VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2015 16X236418 10.6.2016 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2015 Hämeen ELY-keskuksen alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Sisältö 3 1 JOHDANTO... 4 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA... 4 2.1 Lämpötila... 4 2.2 Sadanta... 5 2.3 Lumitilanne... 6 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2015... 7 3.1 Tuotantoalueet... 7 3.2 Forssa... 8 3.2.1 Letonsuo (Forssa)... 8 3.3 Hartola... 12 3.3.1 Jaakkolansuo (Hartola)... 12 3.4 Hattula... 17 3.4.1 Väärälammensuo (Hattula)... 17 3.5 Heinola... 23 3.5.1 Laviassuo (Heinola)... 23 3.6 Hollola... 28 3.6.1 Hirvisuo (Hollola)... 28 3.7 Janakkala... 31 3.7.1 Röyhynsuo (Janakkala)... 31 3.8 Tammela... 35 3.8.1 Koivansuo (Tammela)... 35 3.8.2 Okssuo (Tammela)... 37 3.8.3 Rinnansuo (Tammela)... 45 3.9 Ypäjä... 52 3.9.1 Letkunsuo (Ypäjä)... 52 3.9.2 Varsansuo (Ypäjä)... 57 4 YHTEENVETO... 61 Liitteet Liite 1 Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevat tarkkailusuot vuonna 2015 Pöyry Finland Oy Jarmo Sillanpää, Ins. (AMK) Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Jarmo Sillanpää Pia Vesisenaho www.poyry.fi puh. 010 33 28370, jarmo.sillanpaa@poyry.com puh. 010 33 28211, pia.vesisenaho@poyry.com

1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Tässä raportissa on tarkasteltu Hämeen ELY-keskuksen osalta päästötarkkailussa olevien soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormituslukuja eri vuodenaikoina ja pitkällä aikavälillä aiempiin tarkkailuvuosiin verraten. Hämeen ELY-keskuksen alueen soiden vedenlaatua, virtaamia ja kuormitusta on tarkasteltu suokohtaisesti. Kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2015 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELYkeskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina on esitetty erillisessä koosteraportissa. Koosteraportista löytyvät myös kuvaukset tarkkailun toteutuksesta ja laskentamenetelmistä, joita ei enää vuodesta 2014 lähtien ole esitetty ELY-keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien ole raportoitu Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. Vuonna 2015 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n 23.12.2013 ELYkeskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Tarkkailu käsittää ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Myös kuntoonpanotarkkailussa on ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli hydrologinen vuosi 1.11.2014-31.10.2015. 1.11.-31.1.2015 vesistö- ja kuormitustarkkailun toteutuksesta näytteenoton, analysoinnin ja virtaamamittauksen osalta vastasi Nab Labs Oy. 1.2.2015 alkaen näytteenoton ja näytteiden analysoinnin ovat hoitaneet Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat 1.2.2015 alkaen vastanneet Masinotek Oy ja Metso Oyj. Kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. 4 2 SÄÄTILA TARKASTELUALUEELLA 2.1 Lämpötila Hämeen turvetuotantoalueiden sijaintiin nähden Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemista Jokioinen ja Lahti sijaitsevat painopistealueella ja turvetuotannon sääolosuhteita vuonna 2015 on tarkasteltu niiden tietojen perusteella. Lisäksi tarkastelussa on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen säätilastoja. Vuoden 2015 keskilämpötila oli Jokioisilla 6,3 o C ja Lahdessa 6,0 o C, jotka olivat 1,6 1,7 astetta vertailukauden 1981 2010 keskilämpötiloja korkeampia. Vuosi 2015 oli Lahdessa ja Jokioisilla 0,3 astetta edellistä vuotta lämpimämpi (Kuva 1). Lämpötiloiltaan molemmat havaintopaikat olivat lähes identtiset. Talven 2014 2015 keskilämpötilat olivat 0 o C:n alapuolella vain tammi-helmikuun ajan. Kevät 2015 oli tavanomaista lämpimämpi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi, mutta loppukesä keskimääräistä lämpimämpää. Syksy 2015 oli vertailujaksoa 1981 2010 hieman lämpimämpi ja marras- ja joulukuu selvästi lämpimämpiä.

5 Vuonna 2015 terminen kasvukausi alkoi Hämeessä 8.4. eli noin kaksi viikkoa aikaisemmin kuin vuosina 1981 2010 keskimäärin. Terminen kasvukausi päättyi 4.10. eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin (Ilmatieteen laitos 2015). Terminen kasvukausi alkaa, kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta ja vuorokauden leskilämpötila on pysynyt vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Terminen kasvukausi päättyy, kun syksyllä vuorokauden keskilämpötila pysyy 5-10 vrk peräkkäin +5 asteen ala-puolella. 25 20 JOKIOINEN 2014 2015 1981-2010 15 10 oc 5 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu -5-10 -15 25 20 LAHTI 2014 2015 1981-2010 15 10 oc 5 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu -5-10 -15 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilan vaihtelut Lahdessa ja Jokioisilla vuosina 2014 2015 ja vertailuajanjaksona 1981 2010. 2.2 Sadanta Vuonna 2015 Jokioisissa saatiin sateita vertailujakson 1981 2010 keskiarvoa (627 mm) enemmän (680 mm). Lahdessa satoi hieman vähemmän, sillä koko vuoden sadesumma oli 578 mm (vertailuarvo 636 mm). Vuonna 2015 satoi Jokioisissa tammi-, kesä-, marras- ja joulukuussa vuosien 1981 2010 keskiarvoa selvästi enemmän. Turvetuotantokaudella touko- ja kesäkuu olivat tavanomaista sateisempia. Vastaavasti elo- lokakuun aikana satoi huomattavasti tavanomaista vähemmän (Kuva 2).

160 140 120 JOKIOINEN 2014 2015 1981-2010 6 100 mm 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 160 140 120 LAHTI 2014 2015 1981-2010 100 mm 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2 Kuukauden keskisademäärän vaihtelut Lahden ja Jokioisten tarkkailuasemilla vuosina 2014 2015 ja vertailuajan-jaksona 1981 2010. 2.3 Lumitilanne Joulu- helmikuun aikaan Jokioisissa ja Lahdessa lumensyvyydet olivat tavanomaisella tasolla. Helmikuussa Lahdessa oli lunta 38 cm ja Jokioisissa 25 cm. Maaliskuun puolivälissä lahdessa oli lunta enää 10 cm ja Jokioisista lumi oli jo sulanut (Kuva 3).

7 Lumen syvyys kuukauden 15. päivänä talvella 2014-2015 40 35 2014-2015 Jokioinen 2014-2015 Lahti 1981-2010 Jokioinen 1981-2010 Lahti 30 25 cm 20 15 10 5 0 Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Kuva 3 Lumen syvyys Jokioisten ja Lahden mitta-asemilla talvella 2014 2015 ja vertailuajanjaksolla 1981 2010. 3 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2015 3.1 Tuotantoalueet Tässä raportissa on Hämeen ELY-keskuksen osalta esitetty erikseen kunkin tarkkailusuon vedenlaatu, virtaamat ja valumat sekä kuormitustulokset. Suot on järjestetty sijaintikunnan mukaiseen aakkosjärjestykseen. Suokohtainen tarkastelu antaa mahdollisuuden käsitellä suon erityispiirteitä ja sallii erilaiset kuormitusten esitystavat sekä mahdollisen vesienkäsittelyn tehon tarkastelun, mikäli ympäristölupa niin edellyttää. Tämä on usein tarpeen täydentävien päästöasemien kohdalla, joiden tarkkailuohjelmat poikkeavat suuresti toisistaan mm. kuormitustarkkailupisteiden luonteen ja näytteenottotiheyden osalta. Kaikkien päästötarkkailuasemien tuloksia on verrattu joko tuotannossa tai valmistelussa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen vedenlaatuun ja ominaiskuormituslukuihin. Osa ominaiskuormitussoista oli tilapäisesti levossa, eli niillä ei ollut tuotantoa vuonna 2015. Levossa olevat suot on raportissa rinnastettu tuotantovaiheen soihin, sillä tuotannossa ja tilapäisesti levossa olevien alueiden välillä ei havaittu merkittävää eroa vedenlaadussa ja ominaiskuormituksissa. Täydentävien tarkkailupisteiden tuloksia vertailtaessa tulee huomioida näytteiden vähäinen määrä sekä näytteenottoajankohdat. Tätäkin enemmän kuormitustuloksiin vaikuttaa virtaama, joka voi muuttaa keskikuormitusta suuresti, mikäli näytteenotto ajoittuu poikkeuksellisen virtaaman ajalle. Useimmilla täydentävillä tarkkailuasemilla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta, vaan kuormitus lasketaan käyttämällä läheisen suon tai alueen ominaiskuormitussoiden keskivalumaa. Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailussa oli vuonna 2015 Hämeen ELYkeskuksen alueelta mukana 11 tuotantoaluetta. Tuotantoalueiden vuosikuormitukset on esitetty raportin lopussa (Taulukko 56).

