LYHENTEITÄ MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Samankaltaiset tiedostot
MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Hyytymishäiriöt - laboratoriotutkimukset

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla el Hannele Rintala

Mitä laboratorion hyytymiskokeet kertovat

Poikkeava tukostaipumus Antitromboottiset hoidot. Riitta Lassila Hematologia, hyytymishäiriöt HUSLAB

Tukostaipumus (2 tapausta)

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem

VUOTOTAIPUMUKSEN DIAGNOSTIIKKA JA TULOSTEN TULKINTA. Timea Szanto, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Hyytymisjärjestelmän perustutkimukset. Tuukka Helin, LL Erikoistuva lääkäri, kl kemia Helsingin kaupunki, HUSLAB. Labquality-päivät 6.2.

FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri

Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus

Antitromboottinen lääkehoito

Pradaxa ja uuden sukupolven verenohennuslääkkeet

Trombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio

Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB

Päivystäjä ja uudet antikoagulantit: Verenvuodon hoito. Elina Armstrong, el Hyytymishäiriöyksikkö HUS Meilahti

Tukostaipumuksen selvittely

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

VUOTOTAIPUMUS KAKSI TAPAUSTA

Eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY

Laskimotukoksen ehkäisy

Tukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila

Syöpäpotilaan riskiin saada laskimotukos vaikuttavat potilaskohtaiset tekijät hyytymistaipumus ja syöpätaudin laji ja levinneisyys (katso kohta 5).

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE

AVH ja turvallinen antitromboottinen hoito. Riitta Lassila Hyytymishäiriöt Hematologia ja HUSLAB

Lääkkeen määrääjän opas

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Käypä hoito -suositus

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät LT Pirjo Mustonen

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Laskimotukos raskauden aikana. Risto Kaaja

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

Tromboemboliset komplikaatiot syöpäpotilaalla

Uutta lääkkeistä: Edoksabaani

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

Uudet antikoagulantit

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

Hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden tauottaminen ennen elektiivistä toimenpidettä pehmytkudoskirurgian poliklinikoilla

INR-vieritestaus ja omahoito

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS

Epidemiologia. Vaaratekijät. Vaaratekijöitä

Lääkkeen määrääjän opas

Varfariinin tulevaisuus ja AK-klinikka

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

Tromboosiprofylaksia

Obstetrisen verenvuodon erityispiirteitä

Opas laboratoriohenkilökunnalle

Laskimotukos ja keuhkoembolia

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

HEMATOLOGISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

Tietoa eteisvärinästä

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

MITÄ KEUHKOEMBOLIASTA ON HYVÄ TIETÄÄ

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Pienet ei-kardiologiset toimenpiteet ja pitkäaikainen antikoagulaatiohoito

Hyytymisjärjestelmä. hyytymistutkimukset

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

OPAS SYVÄ LASKIMOTUKOS- JA KEUHKOEMBOLIAPOTILAALLE. XARELTO -lääkkeen käyttäjälle

ELIQUIS (apiksabaani) Määrääjän opas

LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA

Näytteenotto hyytymistutkimuksia varten HUS-piirin ulkopuolisille laboratorioille

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

Syöpäpotilaan laskimotukoksen hoito

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti) LÄÄKKEEN MÄÄRÄÄJÄN OPAS LASKIMOTROMBOEMBOLIOIDEN PRIMAARIPREVENTIOON

Veren hyytyminen ja sen kliininen merkitys. Elina Armstrong, Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB Syksy 2016

Pradaxa (dabigatraanieteksilaatti)

DIAGNOSTISIA ONGELMIA. Hyytymistutkimukset. Vesa Rasi

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Geriatripäivät 2013 Turku

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

Transkriptio:

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Elina Armstrong, el Riitta Lassila, oyl Hyytymishäiriöt, Hematologia HYKS Syksy 2016 LYHENTEITÄ } DVT = deep vein thrombosis / SLT = syvä laskimotukos } VTE = venous thromboembolism } PE = pulmonary embolism / KE = keuhkoembolia } Käypä Hoito, Duodecim 2010, päivitys 2016: Laskimotukos ja keuhkoembolia 1

