Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011

Transkriptio

1 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011 Finavia Oyj

2 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011 Leskelä T., Linnanto T., Viinikainen M. Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Finavia Oyj, Vantaa , 10 s. + liitekartat, 9 s. TIIVISTELMÄ Vuoden 2011 lentokonemeluselvitys perustuu toteutuneisiin liikennemääriin ja lentoreittien sijainteihin. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 2005 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Finavia soveltaa tässä selvityksessä ECAC:in laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta verrattuna ennen vuotta 2005 laskettuihin melualueisiin. Vuonna 2011 melulaskennoissa käytetty lentokoneiden operaatiomäärä oli noin ja vuositasolla vuorokauden keskimääräinen operaatiomäärä oli 531. Operaatioiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin 11 prosentilla, joka kuvasti vielä vuoden 2010 aikana vaikuttaneen taloudellisen taantuman taittumista. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys, kiitoteiden käyttörajoitukset öisin, lentoonlähtöreittien suunnittelu asutus huomioon ottaen ja eri lentokonetyyppejä koskevat melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Helsinki-Vantaalla aloitettu lähestymisten melunhallintaprojekti jatkui, mutta tässä raportissa esitettyihin melualueisiin sen vaikutuksia ei ollut vielä tarkoituksenmukaista huomioida. Sisällysluettelo TAUSTAA MELUSELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT AIEMMAT SELVITYKSET JA ENNUSTEET... 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄN KEHITYS OPERAATIOT JA NIIDEN JAKAUTUMINEN LENTOREITIT JA LENTOMENETELMÄT MELUNHALLINTASUUNNITELMA JA -TOIMENPITEET KIITOTIET JA KIITOTEIDEN KÄYTTÖPERIAATTEET... 4 LIIKENNEAINEISTO LIIKENTEEN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMIEN LIIKENTEEN MÄÄRÄ KIITOTEITTÄIN KONETYYPPIJAKAUMA VUONNA LENTOREITIT... 6 MELULASKENNAT LASKENTAMENETELMÄ LENTOKONEMELUN TUNNUSLUVUT LASKENTATULOKSET JA MELUALUEIDEN ASUKASMÄÄRÄT... 8 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 VIITTEET LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1: Lentokonemelun indikaattorina on Suomessa käytetty 1980-luvulta alkaen L den -tasoa. Se on vuorokauden keskiäänitaso, jossa lentokoneiden aiheuttamia melutasoja klo painotetaan +5 db ja klo 22 7 painotetaan +10 db. Kyseinen meluindikaattori on käytössä myös ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä. Lisäksi on laskettu painottamaton päiväajan klo 7-22, yöajan klo 22 7 ja koko vuorokauden keskiäänitaso. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2011 oli noin asukasta vuoden 2009 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 64 km 2. Asukasmäärän ja pinta-alan pieneen kasvuun (v asukasta ja 58 km 2 ) vaikutti eniten operaatiomäärien kasvaminen. Kiitotie 2 oli kunnostustöiden vuoksi kesäkuussa yhden viikon kokonaan suljettuna. Kiitotie 1 oli kokonaan suljettuna kesä-heinäkuun vaihteessa kolme viikkoa ja tämän jälkeen puolitoista viikkoa vain päiväaikaan käytössä. Kiitoteiden kunnostustöillä ei ollut merkittävää vaikutusta melualueiden muodostumiseen. Vuoden 2011 tuulensuuntajakautumat poikkesivat merkittäväsri pitkän ajan keskiarvoista. Etelän ja lännen puoleisten tuulien osuudet olivat merkittävästi pitkäaiaisia keskiarvoja suuremmat. Tämä johti 22-suuntaisten kiitoteiden normaalia suurempaan käyttöön. Vuodesta 2000 lähtien melualueen pinta-ala on pienentynyt noin neljänneksen. Finavia Oyj

3 2(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna TAUSTAA 1.1 Meluselvityksen lähtökohdat Tämä selvitys koskee lentokoneiden melun leviämistä vuonna Selvitys perustuu toteutuneeseen tilanteeseen. Laskenta on tehty käyttäen koko vuoden liikennetietoja ja kiitoteiden käyttösuhteita. Melulaskennassa ei ole huomioitu helikoptereita eikä ilmavoimien Hornet ja Hawk koneita, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikenteestä oli noin 0,1 %. Melualueita on verrattu graafisesti vuosien 1990 ja 2010 toteutuneiden tilanteiden selvityksiin /1/, /19/ ja ympäristölupahakemuksen liitteenä olleeseen verhokäyrän ja kehitystilanteen 2025 yhdistelmäkäyrään /16/sekä numeraalisesti aiempiin selvityksiin /1/, /6/, /10/, /11/, /13/, /14/, /15/, /17, /18/ ja /19/. Melun leviämisen kannalta merkittävimpiä muuttujia peräkkäisten vuosien välillä ovat lentoasemalla tai kiitoteillä tehtävät korjaustyöt sekä sääolosuhteet (lähinnä vallitsevat tuulet), jotka vaikuttavat kiitoteiden käytettävyyteen ja kiitoteiden valintaan. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valintamahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Lisäksi konekaluston ja operaatiomäärien vuorokaudenaikojen muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia melun leviämiseen. Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC julkaisi vuonna 2005 suosituksen lentokoneiden melun uudesta laskentamenetelmästä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO julkaisi saman sisältöisen ohjeistuksen vuonna Merkittävin menetelmämuutos koskee melun sivuttaisvaimennuksen laskentaa. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia aiemmilla menetelmillä tehtyihin selvityksiin. Vuonna 2008 laadittiin ympäristölupahakemuksen liitteeksi selvitys Lentokoneiden melu kehitystilanteessa Ilmailulaitos Finavia A3/2008 /16/. Selvitys pohjautuu kolmen kiitotien järjestelmän toiminnallisuudesta saatuihin kokemuksiin vuoden 2002 jälkeen. Työssä on lisäksi tehty täysin uusi liikenne- ja konekalustoennuste vuoteen 2025 saakka sekä huomioitu kysynnän tuntijakauman arvioidun muutoksen heijastuminen kiitoteiden käyttöön. Ilmailulaitos Finavia on todennut pitävänsä selvityksen A3/2008 liitekarttaa 6 parhaimpana aineistona käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. 1.2 Aiemmat selvitykset ja ennusteet Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmannelle kiitotielle annettiin sijoituslupa Sijoituslupahakemusta varten tehdyn meluselvitysraportin /1/ sisältämä ennuste vuodelle 2010 päivitettiin vuonna 1994 laskentamenetelmien lähtötietojen uudistuksen vuoksi /2/. Sijoitusluvassa edellytettiin nykyisen kiitotiejärjestelmän meluntorjuntasuunnitelman laatimista vuoden 1995 loppuun mennessä ja selvityksen ulottamista kattamaan kolmen kiitotien järjestelmä uuden kiitotien käyttöönottoon mennessä. Teoreettiseen lentoreittiaineistoon perustuva Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma /3/ valmistui helmikuussa 1994 ja yöajan operaatiotaparajoitusten toteutumista ja niiden meluvaikutuksia koskeva selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset 1995 /4/ toukokuussa Kesäkuussa 1999 valmistui vuotta 1998 koskenut meluselvitys /5/, jonka laatimisessa ensimmäistä kertaa hyödynnettiin lentokoneiden reittien ja melun seurantajärjestelmän (GEMS) taltioimia tietoja toteutuneista lentoreiteistä. Joulukuussa 2000 julkaistiin melunhallintasuunnitelman osana vuoden 2000 melutilanteen selvitys, jossa tarkasteltiin vuoden 2000 ilmatilaa ja vuosien vaihteen liikennemääriä /6/. Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektiin (HelKo) liittyvä melunhallintasuunnitelman raportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta /7/ valmistui joulukuussa Työ perustuu etukäteisarvioihin kolmen kiitotien käytön toiminnallisuudesta. Vuoden 2020 tilanteen laskennassa havaittua teknistä virhettä koskeva korjausmuistio /8/ jaettiin viranomaisille kesäkuussa Melunhallintasuunnitelmaraportista saatujen lausuntojen ja kommenttien pohjalta vuoden 2020 tilannetta tarkasteltiin uudelleen, ja sitä koskeva melunhallintasuunnitelman täydennysraportti Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi /9/ valmistui joulukuussa 2002 ja siinä on esitetty ns. melun verhokäyrä. Vuosien toteutuneet tilanteet /11/, /13 15/ ja /17 19/ on selvitetty erikseen Finavia Oyj

