KAUHAVAN LENTOKENTTÄ LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS YLEIS- KAAVATYÖTÄ VARTEN

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kauhavan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä KAUHAVAN LENTOKENTTÄ LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS YLEIS- KAAVATYÖTÄ VARTEN

2 KAUHAVAN LENTOKENTTÄ LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS YLEISKAAVATYÖTÄ VARTEN Päivämäärä Laatija Tarkastaja Lauri Hopeakivi, Jari Hosiokangas Jari Hosiokangas Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio TAMPERE T

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lentoasema ja sen ympäristö Lentoaseman esittely Lentoaseman ympäristön maankäyttö Lentotoiminta 2 3. Lentomelun mallintaminen Lentomelusuureet Lentomelun ohjearvot Mallinnusohjelma INM 7.0d 4 4. Lähtötiedot Mallinnetut lentoreitit Mallinnetut lentomäärät Mallinnetut lentokonetyypit Yleisilmailu Suihkukoneet Sotilasilmailu Mallinnustilanteet 9 5. Tulokset 9 6. Tulosten tulkinnat ja suositukset 10 LIITTEET 10 Viitteet 10

4 1 1. JOHDANTO Kauhavan lentokentän alueelle ja sen ympäristöön ollaan laatimassa yleiskaavaa Kauhavan kaupungin ja kenttäalueen nykyisen omistajan LSK Business Park Oy:n kanssa. Tässä selvityksessä esitetään kaavatyön pohjaksi tarvittava meluselvitys. Selvitys on melumallinnukseen pohjautuva arvio lentotoiminnan aiheuttamasta melusta kahdessa mahdollisessa tulevaisuuden toimintaskenaariossa. Meluselvitys on tehty melumallinnuksena käyttäen INM7.0d laskentaohjelmaa, joka on maailmalla yleisimmin käytetty lentomelun laskentaohjelma. Ohjelma on laadittu Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n toimesta. Ohjelmalla on Suomessa laadittu useimmat lentoliikennemelua koskevat selvitykset. Työ on tehty Kauhavan kaupungin toimeksiannosta, yhteyshenkilöinä on toiminut kaavoituspäällikkö Jari Leivo. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut FM Jari Hosiokangas, suunnittelijana on toiminut DI Lauri Hopeakivi. 2. LENTOASEMA JA SEN YMPÄRISTÖ 2.1 Lentoaseman esittely Kauhavan lentokenttä toimi vuoteen 2015 asti Ilmavoimien lentosotakouluna. Lentosotakoulun alueen omistaa nykyisin LSK Business Park Oy. Lentokenttä sijaitsee Kauhavan keskustaajaman pohjoispuolella, n. 1 km etäisyydellä (kuva 2.1.1).

5 2 Lentokenttä Kuva Lentokentän sijainti Kentällä on yksi asfalttipäällysteinen 20 m pitkä ja m leveä kiitotie, jossa suunnat 17 ja 35. Kiitotien kunto on hyvä. Kentällä on 40 m leveä rullaustie joka on kiitotien pituinen. Kentän itäpuolella on platta-alueet halleineen. 2.2 Lentoaseman ympäristön maankäyttö Lentoaseman lähiympäristö koostuu pääosin avoimista niitty- ja peltoalueista sekä niihin rajautuvista metsäalueista. Lähimmät nykyiset häiriölle alttiit kohteet ovat vakituisessa käytössä olevia yksittäisiä asuintaloja, jotka sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä lentokentän kiitotiestä. Eteläsuunnassa noin 1 km etäisyydellä on Kauhavan keskustaajama, jossa on tiiviimpää maankäyttöä. Tekeillä oleva kaava mahdollistaa alueen kehittämisen yritys- ja matkailutoiminnan kannalta, samalla esitetään joitain uusia asuinrakentamispaikkoja ja alueita kentän lähialueelle. 2.3 Lentotoiminta Kentän lentotoiminta on tässä selvityksessä mallinnettu kahteen tulevaisuusskenaarioon. Skenaariot on laadittu LSK Business Park Oy:n toimesta. Skenaario 1 on laajin mahdollinen toiminta, skenaario 2 on tästä hieman suppeampi toiminta. Skenaariot on esitelty myöhemmin tarkemmin.