VUOTUINEN TUKOSINSIDENSSI/100 000 } SLT 159 } KE / kuolemat 139 / 94 } AMI / kuolemat 600 / 300 } stroke / kuolemat 600 / 396 yhteensä 1498 / 790 } syövät / syöpäkuolemat 544 / 222 } USA 1996 TUKOSALTTIUDEN KLIINISIÄ VAARATEKIJÖITÄ } ikä: 40 v jälkeen tukosvaara 3 x / 10 ikävuotta } aiempi trombi itsellä tai suvussa } idiopaattinen trombi, maligniteetti } ylipaino } tupakointi } diabetes } e-pillerit, raskaus, synnytys, lapsivuodeaika (6 vko), hormonihoito } immobilisaatio, infektio, sydämen vajaatoiminta } inflammaatio (suolisairaudet: mb Chron, CU), nefroottinen sdr } myeloproliferaatio (ET ja PV), paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria (PNH), multippeli myeloma } lentomatka (yli 6-8 h) } (ortopedinen) leikkaus, luunmurtuma, monivamma 2

SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN OIREET } oireeton } alaraajakipu ja turvotus, Homan s sign+ } post-tromboottinen oireyhtymä: uusi vai vanha tukos? } UÄ kontrolli sairastetun tukoksen jälkeen AK hoidon lopetusta pohdittaessa, jos residiiviriski } lämpöily } hengenahdistus } verenkiertokollapsi ja äkillinen tajuttomuus } muut verisuonialueet: } sinustromboosi, silmänpohjan laskimotukos, jugularistromboosi } portalaskimotukos, mesenteriaali- ja munuaislaskimotukos } yläraajan laskimotukokset LASKIMOTUKOKSEN DIAGNOSTIIKKA } D-dimeeri auttaa tukoksen poissuljennassa (95% negatiivinen osuvuus) voi olla koholla monesta eri syystä, jotka lisäävät veren hyytymistä: ikä, syöpä, laaja ateroskleroosi, infektio D-dimeerin koholle jäävät arvot viittaavat uuteen tukosaltisteeseen } arteria-astrup, CRP, leukosytoosi } EKG } alaraajojen ultraääni, venografia (postop) } keuhkoembolia-t, keuhkokartta, thorax } sydänecho kun hemodynamiikka romahtaa 3

D-dimeeri (P-FiDD) } mittaa veren hyytymistä ja fibrinolyysin toimintaa } FXIII:n stabiloiman ploasmiinin pilkkoman fibriinin hajoamistuote } fibriinin lisääntyneen turnoverin mittari } puoliintumisaika 36 tuntia } soveltuu tukoksen poissuljentaan D-dimeeri (P-FiDD) } Laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulku } hyytymisaktivaatio ja fibrinolyysi } Koholla mm. seuraavissa tiloissa: } laskimotukos, laaja-alainen valtimotukos } vaikea infektio/inflammaatio } syöpäsairaus } eräät mikroangiopatiat (kuten DIK) } raskaus, pre-eklampsia } trauma, leikkaus } merkittävä verenvuoto } tukospotilaiden hoitovasteen seurannassa ja tukoksen uusiutumisriskin arvioinnissa 4

SLT DIAGNOSTIIKKA: UÄ + D-DIMEERI } Kraaijenhagen et al 1999: 1750 potilasta } UÄ: SLT+ n=403 (23%) } UÄ: SLT- n=1347 (77%) } D-dimeeri normaali n=827 (61%) seuranta 1 kk VTE 0.7% } D-dimeeri koholla n=520 (39%) 7. Pv: UÄ: SLT+ n=17 (3%) SLT- n=503 (97%) - seuranta 1 kk VTE 2.1% TT(%)/INR International Normalized Ratio } tromboplastiiniaika (prothrombin time) TT% } mittaa K-vitamiiniriippuvaisten hyytymistekijöiden (FVII, FX, FII) synteesiä } reaktio käynnistetään kudostekijällä, extrinsic pathway - ulkoinen aktivaatioreitti } maksafunktion ja K-vitamiinin puutteen hyvä indikaattori } INR mitataan varfariinihoidon seuraamiseksi, tavoite 2.0-3.0 tukos- ja flimmeripotilailla vuotoherkillä vanhuksilla 1.7-2.5 2.5-3.5 tekoläppäpotilailla 5

