RAKENTAMISTAPAOHJEET HIUKKAVAARA RESCA PILOTTIALUEELLA JAOSSA OLEVAT TONTIT

RAKENTAMISTAPAOHJEET HIUKKAVAARA RESCA PILOTTIALUEELLA JAOSSA OLEVAT TONTIT TONTTIEN HAKUAIKA..0..0 lisätiedot: http://bit.ly/hiukkavaara

TONTTIEN TARKEMMAT TIEDOT Kiinteistö Pinta-ala [m] Rak.Oik. [k-m] Käyttöta rk. Osoite --- 00+at0 AO Mäkihypyntie --- 00+at0 AO Mäkihypyntie --- 00+at0 AO Mäkihypyntie --- 00+at0 AO Mäkihypyntie --- 0+at0 AO- Mäkihypyntie 0 --- 0+at0 AO- Mäkihypyntie --- 0+at0 AO- Mäkihypyntie --- 0+at0 AO- Mäkihypyntie --- 0+at0 AO- Mäkihypyntie --- 0 0+at0 AO Mäkihypyntie --- 0+at0 AO Mäkihypyntie --- 0+at0 AO Mäkihypyntie --- 0+at0 AO Mäkihypyntie --- 0+at0 AO Mäkihypyntie --- 0+at0 AO- Mäkihypyntie --- 0+at0 AO- Liikkujantie --- 0+at0 AO- Lumilaudantie --- 0 0+at0 AO Lumilaudantie ---0 0+at0 AO Lumilaudantie --- 0+at0 AO Lumilaudantie --- 0+at0 AO Lumilaudantie 0 --- 0+at0 AO Lumilaudantie --- 0 00+at0 AP- Liikkujantie --- 0 00+at0 AP- Liikkujantie --- 0 0+at0 AP- Liikkujantie

KIVIKKOKANGAS Rakentamistapaohje Asuinkorttelit -, -0, -,, -, -,, -,,,,, -, -, 0- ja PL -korttelit, Rakennuslautakunta hyväksynyt..0 Oulun kaupunki Rakennusvalvonta Reijo Lammasniemi, Esa Kauppi Asemakaavoitus Leena Kallioniemi Linja Arkkitehdit Oy. Yleistä Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata rakentamista Kivikkokankaan alueella siten, että alueesta muodostuisi yhtenäinen, ehjä ja viihtyisä kokonaisuus. Rakentamis-tapaohje täydentää asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Oulun kaupungin tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontin haltijaa sitova. Ennen suunnittelun aloittamista nämä ohjeet käydään läpi rakennusvalvontaviraston tarkastusarkkitehdin kanssa. Rakennussuunnittelun aloituskokouksessa selvitetään myös tonttia koskevat asemakaavamääräykset sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. Ennen rakennusluvan hakemista on laadittava ja hyväksytettävä tontin käyttösuunnitelma, jossa esitetään rakennusten sijoittelu tontilla, pihajärjestelyt kuivatuksineen, liittyminen ympäristöön, pysäköinti ja tontin rajaus. 0 0 0 kuva : Kivikkokankaan, havainnekuva. Punaisella rajattu tontit, joita tämä rakentamistapaohje koskee. Sinisellä esitetty Kivikkokankaan kaupunkikuvallinen selkäranka.