4 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (10) 2 LENTOASEMAN TOIMINTA JA LIIKENNE 2.1 Liikennemäärän kehitys Lentoaseman kokonaisoperaatiomäärä vuonna 2011 oli noin operaatiota (operaatio = lentoonlähtö tai laskeutuminen). Operaatiomäärästä noin oli liikenneilmailun, 200 yleisilmailun, sotilasilmailun ja muun ilmailun operaatioita. Helikoptereiden operaatiomäärä oli noin Melualueiden laajuuden kannalta tärkeimmän, liikenneilmailun operaatioista noin 30 % suuntautui kotimaahan ja 70 % ulkomaille. Vuoden 2010 liikenneilmailun operaatioihin verrattuna kotimaan operaatiomäärä kasvoi 11,5 % ja ulkomaan operaatiomäärä kasvoi 11,8 %, jolloin liikenneilmailun kokonaisoperaatiomäärä kasvoi kaikkiaan 11,8 %. Vuonna 2011 matkustajamäärä kasvoi 15,4 % noin 14,9 miljoonaan matkustajaan. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty liikenneilmailun liikenteen kehitys vuosina operaatio- ja matkustajamäärän suhteen sekä muutos edelliseen vuoteen. Matkustajien määrä on lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien, mutta kysyntä väheni vuoden 2001 jälkeen, mihin vaikutti merkittävästi mm. syyskuun 2001 tapahtumat. Vielä vuonna 2003 matkustajien ja operaatioiden määrä oli vähäisempi kuin vuonna Vuoden 2003 jälkeen matkustajien lukumäärä on kasvanut nopeammin kuin operaatioiden määrä, koska osin lentojen täyttöaste on ollut parempi ja osin operaattorit ovat käyttäneet aiempaa suurempia lentokoneita. Vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman johdosta vuoden 2009 operaatioiden ja matkustajien määrät vähenivät vuoteen 2008 verrattuna. Vuoden 2010 matkustaja- ja operaatiomäärät jäivät Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttamien tuhkapilvien ja syksyisen lentohenkilökunnan lakon vuoksi lähes vuoden 2009 tasolle, vaikka pahin taloustaantuman aiheuttama alentuma olikin jo ohitettu % LIIKENNEILMAILUN OPERAATIOMÄÄRÄN KEHITYS % 3 % 7 % 0 % 5 % 2 % Kuva 1. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenneilmailun operaatiomäärän kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina Kansainvälisellä säännöllisellä liikenteellä tarkoitetaan ulkomaan reittiliikennettä. 2 % -7 % 0 % Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne 12 % % -4 % 1 % 11 % Kuva 2. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärien kehitys ja vuosittainen muutos (%) vuosina % 2.2 Operaatiot ja niiden jakautuminen Kuvassa 3 on esitetty laskeutumisten ja lentoonlähtöjen jakauma vuonna Lentoonlähdöissä vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 7-10 ja iltapäivällä klo välisinä aikoina. Laskeutumisissa vilkkaimmat tunnit ovat klo sekä illalla klo Iltapäivälle on tyypillistä kuljetustarjonnan logistiikasta johtuva voimakas laskeutumis- ja lentoonlähtöaaltojen peräkkäisyys. Tämä kysynnän nopeasti muuttuva painotus on hyvin vaativaa lentoaseman kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta. Liikenteen kysynnän ns. huipukkuus kasvanee edelleen operaattoreiden liiketoimintastrategioista johtuen :00-0:59 MATKUSTAJAMÄÄRIEN KEHITYS VUOSINA % 8 % 2 % -6 % 2 % :00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 Kotimaan liikenne Kansainvälinen säännöllinen Kansainvälinen tilausliikenne 4:00-4:59 5:00-5:59 LENTOONLÄHDÖT JA LASKEUTUMISET TUNNEITTAIN :00-6:59 7:00-7:59 8:00-8:59 9:00-9:59 10:00-10:59 lentoonlähdöt 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 laskeutumiset 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 15 % 23:00-23:59 Kuva 3. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoonlähtöjen ja laskeutumisten määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2011 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). Finavia Oyj