APTT (s) } aktivoitu partielli tromboplastiiniaika } mittaa sisäistä aktivaatioreittiä (intrinsic pathway) hyytymistekijät XII,XI,VIII,IX,V,X,II } pidentynyt hepariinin (erityisesti fraktioimattoman hepariinin tai hyvin suurten pienimolekyylisten hepariiniannosten jälkeen) ja hirudiinin/muiden suorien trombiininestäjien vaikutuksesta hankinnainen tai perinnöllinen FVIII / FIX -vaje (hemofilia A / B) tai harvinaiset FV, FXI puutokset lupus antikoagulantti (40%:lla fosfolipidivasta-ainepotilaista) DIK:ssa tai vaikeassa maksan vajaatoiminnassa vaikea uusien antikoagulanttien kumulaatio (erityisesti dabigatraani) APTT TT ASH educational images 6

Hyytymisjärjestelmän seulontatutkimukset APTT TT, INR INR soveltuu varfariinin seurantaan ilman varfariinia TT% KENELLE TUKOSTAIPUMUS-TUTKIMUS? } Tukos nuorella iällä (<40 v) } Toistuva idiopaattinen tukos / tukos vähäisen provokaation jälkeen } Positiivinen sukuanamneesi } Sekä laskimo- että valtimotukos } Tukos ja toistuva keskenmeno } Tukos epätyypillisessä paikassa } Syöpään liittyvä toistuva tukosalttius 7

TUKOSALTTIUS } PERINNÖLLINEN } aktiivisen proteiini C:n (APC) resistenssi: } Factor V Leiden: homo- tai heterotsygotia } protrombiinin mutaatio } G20210A: homo- tai heterotsygotia } dysfibrinogenemia } homokysteinemia } HANKITTU } fosfolipidivastaaineoireyhtymä } myeloproliferaatio } Trousseau n merkki=syöpä } PERINNÖLLINEN / HANKITTU } proteiini C, S tai AT3 puutos } homokysteinemia } hyytymistekijä VIII ylimäärä Tromboositaipumuksen selvittely 4025 P -Trombot Osatutkimuksia: P APCres B -FV-D B -FII-D P -PC P -AT3 P -PS-AgV P -LupusAK P -B2GPAbG P KardAbG P FVIII Näytteenottohetken tilanne vaikuttaa tuloksiin ja tulkintaan (AK-hoito, akuutti tukos ja/tai infektio, raskaus) Lausunto ja potilasohjaus: Trombofilia: poikkeavat kontrolloitava (paitsi geenilöydökset) Ohje potilaalle ja hoitohenkilökunnalle, huomioitava hankinnaiset tilat 8

APC-resistenssi FV Arg506Gln mutaatio (FV Leiden) } Suomessa n. 4 %, vain osa saa tukoksia } tukokset usein spontaaneja ja voivat toistua } laskimotukoksen suhteellinen riski: } Heterotsygootti x 5-10 } Homotsygootti x 50-100 } muut vaaratekijät lisäävät tukosriskiä Laboratoriotutkimukset: 1) Paljonko APTT-aika pitenee, kun lisätään aktivoitunut proteiini C (APC)? Þ APTT apc / APTT chr => Þ jos suhde < 2.2 = APC-resistenssi (P APCres) mm. hepariinihoito ja lupusantikoagulantti tekevät määrityksen epävarmaksi! 2) FV:n R506Q geenitutkimus B FV-D Protrombiini 20120A (FII G20120A) } protrombiinin geenivirhe => protrombiini (F II) nousee } Suomessa n. 1 % } laskimotukosriski kasvaa x 2-8, valtimotukosriski? } yksin heikko riskitekijä } yhdessä FV Leiden mutaation kanssa: riski x 20 } FII G20120A geenitutkimus B FII-D 9