. Rakennusten sijoittelu, tontin rakentaminen sekä tonttiliittymät ja pysäköinti Rakennukset on sijoitettava tontille asemakaavassa esitetyllä tavalla. Nuolimerkintä rakennusalan sisällä määrää rakentamaan rakennusalan rajaan kiinni. Rakennusalan sisällä oleva viivamerkintä kertoo rakennuksen harjan suunnan. Rakkakiventien ja Sarvisuontien varressa kortteleissa,,,,,,, ja 0- sekä AR tulee rakennukset sijoittaa kiinni tontin kadunpuoleiseen rajaan (kaupunkikuvallinen selkäranka ). Tontin sisäiset ajoyhteydet on suunniteltava siten, että pelastusajoneuvot ja muuttoautot pääsevät lähelle sisäänkäyntejä. Jätehuolto sijoitetaan katokseen tai syväkeräysastioihin tontin sisäänajon yhteyteen. Tontin nurkkapisteiden korkoasemat määräytyvät katusuunnitelmasta. Vierekkäiset tontit on liitettävä toisiinsa luontevasti. Paikoitellen tontteja joudutaan nostamaan. Tarvittavat maatäytöt on toteutettava tontin puolella ja niistä vastaa tontin haltija. Pohjatutkimuksen yhteydessä tontin korkeusasemat vaaitaan. Pohjatutkimus ja perustamistapasuunnitelma liitetään rakennuslupahakemukseen. Asuinrakennusten lattia tulee tehdä vähintään 0,m tontin kadunpuoleisten nurkkapisteiden koron yläpuolelle, kun rakennus sijoittuu rakennusalan kadun puoleiseen reunaan. Kokoojakadun varressa tontin kadunpuoleiseen rajaan kiinni rakennettaessa tulee lattia tehdä 0,,0m tontin kadunpuoleisten nurkkapisteiden koron yläpuolelle. Kellareiden rakentamista Kivikkokankaan alueella ei suositella. Rinnetonteilla (korttelien ja AR- ja AP- korttelialueet) rakennusten lattiatasot porrastetaan maaston mukaan siten, että pengerryksiltä ja jyrkiltä tasoeroilta tontilla vältytään. (ks. kuva ). Maanpinnan tulee kallistua selvästi rakennuksista poispäin. Tontin sadevesiä ei saa johtaa naapuritontin puolelle. Tontin päällystetyiltä pinnoilta kertyvää hulevettä tulee viivyttää tontilla ennen johtamista sadevesiviemäriin. Tontin kuivatus on esitettävä asemapiirroksessa rakennuslupaa haettaessa. Asemakaavassa on osoitettu korttelialueen rajat, joilla on voimassa liittymäkielto. Tontin ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään metriä. Autopaikat suositellaan sijoitettavaksi pääosin katoksiin, AP kortteleissa voidaan toteuttaa myös autotalleja. kuva : Rakennusten sovittaminen maastoon rinnetonteilla (korttelien ja rivitalotontit). Esteettömyys myös pihaalueilla huomioitava.. Rakennusten koko ja muoto Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat alueella yhden ja viiden kerroksen välillä. Ehdottomasti käytettävät kerrosluvut on asemakaavassa osoitettu alleviivatulla kerrosluvulla. Ullakoiden rakentaminen sekä IV-konehuoneiden sijoittaminen vesikaton yläpuolelle on kielletty. Rakennusten kattomuodot ovat alueittain yhtenäisesti joko harjakattoja tai pulpettikattoja (kuva ), auma- tai mansardikattojen rakentamista ei sallita. Kortteleissa, -0, -,, -,, 0-,,,, -, AR ja tulee asuinrakennuksen olla harjakattoinen. Kaksikerroksisissa rakennuksissa kattokaltevuuden tulee olla :-: ja yksikerroksisissa :- :. (kuva ) Kortteleissa -, -, AR,,,,, 0-, AP ja tulee asuinrakennuksen olla pulpettikattoinen ja kattokaltevuuden :-:0, - ja -kerroksisissa rakennuksissa kattokaltevuuden tulee olla :0 tai

loivempi. PL kortteleissa kattokaltevuus sovelletaan tapauskohtaisesti siten, että rakennuksesta ei tule liian korkeaa. (kuva ) Kortteleissa AP ja - saa asuinrakennus olla harjakattoinen tai pulpettikattoinen, kattokaltevuuden on oltava : tai loivempi; myös ns. murrettua harjakattoa voidaan käyttää. Korttelit ja toimivat koko alueen julkisivuna Vaalantien suuntaan. Näiden kortteleiden kaakkois-, lounais- ja luoteissivuilla tulee rakennusten olla ilmeeltään tasakattomaisia ja korkeudeltaan yhtenäisiä. (kuva ) Kortteleissa ja tulee rakennusten olla kokoojakadun puoleisilta sivuiltaan