5 4(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2011 Kuvassa 4 on esitetty Helsinki-Vantaan lentoaseman vuositasolla keskimääräisen päivän operaatioiden kokonaismäärät tunneittain. Operaatioiden määrä yöllä klo 0 6 välisenä aikana on pieni klo 1 jälkeen. Operaatioiden määrä nousee nopeasti aamulla klo 6 jälkeen noin 20 operaatioon tunnissa ja vilkkain aamujakso ajoittuu klo 8 alkavalle tunnille, jolloin on jo 34 operaatiota tunnissa. Keskipäivällä liikenne on vähäisempää klo 14 asti, jonka jälkeen alkaa iltapäivän voimakas kysyntäjakso, joka kestää aina klo 18 asti. Tämän jälkeen operaatioiden määrät vähenevät kohti vuorokauden vaihdetta lukuun ottamatta klo välillä olevaa laskeutuvien koneiden aaltoa. Nämä lennot ovat logistisesti hyvin tärkeitä. Ne ovat pääasiassa Euroopan kohteista työpäivän päätteeksi Suomeen lähteviä koneita, jotka lentoajan sekä Manner-Euroopan ja Suomen välisen aikaeron vuoksi laskeutuvat klo 22 jälkeen. Operaatioiden kokonaismäärien kannalta vilkkaimmat tunnit ovat aamulla klo 8-9 ja iltapäivällä klo välisenä aikana. tai laskeutumissektorissa, että eri kiitoteiden turvallisen käytön suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on, liikennetilanne ja lentoturvallisuus kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen, käyttää melunhallinnan kannalta hyviä kiitoteitä. 2. Kiitoteiden käyttökiellot. Kiitotietä 15 ei käytetä yöllä lentoonlähtöihin eikä kiitotietä 33 laskeutumisiin, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 3. Lentoonlähtöreittien suunnittelu. Lentoonlähtöreitit on suunniteltu ottaen huomioon asutus lentoaseman lähialueilla. Suunnittelun periaatteet on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa. 4. Melurajoitukset eräillä lentoonlähtöreiteillä. Finavia on asettanut selvitystensä perusteella ohjeet melutasoista, jotka lentokoneiden on täytettävä voidakseen käyttää eräitä lentoonlähtöreittejä. 5. Lentoonlähtömelumaksu suihkukoneille yöaikana :00-0:59 1:00-1:59 2:00-2:59 3:00-3:59 4:00-4:59 5:00-5:59 6:00-6:59 7:00-7:59 OPERAATIOT TUNNEITTAIN :00-8:59 9:00-9:59 10:00-10:59 11:00-11:59 12:00-12:59 13:00-13:59 14:00-14:59 15:00-15:59 16:00-16:59 17:00-17:59 18:00-18:59 19:00-19:59 20:00-20:59 21:00-21:59 22:00-22:59 23:00-23: Kiitotiet ja kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla on käytössä kolme kiitotietä, joista kiitotiet 1 ja 3 ovat yhdensuuntaiset ja kiitotie 2 risteää kiitotietä 1. Kiitoteiden numerointi on esitetty kuvassa 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden käytön ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti lentoonlähtökiitotie on valittu ensisijaisuusjärjestyksessä 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15. Laskeutumisissa ensisijaisuusjärjestys on rinnakkaiskäytön ulkopuolella 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin käytettävät kiitotiet vaikuttavat toisiinsa L 04R 15 22R 22L lentoonlähdöt laskeutumiset Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentoaseman operaatioiden määrä vuorokauden eri tunteina vuonna 2011 (vuosikeskiarvo, kaikki operaatiot). Kiitotie3 Kiitotie1 Kiitotie3 Kiitotie1 Kiitotie2 Kiitotie2 2.3 Lentoreitit ja lentomenetelmät Vuoden 2010 marraskuun lopussa julkaistiin lentoonlähtöreittien (SID) määrittely, joka perustuu RNAV-navigointitekniikkaan. RNAV-reitit määritellään satelliittinavigointiin perustuvina reittipisteinä, jolloin julkaistun reitin ei tarvitse olla sidottuna maassa olevien suunnistuslaitteiden suuntasäteeseen. Tavoitteena RNAV-reittien julkaisulla on saavuttaa ilma-alusten maantieteellisesti tarkempi reitin seuranta ja edesauttaa reittisuunnittelua asutuksen suhteen. Tarkemmin RNAV-navigointitekniikkaa on selostettu lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/. Julkaistut reitit ovat nähtävissä Finavian internetsivuilla 22R 04L 22L 04R 15 Kuva 5. Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoteiden numerointi Melunhallintasuunnitelma ja -toimenpiteet Lentoaseman melunhallintasuunnitelmassa /7/, joka valmistui joulukuussa 2001, käsitellään laajasti lentoaseman maantieteellistä sijoittumista suhteessa pääkaupunkiseudun asutukseen sekä silloin käytössä olleita ja suunniteltuja melunhallintatoimia. Tärkeimmät melunhallintatoimet ovat seuraavat: 1. Ensisijainen kiitoteiden käyttöjärjestys. Kiitoteitä käytetään rinnakkaiskäytön ulkopuolella ensisijaisuusperiatteen mukaisesti. Rinnakkaiskäytön aikana ensisijaisuus koskee rinnakkaiskiitoteiden käyttösuuntaa. Ensisijaisuusjärjestys huomioi sekä asutuksen kunkin kiitotien lentoonlähtö Finavia Oyj

6 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (10) 3 LIIKENNEAINEISTO Liikenteen määrä ja jakautumien Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli kaikiaan noin lentokoneiden ja helikoptereiden operaatiota. Tässä meluselvityksessä käytetty liikenneaineisto perustuu melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmä GEMS:n tallentamaan aineistoon. Lisäksi on käytetty Finavian liikennetietokantaan (Airport2020) tallennettuja liikennepäiväkirjan tietoja. Liikennetiedoista muodostettiin melulaskentaa varten vuotta 2011 koskeva Access-tietokanta. Vuoden 2011 kesällä tehtiin kunnostustöitä kaikilla kolmella kiitotiellä. Kiitotie 2 oli kokonaan suljettuna välisen ajan. Kiitoteitä 1 ja 3 kunnostettiin viiden viikon ajan juhannuksen jälkeen. Kiitotie 1 oli kokonaan suljettuna välisen ajan välisenä aikana kiitotiet 1 ja 3 olivat suljettuina vuorotellen ruuhka-ajan (klo 14 18) ulkopuolella. Kahdesta edellisestä vuodesta poiketen etelän- ja lännenpuoleisia tuulia oli pitkäaikaisiin keskiarvoihin nähden enemmän. Tällöin myös 22-suuntaisten kiitoteiden käyttö on ollut aiempaa yleisempää. Kuvassa 6 on esitetty tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina kymmenen asteen välein koko vuoden sääaineistosta vuodelta 2011 sekä vuosien keskiarvo. Tuuliaineisto perustuu GEMSjärjestelmään tallentuneisiin METAR-sanomiin. Järjestelmän lyhyistä katkoksista johtuen aineistosta puuttuu vuosittain muutamia vuorokausia. Kiitotiesuunnan 04 vastaisten tuulien ( O ) osuus vuonna 2011 oli 35 % ja vuosien keskiarvon osuus vastaavasti 42 %. Tuulen suunnat, prosenttia kokonaisajasta ,0% ,0% ,0% 50 4,0% 60 3,0% 70 2,0% 1,0% 0,0% suunnan vastaiset tuulet ( astetta) 3.2 Liikenteen määrä kiitoteittäin Vuoden 2011 laskennassa käytetty liikenteen määrä oli noin 265 laskeutumista ja lentoonlähtöä vuorokaudessa. Taulukossa 1 on esitetty laskennassa käytetyt keskimääräiset yhden vuorokauden lentoonlähdöt ja laskeutumiset yhteensä kiitoteittäin. Kiitotietä 22R käytetään ensisijaisena lentoonlähtökiitotienä ja kiitotietä 15 ensisijaisena laskeutumiskiitotienä. Vuonna 2011 kaikista lentoonlähdöistä 72 % ja yöaikaisista lentoonlähdöistä 78 % tehtiin kiitotieltä 22R ja kaikista laskeutumisista 42 % ja yöaikaisista laskeutumisista 57 % kiitotielle 15. Liikenteen vuorokaudenaikojen suurimmat muutokset vuoteen 2010 nähden olivat yöaikaan kiitotielle 22L laskeutuneiden määrän kasvu sekä ilta-aikaan kiitotielle 04L laskeutuneiden määrän väheneminen. Kiitotien 04R lentoonlähtöjen selvä väheneminen oli jakaantutunut tasaisesti vuorokauden aikojen välillä mutta kiitotie 22L lentoolähtöjen yöaikainen osuus oli merkittävästi vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna. Taulukko 1. Lentokoneiden kokonaisliikennemäärät vuoden 2011 toteutuneessa tilanteessa, erikseen lentoonlähdöt (DEP) ja laskeutumiset (ARR). keskimäärin kpl/vrk osuus DEP Päivä Ilta Yö Yht. DEP Päivä Ilta Yö Yht. 04L L 0.0% 0.0% 0.3% 0.1% 04R R 17.6% 15.6% 16.5% 17.2% % 2.0% 2.2% 2.9% 22L L 7.6% 6.7% 2.1% 6.9% 22R R 70.5% 75.6% 77.6% 71.8% % 0.1% 1.2% 1.0% Yht Yht % 100.0% 100.0% 100.0% keskimäärin kpl/vrk osuus ARR Päivä Ilta Yö Yht. ARR Päivä Ilta Yö Yht. 04L L 12.7% 13.4% 15.4% 13.4% 04R R 6.5% 2.7% 1.3% 4.7% % 55.6% 57.0% 42.3% 22L L 39.5% 27.0% 25.3% 34.3% 22R R 6.0% 0.5% 0.4% 3.9% % 0.8% 0.6% 1.5% Yht Yht % 100.0% 100.0% 100.0% vuosien keskiarvo 2011 Kuva 6. Tuulen suuntien aikaosuudet prosentteina koko vuoden sääaineistosta vuodelta 2011 ja vuosien keskiarvo. Finavia Oyj