Antitrombiini / Proteiini C / Proteiini S -vajaus Viitearvot: P AT3 84-108 % P PC 74 141 % P PS-AgV 50-137 % (naiset), 66-150 % (miehet) Yleisyys <1 % } AT-vajaus kantajia 0.2%, laskimotukospotilaista 1-8 % } PC-vajaus 1:300 Tukosriski } AT-vajaus: x 25 } PC- tai PS-vajaus: x 2-10 (Clin Chem Lab Med, 2003) } voi aiheuttaa sekä valtimo- että laskimotukoksia LASKIMOTUKOKSEN VAARATEKIJÄT } apc resistenssi } protrombiini 20210A } fosfolipidi-ab: } antikardiolipiini-ab } lupusak } AT3, prot C tai S puutos } homokysteinemia } lisääntynyt FVIII aktiivisuus TUKOS*+ TUKOS- } 30% 5-(15)% } 7% 1-4% } 5-20% 1.5-3% } 2-5% <1% } 3% 0.1-0.3% } additiivinen } 15% 6-8% } yht. 70% 10-15% * Jos sukuanamneesi on positiivinen 10

AKTIVAATTORIT kudostekijä VIIa rivaroksabaani apiksabaani edoksabaani.. fondaparinuuksi IXa VIIIa PS/aPC Xa Va II PS/aPC varfariini LMWH danaparoidi trombiini antitrombiini INHIBIITTORIT bivalirudiini argatrobaani dabigatraani LEIKKAUKSEEN LIITTYVÄ LASKIMOTUKOSRISKI } PIENI: } minor surgery } ikä <40 v } ei riskitekijöitä } KOHTALAINEN: } major surgery } ikä >40 v } ei riskitekijöitä } SUURI: } major surgery } ikä >40 v } riskitekijät+ } SUURIN RISKI: } major surgery } ikä >60 v } SLT anamneesi } lonkkamurtuma } lonkka/polviproteesi } aivoverenkiertohäiriö } trauma } maligniteetti } suuri hyytymisalttius 11

TUKOSINSIDENSSI ILMAN PROFYLAKSIA MAJOR ORTOPEDIASSA TUKOS Pieni riski % Koht. riski % Suuri riski % Suurin riski % Pohje 2.0 10-20 20-40 40-80 Reisi 0.4 2.4 4.8 10-20 KE/ fataali 0.2/ 0.002 1-2/ 0.1-0.4 2-4/ 0.4-1.0 4-10/ 1-5 SYÖPÄPOTILAAN TUKOS UUSII JO ALLE VUODEN KULUESSA Syöpä (n=58) Ei syöpää (n=297) p-arvo Toistuva tukos 10.3 % 4.7 % 0.12 Toistuva tukos AK-hoidossa 8.6 1.3 <0.01 Ann Int Med 1996;125:1-7 12

VEREN HYYTYMINEN TF FVII trombosyytti FIX kudostekijäaktivaatio FVIIIa FIXa FX FVa FXa FII eli protrombiini trombiini LMWH:n ja VARFARIININ VAIKUTUKSET TF FVII trombosyytti FIX FVIIIa FIXa FX FVa FXa FII eli protrombiini trombiini TT% LMWH+ AT3 13

VARFARIINI ESTÄÄ MYÖS ANTIKOAGULANTTISYNTEESIÄ TF FVII trombosyytti FVIIIa FIXa FVa FXa FII eli protrombiini trombiini Prot C Prot S potilasesim. 44-vuotias mies, 1kk sitten aivoinfarkti, marevanisoitiin ilman LMWH:a - SLT+KE 1vko (protrombiinin geenivirhe) ANTIKOAGULANTIT } VARFARIINI: peroraalinen } HEPARIINI: antitrombiini-välitteinen, sc/iv fraktioimaton hepariini - unfractionated heparin UFH pienimolekyylinen hepariini - low molecular weight heparin, LMWH = daltepariini, enoksapariini, tintsapariini } ARGATROBAANI sc/iv: hepariiniallergisille tai potilaille, joilla on hepariinin aiheuttamia vasta-aineita, suora trombiinin estäjä } BIVALIRUDIINI iv: sepelvaltimotoimenpiteissä käytetty suora trombiinin estäjä } FONDAPARINUUKSI, parenteraalinen AT-välitteinen FXa estäjä } DABIGATRAANI, peroraalinen suora trombiinin estäjä } RIVAROKSABAANI, peroaalinen suora FXa estäjä } APIKSABAANI, peroraalinen suora FXa estäjä } EDOKSABAANI, peroraalinen suora FXa estäjä 14