ilmeeltään tasakattomaisia. tulee olla tonteittain keskenään identtisiä ulkohahmon ja mittojen osalta. Kortteleissa,, 0 ja toteutetaan kokoojakadun varren rakennukset rivitaloina, joiden pääty on tontin kadunpuoleisessa rajassa kiinni. Kortteleissa,,, ja toteutetaan kokoojakadun varren rakennukset paritaloina, joiden pitkä sivu on kiinni tontin kadunpuoleisessa rajassa. Kortteleissa ja toteutetaan kokoojakadun varren rakennukset erillistaloina, joiden pääty on kiinni tontin kadunpuoleisessa rajassa. Kaupunkikuvallisen selkärangan tonttien toiminnallisten järjestelyjen ja julkisivujäsentelyn periaatteet on esitetty viitesuunnitelmissa (liite ). Selkärangan kaupunkivallisia tavoitteita havainnollistavat idealuonnokset (liite ). Kaikki AO- korttelit tulee toteuttaa yhtenäisen korttelisuunnitelman mukaisesti. Samassa korttelissa sijaitsevien rakennusten tulee olla yleisilmeeltään samanlaisia, asuntokohtaista variaatiota voidaan toteuttaa esim. julkisivun aukotuksessa sekä kuisteissa ja katoksissa. Viitesuunnitelma rinnealueelle sijoittuvasta AO- korttelista (kortteli ) esitetty liitteessä. Rakennusten suunnittelussa on suotavaa huomioida aurinkolämmön hyödyntäminen. Aurinkopanelit on esitettävä rakennuslupapiirustuksissa. Asuntoihin on syytä tehdä tulisijat mahdollisten sähkökatkojen varalta. Tontille on suunniteltava polttopuiden säilytyspaikka. kuva : Rakennuksiin soveltuvat kattomuodot Autokatosten ja -tallien sekä piharakennusten on oltava selvästi asuinrakennuksia kapeampia ja matalampia. Autokatosten ja -tallien sekä piharakennusten kattomuotona käytetään pulpettikattoa, jonka kaltevuus tulee olla : tai loivempi. Kokoojakatujen varren AR korttelialueet kortteleissa,, 0, sekä,,,, ja AP korttelialueet kortteleissa ja muodostavat Kivikkokankaan kaupunkikuvallisen selkärangan (ks. kuva ). Näissä kortteleissa kokoojakadun varteen sijoittuvien rakennusten kuva : Kortteli, periaateleikkaus. -kerroksisen rakennuksen maamerkkiluonnetta korostetaan massan muotoilulla ja julkisivun jäsentelyllä.

. Julkisivun ja katon materiaalit ja värit Kivikkokankaan alue jakautuu rakennusten ulkovärityksen osalta kolmeen osa-alueeseen (ks. kuva ). Osa-alueella (korttelit -, -0, -, ja ) julkisivut ovat vaaleita ja katot vaaleanharmaita tai harmaita. AK, AKR, AR ja PL korttelialueilla tulee julkisivujen päämateriaalin olla kiviaines (vaalea poltettu savitiili tai rappaus). Osa-alueella (korttelit, -,,, 0- ja ) julkisivuissa käytetään perinteisiä puutalovärejä keltaista, punaista ja sinistä; katot ovat harmaita tai tummanharmaita. Julkisivujen tulee olla lautaverhottuja. tiilen sävystä, tiilten ei tulisi pinnaltaan ja väriltään olla liian tasaisia). Katemateriaali on vapaasti valittavissa. Ohutlevystä (pellistä) tehdyn katon tulee olla sileä tai profiililtaan hillitty. Piharakennusten sekä autokatosten ja -tallien julkisivun ja katteen on oltava väriltään tontin asuinrakennuksiin sointuvia. Kiviaineisten asuinrakennusten yhteydessä voidaan piharakennukset sekä autokatokset ja -tallit tehdä lautaverhoiltuna. Osa-alueella (korttelit -,,,, -, 0-) julkisivut ovat väreiltään tummia ja maanläheisiä, katot ovat tumman harmaat tai mustat. Sarvisuontien varteen sijoittuvilla korttelialueilla tulee julkisivujen päämateriaalin olla kiviaines (tumma poltettu savitiili tai rappaus). Osa-alueittain soveltuvia julkisivu- ja kattovärejä on esitetty ohessa (kuva ). Julkisivuverhouksen on noustava julkisivuilla yhtenäisenä sokkelista räystäälle ja harjaan saakka, suuria eriaineisia pintoja ei sallita. Mahdollisten nurkkalautojen on oltava ilmeeltään kevyet ja väriltään hillityt (vältettävä kovaa kontrastia julkisivun päävärin kanssa). Mahdolliset julkisivuverhouksen jakolistat eivät saa väriltään poiketa julkisivun pääväristä. Puuverhouksen suositeltava