7 6(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Konetyyppijakauma vuonna 2011 Vuonna 2011 Helsinki-Vantaan lentoasemalla kävi noin 160 erilaista konetyyppiä, jotka on huomioitu melulaskennassa. Vuositasolla kolme yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa (A320-sarja, E170/190 ja ATR 72/45) edustivat noin 59 % ja 10 yleisintä konetyyppiä tai -sarjaa noin 87 % kaikista operaatioista. Laskennoissa konetyypit on meluominaisuuksiensa perusteella jaettu 64 laskennassa käytettävään konetyyppiin. Taulukossa 2 on esitetty lentokoneiden liikenteen jakautuminen konetyyppiryhmiin vuonna A320-sarjan koneiden operaatiomäärä kasvoi 10 %, joka vastaa noin operaation lisäystä vuositasolla ja noin 13 operaation lisäystä vuorokaudessa. Blue1:n käyttämän suihkumatkustajakone B712:n operaatiot kasvoivat edellisen vuoden noin operaatiosta operaatioon. Finnair Oyj:n laajarunkokoneiden yhteisoperaatiomäärä kasvoi n operaatiolla vuodessa, mutta prosentuaalinen osuus on edelleen vain n. 4 % kokonaisliikenteestä. Pääsääntöisesti Flybe Nordicin käyttämien potkuriturbiinikoneiden ATR72 ja ATR45 operaatiomäärät kasvoivat yhteensä noin 18 %. Taulukko 2. Vuoden 2011 toteutuneen tilanteen lentokonetyyppien jakauma. Helsinki-Vantaan lentoasema 2011 toteutunut Konetyypit tarkastelujaksolla Operaatioita vuodessa Oper/vrk osuus % A320 -sarja, suihkumatkustajakone % ATR72, 2-moott. potkuriturbiinikone % Embraer E190, suihkumatkustajakone % B737 -sarja, suihkumatkustajakone % Embraer E170, suihkumatkustajakone % B712 suihkumatkustajakone % AT45, 2-moott. potkuriturbiinikone % Muut suihkumatkustajakoneet % Avro Regional Jetlines 85, suihkumatkustajakone % B757 -sarja, suihkumatkustajakone % A , suhkumatkustajakone % 2-moott. potkuriturbiinikoneet % A , suihkumatkustajakone % Fokker 50, 2-moott. potkuriturbiinikone % SF340, 2-moott. potkuriturbiinikone % MD80 -sarja, suihkumatkustajakone % 1-moott. potkuriturbiinikoneet % F100, suihkumatkustajakone % MD11, suihkumatkustajakone <1% 1-mäntämoott. potkurikoneet 168 <1 <1% 2-mäntämoott. potkurikoneet 162 <1 <1% Embraer E145, suihkumatkustajakone 108 <1 <1% 3+ -moott. potkuriturbiinikoneet 18 <1 <1% Muut 2 <1 <1% Yhteensä % 3.4 Lentoreitit Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen lentokonemelun laskennassa käytetyt lentoreitit on määritelty melun ja lentoreittien monitorointijärjestelmän (GEMS) keräämän tiedon avulla. Koneet jaettiin laskennassa käytetyille lentoreiteille toteutuneiden lentoreittien mukaisesti. Laskennoissa lentoreittejä käytetään moninkertainen määrä ilmailukäsikirjassa (AIP) julkaistuihin reitteihin nähden, jotta reittien toteuma voitaisiin kuvata mahdollisimman kattavasti. Vuoden 2005 jälkeen käsittelyssä on hyödynnetty systemaattisesti GEMS-järjestelmän mahdollisuuksia luokitella toteutuneita lentoreittejä. Lentoonlähtevien koneiden laskentareitin luomiseen vaikuttivat käytetty kiitotie, lentoreitin suuntautuminen kentän läheisyydessä sekä useimmissa tapauksissa myös lähestymislennonjohdon alueen (TMA) ulosmenoportti. Kullekin laskentareitille on määritetty toteutuneiden lentoreittien mukaisesti hajonta ja liikenteen määrällinen jakautuminen tämän hajonnan sisällä. Lentoonlähtö- ja laskeutumisreittien hajonnat tarkistettiin vuoden 2011 toteutuneiden hajontojen mukaisiksi merkittävimmillä reiteillä. Liikenteen hajonta määritettiin edustavasta otoksesta toteutuneiden lentojen lentoratoja (noin 200) ja lentojen lukumäärän painottuminen hajonnan sisällä määritettiin maalis- toukokuun aineistosta. Hajonta kunkin laskentareitin sisällä voi vaihdella merkittävästi eri etäisyyksillä kiitotiestä. Tämän raportin ja siihen liittyvien laskentojen on tarkoitus antaa luotettava kuva siitä kuinka laajan L den 55 db melualueen Helsinki-Vantaan lentoasemalla operoivat lentokoneet aiheuttavat vuosittain. Tästä syystä lentojen määrän painottuminen laskentareitille määritetyn hajonnan sisällä on määritetty siltä maantieteelliseltä alueelta, jossa L den 55 db melutaso kokemuksen mukaan ylittyy tai vastaa muuten parhaiten reitin toteutunutta liikenteen painottumista sillä alueella jolla on merkitystä 55 db melualueen syntyyn. Laskennassa käytettyjen lentoonlähtöreittien lukumäärä erityisesti tärkeimmässä lentoonlähtösuunnassa on suuri, jotta toteutunut liikenne saadaan kuvattua tarkasti. Laskennassa käytetyt lentoonlähtöreitit on esitetty kiitoteittäin liitekartoissa 1 ja 2 ja laskeutumisreitit liitekartassa 3. Lentoreittikarttojen pohjakarttana on käytetty GEMS:n avulla tuotettua lentoreittien tiheyskarttaa. Reittitiheyskartan avulla on pyritty havainnollistamaan liikenteen maantieteellistä sijoittumista, jota laskentareiteillä ja niihin sisällytetyllä hajonnalla on pyritty kuvaamaan. Liitekartoissa reittitiheys on esitetty koko vuoden 2011 toteutuneista lennoista. 4 MELULASKENNAT 4.1 Laskentamenetelmä Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC uudisti vuonna 2005 suosituksensa lentokoneiden melun laskentamenetelmästä. Uusi suositus on ECAC Doc 29, 3rd edition Report on Standard Method of Computing Noise Contours around Civil Airports /12/. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO ympäristökomitea CAEP omaksui saman suosituksen vuonna Finavian vuodesta 1993 käyttämää DANSIM laskentaohjelmistoa ei ole päivitetty vastaamaan uusia laskentamenetelmiä. Tästä syystä Finavia on soveltanut vuodesta 2005 alkaen Yhdysvaltain ilmailuviraston FAA:n toimeksiannosta kehittämää INMohjelmistoa, joka sisältää uudet laskentamenetelmät. Tässä laskennassa käytetty INM-ohjelmiston versio 7.0c on virallisesti julkaistu tammikuussa Merkittävin muutos ECAC Doc 29 3rd edition laskentamenetelmässä koskee melun leviämistä lentokoneen lentoradasta sivusuuntaan. Menetelmä arvioi, että koneista, joissa moottorit on kiinnitetty siipiin, melu leviää sivusuuntaan aiempaa laajemmalle. Käytännössä melualue tämän vuoksi levenee sekä lievästi pitenee. Koneet, joissa moottorit on kiinnitetty runkoon, lasketaan kuten aiemmin. Lisäksi melun sivuttaisleviämisen arvioimisessa otetaan huomioon lentokoneen kaartamisen geometria (bank angle) suhteessa laskentapisteeseen. Laskennoista saadut tulokset on siirretty ArcGIS-ohjelmaan, jolla on analysoitu melualueilla asuvien asukkaiden lukumäärä ja tuotettu tuloskuvat. Ohjelmiston soveltamisessa on käytetty seuraavia menettelyjä: Finavia Oyj