6 3 3. LENTOMELUN MALLINTAMINEN 3.1 Lentomelusuureet Lentoliikenne on yleensä huomattavasti harvempaa kuin maanpäällinen liikenne, ja sen vuoksi lentomelusta aiheutuva melu on luonteeltaan ajoittaista. Lyhytkestoiset melutapahtumat ovat päiväaikaan melko harmittomia, mikäli lentotapahtumat ovat harvassa. Yöaikaan sen sijaan yksittäinenkin lentokone saattaa häiritä yöunia, joten sen meluvaikutus on suhteessa suurempi. Tämän vuoksi lentomelua varten on määritelty oma melusuure L den. L den on vuorokauden keskimääräinen melutaso, jossa ilta- ja yöaikaisten lentojen melua painotetaan. L den määritelmän mukaan jokaisen ilta-aikaisen (klo 19-22) lennon aiheuttamaan melutapahtumaan lisätään 5 db ja yöaikaisen (klo 22-7) lentotapahtuman meluun 10 db. Tämä vastaa laskennallisesti tilannetta, että ilta-aikaisten lentojen lukumäärä kerrotaan luvulla 3,16 ja yöaikaisten lentojen lukumäärä luvulla 10. Melua etenkin pienillä kentillä on suositeltavaa arvioida myös keskiäänitasoilla L Aeq7-22 (ja L Aeq22-7 jos yötoiminta on vilkasta), joissa ei ole melutapahtumien ilta- tai yöajan painotuksia. Melua voidaan arvioida myös enimmäistasolla L max (enimmäistaso on kovaäänisimmän/muun valitun lentokoneen aiheuttama suurin hetkellinen melutaso). 3.2 Lentomelun ohjearvot L den - arvo on kaavoituksessa yleisimmin käytetty suure lentomelun aiheuttamien määräysten asettamiselle. Lentomelutyöryhmän mietinnössä (Ympäristöministeriö, 1993) on esitetty L den meluvyöhykkeitä (vilkkaasti liikennöidyillä lentoasemilla) verrattavaksi valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisiin yleisiin melutason päiväohjearvojen lukuarvoihin, jotka on annettu L Aeq7-22 arvoina. Työryhmän esitys on taulukossa Taulukko Lentomelutyöryhmän esittämät lentomelutason ohjearvot ULKONA Asumiseen ja loma-asumiseen taajamassa käytettävä alue Virkistysalue taajamissa Hoito- tai oppilaitoksia palveleva alue Loma-asumiseen käytettävä alue Leirintäalue Virkistysalue taajaman ulkopuolella Luonnonsuojelualue SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Opetus- ja kokoontumistilat Liike- ja toimistohuoneet Lentomelun painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L den -luku, enintään db db db db db db db 35 db 35 db db Ympäristöministeriön asettaman maankäytön meluvaikutuksia arvioineen LIME-työryhmän mietintö (liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa) linjaa lentomelun huomioon ottamisen seuraavasti (Ympäristöministeriö, 2001): Lähtökohtana on, että uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta lentomelualueelle L den yli db. Alueilla, joiden melutaso L den on - db, voidaan hyväksyä pienimuotoista täydennysrakentamista, jos alue muuten sopii asumiseen erityisen hyvin tai jos, toimenpiteille on muita erityisen hyviä perusteita.