verhouspaneelin paksuun on vähintään mm. Puhtaaksimuurattujen tiilijulkisivujen kohdalla tulee välttää liian tasaista, tiilitapettimaista, vaikutelmaa (saumavärin ei tulisi tummuudeltaan liiaksi poiketa. Aitaaminen Kortteleiden viheralueiden puoleiset sivut rajataan yhtenäisillä aidoilla. Kortteleissa, 0,,,, 0,,, ja viheralueiden puoleiset reunat rajataan umpinaisella lauta-aidalla, jonka korkeus on, metriä. Kortteleiden ja viheralueiden puoleiset reunat rajataan leikatuin pensasaidoin. Muissa kortteleissa viheralueiden puoleiset reunat rajataan 0, metriä korkealla puuaidalla, jonka sisäpuolella voi olla leikattu pensasaita. (kuva ) Pääkokoojakatujen (Sarvikankaantie, Rakkakiventie välillä Vaalantie - Sarvikankaantie) varret rajataan kortteleissa,,, ja, tiiliaidoin. Muutoin pääkokoojakatujen varret rajataan umpinaisella lautaaidalla, jonka korkeus on, metriä (osa-alueet ja ) ja leikatulla pensasaidalla (osa-alue ). Muiden katujen ja kevyen liikenteen väylien varret rajataan kuvan mukaisesti leikatuin pensasaidoin tai 0, metriä korkealla puuaidalla, jonka sisäpuolella voi olla leikattu pensasaita. Osa-alueilla ja AO- kuva : Soveltuvat julkisivu- ja kattovärit osa-alueittain Värimalliin verrattuna julkisivu näyttää vaaleammalta, värikylläisemmältä ja sinisemmältä rakennuksen ympäristön, muodon ja luonnonvalon vaikutuksesta.(teknisistä syistä painetun ohjeen värit saattavat poiketa alkuperäisistä). -kortteleiden kadunpuoleiset reunat rajataan puisella pystysäleaidalla. Puiset aidat tulee porrastaa maastomuotoja mukaillen, kuitenkin siten, että yhtenäisen aitajakson osuus on aina vähintään metriä. Puuaitojen värinä käytetään osa-alueella taitettua valkoista ja osa-alueella vaalean harmaata. Osa-alueella puuaitojen värinä käytetään rakennusten julkisivuväritystä mukailevaa värisävyä. Tiiliaidat tehdään materiaaliltaan ja väriltään samanlaisiksi kuin rakennusten julkisivut (puhtaaksimuurattu tiili tai rappauspinta). Kaupunkikuvallisen selkärangan yhteydessä tonttien kokoojakatujen puoleisia reunoja rajataan aidoin, jotka liittyvät suoraan rakennusten julkisivuun, (ks. viitesuunnitelmat, liite ). Aitoihin saa tehdä portteja, jotka ovat kattamattomia.

. Lisätietoja Lisätietoja Kivikkokankaan alueen tonttien hakemisesta, kaavamääräyksistä, rakennussuunnittelusta ja rakennusluvan hakemisesta tarjoavat Ympäristötalossa sijaitsevat rakennusvalvonta, asemakaavoitus sekä tontti- ja asumispalvelujen yksikkö. KUVA RAKENNUSTEN KATTOMUODOT

KUVA RAKENNUSTEN JULKSIVU- JA KATTOVÄRIT

KUVA TONTTIEN AITAAMINEN

KIVIKKOKANGAS Rakentamistapaohje omakotirakentajille AO -tontit; korttelit -,, -, -0, -, -, -0, -,, - Rakennuslautakunta hyväksynyt..0 Oulun kaupunki Rakennusvalvonta Reijo Lammasniemi, Esa Kauppi Asemakaavoitus Leena Kallioniemi Linja Arkkitehdit Oy. Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä (=tontinhaltija) on velvollinen palkkaamaan itselleen pätevän henkilön (pääsuunnittelija). Pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata rakentamista Kivikkokankaan alueella siten, että alueesta muodostuisi yhtenäinen, ehjä ja viihtyisä kokonaisuus. Rakentamistapaohje täydentää asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Oulun kaupungin tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontin haltijaa sitova. Tontin haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnittelun aloittamista tulee tontin haltijan ja pääsuunnittelijan yhdessä ottaa yhteyttä rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehteihin. Tarkastusarkkitehtien kanssa käytävässä neuvottelussa (korttelikokous) selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, nämä ohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. 0 0 0 kuva : Kivikkokankaan, havainnekuva. Punaisella rajattu tontit, joita tämä rakentamistapaohje koskee.