8 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (10) 1. Tietopankkina, johon lentokoneiden melutiedot, tehoasetukset, nopeudet ja korkeudet perustuvat, on pääosin käytetty Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n INM7.0 tietokantoja sekä Euroopan lennonvarmistuspalvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavan laitoksen Eurocontrol:n ylläpitämää Aircraft Noise and Performance (ANP) tietokantaa. 2. Keskeisimmille Helsinki-Vantaalla vuonna 2011 operoineille konetyypeille on luotu lentoonlähtöprofiilit ja tietokannan tarjoamia lähtöarvoja on muutettu ja tarkennettu perustuen GEMSjärjestelmän tuottamaan informaatioon. Koneille, joiden kuvausta ei tietokannoista löydy, on luotu substituutit lähinnä vastaavasta koneesta ja kone on sovitettu GEMS:n tuottamaan informaatioon. Tärkeimmille konetyypeille on tarkistettu toteutunut lentoonlähtömassa operaattorin toimittamiin tietoihin perustuen. Käyttämällä laadittuja tutkadata-analyysityökaluja toteutuneet lentoprofiilit on keskiarvoistettu ja profiileille on estimoitu toteutuneet tehoasetukset. Näin toimittiin laskennan koneiden A319, A320, A321, ATR72, B757, E170, E190 ja MD11 osalta. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 59 % lentoonlähdöistä. 4.2 Lentokonemelun tunnusluvut Raportissa on laskettu vuoden 2011 toteutuneen tilanteen melun päivä-ilta-yö -melutaso L den, sekä yö- ja päiväajan painottamattomat keskiäänitasot, L Aeq(22 07) ja L Aeq(07 22). Lisäksi on laskettu koko vuorokauden painottamaton keskiäänitaso L Aeq24h. L den - taso on melun painotettu keskiäänitaso (den = day -evening-night), jossa ilta-ajan, klo 19 22, melutapahtumia on painotettu + 5 db ja yöajan, klo 22 07, melutapahtumia +10 db. Painotus vastaa ilta-ajan liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja yöajan liikennemäärän kertomista tekijällä Suurelle osalle lentoasemalla vierailevista koneista on laadittu lentoonlähtöprofiili perustuen GEMS-tutkadataan käyttäen lentoonlähtömassana tietokannan oletuslentoonlähtömassaa. Näin toimittiin koneiden , , , A340, ATR45, RJ85, BAE300, E145, MD82, MD83 ja SF340 osalta. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 20 % lentoonlähdöistä. 4. Koneille jotka eivät olleet primäärisiä melualueiden määräytymisen kannalta, mutta joille kuitenkin löytyi INM7.0:n tietokannasta lentoonlähdöille standardiprofiilit, sovellettiin tietokannan tarjoamia profiileita ja melutietoja. Vastaavasti, jos konetta ei ollut INM7.0 tietokannassa, arvioitiin koneelle lähinnä vastaava korvaava kone ja käytettiin sitä kuvaamassa puuttuvaa konetta. Näin saatiin laskennassa operaatiomäärät ja lentoonlähtöprofiilit 120 koneelle. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 21 % lentoonlähdöistä. 5. Laskeutumisissa on merkittävimmille konetyypeille määritetty Helsinki-Vantaalla toteutuneet profiilit. Profiileihin on määritetty 2000 jalan korkeudessa vaakalennossa lennettävä hidastussegmentti ennen kolmen asteen loppuliukukulmassa tehtävää kiitotien lähestymistä. Nopeusprofiili ja koneen lentoasu (esim. siipilaippojen säätö, laskeutumistelineet) voivat poiketa INMtietokannan oletuksista, joten Helsinki-Vantaalla keskimäärin toteutuneet laskeutumisprofiilit on luotu GEMS:n tuottaman profiili- ja äänitasotietojen perusteella koneille A319, A320, A321, A330, A340, ATR72, B , CRJ1, CRJ2, CRJ7, E170/190, E145, GLEX, F100, MD11 ja ATR45. Vuonna 2011 nämä koneet kattoivat 75 % laskeutumisista. Muille koneille on käytetty INM7.0 tietokannan tarjoamia standardiprofiileja. 6. Laskennassa käytettiin samoja profiili- ja meluaineistoja kuin vuoden 2010 melualuelaskennoissa. 7. Helikopterit ja ilmavoimien Hornet ja Hawk operaatiot on jätetty laskelmien ulkopuolelle. 8. Ilman absorptio vastaa INM-ohjelmiston käyttämässä meluaineistoissa referenssitilannetta. 9. Sivuttaisvaimennus (lateral attenuation) on laskettu ECAC:n Doc 29 3rd edition menetelmän mukaisesti (kuvattu myös standardiksi SAE AIR-5662). Laskenta-alueen maanpinnan oletetaan olevan tasainen ja pehmeä ja kiitoteiden korkeustasolla. Vesistöjen vaikutusta äänen etenemiseen ei ole otettu huomioon. Finavia Oyj