7 4 Alueilla, missä melutaso L den on yli db, ei tulisi rakentaa uusia asuntoja eikä sijoittaa muita melulle herkkiä toimintoja. Lentomelu voi aiheuttaa haittoja myös lentomelualueiden (L den > db) ulkopuolellakin. Sisätiloihin kantautuvan melun vuoksi voi olla syytä käyttää ääntä tavanomaista paremmin eristäviä rakenteita esim. melun ajallisen vaihtelun tai korkeiden meluhuippujen vuoksi. Yöajan melun häiritsevyyden huomioon ottamiseksi tulisi pyrkiä siihen, että säännöllisesti toistuva meluhuippu ei ylitä arvoa db asuin-, potilas ja majoitushuoneistoissa. Lentomelutyöryhmä (Ympäristöministeriö, 1993) on esittänyt rakennusten ulkovaipalle asetettavia ääneneristävyyttä koskeviksi vaatimuksiksi taulukon mukaiset arvot. Lukuarvo kuvaa ulko- ja sisätilan melutason erotusta. Taulukko Rakennusten ääneneristys eri lentomelualueilla (Ympäristöministeriö, 1993) Rakennuksen käyttötarkoitus L den - db L den - db L den - db Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 38 db 40 db Toimistorakennukset 30 db 35 db 38 db Suomen kaupungeista Vantaalla on em. ohjetta soveltaen (kuitenkin hieman poikkeavilla lukuarvoilla) lentomelun vuoksi käytössä rakentamistapaohje, jossa on asetettu ulkovaipan ääneneristävyydelle vähimmäisarvot kullekin meluvyöhykkeelle. 3.3 Mallinnusohjelma INM 7.0d INM on Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA (Federal Aviation Administration) lentomelun mallintamista varten kehittämä ohjelmisto. Mallinnusohjelma toteuttaa Euroopan siviiliilmailukonferenssin vuonna 2005 julkaiseman ECAC Doc 29 3rd edition -mukaisen lentomelun laskennan, ja INM on myös mm. Finavian käyttämä ohjelmisto lentomelun mallinnuksessa. INM -mallinnusohjelma sisältää täydelliset meluprofiilit suuresta määrästä siviili-ilmailussa käytettävistä lentokoneista. Meluprofiili koostuu mitatuista laskeutumisten, nousujen ja ohilentojen melutasoista sekä lentokoneen nousujen ja laskujen nopeus, korkeus ja konetehotiedoista suhteessa etäisyyteen kiitoradasta. 4. LÄHTÖTIEDOT 4.1 Mallinnetut lentoreitit Mallinnuksessa on käytetty pienkoneille kentälle määrättyjä laskukierroksia, ja suurille koneille (suihkukoneet) kiitotien suuntaisia suoria nousu- ja laskeutumisreittejä. Suurien koneiden lentoreitin kaarrokset suoran osuuden jälkeen eivät tämän kokoluokan kentällä juurikaan vaikuta melualueiden muodostumiseen. 4.2 Mallinnetut lentomäärät Mallinnus on tehty huomioiden kentän päivittäin vaihtelevat lentomäärät siten, että mallinnustilanne vastaa suhteellisen vilkasta keskiarvoista lentopäivää (n. 4 vilkkaimman kuukauden keskiarvopäivä, käytännössä touko-elokuun välinen aika). Skenaario 1 (laaja toiminta): Kokonaislentomäärät (laskeutumisia) vuodessa, jotka ovat olleet mallinnuksen pohjana, ovat taulukossa Taulukon lentomäärät ovat samalla laajimman toimintavaihtoehdon eli skenaario 1:n mukaisia määriä. Taulukossa on esitetty myös lentotyypeittäin arvioitu konetyyppi sekä sen melua vastaava malli INM tietokannassa (substituutti).