3.2 Forssa 8 3.2.1 Letonsuo (Forssa) Letonsuon tuotantoalue sijaitsee noin 15 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Alueen ojitus aloitettiin vuonna 1995 ja tuotanto vuonna 1997. Letonsuolle on myönnetty ympäristölupa 7.3.2013 (ESAVI/204/04.08/2011). Ympäristöluvan ja sen muutoksen (ESAVI/161/04.08/2013) mukaisesti Letonsuolla otettiin vuonna 2014 käyttöön ympärivuotinen ruuvisyötteinen kemikalointi (Taulukko 1). Vuonna 2015 tuotantoa oli ajalla 5.6. 14.9.2015, yhteensä 61 päivää. Taulukko 1 Letonsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi 35.964 Koijoen yläosan a Forssa 36,4 32,3 3,0 ympärivuotinen Yhteensä 32,3 3,0 Letonsuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Edellisvuoden tavoin Letonsuolta lähtevä vesi oli kemikaloinnista johtuen hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,5). Alapuolisen pisteen kiintoaine-, typpi-, ja rautapitoisuudet olivat selvästi korkeammat kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Fosforipitoisuus ja orgaanista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat keskimääräistä pienempiä (Taulukko 2). Lähtevän veden pitoisuudet olivat suurimmillaan tammi- ja helmikuun näytteenottokerroilla sekä syyskuun alussa (Taulukko 2, Kuva 4). Hydrologisen vuoden 2015 keskimääräinen kokonaistypen puhdistusteho oli 20 %, kokonaisfosforin 69 % ja COD Mn -arvon 49 % (Taulukko 2). Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen. Letonsuon ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty reduktiovaatimukset: Reduktiovaade Toteutunut reduktio 1.4.-30.11. Muu aika* 1.4.-30.11. Muu aika* Kiintoaine 50 % 30 % 1 % -38 % Kokonaistyppi 30 % - 25 % 10 % Kokonaisfosfori 60 % 40 % 75 % 48 % CODMn 60 % 50 % 50 % 48 % * tavoiteraja Hydrologisena vuonna 2015 sulan maan ajalle (1.4. 30.11.) asetettu reduktiovaatimus saavutettiin fosforin osalta. Kiintoaineen, kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta reduktiovaatimuksia ei saavutettu (Taulukko 2).

9 Taulukko 2 Letonsuon kemikalointiin (KEM1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Väriluku Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 44 1.11.2014 45 4.11.2014 5,4 3,5 22 16 27 7,0 3600 2700 25 59 18 69 180 90 1,9 10 72 28 61 3,6 10,0 25 48 26.11.2014 5,5 3,1 10 51-410 24 3000 2400 20 46 14 70 250 230 1,6 31 64 25 61 6,3 17,3 7 49 3.12.2014 5,5 3,2 7 10-47 3200 2800 13 43 11 74 280 110 1,4 19 67 22 67 15,0 41,2 12 51 15.12.2014 5,1 3,1 14 25-79 14 2900 2500 14 43 15 65 300 50 1,3 23 49 19 61 14,9 40,9 7 5 27.1.2015 4,3 46 29 2000 34 280 6,2 30 3,8 10,5 59 # 8 19.2.2015 6,0 5,2 16 24-50 20 1900 2000-5 67 59 12 300 340 3,2 6,4 48 45 6 16,8 46,0 27 12 18.3.2015 4,1 3,5 17 10 41 1400 1700-21 490 490 800 1200 12 5 58 92 49 3,6 9,9 12 9 25 0,6 1,8 5 13 23.3.2015 5,6 3,3 9 6,0 35 1800 1300 28 710 530 470 580 39 6 85 190 60 1,3 17 32 7,2 78 2,0 5,5 8 14 31.3.2015 5,3 4,0 18 37-106 27 2100 1700 19 67 46 31 240 230 2 5 40 28 30 5,6 15,3 9 15 9.4.2015 5,3 3,5 15 7,1 53 1900 1500 21 530 690 460 570 53 6 89 230 57 2,6 13 41 12 71 0,8 2,3 7 16 16.4.2015 5,6 3,3 8 5,4 30 1600 1200 25 38 11 71 190 91 1,3 31 37 9,8 74 0,5 1,3 6 17 22.4.2015 5,5 3,4 14 2,5 82 1800 1300 28 290 530 490 380 51 9 82 210 42 1,6 18 36 7,8 78 0,1 0,3 6 18 28.4.2015 5,4 3,5 16 5,8 64 1500 1200 20 60 8 87 250 38 1,5 18 47 8 83 1,1 3,2 9 19 7.5.2015 5,5 3,4 24 7,0 71 14 1600 1200 25 120 260 180 620 140 13 91 310 120 2,6 15 53 9,9 81 1,4 4,0 13 21 20.5.2015 6,2 3,4 12 3,2 73 1600 2200-38 66 11 83 270 37 1,7 20 50 8,7 83 0,0 0,1 15 23 4.6.2015 6,7 16 1200 18 7,3 90 290 3,1 46 0,0 0,1 13 25 17.6.2015 6,8 7,8 1700 110 430 4,9 62 3,7 10,2 15 27 2.7.2015 5,0 14 2000 99 500 2,7 94 0,4 1,0 12 29 14.7.2015 5,9 3,5 33 13 61 13 2100 1100 48 240 280 55 91 180 19 89 590 71 6,3 7,2 84 18 79 0,3 0,7 14 31 28.7.2015 0,0 0,0 15 33 12.8.2015 0,0 0,0 13 35 25.8.2015 0,0 0,0 14 37 8.9.2015 5,2 5,4 16 46-188 35 5200 3300 37 140 110 21 310 1400 1,5 47 62 150-142 0,3 0,8 14 39 22.9.2015 5,0 3,8 17 27-59 21 2900 1900 34 97 13 87 340 93 1,6 6,8 67 29 57 1,4 3,7 4 41 5.10.2015 0,1 0,3 23 # 43 19.10.2015 0,1 0,3 13 n= 18 Keskiarvo: 5,1 3,5 15 19-11 ** 11 24 2250 1889 20 ** 343 463 352 574 75 23 69 ** 288 188 2,4 17 53 26 49 ** 3,6 10,0 365 Kesiarvo 1.4. - 30.11. 5,4 3,4 16 17 1 ** 11 27 2264 1818 25 ** 240 440 238 415 88 21 75 ** 311 206 2,5 20 58 28 50 ** Keksiarvo 1.12.- 31.3. 4,8 3,5 14 23-38 ** 22 2217 2000 10 ** 600 510 635 890 45 25 48 ** 234 160 2,1 12 41 23 48 ** Mediaani: 5,5 3,5 16 12 30 13 24 1900 1800 21 290 510 460 575 63 13 74 275 91 1,8 16 50 19 67 0,5 1,4 Minimi: 4,1 3,1 6,8 2,5-410 7,0 14 1200 1100-38 18 260 7 91 12 5 12 92 37 1,3 5,0 12 7-142 0,0 0,0 Maksimi: 6,8 5,4 33 51 82 14 35 5200 3300 48 710 690 800 1200 180 110 91 590 1400 6,3 47 94 150 83 55,1 151,3 2014 (n=7) 5,4 3,6 27 23 52 ** 17 25 2811 2543 15 ** 980 730 79 53 39 ** 373 155 3,2 9,2 67 38 59 ** Talvi 1 kpl 4,3 46 29 2000 34 280 6,2 30 3,8 10,5 59 Kevät 9 kpl 4,9 3,5 15 12 14 24 1733 1456 428 500 480 670 59 18 224 114 2,2 15 38 15 6,2 17,1 90 Kesä 4 kpl 5,4 3,7 17 22 13 28 2386 2125 129 280 31 91 112 38 390 400 3,1 20 66 51 0,6 1,6 129 Syksy 4 kpl 5,3 3,2 13 26 7 19 3175 2600 48 15 253 120 1,6 21 63 24 5,4 14,7 87 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4,1 19 18 2,5 1643 1454 12 78 68 12 33 19 41 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Po4-P (µg/l) 18.3. 23.3. 9.4. 22.4. 7.5. 4.6. 14.7. Ei virtausta, ei näytettä: yp: <2 8 4 2 3 5 46 4.6., 17,6., 2.7., 28.7., 12.8., 25.8., 5.10., 19.10.15 ap: <2 <2 <2 <2 <2 <2