9 8(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Laskentatulokset ja melualueiden asukasmäärät Vuoden 2011 toteutuneen tilanteen mukaiset L den -melualueet on esitetty liitekartassa 4. Painottamaton koko vuorokauden keskiäänitaso L Aeq24h on esitetty liitekartassa 5. Päiväajan keskiäänitasot, L Aeq(07 22) on esitetty liitekartassa 6 ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq(22 07) on esitetty liitekartassa 7. Taulukossa 3 on esitetty asukasmäärät ja melualueiden pinta-alat L den 5 db:n välein alkaen 55 db ja L night alkaen arvosta 50 db. Asukasmäärät on laskettu Tilastokeskuksen vuoden 2009 loppua edustavasta hehtaariruutu-aineistosta. Melualueilla asuvien määrän lisääntymiseen vaikutti vain hieman uudemman asukasmääräaineiston käyttäminen. Taulukko 3. Melualueilla asuvien lukumäärät ja pinta-alat vuonna Kunkin melualueen tulos sisältää suurempien melutasojen alueiden tulokset. Tulokset on pyöristetty. Vuoden 2011 kesällä tehtiin kunnostustöitä kaikilla kolmella kiitotiellä. Kiitotie 2 oli kokonaan suljettuna välisen ajan. Kiitoteitä 1 ja 3 kunnostettiin viiden viikon ajan juhannuksen jälkeen. Kiitotie 1 oli kokonaan suljettuna välisen ajan välisenä aikana kiitotiet 1 ja 3 olivat suljettuina vuorotellen ruuhka-ajan (klo 14 18) ulkopuolella. Vuoden 2011 tuuliolosuhteet ovat kohottaneet 22-suuntaisten kiitoteiden käyttöä suuremmiksi kuin vuonna Tämä näkyy kiitotien 22L lasketumislinjan melualueen pidentymisenä ja selvästi myös kiitotie 22R:n lentoonlähtöjen aiheuttamana melualueen laajentumisena. Vastaavasti kiitotie 04L:n laskeutumislinjan melualue on lyhentynyt vuoteen 2010 verrattuna. Liitekartassa 9 on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä olleessa Lentokoneiden melu kehitystilanteessa 2025 /16/ karttaliitteessä 9 määritetty melun ennustekäyrän ja verhokäyrän (kts. 1.2) yhdistelmäkäyrä sekä vuosien 1990 ja 2011 melualueet. Ennusteita ja toteutuneita tilanteita verrattaessa tulee huomioida, että ennustelaskennat perustuvat useiden vuosien keskiarvoisiin tuuliolosuhteisiin L den >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km L night /L Aeq(22-07) >50 db >55 db >60 db >65 db >70 db Asukasmäärä kpl Pinta-ala km <1 Vuonna 2011 yli 55 db (L den ) melualueella asui noin asukasta joista noin asui yli 60 db ja 130 yli 65 db melualueella. Yli 70 db melualueella ei asunut yhtään asukasta. Vuonna 2011 yli 50 db L night -alueella asui yhteensä asukasta. Näistä asukkkaista 290 asui yli 55 db melualueella. Yli 60 db L night melualueella asui 8 asukasta. L den -melualueen laskennassa käytettävä ilta- ja yöliikenteen voimakas painotus (kts. 4.2) havainnollistuu tarkastelemalla liitekartassa 4 esitettyä L den -melualuetta ja liitekartassa 5 esitettyä painottamatonta L Aeq24h -melualuetta. Painotuksen vaikutus melualueeseen on yli 5 db yöaikaan ensisijaisesti käytettävän kiitotie 15:n laskeutumissuunnassa ja 55 db melualueen pinta-ala kasvaa yli kaksinkertaiseksi painotuksen johdosta. Vuoden 2011 toteuman vertaaminen kaikkiin aiempiin selvityksiin lukuun ottamatta vuosien toteumaa koskeneita selvityksiä on tehtävä muistaen, että laskentamenetelmä on uudistunut. Melualueet eivat ole yksityiskohtaisesti vertailukelpoisia. Liitekartassa 8 on esitetty vuosien 2010 ja 2011 melualueet L den 55 db. Vuoden 2011 toteutuneessa tilanteessa melualueen L den yli 55 db laajuus on noin 64 km 2 ja se on siten pinta-alaltaan hieman laajempi kuin vuoden 2010 toteutunut melualue (58 km 2 ). Lisäksi se on noin neljänneksen pienempi kuin vastaava melualue vuonna 2000 laskentamenetelmän muutoksesta huolimatta. Tähän vaikuttaa erityisesti lentoyhtiöiden pitkään jatkunut konekaluston uudistaminen vähämeluisammaksi Finavia Oyj

