Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1
Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja ja kirjoitetut sanat puhuttujen. Kuten kirjaimet eivät ole kaikilla samat, niin eivät äänteetkään ole. Mutta alkuperäiset sielulliset vaikutukset, joiden merkkejä ne ovat, ovat kaikilla samat; ja asiat, joiden jäljitelmiä nämä vuorostaan ovat, ovat varsinkin samat. (1) Kielen ja kielellisten merkkien sopimuksenvaraisuus (2) Kolmiosainen erottelu: (a) KIELI (b) MIELI (c) MAAILMA ääneen puhutut/kirjoitetut sanat sielulliset vaikutukset asiat (oliot) 2
Semanttinen / semioottinen kolmio MIELI käsitteet / merkitykset R 2 R 3 merkin muoto / tyyppi KIELI R 1 MAAILMA referentti / entiteetti Voimme erottaa kolme erilaista suhdetta kielen, mielen ja maailman välillä: R 1 : kieli maailma R 2 : kieli mieli R 3 : mieli maailma semanttinen ekspressiivinen kognitiivinen 3
Kielen taso Yksilötermit erisnimet: Kuuno, määr. kuvaukset: otus, joka söi hillon, indeksikaalit: tämä vompatti Yleistermit predikaatit: x on pörröinen, x on y:n sylissä Lauseet: Tämä vompatti on pörröinen. Modaalioperaattorit: on mahdollista / välttämätöntä että Vrt. mielen ja maailman taso 4
Edellä esitettyjä kielellisiä elementtejä vastaavat maailman tasolla seuraavat rakenteet: (Formaalissa semantiikassa ominaisuudet korvataan tyypillisesti joukoilla ja asiaintilat totuusarvoilla) 4. modaliteetit 3. asiaintilat de dicto de re 2. ominaisuudet (ja relaatiot) 1. yksilöt 5
Mielen käsitteellinen taso Käsitteet, väitteet ja päätelmät näyttelevät keskeistä osaa tieteen järjestelmällisyydessä ja järkiperäisyydessä (vrt. luento 1). Tieteenharjoitus on intellektuaalista tai kognitiivista toimintaa. Mieli operoi käsitteillä, väitteillä ja päätelmillä. 1. Jokaisen tieteenalan opiskelussa on käytettävä aikaa kyseisen alan peruskäsitteiden omaksumiseen ja hallintaan. 2. Muodollisten opintojen päätteeksi puolustetaan jotakin väitettä (tai sellaisten joukkoa). 3. Tieteelliset opinnot ja tutkimus edellyttävät molemmat erilaisten päätelmä- tai argumentaatiotyyppien hahmottamista. Nämä liittyvät usein johonkin tiettyyn menetelmään tai metodiin. 6
Käsitteet, väitteet ja päätelmät Käsitteet ovat sanojen ajatussisältöjä. Väitteet ovat lauseiden ilmaisemia ajatuksia. Väitteet koostuvat käsitteistä, jotka on järjestetty sellaisen mielekkään kokonaisuuden muotoon, joka voi olla tosi tai epätosi. Väitteitä voidaan liittää toisiinsa monin eri tavoin. Päätelmissä väitteet järjestetään siten, että viimeisenä esiintyvä väite esitetään johtopäätöksenä muista väitteistä. Vrt. esim. P 1 ensimmäinen premissi P 2 P 3 toinen premissi johtopäätös 7
Kieli, mieli ja käännökset Toisikseen käännettävät sanat ilmaisevat yhden ja saman käsitteen. esim. KISSA käsite ekspressio R 2 R 2 korrektiuden kriteeri (englannin sana) cat kissa (suomen sana) käännös Samanlainen viitekehys pätee käsitteiden ohella myös väitteisiin ja päätelmiin. 8
Merkitys: intensiot ja ekstensiot Filosofiassa, kielitieteessä ja kognitiotieteessä tehdään usein erottelu kielellisten ilmausten intensioiden (merkitysten) ja ekstensioiden (referenttien tai viittauskohteiden) välillä. Yksinkertaisin semanttinen suhde vallitsee nimen ja objektin (johon nimi viittaa) välillä. Intensio (merkitys) ja ekstensio (referenssi) suhtautuvat käsitteiden osalta toisiinsa siten, että intension rikastuessa ekstensio pienenee ja ekstension laajetessa intensio köyhtyy. Esimerkiksi eläimen käsite sisältyy vompatin käsitteeseen, ja vompatin käsite on siten runsassisältöisempi kuin eläimen käsite. Sen sijaan vompattien joukko on eläinten joukon osajoukko. Intensiot ovat ekstensioita vahvempia : intensiot määräävät ekstensiot, mutta ei päinvastoin. 9
Käsitteiden määrittelemisestä Kun kieltä käytetään tieteellisessä viitekehyksessä, vaaditaan käsitteellistä täsmällisyyttä, tarkkuutta ja selkeyttä. Epäselvien käsitteiden merkityksiä voidaan täsmentää määrittelemällä ne eksplisiittisesti: = df definiendum (määriteltävä käsite) definiens (muita käsitteitä, jotka ovat jo käytössä) Merkityspostulaateiksi kutsutaan käsitteiden välisiä suhteita koskevia oletuksia, esim. Poikamies on naimaton mies. Käsitteelliset viitekehykset muodostuvat joukosta käsitteitä sekä merkityspostulaateista, jotka kytkevät ne toisiinsa. 10
Määritelmistä Perinteinen aristoteelinen määritelmien teoria, vrt. esim: Ihminen = df rationaalinen eläin species differentia genus Tämänkaltaisten määritelmien ajateltiin antavan määriteltävän olemuksen tai essentian Aristoteelinen essentialismi Myöhäisfilosofiassaan Ludwig Wittgenstein kritisoi tällaista essentialistista näkemystä perheyhtäläisyyden ajatuksen kautta: A---B---C vrt. esim. peli, taideteos, 11
Joitain määritelmille asetettuja vaatimuksia (a) Määritelmä ei saa sisältää kehää primitiiviset termit otetaan annettuina : niitä ei enää pyritä määrittelemään (b) Määritelmiä ei saa ilmaista epäselvällä eikä kuvaannollisella kielellä (c) Mieluiten positiivisin termein ilmaistu Minkään tieteenalan piirissä ei voida eksplisiittisesti määritellä kaikkia siinä käytettäviä termejä. Osa näistä termeistä täytyy valita primitiivisiksi termeiksi, joiden avulla kaikki muut termit voidaan pyrkiä määrittelemään. Pyrittäessä systematisoimaan jonkin tieteenalan kokonaisuutta valitaan mahdollisimman harvoja mutta systemaattiselta voimaltaan suuria primitiivisiä termejä, jotka ovat toisistaan riippumattomia. 12
Mahdollisia keskustelunaiheita Millaisia ovat oman tieteenalasi ja tutkimusaiheesi keskeiset käsitteet? Millä tavoin ja kuinka täsmällisesti kyseiset käsitteet ovat tyypillisesti määriteltyjä tai ylipäätään määriteltävissä? Kuinka luonnehtisit oman tieteenalasi ja tutkimusaiheesi menetelmien suhdetta päättelemiseen tai argumentaatioon? 13