. Tontin rakentaminen, rakennusten sijoittaminen ja pihajärjestelyt Tontti ja piha rakennetaan siten, että ne liittyvät luonnollisilla korkeuksilla viheralueisiin ja muuhun ympäristöönsä. Paikoitellen tontteja joudutaan nostamaan. Tarvittavat maatäytöt on toteutettava tontin puolella ja niistä vastaa tontin haltija. Tontin nurkkapisteiden korkeusasemat määräytyvät katusuunnitelmasta, jossa tontille annettuja korkeuslukemia on noudatettava. Vierekkäiset tontit on liitettävä toisiinsa luontevasti. Pohjatutkimuksen yhteydessä on tontin pintakorkeusasemat vaaittava. Vaaitus ulotetaan naapuritontille ja viheralueen puolelle. Asuinrakennusten lattia tulee tehdä vähintään 0,m tontin kadunpuoleisten nurkkapisteiden koron yläpuolelle. Autotallin lattian on syytä sijoittaa tätä alemmas, erityisesti autotallin sijaitessa lähellä katua. Kellareiden rakentamista ei suositella. Kortteleissa ja olevilla rinnetonteilla sallitaan puolikkaan ns. rinnekerroksen rakentaminen asuinrakennuksen pääkerroksen alapuolelle. Maanpinta tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi. Isommat korkeuserot tonteilla suositellaan ratkaistaviksi matalin tukimuurein. Tontin hulevesiä ei saa johtaa naapuritonteille. Sadevesi katoilta johdetaan sadevesiviemäriin viivytyskaivon kautta. Tontin kuivatus on esitettävä asemapiirroksessa rakennuslupaa haet-taessa. Rakennusten sijoittelulla pyritään tontille luomaan suojaisaa ja rajattua pihatilaa. Rakennukset sijoitetaan tonteille asemakaavassa määrätyllä tavalla. Nuolimerkintä rakennusalan sisällä määrää rakentamaan rakennuksen rakennusalan rajaan kiinni. Rakennusalan sisällä oleva viivamerkintä osoittaa rakennuksen harjan suunnan. Rakennuksen osien, kuten terassien, kuistien ym. ulottaminen metriä yli rakennusalan kadun puoleisen rajan sallitaan, kooltaan ne saavat olla kuitenkin enintään 0m². Autosuojan eteen (kadun puolelle) on jätettävä vähintään metrin etäisyys pysäköitävää autoa varten. Tontille (asuinrakennuksen ja autosuojan väliin) jätetään vähintään, metrin levyinen kulkuväylä tontin perälle. Tontille saa rakentaa yhden ajoneuvoliittymän ja sen leveys saa olla korkeintaan metriä. Ajoliittymää ei saa sijoittaa alle, metrin päähän naapuritontin rajasta. Jäteastiat sijoitetaan ajoneuvoliittymän yhteyteen ja aidataan. Tontit istutetaan ympäröivään metsäluontoon ja kasvupaikalle soveltuvia kasvilajeja käyttäen. Kadun puolelle ja rakennuksen läheisyyteen ei saa istuttaa suurikokoisiksi kasvavia puulajeja. Olevaa puustoa suositellaan säilytettäväksi tonteilla, erityisesti kortteleiden - alueella, jonka mäntyvaltainen puusto on täysikasvuista. Myös olevan aluskasvillisuuden säästäminen suurempien tonttien takaosassa on suositeltavaa. Suunnittelun alkuvaiheessa pääsuunnittelija hankkii käyttöönsä alueen johtolinjojen yhdistelmäkartan. Siinä esitetyt johtoliittymien liitoskohdat on otettava huomioon teknisten tilojen sijoittelussa. kuva : rakennusten muoto, ajoneuvoliittymän sijainti Rakennukset toteutetaan selkeähahmoisina ja pääosin suorakaiteen muotoisina. Kattolyhdyt sekä räystästä rikkovat kuistit ja parvekkeet tulee sijoittaa pihan puolelle. Kadun puolella kuistit ja muut ulokkeet katetaan harjan suuntaisin lappein. kuva : rakennuksiin soveltuvat kattomuodot