10 Kuva 4 Letonsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

Virtaama ja valuma Kemikaloinnin alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittaus 9.1.2015. Virtaamamittauksessa ei havaittu ongelmia tarkkailujakson aikana. Jaksolla 1.11.2014 9.1.2015 kuormituslaskennassa on käytetty läheisen Varsasuon (kemikalointi) jatkuvatoimisesti mitattuja valumia (Kuva 5). Kesällä virtaamat olivat pieniä tai virtaamaa ei ollut lainkaan. Useiden näytteenottokertojen aikana alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut lainkaan virtaamaa. Keväällä virtaamat lähtivät nousuun jo helmikuun puolivälissä. Kevään valuntahuiput kestivät noin kuukauden, valunnan ollessa suurimmillaan maaliskuun alkupuolella (9.3.). Läheiseltä Varsasuolta mitatut valumat olivat suuria joulukuussa 2014 sekä tammikuun alussa 2015. Alivirtaamakausina mitatut valumat olivat pienemmät kuin läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskimääräiset valumat (Kuva 5). 11 160 Alue B (n=8) Letonsuo, kem1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 140 120 l/s km 2 100 80 60 Kuva 5 40 20 0 1.11.14 Letonsuon kemikalointiaseman (KEM1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 (1.11.2014 31.10.2015). Vertailuarvoina läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumat. Jaksolla 1.11.14 9.1.15 käytetty Varsasuon (KEM1) valumia. Kuormitus 1.12.14 1.1.15 1.2.15 1.3.15 Letonsuon vuosikuormitus (Taulukko 4) on arvioitu kemikaloinnin alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä edellisessä kappaleessa esitettyjen jatkuvatoimisesti mitattujen valumien perusteella. Taulukko 3 Letonsuon kemikalointiasemalta (KEM1) lähtevä kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 1.4.15 pvm Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolminkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 3). Keskimääräistä suuremmat kiintoainekuormitukset selittyvät marras maaliskuun suurilla kiintoainepitoisuuksilla (Kuva 4). Kesällä pitoisuudet ja virtaamat olivat pieniä, mistä johtuen kiintoainekuormitus oli keskimääräistä pienempi (Kuva 6). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät, hyvistä puhdistustehoista johtuen. Etenkin kesällä kuormitukset olivat keskimääräistä pienempiä (Kuva 6). Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset olivat suurimmillaan helmikuun puolivälissä (Kuva 4). Typpikuormitus ei poikennut ominaiskuormitussoiden keskiarvosta. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 10,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 210 201 72 59 7,4 77 73 2700 2593 Typpi 18 14 17 11 0,6 6,6 5,1 235 181 Fosfori 0,29 0,12 0,51 0,25 0,01 0,11 0,044 3,7 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 261-6 445 40 9 95-2 3362-77 1.5.15 1.6.15 1.7.15 1.8.15 1.9.15 1.10.15

12 Kuva 6 Letonsuon kemikaloinnin (KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 4 Letonsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.964 Koijoen yläosan a 2700 235 3,7 3362 2593 181 1,6-77 3.3 Hartola 3.3.1 Jaakkolansuo (Hartola) Jaakkolansuon nykyisestä ympäristöluvasta (Dnro ESAVI/365/04.08/2010) on annettu päätös 30.12.2011. Alueella on ollut turvetuotantoa vuodesta 1993 lähtien. Pintavalutuskenttä on otettu käyttöön toukokuussa 2012, minkä jälkeen kuivatusvedet on käsitelty ympärivuotisesti. Vuonna 2015 alue oli kokonaisuudessaan levossa (Taulukko 5). Taulukko 5 Jaakkolansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp Joutsjärven - 87,1 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus 14.812 Tainionvirran a Hartola 95,3 56,9 19,3 ympärivuotinen Yhteensä 56,9 19,3 Jaakkolansuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentälle tulevasta ja lähtevästä vedestä mitattiin maaliskuussa korkeita kiintoainepitoisuuksia (Taulukko 6). Muiden näytteenottokertojen aikaan kiintoainepitoisuudet olivat pieniä. Keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti edellisvuosista, jolloin alueella tehtiin perusparannustöitä. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimääräistä suurempia maaliskuussa. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (21 µg/l) oli kuitenkin huomattavasti tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi (Taulukko 6). Ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on asetettu seuraavat reduktiovaatimukset: kiintoaine sekä kokonaisfosfori 50 % ja kokonaistyppi 20 %. Hydrologisena vuonna

13 2015 pintavalutuskenttä poisti hyvin kiintoainetta (72 %), fosforia (46 %) ja typpeä (21 %). Kenttä saavutti kiintoaineen ja kokonaistypen reduktiovaatimukset. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuusreduktio oli hieman reduktiovaadetta heikompi. Alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden keskimääräinen fosforipitoisuus oli kuitenkin pieni, ollen lähellä luonnontilaisten soiden keskimäärästä fosforipitoisuutta (20 µg/l) (Taulukko 6). Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 11,8 l/s (v. 2014 10,9 l/s) ja valuma 12,4 l/s km 2 (v. 2014 12,0 l/s km 2 ) (Taulukko 6). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä ja syksyllä 2015 valumat olivat pieniä (Kuva 7). Jaakkolansuo on alueen A ainoa ominaiskuormitussuo. Kuva 7 l/s km 2 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1.11.14 1.12.14 Jaakkolansuo pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.15 1.2.15 1.3.15 1.4.15 pvm Jaakkolansuon pintavalutuskentän valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 (1.11.2014 31.10.2015). 1.5.15 1.6.15 1.7.15 1.8.15 1.9.15 1.10.15