Suomen Lääkärilehti 2011;38:2753-62 AK-hoidon aloitus } Kun AK-hoidolle indikaatio, arvioidaan vuotoriskiä: anamneesi, status, laboratoriokokeet } poissuljettava: } anemia, trombosytopenia (PVKT) } munuaisten vajaatoiminta (Krea, GFRe) } maksatauti (ALAT, AFOS, Bilirubiini) } poikkeava hyytymisstatus (TT/INR, APTT) } potilasohjaus } Kliinisen tilanteen mukaan: } vuoto- ja/tai tukostaipumuksen selvittely } AK-hoidon seurannassa PVKT, munuaisten ja maksan toiminta 15

PERINTEINEN LASKIMOTUKOKSEN ANTIKOAGULAATIOHOITO } pienimolekyylinen hepariini (LMWH) 2-pistoshoito 100U/kg daltepariini ja 1mg/kg enoksapariini sc } kotihoito muutoin terveillä ja komplisoitumattomassa tukoksessa } 200 IU/kg x1 tai 100 IU/kg x 2 daltepariini } 1.5 mg/kg x1 tai 1 mg/kg x 2 enoksapariini } 175 IU/kg x 1 tintsapariini } varfariini 3-5mg, INR kontrolli viimeistään 3 pv kuluttua, annossäätö vasteen mukaan INR kortti } LMWH jatkuu kunnes INR 2 vrk hoitoalueella } Vaihtoehtona perinteiselle hoidolle on rivaroksabaani 15 mg x 2 3 viikon ajan, sitten 20 mg x 1 ad 6 kk SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN UUSI ANTIKOAGULAATIOHOITO } Dabigatraani: } ensin 5 vrk LMWH ja jatkoon 150 mg x 2 } Rivaroksabaani: } 15 mg x 2 ad 3 viikkoa, jatkoon 20 mg x 1 } Munuaisten vajaatoiminnassa jatkoannos on 15 mg x 1 } Apiksabaani } 10 mg x 2 ad 1 viikko, jatkoon 5 mg x 2 } Munuaisten vajaatoiminnassa jatkoannos on 2,5 mg x 2 16

KE/SLT:n VAKAVUUS JA AK-HOIDON VALINTA } Vaikeissa tapauksissa edelleen perinteiset hoitomallit, koska tutkimusnäyttö puuttuu } Uusien AK-hoitojen poissulkukriteerit tai kliinisin perustein valittujen poissulkujen syyt: } KE-potilaat, joilla hemodynaamisia toimintahäiriöitä ( ~ 5 %) } Trombolyysihoidon saaneet KE-potilaat } Harkittaessa trombektomiaa tai trombolyysiä } Laaja-alaiset ja vaikeat SLT/KE ja vaikeita perussairauksia, kuten edennyt syöpäsairaus, raskaus, vaikea trombofilia tai inflammaatio 33 FIBRINOLYYTTINEN HOITO ELI LIUOTUSHOITO } toteutetaan pääsääntöisesti vain laajassa keuhkoemboliassa, joka uhkaa hemodynamiikkaa } laajoissa syvissä laskimotukoksissa harkitaan katetrin kautta annettavaa paikallista liuotushoitoa } alteplaasi eli plasminogeenin kudosaktivaattori } hoidon yhteydessä huolehdittava verenpaineesta ja hemostaasista, varfariinin aloituksella ei ole kiire, LMWH välittömästi 17

TERVEEN HENKILÖN VASTE ESIM. ENOKSAPARIINILLE Anti-Xa activity (IU/ml) 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 0.0 (mean +/- SD) Tukoksen hoitoannos 1.0 mg/kg 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 Time (h) ANTIKOAGULAATIOHOIDON KESTO } pohjetukos: 3 kk, kun selvä altiste } idiopaattinen pohjetukos, keuhkoembolia ja/tai proksimaalinen tukos: min 6 kk } pysyvä hoito: } toistuva tukos, erityisesti idiopaattinen } trombofilia eli tukosalttius: fosfolipidivasta-aineet positiiviset, FV Leiden/protrombiinimutaatio homotsygotia, kombinoitu trombofilia, antitrombiinin, prot C ja S:n vajaus, FVIII pysyvästi koholla 18

