Tilusjärjestelyt Pohjanmaalla Kiinteistösuunnittelu 1.10.2014 (Tarveselvityskokous Alahärmä 19.4.2012) Maanmittauslaitos Juha Patana
Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyn taustaa Tilusjärjestelyn sisältö, periaatteet ja vaiheet Tarveselvitys, tilusjärjestelytoimitus ja valtion maanostotoiminta Tilusjärjestelyn rahoitus Maanomistajien vaikutusmahdollisuudet Tilanne kohdealueella Esimerkki tilusjärjestelystä Jatkotoimenpiteet
Tarveselvitysalue Peltopinta-ala n. 1320 ha
Tilusjärjestelyn taustaa Maataloudessa on menossa valtava rakennemuutos. Moni tila luopuu viljelystä ja myy tai vuokraa peltolohkonsa jatkaville viljelijöille. Hankittavat peltolohkot ovat usein kauempana ja pienempiä kuin viljelijän omat lohkot. Tilusrakenne muuttuu pirstaleisemmaksi. Tilojen koko kasvaa ja lohkojen lukumäärä tiloilla lisääntyy, mutta lohkot ovat pieniä.
TAUSTA Maatalouden rakennemuutos Tilamäärä ja tilojen keskikoko Pyykkönen, Perttu; Lehtonen, Heikki; Koivisto, Anu.2010. Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2020.
Hevosajoneuvoajalla maanviljely toimi hyvin pienillä peltolohkoilla.
Kuva: MML Vanha tie- ja kuivatusverkko vaikuttaa yhä peltolohkojen rakenteeseen. Nykyaikaiset, isot koneet eivät mahdu pienille pelloille.
Myös maaston muodot ja järvisyys vaikuttavat lohkojen kokoon ja muotoon. Kuva: Juhana Hiironen
Pirstaleinen tilusrakenne aiheuttaa erilaisia ongelmia Pirstaleinen tilusrakenne Vaikuttaa teknologiavalintoihin Lisää tuotantokustannuksia Aiheuttaa ylimääräistä maatalousliikennettä teillä Lisää viljelyyn kuluvaa aikaa
TAUSTA Mikä on liian pieni peltolohko? Kasvulohkoja / peruslohko Viljellään yhtenä kasvulohkona 1.40 1 1.35 1.30 1.25 1.20 Todennäköisyys 0,5 1.15 1.10 1995 1998 2001 2004 2 007 2 010 0 0 2 4 6 8 10 Lohkokoko (ha) Päätelmät vasemmanpuoleisesta kuvasta: Peltolohkojen tavoitteellinen koko kasvaa jatkuvasti, kun tilat pyrkivät suuruusrationalisoinnin kautta tehostamaan tuotantoaan! Päätelmät oikeanpuoleisesta kuvasta: Peltolohkojen tavoitteellinen koko on tällä hetkellä noin 6 hehtaaria (ts. tätä pienempi lohko aiheuttaa haittaa)
TILUSRAKENNE Peltolohkojen talouskeskusetäisyys Peltolohkojen keskimääräinen talouskeskusetäisyys on Suomessa 3,28 kilometriä. Pisimpiä, keskimäärin yli 3,5 kilometrin pituisia viljelysmatkoja tehdään Lapissa (6,35 km), Kainuussa (4,65 km), Pohjanmaalla (3,78 km), Pohjois- Pohjanmaalla (3,63 km) ja Etelä- Pohjanmaalla (3,59 km). Lyhimpiä keskimääräiset viljelysmatkat ovat Etelä- Karjalassa (2,31 km), Kymen-laaksossa (2,54 km), Keski-Pohjanmaalla (2,59 km) ja Etelä-Savossa (2,68 km). Peltolohkojen keskimääräinen talouskeskusetäisyys on kasvanut yli 80 prosenttia (!!!) viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalainen maatilatalous kärsii pienistä peltolohkoista, eikä tilanne parane ilman tilusjärjestelytoimintaa (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija 2013. Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)
Peltolohkojen keskikoko TILUSRAKENNE Peltolohkojen keskikoko on Suomessa 2,37 hehtaaria. Suurimpia, keskimäärin yli kolmen hehtaarin kokoisia peltolohkoja viljellään Kanta-Hämeessä (3,18 ha), Uudellamaalla (3,13 ha) ja Varsinais- Suomessa (3,03 ha). Pienimpiä peltolohkoja viljellään Ahvenanmaalla (1,35 ha), Lapissa (1,69 ha), Kainuussa (1,78 ha) ja Etelä-Savossa (1,80 ha). Peltolohkojen keskikoko ei ole juurikaan muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalainen maatilatalous kärsii pienistä peltolohkoista, eikä tilanne parane ilman tilusjärjestelytoimintaa (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija 2013. Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)