14 Taulukko 6 Jaakkolansuon pintavalutuskentälle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2014 5,5 4,8 8,1 <1 88 4800 3000 38 2700 1800 21 11 48 <2 <2 1,8 0,38 26 17 35 16,2 17,0 19 47 20.11.2014 6,2 5,0 3,5 <1 71 2600 2400 8 1700 1800 130 290 14 12 14 4 <2 2,6 0,52 21 18 14 8,8 9,2 12 # 49 2.12.2014 6,1 4,7 3,3 <1 70 3300 2600 21 2200 1800 13 8 38 4 <2 2,5 0,46 18 17 6 16,6 17,4 15 51 17.12.2014 5,8 5,1 5,7 <1 82 3700 2800 24 2300 1800 15 10 33 3 <2 2,3 0,69 24 19 21 12,2 12,7 21 2 7.1.2015 5,5 4,1 12 <1 92 3400 2400 29 2000 1500 690 170 32 14 56 8 <2 4,6 0,67 40 26 35 6,4 6,7 42 8 18.2.2015 6,1 4,4 1900 26 18 22,1 23,2 11 12 17.3.2015 5,9 5,5 240 41 83 20 7 2200 2200 0 1100 1000 280 280 130 49 62 7 3 13 3,6 31 32-3 30,7 32,2 29 # 14 30.3.2015 6,1 5,9 220 84 62 12 7 2100 2000 5 1000 960 460 390 190 100 47 5 3 9,8 4,7 27 23 15 38,3 40,2 8 15 7.4.2015 6,1 5,9 48 8,8 82 8 2300 1900 17 46 25 46 33 31 6 21,6 22,7 7 16 14.4.2015 6,3 5,9 43 5,8 87 7 1800 1500 17 700 590 230 110 58 29 50 27 22 5,6 1,5 36 28 22 15,9 16,7 6 17 20.4.2015 6,4 5,9 23 3,0 87 6 1700 1300 24 36 15 58 30 27 10 12,1 12,7 7 18 27.4.2015 6,1 5,8 14 2,3 84 2000 1000 50 960 360 350 150 30 12 60 3 <2 3,5 1,2 28 23 18 48,2 50,6 7 19 4.5.2015 6,0 5,4 16 2,2 86 2200 1700 23 40 15 63 41 34 17 12,1 12,7 7 20 11.5.2015 6,6 5,5 8,6 1,7 80 1300 730 44 160 80 88 17 33 13 61 11 <2 5,8 1,1 29 33-14 16,6 17,4 7 21 18.5.2015 6,4 5,7 8,4 1,5 82 1200 710 41 29 12 59 29 28 3 9,3 9,7 14 # 23 1.6.2015 6,8 6,2 8,5 4,0 53 710 990-39 130 9 24 6,5 32 21 34 7 3 6,2 2,6 24 48-100 2,5 2,6 14 25 15.6.2015 6,8 6,3 9,6 6,7 30 580 1000-72 23 23 0 18 47-161 9,4 9,9 14 27 29.6.2015 6,2 6,2 11 2,9 74 1500 850 43 38 20 47 44 37 16 4,6 4,8 21 30 20.7.2015 6,7 6,3 10 4,5 55 770 950-23 170 42 22 5,7 27 13 52 4 <2 6,4 2,6 22 46-109 5,4 5,6 7 31 27.7.2015 6,4 6,4 13 5,1 61 1100 840 24 45 33 27 21 39-86 4,3 4,5 14 33 10.8.2015 6,9 6,3 6,0 4,8 20 630 1000-59 25 21 16 20 48-140 0,9 0,9 14 35 24.8.2015 7,0 6,6 2,0 11-450 420 970-131 35 58 17 5,6 21 24-14 <2 <2 4,3 4,9 13 53-308 4,2 4,4 14 37 7.9.2015 6,3 6,2 8,8 2,4 73 2000 750 63 23 14 39 15 33-120 3,7 3,9 14 39 21.9.2015 6,7 6,3 3,0 2,8 7 810 720 11 16 9 44 12 33-175 5,8 6,1 14 41 5.10.2015 7,0 6,4 4,0 1,4 65 800 620 23 220 83 130 9,2 26 12 54 3 <2 2,8 0,94 11 24-118 2,7 2,8 14 # 43 19.10.2015 6,8 6,3 4,0 1,3 68 840 550 35 11 7 36 7,3 16-119 7,3 7,7 13 n= 26 Keskiarvo: 6,1 5,2 29 7,9 72 ** 11 7 1790 1438 21 ** 1098 849 220 130 39 21 46 ** 7 5 5,1 1,8 25 31-26 ** 11,8 12,4 365 Mediaani: 6,3 5,9 8,8 2,9 73 8 7 1700 1000 23 980 775 130 110 29 15 47 4 2 4,5 1,2 24 30 3 6,5 6,8 Minimi: 5,5 4,1 2,0 1,0-450 6,0 7,0 420 550-131 35 9 17 6 11 7-14 2 2 1,8 0,38 7 16-308 0,4 0,5 Maksimi: 7,0 6,6 240 84 92 20 7 4800 3000 63 2700 1800 690 390 190 100 63 27 22 13,0 4,9 44 53 35 81,4 64,6 2014 (n=27) 5,7 5,3 228 31 90 ** 15 10 2021 1723 20 ** 1016 784 225 218 129 40 72 ** 5 3 7,0 1,7 26 31-18 ** 10,9 12,0 365 2013 (n=27) 5,6 4,6 179 30 78 ** 16 8,5 1878 1687 18 ** 1082 930 92 32 59 ** 7 6 5,2 2,1 24 31-42 ** 9,4 11,0 365 2012 (n=12) 5,8 3,8 33 2,2 93 ** 2585 1206 53 ** 1234 565 39 17 57 ** 6 5 4,0 0,49 35 36-5 ** 160 Talvi 5 kpl 5,8 4,6 6,1 1,7 3250 2420 2050 1725 410 230 19 14 5 2 3,0 0,59 26 20 9,6 10,1 101 Kevät 8 kpl 6,1 5,7 77 19 11 7 1950 1541 784 598 282 189 70 32 11 9 7,5 2,4 32 29 26,1 27,4 78 Kesä 10 kpl 6,5 6,2 8,0 4,6 972 878 112 36 21 6 28 19 6 3 5,6 3,4 22 41 4,6 4,8 140 Syksy 3 kpl 5,9 5,3 5,4 1,2 2147 1390 1460 942 130 9 19 10 3 2 2,3 0,66 15 19 8,6 9,0 46 Tuotannossa / Levossa (n=5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4,4 72 1762 1350 23 78 50 36 41 46-12 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. 17.3. otetun näytteen virtaamajakso 1.3.-29.3.

15 Kuva 8 Jaakkolansuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

Kuormitus Jaakkolansuon vuosikuormitus (Taulukko 8) on arvioitu pintavalutuskentän alapuoliselta pisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin 2,5-kertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 7). Keskimääräistä suuremmat kuormitukset selittyvät kevään suurilla kiintoainepitoisuuksilla (Kuva 8). Muina vuodenaikoina kiintoainekuormitus oli keskimääräistä pienempi (Kuva 9). Myös muiden vedenlaatumuuttujien bruttokuormitukset olivat keväällä keskimääräistä suuremmat (Kuva 9). Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät (Taulukko 7). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kiintoaineen ja fosforin brutto-ominaiskuormitus pieneni huomattavasti edellisvuodesta. Kokonaistypen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormituksissa ei tapahtunut suurta muutosta edellisvuosiin nähden (Kuva 10). Taulukko 7 Jaakkolansuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 16 Taulukko 8 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 176 166 72 59 13,4 64 60 4903 4605 Typpi 20 14 17 11 1,5 7,2 5,3 552 403 Fosfori 0,30 0,09 0,51 0,25 0,02 0,11 0,032 8,4 2,5 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 290-53 445 40 22 106-19 8072-1480 Jaakkolansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.812 Joutsjärven - Tainionvirran a 4 903 552 8,4 8 072 4 605 403 2,5-1 480 Kuva 9 Jaakkolansuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d).

17 Kuva 10 Jaakkolansuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2013 2015. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). 3.4 Hattula 3.4.1 Väärälammensuo (Hattula) Väärälammensuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1980 ja tuotanto 1984. Väärälammensuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 65/2006/4, dnro LSY-2004-Y-418, myönnetty 15.6.2006). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 10.10.2007 (Nro 07/0328/1). VHO:n päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallintooikeuteen, joka ratkaisi asian 20.11.2008 antamallaan päätöksellä (Dnro 3667/1/07). Väärälammensuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä ja kosteikolla (Taulukko 12). Vuonna 2015 Väärälammensuolla oli tuotantoa ajalla 21.5. 26.8.2015 yhteensä 60 tuotantopäivää. Taulukko 9 Väärälammensuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015. Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kos 1 yp 104,6 Täydentävä Kos 1 ap Kosteikko 35.885 Renkajoen yläosan va Hattula 108,0 41,5 7,7 Täydentävä Pvk 1 yp 88,5 ympärivuotinen PVk 1 ap Pintavalutus 35.885 Renkajoen yläosan va Hattula 90,4 68,9 6,7 ympärivuotinen Yhteensä 110,4 14,4 Väärälammensuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoaineen ja fosforin pitoisuudet sekä kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvot olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Edellisvuosien tavoin kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (15 µg/l) oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempi. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus sekä COD Mn - arvo olivat edellisvuotta pienemmät, muutoin keskimääräisissä pitoisuuksissa ei tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna (Taulukko 10). Pintavalutuskentän penkassa havaittiin jaksolla 13.5. 4.6.2015 (23 d) vuoto, joka korjattiin 4.6.2015. Vuotokohdasta otettiin näytteet 18.5. ja 1.6.2015. Toukokuun näytteenottokerralla veden kiintoainepitoisuus oli keskimääräistä suurempi, muutoin veden laatu ei poikennut pintavaltuuskentältä lähtevän veden laadusta (Taulukko 10). Pintavalutuskentän keskimääräinen puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 61 %, kokonaistypen osalta 40 %, kokonaisfosforin osalta 31 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 3 % (Taulukko 10).