. Rakennusten koko ja muoto Alueelle sijoittuu sekä yksi- että kaksikerroksisten omakotitalojen korttelialueita. Kaksikerroksisten omakotitalojen korttelialueilla - lukuun ottamatta kortteleita ja - on asuinrakennus toteutettava kaksikerroksisena (alleviivattu kerrosluku). Rakennukset tulee toteuttaa selkeähahmoisina ja pääosin suorakaiteen muotoisina (kuva ). Yksikerroksiset rakennukset suositellaan leveämmillä tonteilla (korttelit,,,, 0 ja ) toteutettaviksi L:n muotoisina, ns. puoliatriumtaloina. Rakennusten kattomuodot ovat alueittain yhtenäisesti joko harjakattoja tai pulpettikattoja (kuva ), auma- tai mansardikattojen rakentamista ei sallita. Kortteleissa -,, -,, 0, -, -, - tulee asuinrakennuksen olla harjakattoinen. Kaksikerroksisissa rakennuksissa kattokaltevuuden tulee olla :-: ja yksikerroksisissa : -:. Kortteleissa,, -0, - tulee asuinrakennuksen olla pulpettikattoinen ja kattokaltevuuden :-:0. Ns. puoliatriumtaloihin suositellaan kattokaltevuudeksi :-:0. Korttelissa saa asuinrakennus olla harjakattoinen tai pulpettikattoinen, kattokaltevuuden on oltava : tai loivempi. Ns. murrettuja harjakattoja voi käyttää yksikerroksisissa asuinrakennuksissa kaikissa kortteleissa, kattokaltevuuden on oltava : -: (kuva ). Rakennusten suunnittelussa on suotavaa huomioida aurinkolämmön hyödyntäminen. Aurinkopanelit on esitettävä rakennuslupapiirustuksissa. Asuntoihin tulee rakentaa puulämmitteinen tulisija varalämmöksi mahdollisten sähkökatkojen varalta. Tontille on suunniteltava polttopuiden säilytyspaikka. Autotallien ja talousrakennusten on oltava selvästi asuinrakennuksia kapeampia ja matalampia. Autotallien ja talousrakennusten kattomuotona voi olla harja- tai pulpettikatto, mutta katto ei saa olla jyrkempi kuin asuinrakennuksen katto. Autotalli voidaan rakentaa asuinrakennuksen yhteyteen. Autotallien enimmäisleveys on metriä (kuva ). KUVA : JULKISIVUVÄRITYS, KATTOMUODOT, AITAAMINEN

. Julkisivun ja katon materiaalit ja värit Kivikkokankaan alue jakautuu rakennusten ulkovärityksen osalta kolmeen osa-alueeseen (ks. kuva ). Osa-alueella (korttelit -,, - ja -0) julkisivut ovat vaaleita ja katot vaaleanharmaita tai harmaita. Osa-alueella (korttelit - ja -) julkisivuissa käytetään perinteisiä puutalovärejä keltaista, punaista ja sinistä; katot ovat harmaita tai tummanharmaita. Osaalueella (korttelit -0, -,, -) julkisivut ovat väreiltään tummia ja maanläheisiä, katot ovat tumman harmaat tai mustat. Osa-alueittain soveltuvia julkisivu- ja kattovärejä on esitetty ohessa (kuva ). Rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali on lautaverhous tai kiviaines (puhtaaksi muurattu poltettu savitiili tai rappaus), kortteleissa - ja - vain lautaverhous. Ulkoverhouksen on noustava julkisivuilla yhtenäisenä sokkelista räystäälle ja harjaan saakka, suuria eriaineisia pintoja ei sallita. Mahdollisten nurkkalautojen on oltava ilmeeltään kevyet ja väriltään hillityt (vältettävä kovaa kontrastia julkisivun päävärin kanssa). Mahdolliset julkisivuverhouksen jakolistat eivät saa väriltään poiketa julkisivun pääväristä. Puuverhouksen suositeltava verhouspaneelin paksuun on vähintään mm. Katemateriaali on vapaasti valittavissa. Ohutlevystä (pellistä) tehdyn katon tulee olla sileä tai profiililtaan hillitty. Piharakennuksen ja autotallin julkisivun ja katteen on oltava väriltään sama kuin tontin päärakennuksessa. Kiviaineisen päärakennuksen yhteydessä voidaan piharakennuksen ja autotallin julkisivu tehdä lautaverhoiltuna, värisävyn tulee olla vastaava kuin päärakennuksessa. kuva : soveltuvat julkisivu- ja kattovärit osa-alueittain Värimalliin verrattuna julkisivu näyttää vaaleammalta, värikylläisemmältä ja sinisemmältä rakennuksen ympäristön, muodon ja luonnonvalon vaikutuksesta.