lentoasema Vestra Luukki Hindsby Viirilä Lahnus Velskola Kalajärvi Odilampi Röylä Petas Lilljofs Koivukylä Vantaa Kuninkaanmäki Vantaanpuisto Solvalla Nuuksio Immersby Tikkurila Vantaankoski Askisto Pakankylä Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Kalmari Kalmar Brobacka Nupuri Hertsby <8/ päivä Nikkilä Kerava Reuna Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne 8 Vaakkola Kilometriä Hakunila Kaivoksela 4 Nybygget Sotunki Vapaala Pakila Tapanila Etelä-Kaarela Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Västerskog Gumbostrand Malmi Oittaa Laaksolahti Bemböle Massby Viherlaakso Kauniainen Rajakylä Melulaskennassa Lintuvaara Karakallio Vesala Lentoonlähdöt, Konala käytetyt laskentareitit Björnsö kiitotietöstersundom 4R, 22R Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Husö Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga Oulunkylä Viikki Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A3/27 : Liitekartta

12 Nummenpää Kassakumpu Mikkolanmäki Nurmijärvi Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Terrisuo Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Tapiola Perttula Siippoo Nummi Tuusulanjärvi Ristinummi Paipis Paippinen Reittitiheyskartta Lentoa/5x5m Brusas Pyykorpi Helkku Sahamäki Numlahti Valkjärvi Nummimäki Talvisto Klaukkalan Lepsämä Mäntysalo Palsi Jukola Klaukkala Jokipelto Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Skogby Harjula Lakisto Snäckens ToivolaToivala Reuna Riipilä Palojoki Rusutjärvi Nahkela Lahela Ruotsinkylä Myllykylä Tuusula Tuomala Kytömaa Hyrylä Savio Korso Blekdal Byända Tallmo Talma Ahjo Kerava Johanneberg Svartböle < / viikko < 2/ viikko <3/ viikko Södra Paipis <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko </ päivä <2/ päivä <4/ päivä Nickby <8/ päivä Hertsby Nikkilä <6/ päivä >6/päivä Sibbo Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Ketunkorpi Takkula Luukki Kalajärvi Röylä Simola Lahnus Keimola Vestra Odilampi Petas Vantaankoski Kivistö Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Helsinki-Vantaan Lentoasema Vantaa Hanala Maantiekylä Rekola Koivukylä Tikkurila Viirilä Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Lilljofs Hindsby Immersby Sipoo Pigby Pakankylä Askisto Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Massby Vantaanlaakso Kunnarla 4 8 Puotinen Haltiala Nybygget Vaakkola Bodom Hakunila Kilometriä Kalmari Hämeenkylä Kaivoksela Kalmar Sotunki Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Pakila Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti Rajakylä Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Lintuvaara Björnsö Vesala Östersundom Lentoonlähdöt, kiitotiet 4L, 22L Konala Bemböle Karakallio Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan Husö avulla Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Kauniainen Haaga Oulunkylä Viikki Mellunkylä Vuosaari : Ilmailulaitos Finavia A3/27 Liitekartta 2