18 Taulukko 10 Väärälammensuon pintavalutuskentälle (PVK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2014 6,5 6,4 16,7 2,9 83 2,6 0,9 2491 2108 15 26 10 62 28 21 25 14,1 15,6 17 47 19.11.2014 6,5 6,4 4,8 2,0 58 2100 1500 29 1600 340 80 970 14 9 36 4 3 6,7 2,3 22 17 23 9,2 10,2 13 49 1.12.2014 6,6 6,5 5,6 2,3 59 2200 1800 18 16 11 31 24 21 13 24,1 26,7 14 51 15.12.2014 6,4 6,5 8,0 1,8 78 2400 1900 21 15 11 27 26 22 15 33,9 37,5 7 5 27.1.2015 6,4 28 11 1400 320 650 27 <2 1,8 19 13,4 14,8 59 8 19.2.2015 6,5 6,5 4,4 2,4 45 1900 1100 42 17 10 41 17 12 29 46,0 50,9 25 12 16.3.2015 6,5 6,3 8,0 1,8 78 1600 1300 19 790 250 270 730 16 10 38 4 <2 4,7 1,3 19 16 16 9,9 10,9 14 14 30.3.2015 6,5 6,6 12,0 1,9 84 1700 1200 29 1400 410 180 580 20 12 40 4 <2 4,9 1,6 20 15 25 25,1 27,8 8 15 7.4.2015 6,5 6,6 3,7 2,5 32 1900 1400 26 17 11 35 26 20 23 10,5 11,6 7 16 14.4.2015 6,7 6,4 5,5 1,8 67 1600 1000 38 960 97 110 530 57 17 70 26 6 6,9 2,4 21 19 10 7,5 8,3 6 17 20.4.2015 6,7 6,5 5,2 1,6 69 1700 1000 41 16 10 38 39 18 54 4,6 5,1 7 18 27.4.2015 6,6 6,5 9,1 2,3 75 1600 840 48 1100 75 75 440 16 12 25 2 <2 6,9 2,7 22 18 18 9,8 10,9 7 19 4.5.2015 6,6 6,5 5,2 1,6 69 1700 910 46 17 13 24 25 21 16 6,0 6,6 7 20 11.5.2015 6,8 6,5 8,4 2,9 65 1500 660 56 1000 43 58 230 15 12 20 2 <2 7,4 2,5 23 23 0 9,3 10,3 7 21 18.5.2015 6,6 6,6 6,4 1,6 75 1800 790 56 18 12 33 26 25 4 5,9 6,6 14 22 28.5.2015 6,4 4,0 600 27 50 16 <2 2,2 29 3,7 4,1 14 23 1.6.2015 6,9 6,7 15,0 2,7 82 1700 660 61 1000 44 33 110 19 15 21 7 3 9,2 2,7 27 29-7 2,1 2,3 10 25 15.6.2015 6,8 6,8 14,0 5,7 59 1900 720 62 19 13 32 25 32-28 6,1 6,7 4 27 29.6.2015 6,8 6,7 14,0 5,0 64 1800 690 62 21 16 24 26 39-50 7,2 7,9 21 30 20.7.2015 6,9 6,8 6,4 4,0 38 1700 900 47 1000 240 32 12 11 10 9 4 2 7,4 7,9 22 35-59 9,8 10,8 3 31 27.7.2015 6,8 6,8 10,0 4,8 52 1800 810 55 30 24 20 25 31-24 4,2 4,7 4 33 10.8.2015 6,8 6,7 7,0 4,0 43 1400 1000 29 16 16 0 25 40-60 1,1 1,2 14 35 24.8.2015 6,8 6,7 12,0 5,5 54 1700 1300 24 1400 810 31 11 16 22-38 <2 4 8,4 20 19 41-116 2,6 2,9 14 37 7.9.2015 5,9 6,7 12,0 12,0 0 3900 2200 44 31 22 29 60 42 30 7,3 8,0 14 39 21.9.2015 6,6 6,7 7,3 5,2 29 2200 1500 32 13 22-69 29 26 10 4,9 5,4 14 41 5.10.2015 6,8 6,8 8,0 3,6 55 1900 860 55 1000 300 50 130 20 9 55 2 <2 7,9 4,2 20 17 15 2,7 3,0 5 43 19.10.2015 6,7 6,7 8,0 2,3 71 1900 790 58 11 6 45 16 11 31 4,0 4,4 23 21 18.5.2015 6,8 13,0 950 13 26 1,0 0,9 19 23 1.6.2015 6,9 5,1 740 44 180 14 2 3,9 29 0,5 0,4 4 n= 29 Keskiarvo: 6,6 6,6 8,7 4,6 61 ** 3 6 1924 1125 40 ** 1125 231 92 356 19 14 31 ** 6 3 7,0 4,3 25 25 3 ** 365 Mediaani: 6,6 6,6 8,0 2,7 64 1800 1000 42 1000 245 67 335 17 12 31 4 3 7,2 2,5 25 21 15 Minimi: 5,9 6,3 3,7 1,6 0 1400 600 15 790 27 31 11 11 6-69 2 2 4,7 1,3 16 11-116 Maksimi: 6,9 6,8 17 28 84 3900 2200 62 1600 810 270 970 57 27 70 26 6 9,2 20 60 42 54 Keskiarvo 2014 (n=29) 6,5 6,4 31 4,9 87 ** 21 2239 1499 33 ** 1600 531 170 262 30 15 53 ** 4 3 6,1 2,7 32 31 6 ** 7,6 9,2 365 Keskiarvo 2013 (n=23) 6,4 6,2 17 4,8 76 ** 10 2975 1368 53 ** 2300 508 33 17 49 ** 5 7 3,5 3,4 40 32 41 ** Keskiarvo 2012 (n=24) 6,3 5,0 1560 627 16 5 5,2 32 Keskiarvo 2011 (n=25) 6,4 3,3 1545 679 14 2 4,4 27 Talvi 1 kpl 6,4 28,0 11 1400 320 650 27 2 1,8 19 Kevät 9 kpl 6,6 6,5 6,8 2,1 1689 1046 1050 175 139 502 21 12 7,6 6,0 6,2 2,1 24 18 Kesä 10 kpl 6,5 6,7 10,9 5,9 2011 1006 1133 233 32 73 20 17 5,5 3 8,3 7,3 29 33 Syksy 6 kpl 6,6 6,5 8,5 2,5 3 1 2165 1493 1300 320 65 550 17 9 3,0 2,5 7,3 3,3 23 18 Tuotannossa / Levossa (n= 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4,4 72 1762 1350 23 78 50 36 41 46-12 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ei virtaama, ei näytettä: Yp 27.1. Ohivirtaamatilanne: 13.5.-4.6.2015 (23 d) 18.5. ja 1.6. näytteet ohivirtaamasta

Kuva 11 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015. 19

Virtaama ja kuormitus Pintavalutuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 4.5.2015. Mittakaivon ongelmista johtuen virtaamadataa ei kuitenkaan voitu hyödyntää kuormituslaskennassa. Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien ja läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumien perusteella. Pintavalutuskentän ominaiskuormitus (g/ha d) oli hieman ominaiskuormitussoiden keskitasoa suurempi (Taulukko 12). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan talvella (Kuva 12). Talven kuormitus koostuu tammikuun lopun kuormitusjaksosta, jolloin kiintoainepitoisuus oli suuri (Kuva 11). Muina vuodenaikoina kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät (Kuva 12). Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta kuormitukset olivat keskimääräistä pienemmät. Etenkin kokonaisfosforin kuormitus oli pieni. Kokonaisfosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitukset olivat negatiivisia eli pienempiä kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustakuormitus (Taulukko 12). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Muiden muuttujien osalta kuormituksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta edellisvuosiin nähden (Taulukko 15). Kesän ohivirtaamajakson aikainen kuormitus on arvioitu vuotokohdasta otettujen näytteiden sekä virtaamien perustella (Taulukko 11). Ohivirtaamatilanteen aikainen kuormitus on otettu huomioon kokonaiskuormituksissa. Taulukko 11 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) ohivirtaamatilanteen kuormitus jaksolla 13.5. 4.6.2015 (23 d). Taulukko 12 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha/jakso kg / jakso 0,25 0,23 18,6 17 0,019 0,008 1,4 0,62 0,0003-0,0001 0,020-0,010 kg O2/ha/a Kg O2 0,53-0,11 39,9-8,7 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 85 73 72 59 6,4 31 27 2333 2024 Typpi 15 9 17 11 1,1 5,4 3,3 406 252 Fosfori 0,16-0,06 0,51 0,25 0,01 0,06-0,022 4,5-1,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 216-142 445 40 16 79-52 5948-3921 20

21 Kuva 12 Väärälammensuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 13 Väärälammensuo pintavalutuskentän (PVK1) bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2013 2015. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Väärälammensuo KOS1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikolta lähtevän veden kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuotista pienempi. Muutoin kosteikolta lähtevän veden laadussa ei tapahtunut muutoksia edellisvuosiin nähden. Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 56 %, kokonaistypen 23 % ja kokonaisfosforin 37 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktio oli negatiivinen (Taulukko 13).