10 Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna (10) Taulukossa 4 on esitetty melualueiden L den >55 db pinta-alat ja asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina Kuvassa 7 on esitetty melualueiden asukasmäärän kehitys pylväsdiagrammina. Taulukko 4. L den >55 db melualueiden asukasmäärät eri toteumatilanteissa vuosina Vuosien analyyseissä on käytetty vuoden 2003 väestötietoja, vuosien analyyseissä vuoden 2006 väestötietoja ja vuoden analyysissä vuoden 2009 väestötietoja. Aiemmat analyysit perustuvat vuoden 1999 väestötietoihin. Laskentatilanne Alue, Asukkaat, km 2 kpl Lisätiedot Deltan uusintalaskenta Deltan uusintalaskenta perustilanne DC 9 hushkitattuna Toteutunut 2003, Toteutunut 2004, , (as.aineisto 2003) 2005* Toteutunut 2005 (A3/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj * Toteutunut 2006 (A4/2007), ECAC Doc29 3rd ed. Korj * Toteutunut 2007 (A2/2007), ECAC Doc29 3rd edition 2008* Toteutunut 2008 (A4/2009), ECAC Doc29 3rd edition 2009* Toteutunut 2009 (A3/2010), ECAC Doc29 3rd edition 2010* Toteutunut 2010 (A1/2011), ECAC Doc29 3rd edition 2011* Toteutunut 2011, , ECAC Doc29 3rd edition * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3 rd edition Asukasmäärä Lden>55dB alueella YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Euroopan siviili-ilmailukongressi ECAC sekä kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO ovat uusineet vuonna 2005 suosituksensa melualuiden laskentaa koskevista menetelmistä. Finavia soveltaa tässä selvityksessä uutta laskentamenetelmää, joka laajentaa melualuetta. Tästä syystä selvityksen tulokset eivät yksityiskohtaisesti ole vertailukelpoisia muihin kuin vuosia koskeviin toteutuneen tilanteen selvityksiin /13, 14, 15, 17, 18 ja 19/. Melualueen L den > 55 db asukasmäärä vuonna 2011 oli noin asukasta vuoden 2009 asukasmääräaineiston perusteella laskettuna. Melualueen pinta-ala oli noin 64 km 2. Melualueen laajeneminen vuoteen 2010 nähden johtui kokonaisliikenteen kasvusta. Suurin melualueen muotoon vaikuttava tekijä vuoteen 2010 nähden oli selvästi yleisemmät etelän- ja lännenpuoleiset tuulet. Liikenteen vuorokaudenaikojen suurimmat melualueisiin vaikuttaneet muutokset olivat yöaikaan kiitotielle 22L laskeutuneiden määrän kasvu sekä ilta-aikaan kiitotielle 04L laskeutuneiden määrän väheneminen. Kiitotien 22L lentoolähtöjen yöaikainen osuus oli merkittävästi vähentynyt vuoteen 2010 verrattuna. Lentokonekaluston kehitys vuonna 2011 jatkui siten, että A320-sarjan koneiden operaatiomäärä kasvoi 10 %, joka vastaa noin operaation lisäystä vuodessa. Blue1:n käyttämän suihkumatkustajakone B712:n operaatiot kasvoivat edellisen vuoden noin operaatiosta operaatioon. Finnair Oyj:n laajarunkokoneiden yhteisoperaatiomäärä kasvoi n operaatiolla vuodessa, mutta prosentuaalinen osuus on edelleen vain n. 4 % kokonaisliikenteestä. Pääsääntöisesti Flybe Nordicin käyttämien potkuriturbiinikoneiden ATR72 ja ATR45 operaatiomäärät kasvoivat yhteensä noin 18 %. Konekaluston kehitystä voidaan pitää hyvin positiivisena melun kannalta. Vuoden 2011 kesällä tehtiin kunnostustöitä kaikilla kolmella kiitotiellä. Kiitotie 2 oli kokonaan suljettuna välisen ajan. Kiitoteitä 1 ja 3 kunnostettiin viiden viikon ajan juhannuksen jälkeen. Kiitotie 1 oli kokonaan suljettuna välisen ajan välisenä aikana kiitotiet 1 ja 3 olivat suljettuina vuorotellen ruuhka-ajan (klo 14 18) ulkopuolella. Kiitoteiden kunnostustöiden ei voitu havaita vaikuttaneen koko vuoden liikenteestä laskettujen melualueiden muotoon koska kaikilla kiitoteillä oli ajoittaisia katkoksia vuoden aikana * 2006* 2007* 2008* 2009* 2010* 2011* Kuva 7. Melualueen L den > 55 db asukasmäärät toteutuneissa laskentatilanteissa. * Laskettu uudella laskentamenetelmällä ECAC Doc29 3rd edition. Finavia Oyj

11 10(10) Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna VIITTEET /1/ Plovsing B, Svane S.: Helsinki-Vantaa Airport Noise Exposure from 1990 to LI 451/92. Lyngby, /2/ Helsinki-Vantaa Airport Recalculation with INM Database 10. Delta Acoustic & Vibration, May /3/ Yöliikenteen meluntorjuntasuunnitelma, Helsinki-Vantaan lentoasema. Ilmailulaitos A4/94, Vantaa /4/ Helsinki-Vantaan lentoaseman yöliikenne ja sen meluvaikutukset Ilmailulaitos, A11/96, Vantaa /5/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Meluvaikutukset 1998 sekä arvio vuodelle Muistio , Ilmailulaitos, järjestelmien kehitys. /6/ Viinikainen M., Mäkelä K.: Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokonemeluselvitys, vuosi Ilmailulaitos, A21/2000, Vantaa s. + liitteet, yht. 20 s. /7/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Ilmailulaitos A19/2001, Vantaa s. + liitteet, 67 s. /8/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta (Ilmailulaitos A19/2001) korjattu aineisto. Muistio s. + 4 liitekarttaa. /9/ Helsinki-Vantaan lentoasema, lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta Vuoden 2020 tilanteen uudelleen arviointi. Ilmailulaitos A14/2002. Vantaa s. + 4 liitekarttaa. /10/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 6/2004. Vantaa s. + liitekartat, 11 s. 7 LIITEKARTAT, MITTAKAAVA 1: Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04R ja 22R. 2. Lentoonlähtöreitit kiitoteiltä 04L, 22L, 15 ja Lähestymisreitit kiitoteille 04L, 04R, 15, 22L, 22R ja Vuosi 2011, toteutunut tilanne. L den 50, 55, 60 ja 65 db. 5. Vuosi 2011, toteutunut tilanne. L Aeq24h 50, 55, 60 ja 65 db 6. Vuosi Päivä, toteutunut tilanne, L Aeq, (07 22) 55, 60 ja 65 db. 7. Vuosi Yö, toteutunut tilanne, L Aeq, (22 07) (45), 50, 55, 60 ja 65 db. 8. L den 55 db vuosina 2010 ja L den 55 db vuonna 1990 ja 2011 sekä verhokäyrän ja kehitystilanteen 2025 yhdistelmäkäyrä. Karttaaineistojen julkaisuoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 45/MML/12 Copyright Tilastokeskus (asukasmääräaineisto) Copyright Liikennevirasto/Digiroad 2010 /11/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 6/2005. Vantaa s. + liitekartat, 12 s. /12/ /13/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 3/2007. Vantaa s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys /14/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 4/2007. Vantaa s. + liitekartat, 9 s. + Korjaupäivitys /15/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 2/2008. Vantaa s. + liitekartat, 9 s /16/ Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melu kehitystilanteessa Ilmailulaitos Finavia A3/2008. Vantaa s. + 6 liitekarttaa. /17/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 4/2009. Vantaa s. + liitekartat, 9 s /18/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 3/2010. Vantaa s. + liitekartat, 9 s /19/ Helsinki-Vantaan lentoasema. Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna Ilmailulaitos A 1/2011. Vantaa s. + liitekartat, 9 s Finavia Oyj

12 Kassakumpu Terrisuo Tapiola Nummenpää Mikkolanmäki Hongisoja Pukkila Rannikonmäki Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Nummi Tuusulanjärvi Ristinummi Paipis Paippinen Brusas Helkku Sahamäki Gästerby Vihti Pyykorpi Palsi Jokipelto Lakisto Kilometriä Lepsämä Skogby Valkjärvi Lintumetsä Kuonomäki Snäckens Jukola Syrjälä Numlahti Nurmijärvi Talvisto Harjula Nummimäki Mäntysalo Klaukkalan Metsäkylä Klaukkala ToivolaToivala Toivala Reuna Riipilä Palojoki Nahkela Koivikko Metsäkylä Myllykylä Rusutjärvi Lahela Ruotsinkylä Tuusula Hyrylä Korso Savio Koivikko Tuomala Kytömaa Kerava Kaskela Ahjo Svartböle Johanneberg Blekdal Byända Tallmo Talma Sipoo Nickby Nikkilä Södra Paipis Hertsby Saarijärvi Velskola Solvalla Nuuksio Espoo Nupuri Kunnarla Kalmari Kalmar Brobacka Ketunkorpi Takkula Luukki Puotinen Bodom Bodominjärvi Oittaa Bemböle Pakankylä Kalajärvi Röylä Viherlaakso Kauniainen Simola Lahnus Askisto Vestra Keimola Vantaa Odilampi Hämeenkylä Vanhakartano Pähkinärinne Laaksolahti Karakallio Petas Vantaankoski Lintuvaara Kivistö Martinlaakso Vapaala Etelä-Kaarela Konala Kaivoksela Seutula Sjöskog Vantaanpuisto Vantaanlaakso Haaga Helsinki-Vantaan Lentoasema Pakila Helsinki Pirkkola Haltiala Oulunkylä Malmi Pihlajamäki Maantiekylä Tikkurila Puistola Viikki Rekola Puistola Tapanila Hanala Koivukylä Kaskela Kuninkaanmäki Hakunila Viirilä Itä-Hakkila Sotunki Nikinmäki Nissbacka Nybygget Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 Gästerby m Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko Lilljofs <3/ viikko Immersby <6/ viikko <1/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ Vaakkola päivä >16/päivä Pigby Västerskog Gumbostrand Rajakylä Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Björnsö Lentoonlähdöt, Vesala kiitotiet Östersundom 04R, 22R Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan Husö avulla 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 1 Mellunkylä <4/ viikko <5/ viikko <2/ päivä