(teknisistä syistä painetun ohjeen värit saattavat poiketa alkuperäisistä).. Aitaaminen Kortteleiden viheralueiden puoleiset sivut rajataan yhtenäisillä aidoilla. Kortteleissa,,, 0,,,,,, ja viheralueiden puoleiset reunat rajataan umpinaisella lauta-aidalla, jonka korkeus on, metriä. Muissa kortteleissa viheralueiden puoleiset reunat rajataan 0, metriä korkealla puuaidalla, jonka sisäpuolella voi olla leikattu pensasaita. Pääkokoojakatujen (Sarvikankaantie, Rakkakiventie välillä Vaalantie - Sarvikankaantie) varret rajataan leikatulla pensasaidalla, paitsi korttelissa, jossa käytetään umpinaista lauta-aitaa, jonka korkeus on, metriä. Muiden katujen varret kortteleissa,,, -, -0, -, -, -0, ja rajataan 0, metriä korkealla puuaidalla; aidan sisäpuolella voi olla leikattu pensasaita. Muiden katujen varret kortteleissa,,,,, 0 ja rajataan leikatulla pensasaidalla. Kevyen liikenteen väylien puoleiset rajat (kortteleissa,, ja ) samoin aidataan leikatuin pensasaidoin (kuva ). Puiset aidat tulee porrastaa maastomuotoja mukaillen, kuitenkin siten, että yhtenäisen aitajakson osuus on aina vähintään metriä. Puuaitojen värinä käytetään osa-alueella taitettua valkoista ja osa-alueella vaalean harmaata. Osa-alueella puuaitojen värinä käytetään rakennusten julkisivuväritystä mukailevaa värisävyä. Aitoihin saa tehdä portteja, jotka ovat kattamattomia.. Lisätietoja Lisätietoja Kivikkokankaan alueen tonttien hakemisesta, kaavamääräyksistä, rakennussuunnittelusta ja rakennusluvan hakemisesta tarjoavat Ympäristötalossa sijaitsevat rakennusvalvonta, asemakaavoitus sekä tontti- ja asumispalvelujen yksikkö.

. L :0. X=00 Y=000 X=0 Y=00 : 0 0 Mäkihypyntie : :0 0 Rakkakiventie Lumilaudantie 0 0 Liikkujantie. 0 :. Luistelijantie 0. X=0 Y=0 : : Suojuoksuntie Kiviharju X=000 Y=000 Vaalantie.0 :. : Kuntolenkki Rakkakiventie X=000 Y=00. X=00 Y=0 : Vaalantie Juoksulenkki Kirikuja. Vaalantie Mustikkakankaanpolku Markkuunkangas X=00 Y=0 : : MAAPERÄOLOSUHTEET JA ALUEEN RAKENNETTAVUUS: A B TYYPPI I (Moreenialue) Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Pohjamaa on kantavaa, routivaa hiekkaa ja moreenia alle m:n etäisyydellä nykyisestä maanpinnasta. Maaperä on keskitiiviissä...tiiviissä tilassa eikä merkittäviä kokoonpuristuvia maakerroksia esiinny. Maaperä on osin kivistä. Rakennusten maanvarainen matalaperustus on yleensä mah- dollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Moreenin päältä poistetaan löyhät ja humusta sisältävät maakerrokset. Kunnallistekniikan rakentaminen on yleensä mahdollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. TYYPPI II (Ns. vanhojen hiekkojen alue) Alue soveltuu hyvin rakentamiseen. Löyhän pintamaakerroksena olevan hiekan paksuus on noin.0-. m. Pintamaakerrosten alla pohjamaa on tiivistä, kantavaa hiekkaa. Hiekkakerrokset ovat pääosin routimattomia tai lievästi routivia. Maaperä on osin kivistä. TYYPPI IIIA JA IIIB (Hiekka-alue) Alue soveltuu hyvin/kohtuullisen hyvin rakentamiseen. Löyhän pintamaakerroksen paksuus on yleisesti.0-.0 m (IIIA) ja.