22 Taulukko 13 Väärälammensuon kosteikolle 1 tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % % mg/l O2 % 50 8.12.2014 6,4 6,5 7,4 2,5 66 2100 2100 0 26 14 46 21 22-5 12 16.3.2015 6,4 6,1 6,8 2,8 59 1500 1300 13 16 24-50 21 20 5 20 11.5.2015 6,7 7,3 6,0 5,3 12 1500 1000 33 20 20 0 23 23 0 23 1.6.2015 6,8 7,4 11 6,8 38 1400 850 39 24 25-4 22 25-14 27 29.6.2015 6,6 7,5 22 5,1 77 13 1500 940 37 88 29 67 27 24 11 33 10.8.2015 6,8 7,1 12 7,5 38 1300 1000 23 26 20 23 24 24 0 41 5.10.2015 6,8 7,4 12 3,8 68 1800 1500 17 20 20 0 19 22-16 n= 7 Keskiarvo: 6,6 6,7 11 4,8 56 ** 13 1586 1241 23 ** 31 22 37 ** 22 23-3 ** Mediaani: 6,7 7,3 11 5,1 59 1500 1000 23 24 20 0 22 23 0 Minimi: 6,4 6,1 6,0 2,5 12 1300 850 0 16 14-50 19 20-16 Maksimi: 6,8 7,5 22 7,5 77 2100 2100 39 88 29 67 27 25 11 Keskiarvo 2014 (n=9) 6,4 6,6 6,1 4,9 35 ** 2200 1833 8 ** 20 21 2 ** 27 28-4 ** Keskiarvo 2013 (n=3) 6,6 5,1 1867 20 20 Keskiarvo 2012 (n=6) 6,3 6,6 1748 21 31 Keskiarvo 2011 (n=3) 6,4 7,8 1588 26 27 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kosteikko (n=12) 6,0 5,9 16 8,8 46 1568 1275 19 82 56 32 40 41-1,7 **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Valumat ja kuormitus Kosteikolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Kuormitukset on arvioitu käyttämällä tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja vertaamalla niitä läheisen Okssuon kosteikon vedenlaatuun sekä käyttämällä Okssuon kosteikon valumia. Kosteikon ominaiskuormitukset olivat kiintoaineen ja typen osalta ominaiskuormitussoiden keskitasoa suuremmat. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitukset olivat keskitasoa. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus (Taulukko 14). Taulukko 14 Väärälammensuon kosteikon (KOS1) kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Väärälammensuon vuosikuormitus Kokonaisfosfori Väärälammensuon vuosikuormitus muodostuu pintavalutuskentän ja kosteikon yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 15). Taulukko 15 Väärälammensuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. CODMn Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 100 80 72 59 4,9 36 29 1793 1439 Typpi 26 16 17 11 1,3 9,5 5,9 465 288 Fosfori 0,49 0,09 0,51 0,25 0,02 0,18 0,033 8,7 1,6 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 423-208 445 40 21 155-76 7604-3742 Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto 35.885 Renkajoen yläosan va kg kg O 2 kg kg O 2 Vesiensuojelurakenne: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kosteikko 1 1 793 465 8,7 7 604 1 439 288 1,6-3 742 Pintavalutuskenttä 1 2 333 406 4,5 5 948 2 024 252-1,7-3 921 Yhteensä 4 126 872 13,2 13 552 3 463 540-0,1-7 663

3.5 Heinola 23 3.5.1 Laviassuo (Heinola) Laviassuon tuotantoalueen valmistelut aloitettiin v. 1973 ja tuotanto v. 1975. Alueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös 115/05/1, myönnetty 7.11.2005). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 25.9.2006 (Nro 06/0259/3). Laviassuon vesienkäsittely on aiemmin ollut perustasoa virtaamansäädöllä. Talvella ja keväällä 2014 Laviassuolle rakennettiin kasvillisuuskenttä (kenttäalueella valmis ruokohelpikasvusto), joka valmistui elokuussa 2014. Taulukko 16 Laviassuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha KK 1 yp 59,1 ympärivuotinen KK 1 ap Kasvillisuuskenttä 14.142 Myllyojan va Heinola 63,0 44,3 8,6 2,0 ympärivuotinen Yhteensä 44,3 8,6 2,0 Laviassuo KK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Kasvillisuuskentältä lähtevän veden kiintoaineen, typen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienempi (Taulukko 17). Kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan huhtikuun lopun näytteenottokerralla (Kuva 14). Heinäkuun näytteenottokerroilla kokonaisfosforipitoisuudet sekä COD Mn -arvot olivat huomattavasti keskimääräistä suurempia (Taulukko 17, Kuva 14). Kasvillisuuskentän yläpuolisella pumppausaltaalla havaittiin ohivirtaamatilanne jaksolla 8.3. 13.3.2015 (6 d). Vuotokohdasta otettiin näyte 9.3.2015. Näytteen kiintoaine- ja typpipitoisuus olivat keskimääräistä suuremmat. Fosforipitoisuus ja COD Mn -arvo olivat pienet (Taulukko 17). Kasvillisuuskentän keskimääräinen typen puhdistusteho oli 37 %. Kiintoainepitoisuudessa ei keskimäärin tapahtunut muutosta kentän aikana. Kasvillisuuskentältä huuhtoutui fosforia, mistä johtuen puhdistusteho oli negatiivinen. Kasvillisuuskentän yläpuolisen pisteen keskimääräinen fosforipitoisuus (16 µg/l) oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempi. Myös kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 17).