TILUSRAKENNE Kiinteistörakenteen kehitysnäkymät Mikäli kiinteistörakenteen pirstaloitumista (taikka rakennekehitystä) ei kyetä hillitsemään, tulee kiinteistörakenteen aiheuttamat haitat korostumaan tulevaisuudessa. Trendimenetelmää (rakennekehityksen oletetaan jatkuva siten, kuin se on jatkunut tähän saakka) soveltaen voidaan arvioida, että vuonna 2020 peltolohkojen keskimääräinen pinta-ala tulee olemaan 2,3 hehtaaria ja keskimääräinen talouskeskusetäisyys peräti 6 kilometriä. Lohkojen lukumäärän (vuonna 2011 17 lohkoa/viljelijä) voi olettaa kasvavan 30 %. Talouskeskusetäisyyden kasvuun voinee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä jossakin kohtaa täytyy kipukynnyksen tulla vastaan siltä osin, kuinka kaukaa lisämaata kannattaa hankkia. Vaikka kehitys olisikin arvioitua hitaampaa, on se joka tapauksessa huolestuttava maatalouden kannattavuuden, liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden sekä ilmastopäästöjen näkökulmasta. (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija 2013. Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)
TJ-TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TJ-toiminnan mahdollisuudet Parhaimmat mahdollisuudet tilusjärjestelytoiminnalle ovat Etelä- Pohjanmaalla, Satakunnassa, Varsinais- Suomessa ja Pohjanmaalla. Tilusjärjestelymahdollisuudet ovat kohtalaiset Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla. Myös muista maakunnista löytyy kuntia, joissa tilusjärjestelymahdollisuudet ovat vähintäänkin kohtalaisen hyvät. Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Keski- Suomessa mahdollisuudet perinteisille peltotilusjärjestelyille ovat pääasiassa heikot ja parhaimmillaankin kohtalaiset. (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija 2013. Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)
TJ-TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET TJ-toiminnan mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla (Hiironen, Juhana; Ettanen Seija 2013. Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet)
Tilusjärjestely
Tilusjärjestelyn sisältö Lohkokokoa suurennetaan kokoamalla hajanaiset peltolohkot yhtenäisemmiksi. Pellot pyritään siirtämään lähemmäs talouskeskusta. Vaihtuvilla alueilla tehdään lohkomuutoksista johtuvat tarvittavat mukauttamistoimet. Mukauttamistoimia ovat valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen.
Ennen tilusjärjestelyä Tilusjärjestelyn jälkeen
Tilusjärjestelyn periaatteet Tilusjärjestely on asiakaslähtöistä. Tehdään yhteistyössä maanomistajien, maanmittaustoimiston ja muiden maankäytön asiantuntijoiden kesken. Peltoala pyritään pitämään samana tai sitä pyritään lisäämään. Pellot arvioidaan maalajinsa ja kuntonsa yms. ominaisuuksien perusteella toimitusvaiheessa. Peltojen arvojen erot huomioidaan. Erotukset korvataan maanomistajien keskinäisin korvauksin.
Tilusjärjestelyn periaatteet Tavoitteena on tehdä tilusjärjestely 3 5 vuodessa. Tilusjärjestelyn kesto riippuu alueesta ja tehtävistä toimenpiteistä. Toteutetaan uusjakotoimituksena. Tilusten vaihtumisen jälkeen ei tarvitse hakea lainhuutoa.
Yhdessä onnistumme
Tilusjärjestely tarveselvitys Ei hakemusta Tarveselvityshakemus Toimenpide-ehdotus Tilusjärjestelyn edellytykset ja jatkotoimenpiteet Toimitushakemus tilusjärjestelytoimitus Ei edellytyksiä Rahoituspäätöksen hakeminen Edellytys- ja laajuuspäätös Jakosuunnittelu ja toteutus
Tarveselvitys Selvitetään alueen nykytilanne ja muutosmahdollisuudet tilusrakenteen parantamiseksi. Selvitetään, onko tilusjärjestelyllä kannatusta maanomistajien keskuudessa. Arvioidaan mahdollisen hankkeen kustannukset ja hyödyt. Laaditaan toimenpide-ehdotus. Ennen toimituksen alkamista haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta tilusjärjestelylle.