Hoidon seuranta: varfariini } varfariini muuttaa K-vit.riippuvien hyytymistekijöiden synteesiä } monitorointi: INR (tromboplastiiniaika, TT-INR) } tasapaino edellyttää kaikilla potilailla säännöllistä seurantaa } tehoon ja komplikaatioriskiin vaikuttavat monet tekijät } kapea tavoitealue: eteisvärinässä ja laskimotromboosin hoidossa (estossa) 2,0-3,0 tekoläppäpotilaalla ja suuren tromboosiriskin yhteydessä 2,5-3,5 } 1,4% väestöstä tukos vuoto Cannegieter ym. NEJM 1995 Fimea, tilasto v. 2010 2 3 4 INR Hoidon seuranta: uudet AK-hoidot } laboratoriomonitorointia ei tarvita rutiinisti } erikoistilanteissa voidaan tarvita vastearvioita: } akuutti verenvuoto, hoidon epäonnistuminen (tukos), toimenpide, yliannostus, maksan/munuaisten vajaatoiminta, iäkäs potilas yms. } antidootti dabigatraanille, idarusitsumabi } TT-INR ja APTT auttavat arvioimaan tilannetta. } Dabigatraani: Trombiiniaika (Trombai) on erityisen herkkä. Vakioitua trombiiniaikaa (P -Dabi-Ta) voidaan käyttää pitoisuuden määrittämiseen erityistilanteissa. } Rivaroksabaani: erikseen vakioitu afxariv menetelmä } Yliannostuksen tai alihoidon rajat sekä hemostaasille turvalliset pitoisuudet ovat vakiintumatta. } Kliininen tilanne ja näytteenoton ajoitus vaikuttavat merkittävästi tulosten tulkintaan. 19

LASKIMOTUKOKSEN MUU HOITO } varhainen mobilisaatio } syvässä laskimotukoksessa esiintyy n. 50% KE } lääkinnällinen hoitosukka oireenmukaan (2 v) } vaikeassa korkeassa tukoksessa trombolyyttinen hoito paikallisesti } v. cava filtteri vain valikoiduille potilaille, esim. antikoagulaatiohoito vasta-aiheinen vuotovaaran vuoksi tai operaatio vitaali-indikaatioin MIKSI VARFARIINI EPÄONNISTUU? } yleensä idiopaattisen tukoksen jälkeen } akuutisti: } varfariinin protromboottiset vaikutukset: PC/PS } LMWH lopetetaan ennen kuin INR ollut 2 vrk tavoitealueella } kroonisesti: } INR on hoitoalueen ulkopuolella n. 30%:lla potilaista ja hoitoajasta } fosfolipidivasta-aineoireyhtymä ( APS) } maligniteetti 20

FOSFOLIPIDIVASTA-AINEET } solukalvon fosfolipidit ja niitä sitovat vasta-aineet (b 2 -glykoproteiini I, kardiolipiini), jotka ovat hyytymistesteissä hyytymää heikentäviä, mutta in vivo aiheuttavat tukoksen } lupusak, pidentynyt APTT, trombosyyttimäärä matala } primaarisena esiintyessään voivat aiheuttaa vaikean tukosalttiuden sekä laskimoissa että valtimoissa } voivat myös kuulua autoimmuunivaskuliitin (SLE), infektiotautien tai syövän ilmenemismuotoihin } naispotilailla keskenmenot yleisiä ANTIFOSFOLIPIDI OIREYHTYMÄ (APS) JA TROMBOOSI } rethrombosis while on warfarin therapy should immediately alert physician to strongly consider APS } most patients with thrombosis and APA fail with warfarin therapy and should be treated with LMWH in most instancies Bick and Baker, Seminars in Thromb Hemost 1999;25:333 } potilasesim. 23v mies, epilepsia, 2 x SLT, varfariinihoito, AMI kun INR 2.8, Plavix&ASA+LMWH 21