8 5 Taulukko Mallinnettu lentoliikenteen kokonaismäärä vuodessa, laskeutumisia (samalla myös skenaario 1 mukainen lentomäärä) Jakauma vrk:ssa, % Kiitotien käyttö, % Lentotyyppi Konetyyppi INM konetyyppi Lentoja vuodessa, kpl Lentoja 4 vilkkaimman kk:n aikana (touko-elo), % kokonaismäärästä Purjelennot/hinaus Ralley Cessna Ultrakevyet Fk-9 GASEPF Moottorilentoluvat Piper-140 GASEPF Sotilasilmailu - leiritys Vinka/vast Cessna varakenttä Hawk Hawk sotilaallinen Hawk Hawk harjoitus Charterlennot A320 A Rahtilennot B737 B Palautuslennot B737 B SIO:n lennot - leiritys Cessna Cessna kokonaisuudessaan Cessna Cessna 172, (80%)/ 1 ja 2 moott. Learjet (20%) Learjet 35 Tyyppikoulutus A3-900 B (esim. Lufthansa) Muut - pepalennot Super Puma, Aerospatiale NH-90 Sa-330J Puma - vieralijat Cessna Cessna Skenaario 2 (pienempi toiminta): Skenaario 2 on muuten sama kuin skenaario 1, mutta SIO:n toiminnasta on mukana vain leirityslennot. 4.3 Mallinnetut lentokonetyypit Seuraavassa on esitetty joitain tietoja mallinnuksessa käytetyistä konetyypeistä Yleisilmailu GASEPF on melutiedoiltaan yleistetty INM-konetyyppi pienille kiinteälapaisille etupotkurikoneille, ja sitä on käytetty ultrakevyiden (Fk-9) ja moottorilupalentojen (Piper-140) mallinnuksessa.

9 6 SIO:n toiminnan mallinnuksessa on käytetty yleisesti käytössä olevaa Cessna 172 -konetyyppiä (INM:ssä CNA172), joka toimii substituuttina mm. Cessna 152 mallille. Kuva Cessna 172 Purjelentojen mallinnuksessa INM-konetyypiksi on valittu saman moottorin omaava Cessna 206 (CNA206) Suihkukoneet Mallinnettuja konetyyppejä ovat Airbus A , Boeing 737-0, Learjet 35 ja Boeing (INM-substituutti Airbus A3-900 koneelle) Kuva Learjet 35

10 7 Kuva Airbus A320 Kuva Airbus A3-900

11 8 Kuva Boeing Sotilasilmailu Sotilasilmailu on mallinnettu käyttäen Vinka kaluston osalta käyttäen Cessna 172 (CNA172) konetyyppiä vastaavana koneena. Lisäksi on mallinnettu Hawk harjoitushävittäjät. Mallinnuksessa on hyödynnetty Seinäjoen lentoaseman meluselvityksessä käytettyjä lentoprofiilitietoja. Kuva Hawk harjoitushävittäjä