13 Nummenpää Kassakumpu Mikkolanmäki Nurmijärvi Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Terrisuo Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Tapiola Perttula Siippoo Nummi Tuusulanjärvi Ristinummi Paipis Paippinen Reittitiheyskartta Lentoa/5x5m Brusas Pyykorpi Helkku Sahamäki Numlahti Valkjärvi Nummimäki Talvisto Klaukkalan Lepsämä Mäntysalo Palsi Jukola Klaukkala Jokipelto Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Skogby Harjula Lakisto Snäckens ToivolaToivala Reuna Riipilä Palojoki Rusutjärvi Nahkela Lahela Ruotsinkylä Myllykylä Tuusula Tuomala Kytömaa Hyrylä Savio Korso Blekdal Byända Tallmo Talma Ahjo Kerava Johanneberg Svartböle < / viikko < 2/ viikko <3/ viikko Södra Paipis <4/ viikko <5/ viikko <6/ viikko </ päivä <2/ päivä <4/ päivä Nickby <8/ päivä Hertsby Nikkilä <6/ päivä >6/päivä Sibbo Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Ketunkorpi Takkula Luukki Kalajärvi Röylä Simola Lahnus Keimola Vestra Odilampi Petas Vantaankoski Kivistö Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Helsinki-Vantaan Lentoasema Vantaa Hanala Maantiekylä Rekola Koivukylä Tikkurila Viirilä Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Lilljofs Hindsby Immersby Sipoo Pigby Pakankylä Askisto Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Massby Vantaanlaakso Kunnarla 4 8 Puotinen Haltiala Nybygget Vaakkola Bodom Hakunila Kilometriä Kalmari Hämeenkylä Kaivoksela Kalmar Sotunki Vanhakartano Bodominjärvi Vapaala Västerskog Brobacka Pähkinärinne Pakila Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Etelä-Kaarela Tapanila Nupuri Oittaa Malmi Gumbostrand Laaksolahti Rajakylä Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Lintuvaara Björnsö Vesala Östersundom Lentoonlähdöt, kiitotiet 5, 33 Konala Bemböle Karakallio Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan Husö avulla Viherlaakso Pirkkola Pihlajamäki Kauniainen Haaga Oulunkylä Viikki Mellunkylä Vuosaari : Ilmailulaitos Finavia A3/27 Liitekartta 3

14 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Tuusula <3/ viikko Södra Paipis Valkjärvi Nummimäki <5/ viikko Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Jukola </ päivä Ahjo Lahela Klaukkala <6/ viikko <2/ päivä Nahkela Toivola Toivala Mäntysalo Palsi <4/ viikko Byända Kytömaa Lepsämä < 2/ viikko Tuomala Rusutjärvi Palojoki Jokipelto Lentoa/5x5m Blekdal Numlahti Reittitiheyskartta Brusas < / viikko Sahamäki Helkku Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki <4/ päivä Nickby Hyrylä <6/ päivä Savio Lintumetsä >6/päivä Syrjälä Kuonomäki Riipilä Harjula Skogby Pyykorpi Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Sibbo Sjöskog Ketunkorpi Sipoo Nikinmäki Nissbacka Seutula Simola Pigby Hanala Takkula Kivistö Keimola Saarijärvi Maantiekylä Helsinki-Vantaan Rekola Lentoasema Vestra Luukki Hindsby Viirilä Lahnus Velskola Kalajärvi Odilampi Röylä Petas Lilljofs Koivukylä Vantaa Kuninkaanmäki Vantaanpuisto Solvalla Nuuksio Immersby Tikkurila Vantaankoski Askisto Pakankylä Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Kalmari Kalmar Brobacka Nupuri Hertsby <8/ päivä Nikkilä Kerava Reuna Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne Massby 8 Vaakkola Kilometriä Hakunila Kaivoksela 4 Nybygget Sotunki Vapaala Pakila Tapanila Etelä-Kaarela Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Västerskog Gumbostrand Malmi Oittaa Laaksolahti Bemböle Viherlaakso Kauniainen Rajakylä Melulaskennassa Lintuvaara Karakallio Vesala Laskeutumiset, Konala käytetyt laskentareitit Björnsö kiitotietöstersundom 4L, 4R, 5, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Husö Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga Oulunkylä Viikki Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A3/27 : Liitekartta 4

15 Nurmijärvi Järvenpää Nummenpää Norra Paipis Keravanjoki 5 Perttula Siippoo Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Tuusula Tuomala Södra Paipis Rusutjärvi Palojoki Nummimäki Tallmo Talma 55 Lepsämä Nahkela Nickby Klaukkala Nikkilä Kerava Savio 6 Riipilä Skogby Ruotsinkylä Pyykorpi Korso 65 Sibbo Takkula Hindsby 5 Lahnus 2 Luukki - Rekola Kivistö Keimola Saarijärvi Sipoo NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / x m Seutula Vantaa Röylä Kuninkaanmäki Odilampi Solvalla Vantaankoski 55 Nuuksio 6 65 Immersby Tikkurila 5 Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Kunnarla Hakunila Hämeenkylä Bodominjärvi Pakila Tapanila Nupuri 4 Massby 8 Kilometriä Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Västerskog Malmi Rajakylä Vuosi 25, toteutunut tilanne. Lden (5), 55, 6 ja 65Östersundom db Kauniainen Haaga Viikki Vuosaari Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/27 : Liitekartta 5