13 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Seutula Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Nupuri Kunnarla Takkula Luukki Bodominjärvi Röylä Lahnus Keimola Odilampi Hämeenkylä Vantaankoski Kivistö Martinlaakso Pakila Vantaa Malmi Tikkurila Rekola Puistola Tapanila Kuninkaanmäki Hakunila Itä-Hakkila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 Gästerby m Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko Immersby <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ päivä >16/päivä Rajakylä Helsinki Lentoonlähdöt, kiitotiet Östersundom 04L, 22L, 15 ja 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Västerskog Kauniainen Haaga Viikki 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 2

14 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Seutula Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Nupuri Kunnarla Takkula Luukki Bodominjärvi Röylä Lahnus Keimola Odilampi Hämeenkylä Vantaankoski Kivistö Martinlaakso Pakila Helsinki Vantaa Malmi Tikkurila Rekola Puistola Tapanila Kuninkaanmäki Hakunila Itä-Hakkila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Melulaskennassa käytetyt laskentareitit Reittitiheyskartta Lentoa / 100x100 Gästerby m Hindsby < 1/ viikko < 2/ viikko <3/ viikko <4/ viikko <5/ viikko Immersby <6/ viikko <1/ päivä <2/ päivä <4/ päivä Massby <8/ päivä <16/ päivä 5839 Västerskog Rajakylä Laskeutumiset, kiitotiet Östersundom 04L, 04R, 15, 22L, 22R, 33 Hajonnan havainnollistaminen reittitiheyskartan avulla Kauniainen Haaga Viikki 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 3

15 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula 50 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki 55 Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä 60 Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Seutula 65 Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Takkula Luukki Röylä Lahnus 50 Keimola Odilampi 55 Vantaankoski Kivistö Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Asukasmäärät, Census2009 Henkilöä / 100 m x 100 Gästerby m Hindsby Immersby Itä-Hakkila Espoo Kunnarla Martinlaakso Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Helsinki-Vantaan Hakunila lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Vuosi 2011, toteutunut tilanne. L den (50), 55, 60 ja 65 db Helsinki Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 4

16 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Vihti Lepsämä Nummimäki Klaukkala 50 Nahkela Tuusula Savio Kerava Tallmo Talma Sipoo Nickby Nikkilä Pyykorpi Skogby Riipilä 55 Ruotsinkylä Korso Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Kunnarla Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi 50 Vantaankoski Kivistö Martinlaakso Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Nikinmäki Nissbacka Asukasmäärät, Census2009 Gästerby Hindsby Henkilöä / 100 m x 100 m Immersby Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Vuosi 2011, toteutunut tilanne. L Aeq24h (50), 55, 60 ja 65 db Helsinki Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 5

17 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Pyykorpi Skogby Riipilä 55 Ruotsinkylä Korso Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Kunnarla Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi Vantaankoski Kivistö 55 Martinlaakso 60 Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Nikinmäki Nissbacka Asukasmäärät, Census2009 Gästerby Henkilöä Hindsby / 100 m x 100 m Immersby Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Vuosi 2011, päivä, toteutunut tilanne. L Aeq (7-22) 55, 60 ja 65 db Helsinki Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Finavia Liitekartta 6

18 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula 45 Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela 50 Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby 55 Ruotsinkylä Korso Seutula 60 Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Kunnarla Takkula Luukki Röylä Lahnus Keimola 45 Odilampi Vantaankoski 50 Kivistö Martinlaakso Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Itä-Hakkila Asukasmäärät, Census2009 Gästerby Henkilöä Hindsby / 100 m x 100 m Immersby Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Vuosi 2011, yö, toteutunut tilanne. L Aeq (22-7) (45), 50, 55 ja 60 db Helsinki Östersundom Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Finavia Oyj Vuosaari Liitekartta 7

19 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Seutula Nikinmäki Nissbacka Saarijärvi Solvalla Nuuksio Espoo Nupuri Kunnarla Takkula Luukki Bodominjärvi Röylä Lahnus Keimola Vuosi 2011 Odilampi Hämeenkylä Vantaankoski Kivistö Vuosi 2010 Martinlaakso Pakila Vantaa Malmi Tikkurila Rekola Puistola Tapanila Rajakylä Kuninkaanmäki Hakunila Itä-Hakkila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Helsinki Östersundom L den 55 db vuosina 2010 ja 2011 Gästerby Hindsby Asukasmäärät, Census2009 Henkilöä / 100 m x 100 m Immersby Massby Västerskog Kauniainen Haaga Viikki Laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 8

20 Nummenpää Järvenpää Keravanjoki Norra Paipis Perttula Siippoo Tuusulanjärvi Paipis Paippinen Kilometriä Nurmijärvi Palojoki Rusutjärvi Tuomala Södra Paipis Nummimäki Tuusula Tallmo Talma Vihti Lepsämä Klaukkala Nahkela Savio Kerava Sipoo Nickby Nikkilä Riipilä Pyykorpi Skogby Ruotsinkylä Korso Solvalla Nuuksio Takkula Verhokäyrä/kehitystilanne 2025 yhdistelmä Saarijärvi Luukki Röylä Lahnus Keimola Odilampi Vantaankoski Vuosi Kivistö 1990 Vuosi 2011 Seutula Vantaa Tikkurila Rekola Kuninkaanmäki Nikinmäki Nissbacka Gästerby Hindsby Asukasmäärät, Census2009 Henkilöä / 100 m x 100 m Immersby Espoo Kunnarla Martinlaakso Itä-Hakkila Massby Nupuri Bodominjärvi Hämeenkylä Pakila Malmi Puistola Tapanila Rajakylä Hakunila Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, vuosi 2011 Helsinki Östersundom L den 55 db vuosina 1990 ja 2011 sekä verhokäyrä/kehitystilanne 2025 yhdistelmä Västerskog Kauniainen Haaga Viikki 2009 laskettu ECAC Doc 29 3rd ed. mukaisesti 1 : Vuosaari Finavia Oyj Liitekartta 9