12 9 4.4 Mallinnustilanteet Lentomelualueet on mallinnettu molemmissa skenaarioissa L den arvoina, joita pääsääntöisesti käytetään kaavoituksen lentomeluohjeistusta suunniteltaessa. Lisäksi on mallinnettu päiväajan L Aeq7-22 meluarvo sekä kovaäänisimmän konetyypin aiheuttama L max -arvo. Lentotyyppikohtaisesti on laskettu L den arvon muodostuminen seuraaville tapauksille: - yleisilmailu (sis.purjelennot, ultrakevyet,moottorilentoluvat, vierailijat) - sotilasilmailu (Vinka- ja Hawk lennot) - isot suihkumoottorikoneet (charterlennot, rahtilennot, palautuslennot, tyyppikoulutus) - SIO:n lennot Näiden pohjalta voidaan arvioida eri lentotyyppien merkitys kokonaismelun kannalta. 5. TULOKSET Melulaskennan tulokset on esitetty liitteenä olevissa meluvyöhykekartoissa, piirustukset Piirustuksessa 01 on esitetty skenaarion 1 L den meluvyöhykkeet. Asumiseen sovellettavan db:n vyöhyke ulottuu hieman kenttäalueen ulkopuolelle kiitotien suunnassa. Eteläpäässä muutamia asuinrakennuksia sijoittuu db ylittävälle vyöhykkeelle, kuitenkin alle db. Pohjoissuunnassa yksi asuinrakennus jää db vyöhykkeelle. Piirustuksessa 02 on esitetty skenaarion 1 L Aeq7-22 meluvyöhykkeet. L Aeq7-22 vastaa tavanomaista melua päiväajalle, kuten normaaleissa tieliikennemelun arvioinneissa käytetään. db vyöhyke on pienempi kuin vastaava L den vyöhyke. Vyöhykkeelle jää kuitenkin muutamia asuinrakennuksia. Piirustuksessa 03 on esitetty skenaarion 2 L den meluvyöhykkeet. Asumiseen sovellettavan db:n vyöhyke ulottuu hieman kenttäalueen ulkopuolelle kiitotien suunnassa. Eteläpäässä muutamia asuinrakennuksia sijoittuu db ylittävälle vyöhykkeelle, kuitenkin alle db, ja rakennuksia on vähemmän kuin skenaariossa 1. Pohjoissuunnassa yksi asuinrakennus jää db vyöhykkeelle. Piirustuksessa 04 on esitetty nykytilanteen skenaarion 2 L Aeq7-22 meluvyöhykkeet. db vyöhyke on pienempi kuin vastaava L den vyöhyke. db rajalle sijoittuu muutama asuinrakennus kiitotien eteläpäässä. Piirustuksessa 05 on esitetty yleisilmailun aiheuttamat L den vyöhykkeet, db jää kenttäalueelle. Piirustuksessa 06 on esitetty sotilasilmailun aiheuttamat L den vyöhykkeet, myös tässä db jää kenttäalueelle. db vyöhyke kuitenkin jatkuu taajamaan asti. Piirustuksessa 07 on esitetty isojen suihkukoneiden aiheuttamat L den vyöhykkeet, myös tässä db jää kenttäalueelle. db vyöhyke ulottuu kentän ulkopuolelle. Piirustuksessa 08 on esitetty SIO:n toiminnan aiheuttamat L den vyöhykkeet, myös tässä db jää kenttäalueelle. db vyöhyke ulottuu kentän ulkopuolelle. Piirustuksessa 09 on esitetty lentotoiminnan melun hetkellinen enimmäistaso L max. Kyseessä on ison B777 koneen aiheuttama melu, vastaten Airbus melua. Melutaso voi mallin mukaan ylittää 85 db kentän ulkopuolellakin, nousu- ja laskeutumislinjalla noin 2 km etäisyydelle kentästä. Laskennassa käytetyt reitit on esitetty piirustuksissa 10 ja 11.

13 10 6. TULOSTEN TULKINNAT JA SUOSITUKSET Skenaarion 1 melualueet ovat hiukan laajemmat kuin skenaarion 2. Asutukselle sovellettavat L den ja L Aeq7-22 db meluvyöhykkeille sijoittuu molemmissa tapauksissa muutama nykyinen asuintalo, kuitenkin alle db. Laskennan mukaiselle L den > db alueelle LIME työryhmän mietinnön tulkintaohjeen perusteella ei tulisi sijoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa. Mahdolliset poikkeukset tulee perustella hyvin. Laskennan mukaiselle L den - db alueelle rakennettaessa tulisi lentomelutyöryhmän suosituksen mukaan asuin-, hoito- ja majoitusrakennuksen ulkovaipalta edellyttää 35 db ääneneristävyys, sekä toimistorakennukselta 30 db ääneneristävyys. Näisen toteutuminen tulisi osoittaa erillisin ääneneristyslaskelmin. Herkkyys- ja epävarmuustarkastelu: Kokonaismelun laskentatulos kuvaa hieman vuoden keskimääräistä päivää vilkkaampaa lentopäivää, koska yleisilmailua ei ole keskiarvostettu koko vuodelle vaan painotettuna lyhyemmälle ajanjaksolle. Tämä antaa varmuutta tulosten tarkastelussa suhteessa ohjearvoihin. Laskennalliseen tulokseen sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten laskentamallin tarkkuus. Kokonaisuutena laskentamallin tarkkuus lienee luokkaa 1-2 db (esim. Restrick, 2002). Epävarmuudet tulee tarvittaessa ottaa huomioon melualueita tulkittaessa. Miehittämättömien ilma-alusten (UAS) melua ei ole huomioitu tässä selvityksessä riittämättömien lähtötietojen vuoksi. Tarvittaessa meluselvitys on mahdollista tehdä esim. mittaamalla. LIITTEET Piirustus 1. Skenaario 1, meluvyöhykkeet L den Piirustus 2. Skenaario 1, meluvyöhykkeet L Aeq7-22 Piirustus 3. Skenaario 2, meluvyöhykkeet L den Piirustus 4. Skenaario 2, meluvyöhykkeet L Aeq7-22 Piirustus 5. Yleisilmailun meluvyöhykkeet L den Piirustus 6. Sotilasilmailun meluvyöhykkeet L den Piirustus 7. Suihkukoneiden meluvyöhykkeet L den Piirustus 8. SIO:n meluvyöhykkeet L den Piirustus 9. Lentotoiminnan enimmäismeluvyöhykkeet L Amax Piirustus Lentoreittikartat VIITTEET [ECAC, 2005] ECAC.CEAC Doc 29 3rd edition, Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports, 2005 [Restrick, 2002] Error Sensitivity Analysis of the Integrated Noise Model. EURO- CONTROL Experimental Centre, EEC/ENV/2002/006 [Ymp.ministeriö, 1993] Lentomelu ja alueiden käytön suunnittelu. Työryhmän raportti 3, Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto. [Ymp.ministeriö, 2001] Liikennemelun huomioonottaminen kaavoituksessa. Suomen ympäristö 493.