16 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula Tuomala Södra Paipis Rusutjärvi Palojoki Valkjärvi Byända Kytömaa Nummimäki Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Lepsämä Jukola Jokipelto Nahkela Toivola Toivala Mäntysalo Palsi Brusas Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Helkku Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki Ahjo Lahela Klaukkala Reuna Nickby Hyrylä 55 Hertsby Nikkilä Kerava Savio Lintumetsä Syrjälä Riipilä Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle 6 Myllykylä Sjöskog Velskola Kalajärvi Odilampi Röylä Petas Vantaanpuisto 65 Vantaankoski Nuuksio 55 Martinlaakso Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Brobacka Nupuri Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne Kaivoksela Kauniainen 3 Kilometriä Hakunila Sotunki Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Vapaala Pakila Tapanila Västerskog Gumbostrand Rajakylä Vuosi 25 Östersundom Päivä, Vesala toteutunut tilanne. LAeq, (72) 55, 6 ja 65 db Husö Lintuvaara Karakallio Vaakkola Malmi Viherlaakso -3 Massby 8 4 Nybygget Oittaa Bemböle Etelä-Kaarela Laaksolahti 2 Itä-Hakkila Vanda Kalmari Kalmar Immersby Tikkurila Askisto Pakankylä Kuninkaanmäki 6 Solvalla Lilljofs Koivukylä Vantaa - Viirilä Lahnus Hindsby 5 Rekola Lentoasema Vestra Pigby Maantiekylä Helsinki-Vantaan Kivistö Keimola -5 Takkula Saarijärvi Hanala 65 Ketunkorpi Sipoo NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / x m Seutula Simola Luukki Sibbo Snäckens Korso 2 Lakisto Pyykorpi - Harjula Skogby Kuonomäki Konala Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga Oulunkylä Laskettu ECAC Viikki Doc 29 3rd ed. mukaisesti Vuosaari Ilmailulaitos Finavia A3/27 Björnsö : Liitekartta 6

17 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula 45 Tuomala Södra Paipis Rusutjärvi Palojoki Valkjärvi Byända Kytömaa Nummimäki Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Lepsämä Jukola Jokipelto Nahkela Toivola Toivala Mäntysalo Palsi Brusas Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Helkku Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki 5 Klaukkala Ahjo Lahela Nickby Hyrylä Hertsby Nikkilä Kerava Reuna Savio Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Riipilä Harjula Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Seutula Sjöskog Hanala Kivistö Velskola 65 Kalajärvi Odilampi Röylä Petas 55 Vantaankoski Nuuksio Kuninkaanmäki Vantaanpuisto 6 Solvalla Lilljofs Koivukylä Vantaa Hindsby 5 Viirilä Lahnus -5 Rekola 2 65 Lentoasema Vestra Luukki Pigby Maantiekylä Helsinki-Vantaan Keimola Takkula Saarijärvi Ketunkorpi Sipoo NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / x m 6 - Simola Sibbo Pyykorpi 55 Skogby 5 Immersby Tikkurila 45 Askisto Pakankylä Itä-Hakkila Vanda Martinlaakso Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Kalmari Kalmar Brobacka Nupuri Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne Vaakkola Kilometriä Hakunila Kaivoksela Massby 8 4 Nybygget Sotunki Vapaala Pakila Tapanila Etelä-Kaarela Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Västerskog Gumbostrand Malmi Oittaa Laaksolahti Bemböle Viherlaakso Kauniainen Rajakylä Vuosi 25 Vesala Yö toteutunut tilanne. Östersundom LAeq, (22-7) (45), 5, 55, 6 jahusö 65 db Lintuvaara Karakallio Konala Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga OulunkyläECAC Laskettu Viikki Vuosaari Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/27 Björnsö : Liitekartta 7