24 Taulukko 17 Laviassuon kasvillisuuskentälle (KK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kasvillisuuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2014 6,5 6,4 8,6 11,0-28 3400 1800 47 17 69-306 9 10-8 13,2 20,9 12 47 20.11.2014 6,6 6,2 7,2 6,8 6 2700 2600 4 2000 1800 600 560 14 56-300 3 10 3,6 2,4 7 9-23 6,0 9,5 19 49 2.12.2014 6,6 6,3 6,0 5,2 13 2900 2600 10 16 49-206 7 8-8 11,0 17,4 15 51 17.12.2014 6,5 6,3 11,0 3,4 69 3300 2600 21 21 35-67 10 8 21 7,8 12,3 22 2 8.1.2015 6,4 6,0 6,4 12,0-88 2700 2800-4 1900 2200 490 130 20 73-265 4 14 6,0 2,8 7 9-19 4,3 6,8 41 8 18.2.2015 6,6 6,4 5,8 3,2 45 2400 1800 25 21 240-1043 7 13-91 3,6 5,7 2 12 17.3.2015 6,4 5,9 7,5 5,4 28 2200 2000 9 1100 1000 410 270 15 31-107 8 6 5,1 1,7 8 5 35 17,8 28,3 16 14 30.3.2015 6,4 6,2 8,0 3,4 58 2100 1600 24 1400 1000 450 400 15 52-247 2 4 3,4 0,96 11 7 40 18,7 29,7 24 15 7.4.2015 6,3 6,1 14,0 3,2 77 2400 2000 17 15 23-53 11 8 25 14,3 22,7 7 16 14.4.2015 6,6 6,3 7,4 5,1 31 2300 1400 39 1100 500 630 400 29 40-38 13 11 3,5 1,1 13 10 25 10,5 16,7 6 17 20.4.2015 6,6 6,5 13,0 5,9 55 2500 1100 56 16 46-188 21 11 48 8,0 12,7 7 18 27.4.2015 6,6 6,0 8,3 25,0-201 15 2600 1200 54 1700 350 500 250 15 84-460 < 2 8 3,9 6,4 11 14-27 31,9 50,6 7 19 4.5.2015 6,3 5,9 6,2 4,8 23 3000 2200 27 18 32-78 18 12 33 8,0 12,7 7 20 11.5.2015 6,7 6,2 8,0 5,3 34 2100 870 59 160 96 500 240 16 37-131 < 2 4 4,5 1,5 12 13-8 10,9 17,4 7 21 18.5.2015 6,7 6,5 6,5 5,2 20 2300 600 74 14 35-150 11 14-27 6,1 9,7 14 23 1.6.2015 6,8 6,4 7,2 6,4 11 1800 800 56 910 65 490 5,1 15 84-460 3 24 3,6 4,2 8 20-138 1,7 2,6 14 25 15.6.2015 6,6 6,4 12,0 18,0-50 2000 1200 40 17 170-900 9 30-237 6,2 9,9 14 27 29.6.2015 6,7 6,7 8,6 4,6 47 1900 820 57 12 130-983 8 21-156 3,0 4,8 21 30 20.7.2015 6,7 6,4 6,8 4,6 32 2000 1800 10 1200 410 360 8,1 9 380-4122 5 270 3,5 11 9 56-515 3,5 5,6 7 31 27.7.2015 6,5 6,3 8,4 6,6 21 2400 2100 13 16 520-3150 9 46-405 2,8 4,5 14 33 10.8.2015 6,8 6,7 5,7 11,0-93 1500 850 43 15 120-700 6 22-244 0,6 0,9 14 35 24.8.2015 6,7 6,8 1,5 12,0-700 1600 820 49 1000 6 450 <5 15 93-520 < 2 11 2,8 2,6 6 20-264 2,8 4,4 14 37 7.9.2015 6,7 6,6 7,9 6,7 15 2100 680 68 12 72-500 6 17-174 2,5 3,9 14 39 21.9.2015 6,6 6,5 10,0 4,8 52 2100 560 73 13 43-231 6 12-111 5,6 8,9 5 41 5.10.2015 6,8 6,6 5,0 7,2-44 2000 500 75 930 <3 610 <5 16 81-406 < 2 4 2,5 2,2 5 13-145 2,2 3,5 23 43 19.10.2015 6,8 6,5 6,5 8,7-34 2100 650 69 12 63-425 4 11-150 4,8 7,7 13 37 9.3.2015 4,7 15 1600 94 10 <2 3,0 7,9 55,4 34,9 6 n= 26 Keskiarvo: 6,6 5,9 7,8 7,8 0 ** 15 2323 1465 37 ** 1218 684 499 251 16 99-521 ** 4 33 3,9 3 9,2 16-71 ** 7,8 12,4 365 Mediaani: 6,6 6,4 7,5 5,9 21 2250 1400 42 1100 410 490 250 15 63-303 3 10 3,6 2,5 8,7 12-27 Minimi: 6,3 4,7 1,5 3,2-700 1500 500-4 160 6 360 5 9 10-4122 2 4 2,5 0,96 4,4 5-515 Maksimi: 6,8 6,8 14 25 77 3400 2800 75 2000 2200 630 560 29 520-38 13 270 6,0 11 21 56 48 Keskiarvo 2014 (n=3) 5,3 6,3 13 9,1-7 ** 19 3100 750 73 ** 2250 65 455 5 22 90-517 ** 5 29 4,7 6,4 14 15-65 ** Talvi 5 kpl 6,5 6,2 7,3 6,1 2800 2480 1950 2000 545 345 18 91 3,5 12 4,8 2,60 7,6 9,2 Kevät 9 kpl 6,5 5,5 9,1 8,1 15 2400 1552 1092 507 498 312 17 39 5,4 6,6 4,1 2,4 13,1 10 Kesä 10 kpl 6,7 6,5 7,5 8,0 1970 1023 1037 160 433 7 14 165 3,3 102 3,3 5,9 7,9 26 Syksy 3 kpl 6,7 6,5 6,7 9,0 2500 983 930 610 15 71 2,0 4,0 2,5 2,20 6,3 11 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kasvillisuuskenttä (n=2) 4,1 4,2 3 1,4 58 761 445 42 12 8 32 12 11 9,3 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Ohijuoksutustilanne: 8.3.-13.3.2015 (6 d) 9.3.15 Ohijuoksutuksesta otettu näyte.

25 Kuva 14 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

26 Taulukko 18 Laviassuon kasvillisuuskentän ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatu sähkönjohtavuuden, kloridien ja sulfaatin osalta vuonna 2015. Pvm s-johtavuus Kloridi Sulfaatti yp ap yp ap yp ap ms/m mg/l mg/l 5.11.2014 22 20 2,1 6,2 73 57 20.11.2014 18 21 2,3 3 52 65 2.12.2014 19 20 2,4 3,1 50 58 17.12.2014 22 20 2,3 3,2 62 60 8.1.2015 19 24 3,3 5,6 48 71 18.2.2015 17 19 3,7 8,2 39 37 17.3.2015 17 16 2,7 3,8 49 52 30.3.2015 13 11 1,3 3,1 36 31 7.4.2015 15 13 2,6 2,9 46 39 14.4.2015 14 14 1,9 5,3 38 38 20.4.2015 17 15 2,3 7,3 46 39 27.4.2015 17 16 1,6 8,2 49 46 4.5.2015 18 19 1,5 4 54 60 11.5.2015 17 18 3,1 6,9 43 51 18.5.2015 16 16 1,6 8,4 45 43 1.6.2015 16 17 2,5 8,7 39 44 15.6.2015 16 17 2,3 12 40 25 29.6.2015 16 16 2,1 11 38 24 20.7.2015 16 17 1,7 11 42 4,3 27.7.2015 18 18 1,4 10 53 5,5 10.8.2015 14 16 2 9,5 32 26 24.8.2015 14 16 2 10 34 21 7.9.2015 16 15 1,9 9,9 44 21 21.9.2015 18 16 4,8 8,8 44 30 5.10.2015 16 16 2 8,2 39 31 19.10.2015 15 16 1,7 7,8 36 37 Virtaama ja kuormitus Kasvillisuuskentän alapuoliselle tarkkailupisteelle asennettiin jatkuvatoiminen virtaamamittari 11.5.2015. Virtaamamittauksessa esiintyneistä ongelmista johtuen mittausdataa ei kuitenkaan voitu hyödyntää, vaan kuormituslaskennassa on käytetty läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kiintoaineen, fosforin ja typen brutto-ominaiskuormitukset olivat keskimääräistä suuremmat. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta kuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi (Taulukko 20). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan huhtikuun lopun kuormitusjaksolla, jolloin kiintoainepitoisuus oli korkea (Kuva 14). Myös muiden muuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan huhtikuun lopulla, jolloin virtaamat olivat suuria. Heinäkuussa alapuolisen pisteen fosforipitoisuudet olivat erittäin korkeita, jolloin myös kuormitus oli ajankohtaan nähden keskimääräistä suurempaa (Kuva 14). Maaliskuun ohivirtaamajakson aikainen kuormitus on arvioitu ohivirtaamasta otetun näytteen sekä arvioitujen virtaamien perustella (Taulukko 11). Ohivirtaamatilanteen aikainen kuormitus (Taulukko 19) on otettu huomioon kokonaiskuormituksessa (Taulukko 20).

27 Taulukko 19 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) ohivirtaamatilanteen kuormitus jaksolla 8.3. 13.3.2015 (6 d). Taulukko 20 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Jaksokuormitus Kokonaiskuormitus brutto netto brutto netto kg/ha jakso kg / Jakso 4,31 4,02 236 221 0,46 0,32 25 17 0,0029-0,0029 0,16-0,16 kg O2/ha/a Kg O2 2,3-6,9 124-380 Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 12,4 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 91 80 72 59 5,0 33 29 1820 1605 Typpi 18 13 17 11 1,0 6,7 4,7 368 260 Fosfori 0,70 0,48 0,51 0,25 0,04 0,25 0,176 14,0 9,7 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 119-224 445 40 7 43-82 2388-4492 Kuva 15 Laviassuon kasvillisuuskentän (KK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 21 Laviassuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 14.142 Myllyojan va 1820 368 14,0 2388 1605 260 9,7-4492