-.0 m (IIIB). Pintamaakerrokset ovat lievästi routivaa hiekkaa sekä routivaa silttistä hiekkaa. Pohjamaa on keskitiiviissä... tiiviissä tilassa olevaa lievästi routivaa hiekkaa sekä routivaa silttiä ja silttistä hiekkaa. Paikoin hiekkakerrokset voivat olla routimattomia. Maaperä on osin kivistä. Hiekka-alueilla löyhät hienojakoiset ja humusta sisältävät maakerrokset perustusten alla on korvattava hyvin tiivistettävällä kitkamaatäytöllä. Rakennusten maanvarainen perustaminen on mahdollista joko suoraan pohjamaalle tai kitkamaatäytölle. Esirakennustoimenpiteinä voidaan huomioida myös esikuormitus ja/tai löyhän pohjamaan (hiekka) tiivistäminen. Kunnallistekniikan rakentaminen on yleensä mahdollista ilman erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä. Hiekka-alueilla (tyyppi II ja III) on kaivettuihin hiekkakuoppiin muodostunut paikoin pieniä lampia. Painanteissa voi maapinnassa olla turvetta noin 0.-.0 m. TYYPPI IV (Silttialue) Alue soveltuu välttävästi/kohtuullisen hyvin rakentamiseen. Maaperä on silttiä ja pinnassa on turvetta ja löyhää hienojakoista maata noin 0...0 m. Sarvikankaan vieressä pintamaana on löyhää...keskitiivistä hiekkaa noin - m, jonka alapuolella on kokoonpuristuvaa routivaa silttiä noin m. Hiekka on rakeisuuden perusteella lievästi routivaa. Hiekka-/silttialueella rakennusten maanvarainen matalaperustus on mahdollista esirakennus- ja pohjanvahvistustoimenpiteiden avulla. Esirakennus- ja pohjanvahvistustoimenpiteinä kysymykseen tulevat perustuksilta pohjamaalle aiheutuvista kuormista riippuen esikuormitus, massanvaihto ja paalutus. Kunnallistekniikan rakentamisessa on varauduttava kaivantojen mahdolliseen tukemistarpeeseen ja pohjanvahvistustoimenpiteisiin. Alueet IIIB ja IV soveltuvat ammattirakentajien käyttöön. Pintaturve-/suoalue, maanpinnassa voi olla turvetta pääosin 0.-0. m paksuudelta, enimmillään noin. m. Luonnollinen pohjavesipinta on todettu noin 0..0 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesipintojen korkeus vaihtelee eri vuosina ja vuodenaikoina, ja se ei välttämättä ole kaivutyön aikana suunnitelmissa esitetyllä tasolla. Pohjavesi voi olla paikoin paineellista tiiviimmän maakerroksen salpaamana. Kaivutyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, mikäli pohjarakentamisen edellyttämät maankaivutyöt ulottuvat vettä pidättävän maakerroksen alapuoliseen paremmin vettäjohtavaan kerrokseen. Tällöin pohjavesi voi purkautua kaivantoon voimakkaasti. Kaikilla alueilla on tehtävä tonttikohtaiset pohjatutkimukset lopullisen perustamistavan ja mahdollisesti tarvittavien pohjanvahvistustoimenpiteiden laadun ja laajuuden selvittämistä varten. P K P Kumpulankaari Jousikuja K Saarelankangas :0 K Kaarikuja 0kV K P P SAARELA Kumpulankaari K P :0 :0 X=000 Y=000 :0 Sangintie : : :0 : :0 : 0 : : : ::00 : :0 :0 :0 :0 : : : X=00 Y=00 : : 0 : Allas :0 : : :0 : X=000 : Kurkiojantie 0 : X=000 :0 : : : : Maaperärajat ovat ohjeellisia. Painokairaus Heijarikairaus Häiriintynyt näyte Pohjavesiputki Merkki Geotekniikka Hanke Hiukkavaaran Kivikkokankaan rakennussuunnitelma Kivikkokangas Rakennettavuuskartta Muutos Koordinaattijärjestelmä: ETRS-GK ja NN korkeusjärjestelmä Teema Kohde Asiasisältö Suunnittelija Hyväksyjä Piir.nro Ramboll Kiviharjuntie 00 Oulu puh. 00 00 Mikko Sivonen Kaupunginosa Hyväksyjä Pvm 0-G..0 Pvm Saarela, Niiles Piir.nro Suunn. HYVÄKSYNYT KAUP. INS. TEKNINEN LTK Mittakaava :000 Tark.