Tilusjärjestelytoimitus Toimituksella tulee olla maanomistajien kannatus. Tehdään päätös tilusjärjestelyalueesta. Laaditaan jakosuunnitelmaehdotuksia ja päätetään lopullisesta jakosuunnitelmasta. Vaihtuvilla alueilla suoritetaan lohkomuutoksista johtuvat tarvittavat mukauttamistoimet (valtaojitukset, salaojitukset ja viljelysteiden rakentaminen).
Valtion maanostotoiminta ja muut mahdollisuudet ELY-keskus voi hankkia tilusjärjestelyalueelta peltoa ja välittää sitä aktiivitiloille. Tämä lisää tilusjärjestelyn mahdollisuuksia. Myynti tilusjärjestelyn yhteydessä kannattaa. ELY-keskus ostaa maata käyvällä hinnalla. Hinta vastaa pellon markkina-arvoa kaupantekohetkellä. Kun ELY-keskus on kaupan toinen osapuoli, on pääomatulon verotus myyjän kannalta edullisempaa kuin yksityisten välisissä kaupoissa. Peltoa voi myös vaihtaa metsään tai metsää peltoon.
Tilusjärjestelyn rahoitus Tarveselvitys on maksuton. Tilusjärjestelytoimituksen kustannukset ovat toimituskohtaisia. Kustannukset jaetaan maanomistajien kesken heidän tilusjärjestelystä saamansa hyödyn mukaisesti. Kiinteistötoimitusmaksu maksetaan sitten, kun tilusjärjestely on päättynyt. Valtio kustantaa kiinteistötoimitusmaksusta 50-95 %. Maanomistajat maksavat jäljelle jäävän osan.
Tilusjärjestelyn rahoitus Valtio kustantaa mukauttamistoimista noin 50 %. Valtio lainaa jäljelle jäävän osan eli maanomistajien osuuden. Lainan takaisinmaksu alkaa toimituksen lopettamisen jälkeen seuraavana vuonna. Vuotuismaksu on 12 %, josta korko on 4 %. Maanomistajilla on aikaa lainan takaisinmaksuun n. 10 vuotta.
Maanomistajien vaikutusmahdollisuudet Kokoukset Henkilökohtaiset haastattelut ja keskustelut: maanomistajien mielipiteitä kysellään tilusjärjestelyn eri vaiheissa. Maanomistajien edustajat eli toimitsijat Muutosesitykset Valitusmahdollisuus maaoikeuteen
Tilanne nyt ja muutosmahdollisuus Peltoala 1320 ha Vuokralohkojen osuus pinta-alasta 32 % Peruslohkojen keskikoko 2,26 ha 4,09 ha Peltolohkojen keskietäisyys 4,48 km 4,36 Peltolohkoja 584 kpl 323 kpl Jos jokaisella lohkolla käydään 8 kertaa vuodessa, matkaa kertyy 41860 km. Tätä matkaa on mahdollista vähentää 22530 km:iin.
Peltolohkojen pinta-ala nyt (maa- ja metsätalousministeriön peltolohkoaineisto)
Peltolohkojen pinta-ala, mahdollisuus
Ristikkäin kulkeminen
Ristikkäin kulkeminen
Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestely Tilusten järjestely 400 x 1320 ha = 528 000 Tie- ja kuivatusverkoston mukauttaminen uuteen tilanteeseen 10 000 Sekalaiset 5 000 Yhteensä 543 000 (maanomistajien osuus n. 20 % eli n. 108 600 )
Mukauttamiskustannukset Uutta valtaojaa 2 km x 20 /m = 40 000 Ojien saneeraus 15 km x 4,5 /m = 67 500 Uutta tietä 3 km x 40 000 /km = 120 000 Vanhan tien kunnostus/poisto 5 km x 15 000 /km =75 000 Mukauttamissalaojitusta (100 ha á 3 500 /ha) = 350 000 Yhteensä 652 500 (maanomistajien osuus n. 40 % - 60 % eli n. 261 000 391 500 ) Kustannukset yhteensä 1 195 500 (maanomistajien osuus n. 369 600 500 300 )
Hyötylaskelma Laskelmat Arviointi- ja korvaus tietovarasto, lähde Työtehoseura, pinta-ala 1320 ha 5 % korkokanta, pääomitus 20 v 30 v Peltolohkon koon ja etäisyyden muutos 1 411 000 1 741 000 Salaojitus 100 ha 238 000 294 000 Peruskuivatushyöty 107 000 107 000 Ilmastovaikutukset liikenteen vähentyessä 6 000 8 000 Maatalousvaikutukset yhteensä Hyödyt yhteensä: 1 762 000 2 150 000 Kustannukset yhteensä 1 195 500 (maanomistajien osuus n. 369 600 500 300 )
Kuva: Antero Aaltonen Kiitos