18 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula Tuomala Södra Paipis Rusutjärvi Palojoki Valkjärvi Byända Kytömaa Nummimäki Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Lepsämä Jukola Jokipelto Nahkela Toivola Toivala Mäntysalo Palsi Brusas Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Helkku Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki Ahjo Lahela Klaukkala Nickby Hyrylä Hertsby Nikkilä Kerava Reuna Savio Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Riipilä Harjula Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle Lakisto Snäckens Korso Myllykylä Sibbo Sjöskog Hanala Kivistö Velskola Vuosi 25 Kalajärvi Odilampi Röylä Petas Askisto Martinlaakso Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Brobacka Nupuri Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne Kaivoksela Kauniainen 3 Kilometriä Hakunila Sotunki Vapaala Pakila Tapanila Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Västerskog Gumbostrand Rajakylä Lden Lintuvaara Karakallio Vaakkola Malmi Viherlaakso -3 Massby 8 4 Nybygget Oittaa Bemböle Etelä-Kaarela Laaksolahti 2 Itä-Hakkila Vanda Kalmari Kalmar - Immersby Tikkurila Vantaankoski Pakankylä Kuninkaanmäki Vantaanpuisto Solvalla Nuuksio Lilljofs Koivukylä Vantaa Hindsby 5 Viirilä -5 Lentoasema Vestra Lahnus 2 Rekola Vuosi 24 Luukki Pigby Maantiekylä Helsinki-Vantaan Keimola Takkula Saarijärvi - Ketunkorpi Sipoo NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / x m Seutula Simola Pyykorpi Skogby 55 db vuosina 24, 25. Östersundom Vesala Konala Björnsö Husö Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga 25 OulunkyläECAC laskettu Viikki Vuosaari Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/27 : Liitekartta 8

19 Kassakumpu Nurmijärvi Terrisuo Nummenpää Järvenpää Tapiola Mikkolanmäki Pukkila Hongisoja Perttula Ristinummi Siippoo Sahamäki Blekdal Numlahti Tuusula Tuomala Södra Paipis Rusutjärvi Palojoki Valkjärvi Byända Kytömaa Nummimäki Tallmo Talma Talvisto Klaukkalan Lepsämä Jukola Jokipelto Nahkela Toivola Toivala Mäntysalo Palsi Brusas Paipis Paippinen Tuusulanjärvi Nummi Helkku Norra Paipis Keravanjoki Rannikonmäki Ahjo Lahela Klaukkala Nickby Hyrylä Hertsby Nikkilä Kerava Reuna Savio Lintumetsä Syrjälä Kuonomäki Riipilä Harjula Johanneberg Ruotsinkylä Svartböle Lakisto Snäckens Myllykylä Velskola Kalajärvi Odilampi Röylä Solvalla Petas Vuosi 25 Martinlaakso Vantaanlaakso Kunnarla Puotinen Brobacka Nupuri Haltiala Bodom Hämeenkylä Vanhakartano Bodominjärvi Pähkinärinne Kaivoksela 4 Kauniainen 3 Sotunki Vapaala Pakila Tapanila Lentokonemeluselvitys, vuosi 25 Västerskog Gumbostrand Rajakylä Lden 55 db vuosina 99 ja 25 sekä Björnsö Östersundom Vesala melunhallintasuunnitelman Husö verhokäyrä Lden 55 db. Lintuvaara Karakallio Kilometriä Hakunila Malmi Viherlaakso Massby 8 Vaakkola Nybygget Oittaa Bemböle Etelä-Kaarela Laaksolahti 2-5 Itä-Hakkila Vanda Kalmari Kalmar -3-5 Immersby Tikkurila Askisto Pakankylä Kuninkaanmäki Vantaanpuisto Vantaankoski Nuuksio Hindsby Lilljofs Koivukylä Vantaa 2 Viirilä Lahnus Rekola Lentoasema Vestra Luukki Pigby Maantiekylä Helsinki-Vantaan Keimola Hanala - Verhokäyrä VuosiKivistö 99 Sipoo NikinmäkiAsukasmäärä Nissbacka Henkilöä / x m Sjöskog Ketunkorpi Takkula Sibbo Seutula Simola Saarijärvi Korso Pyykorpi Skogby Konala Pirkkola Pihlajamäki Mellunkylä Haaga 25 OulunkyläECAC laskettu Viikki Vuosaari Doc 29 3rd ed. mukaisesti Ilmailulaitos Finavia A3/27 : Liitekartta 9