14 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuksen sisältö Lentomeluvyöhykkeet Skenaario 1 (laaja toiminta) L DEN Mittakaava 1: 000 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Lauri HOPLHopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 01 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

15 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Kauhavan lentokenttä Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh : 000 1: 000 Lentomeluvyöhykkeet Skenaario 1 (laaja toiminta) LAeq7-22 Suunn.ala Työnumero AKU Piirustusno Tiedosto Muutos 02 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Tark. HOPLHopeakivi Lauri JHOS J. Hosiokangas Päiväys , km

16 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuksen sisältö Lentomeluvyöhykkeet Skenaario 2 (pienempi toiminta) L DEN Mittakaava 1: 000 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Lauri HOPLHopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 03 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

17 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuksen sisältö Lentomeluvyöhykkeet Skenaario 2 (pienempi toiminta) L Aeq7-22 Mittakaava 1: 000 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Lauri HOPLHopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 04 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

18 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuslaji Piirustuksen sisältö Lentomeluvyöhykkeet Yleisilmailulentokoneet L DEN Juokseva no Mittakaava 1: 000 Yleisilmailulentokoneet: - purjelennot - ultrakevyet - moottorilentoluvat - vierailijat Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) HOPL Lauri Hopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 05 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

19 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuksen sisältö Mittakaava 1: 000 Lentomeluvyöhykkeet Sotilasilmailu L DEN 1: 000 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) HOPL Lauri Hopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 06 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

20 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuslaji Piirustuksen sisältö Juokseva no Mittakaava 1: 000 Lentomeluvyöhykkeet Suihkukoneet L DEN 1: 000 Suihkukoneet: - rahtilennot - palautuslennot - tyyppikoulutus Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) HOPL Lauri Hopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 07 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

21 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuksen sisältö Lentomeluvyöhykkeet SIO:n toiminta L DEN Mittakaava 1: 000 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) HOPL Lauri Hopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 08 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

22 ± ,237 m K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö Mittakaava Kauhavan lentokenttä Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh : Lentomeluvyöhykkeet Kovaäänisin kone ( ) LAMAX Suunn.ala Työnumero AKU Piirustusno Tiedosto Muutos 09 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Piirt. Tark. HOPLHopeakivi Lauri JHOS J. Hosiokangas Päiväys km

23 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Lentoreitit Rakennustoimenpide Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuslaji Piirustuksen sisältö Lentoreitit Juokseva no Mittakaava 1: 000 Heko Lasku Nousu Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Lauri HOPLHopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 10 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km

24 ± K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juokseva no Rakennuskohteen nimi ja osoite Kauhavan lentokenttä Piirustuksen sisältö Lentoreitti Hinaus Mittakaava 1: 000 Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Lauri HOPLHopeakivi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala AKU Piirustusno 11 Piirt. Työnumero Tark. JHOS J. Hosiokangas Tiedosto Muutos Päiväys , km