ANTITROMBOOTTISEEN HOITOON LIITTYVIÄ VUOTOVAAROJA } iäkäs potilas, lääkeaineinteraktiot } K-vitamiinin vajaus, suoliston imeytymis- ja maksan synteesihäiriöt, vaikeutuva vajaatoiminta } hypertensio } aiempi vuotohistoria, piilevä vwd } anemia, trombosytopenia } vaskulaarikudoksen ongelmat: amyloidoosi, kollageenisynteesin häiriöt, malingiteetti/metastaasit } hoitamaton uremia-munuaisten vajaatoiminta } antikoagulantin ja verihiutale-eston kombinaatiot VUOTO- JA TUKOSVAARAN ARVIOINTI } VUOTO } Hkr <0.30 } tromb <100 (50-20) } INR>1.5 tai TT <70% } APTT pitkä (FVIII,DIC) } fibrinogeeni <1 g/l } PFA = platelet function analysis:primaarin hemostaasin mittari: vwd, ASA, GPIIb/IIIa esto } TUKOS } Hkr >0.40 } tromb >400 } CRP/La-fibrinogeeni } APTT pitkä >50s:APS } HbA1c: - insuliinihoito } trombofilia: } FV Leiden, apc res } protrombiinimutaatio } fosfolipidi-ab sdr } homokysteinemia 22

INR-TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN } Antikoagulanttihoidon tavoitetason saavuttaa 68% } INR on liian alhainen 26% } INR on liian korkea 6% } Palareti et al. Lancet 1996;348:423-8 (Italia) } vaihteleva INR-taso ja NSAID/ASA lisäävät vuotovaaraa } muista: lääkemuutosten vaikutus (esim. antibiootit) ja suolistosairuaksien varfariinimetaboliaan INR-seuranta perusterveydenhuollossa v. 2010 - selvitys HUSLABissa Mittausten osuus tuloksista (%) } INR-tutkimuksia n= 355 507 } potilaita n= 26 559 } 13,2 tutkimusta/ potilas/ v. (vaihteluväli 10,2-16,5) 60% } INR-tulostasot hyviä: 63,6 % alueella 2,0-3,0 (vaihteluväli kunnittain 62 66%) 72,3 % alueella 2,0 3,5 (71-75%) Helin T ym. Lääkärilehti 2012 INR-taso 23

VUOTOJEN ESIINTYVYYS AK-HOIDOSSA } Palareti et al. Lancet 1996: 2745 potilasta } 267 pv: 32% SLT/KE, 24% FA, 15% CHD, 11% tekoläppä, 18% muita } suuria vuotoja: 0.8 %, fataaleja ICH:a 0.2% } pieniä vuotoja: 4.5% } > 70 v. 10.5% ja < 70 v. 6.0% } ensimmäiset 3 kk 11.0% vs. myöh 6.3% } INR 2.0-2.9 4.8%, 3.0-4.4 9.5% ja >4.5 40.5% VARFARIININ KÄYTTÄJÄT } KROONINEN KÄYTTÖ: } KARDIOVASKULAARINEN INDIKAATIO: ETEISVÄRINÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINTA TEKOLÄPPÄPOTILAAT PARADOKSAALINEN TROMBOEMBOLIA VERISUONIKIRURGIA } TROMBOFILIA, UUSINUT SLT/KE } AKUUTTI KÄYTTÖ: } SYVÄN LASKIMOTUKOKSEN/ KEUHKOEMBOLIAN JÄLKEEN 3-6 KK 24

TROMBOOSIPROFYLAKSIA ORTOPEDIASSA ILMAN PYSYVÄN AK-HOIDON INDIKAATIOITA } yleiset tromboosiprofylaksi annokset: enoksapariini 40 mg x1 (1 mg/kg) s.c daltepariini 5000 IU x 1 (100 U/kg) s.c tintsapariinin 3500-4500 IU x 1 sc } vaikutus tulee 30 min:ssa, maksimi 3 t, kesto n. 12-16 t } jos vahva tukosalttius tiedossa, tai obesiteetti, profylaksia korotetulla annoksella } profylaksian kesto min 4 vk jos vaaratekijöitä } ortopediassa, elektiiviset lonkan ja polven tekonivelleikkaukset fondaparinuuksi 2.5 mgx1 s.c (10 vrk-4vko) dabigatraani 75 mg x 2 tai 110 mg 2x1 po rivaroksabaani 10 mg 1x1 po apiksabaani 2.5 mg x 2 ANTITROMBOOTTISEN HOIDON STRATEGIA Low shear LASKIMO Antikoagulaatio } LMWH } UFH } Varfariini } Fondaparinuuksi } Suorat trombiinin estäjät ja FXa estäjät indikaatioiden mukaan High shear VALTIMO Verihiutale-esto } ASA } ADP-reseptoriestäjät (klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori) } Dipyridamoli } GPIIb/IIIa-estäjät 25

26