3.6 Hollola 28 3.6.1 Hirvisuo (Hollola) Hirvisuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1986 ja tuotanto 1987. Hirvisuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston vesienjohtamislupa (päätös 52/02/1, myönnetty 28.1.2002) ja Vaasan hallinto-oikeuden vesienjohtamislupa (päätös 03/0021/2, myönnetty 23.1.2003). Hirvisuon lupamääräykset tarkistettiin v. 2009 (päätös ISY 29/09/1, 18.5.2009). Elokuussa 2014 Hirvisuolla aloitettiin rakeisen kemikaloinnin testaus. Taulukko 22 Hirvisuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015. Hirvisuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Talvella (joulukuu 2014 huhtikuu 2015) kemikalointiasema ei ollut käytössä. Alapuolisen pisteen keskimääräiset typpi-, fosforipitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Kiintoainepitoisuus oli puolestaan hieman ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi (Taulukko 25). Tarkkailuvuoden aikana usean näytteenottokerran aikaan alapuolisella tarkkailupisteellä ei ollut virtaamaa, jolloin näytteitä ei saatu otettua. Kemikalointiaseman keskimääräinen puhdistusteho oli typen osalta 71 %, fosforin 77 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 72 %. Kyseisten muuttujien puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat. Kiintoaineen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 25). Virtaama ja kuormitus Hirvisuon tuotantoalueen vuosikuormitus (Taulukko 23) on arvioitu kemikalointiaseman alapuoliselta tarkkailupisteeltä mitattujen pitoisuuksien sekä läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumien perusteella. Kiintoaineen bruttoominaiskuormitus oli 2,5-kertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Fosforikuormitus oli huomattavasti keskimääräistä pienempi (Taulukko 23). Kuormitukset olivat suurimmillaan joulukuussa 2014 sekä maaliskuun 2015 alussa (Kuva 16). Taulukko 23 Hirvisuonsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi 18.056 Hahmajoen va Hollola 29,7 27,1 ympärivuotinen Hirvisuo LA2 Kemikalointi 18.056 Hahmajoen va Hollola 29,7 27,1 ympärivuotinen Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 173 162 72 59 4,7 63 59 1715 1604 Typpi 16 11 17 11 0,4 6,0 3,9 162 106 Fosfori 0,29 0,07 0,51 0,25 0,01 0,11 0,024 2,9 0,65 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 493 134 445 40 13 180 49 4877 1323 Taulukko 24 Hirvisuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 18.056 Hahmajoen va 1715 162 2,9 4877 1604 106 0,6 1323

29 Taulukko 25 Hirvisuon kemikalointiin (KEM1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 44 1.11.2014 45 4.11.2014 4,3 3,3 6,0 6,2-3 2600 1400 46 52 11 79 1,4 9,9 110 21 81 4,7 16,0 17 47 18.11.2014 4,1 3,2 2,4 11,0-358 2400 1800 25 1100 1100 8 100 39 10 74 16 <2 1,0 13 98 29 70 3,0 10,1 13 49 1.12.2014 4,2 3,5 8,4 32,0-281 29 2500 2100 16 35 25 29 1,1 6,1 100 63 37 5,7 19,1 79 51 16.12.2014 2 5.1.2015 17.3.2015 4,3 9,0 1300 38 1,5 47 7,7 26,0 72 19 4.5.2015 4,1 3,3 2,5 6,8-172 1200 860 28 23 7 70 0,77 16 75 16 79 2,2 7,4 10 20 11.5.2015 4,1 3,3 6,0 9,6-60 1100 730 34 47 11 77 1,2 10 78 21 73 3,1 10,3 7 21 18.5.2015 4,1 3,9 6,7 5,6 16 1200 1100 8 39 31 21 0,88 2,8 79 72 9 1,9 6,6 2 21 20.5.2015 3,8 7,0 1000 36 3,1 64 1,2 4,1 12 23 1.6.2015 4,3 3,4 7,0 7,4-6 1300 380 71 89 11 88 1,7 4,2 86 19 78 0,7 2,3 14 25 15.6.2015 4,3 5,0 1600 85 2,5 100 2,0 6,7 14 27 29.6.2015 4,2 3,3 5,0 2,2 56 1700 380 78 110 10 91 2,7 7,2 110 5 95 2,4 7,9 21 30 20.7.2015 3,2 10,8 7 31 27.7.2015 1,4 4,7 14 33 10.8.2015 4,6 3,3 2,0 2,9-45 1600 470 71 73 5 93 3,2 5,8 100 3 97 0,4 1,2 14 35 24.8.2015 0,9 2,9 14 37 7.9.2015 4,2 120,0 48 1900 130 6,0 130 2,4 8,0 14 39 21.9.2015 4,3 3,2 4,8 6,3-31 2300 1200 48 27 6 78 1,9 14 110 20 82 1,3 4,5 14 41 5.10.2015 0,7 2,4 14 43 19.10.2015 1,3 4,4 13 n= 12 Keskiarvo: 4,2 3,4 15 8,8-77 ** 48 29 1783 1060 41 ** 1100 1100 8 100 62 17 77 ** 16 2 2,0 7,8 98 32 72 ** 365 Mediaani: 4,2 3,3 5,5 6,9-38 1650 1050 40 50 11 77 1,6 6,7 100 21 78 Minimi: 4,1 3,2 2,0 2,2-358 1100 380 8 23 5 21 0,8 1,50 75 3 9 Maksimi: 4,6 4,3 120 32 56 2600 2100 78 130 38 93 6,0 16 130 72 97 2014 (n=3) 4,3 4,5 9,7 216 155 2033 1533 460 470 25 5 62 184 5 32 1,8 21 120 79 Talvi kpl Kevät 3 kpl 4,1 3,3 4 8 1150 963 35 19 1,0 9,2 77 28 Kesä 6 kpl 4,3 3,4 22 5 48 1657 755 79 17 2,7 6,2 102 30 Syksy 3 kpl 4,2 3,3 6 16 29 2500 1767 1100 1100 8 100 42 15 16 2 1,2 9,7 103 38 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4,1 19 18,3 2,5 1643 1454 12 78 68 12 33 19 41 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 8.7.2015 16.12.14, 5.1., 15.6., 20.7., 27.7., 24.8., 7.9., 5.10., 19.10., ei virtaamaa --> ei näytettä 1.6.15 Vedenpointa selvästi padon alapuolella. Näyte kaivon seisovasta vedestä. Kemikalointiasema ei ollut käytössä talvella (joulukuu 2014 - huhtikuu 2015) 17.3.2015 otettu näyte laskeutusaltaan alapuolelta.

30 Kuva 16 Hirvisuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

3.7 Janakkala 31 3.7.1 Röyhynsuo (Janakkala) Röyhynsuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 2000 ja tuotanto 2001. Alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 52/2007/4, dnro LSY 2004-Y-142, myönnetty 1.6.2007). Tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuskentällä (Taulukko 26). Vuonna 2015 tuotanto aloitettiin 24.5. ja lopetettiin 25.8.2015, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 62. Taulukko 26 Röyhynsuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp 149,3 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus 35.811 Hiidenjoen suualue Janakkala 172,1 127,2 5,9 ympärivuotinen Yhteensä 127,2 5,9 Röyhynsuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentän yläpuolelta analysoitiin erittäin korkeita kiintoainepitoisuuksia keväällä. Myös pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoainepitoisuudet olivat koholla huhtikuussa ja muutenkin vedenlaatu vaihteli melko paljon näytekerroittain. Suurimmillaan kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat kesäkuun lopulla otetussa omavalvontanäytteessä. Edellisvuoteen verrattuna keskimääräisessä vedenlaadussa ei tapahtunut merkittävää muutosta (Taulukko 27). Kentältä purkautuvan veden kiintoaine-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja korkeammat. Röyhynsuon ympäristölupapäätöksessä pintavalutuskentälle on esitetty reduktiovaatimukset: kiintoaine 40 %, fosfori 50 % ja typpi 20 %. Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 93 %, typen 57 % ja fosforin 67 %. Puhdistustehot ovat huomattavasti keskimääräistä paremmat ja saavuttivat lupapäätöksessä asetetut reduktiovaatimukset. Kemiallisen hapenkulutuksen puhdistusteho oli negatiivinen (Taulukko 27).

32 Taulukko 27 Röyhynsuon pintavalutuskentälle (PVK1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutuskentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 4.11.2014 7,0 6,4 80 2,2 97 7,3 4500 1900 58 170 53 69 57 56 2 27,5 16,0 17 47 18.11.2014 6,7 6,2 5,1 1,0 80 5200 2000 62 2500 59 1800 870 130 37 72 82 11 1,1 0,9 64 66-3 17,3 10,1 13 49 1.12.2014 6,5 6,2 27 1,4 95 3,5 5600 2700 52 140 42 70 74 59 20 45,9 26,7 14 51 15.12.2014 6,4 6,2 110 8,9 92 10 4900 2600 47 140 42 70 30 54-80 64,5 37,5 7 5 27.1.2015 6,6 6,1 20 2,3 89 4,1 4700 1600 66 3000 390 610 340 200 38 81 130 11 2,8 1,1 43 41 5 25,6 14,8 59 8 19.2.2015 6,2 1,9 1900 46 44 87,7 50,9 25 12 16.3.2015 6,0 6,0 17 2,4 86 2100 1200 43 280 120 940 370 75 26 65 18 5 2,1 0,79 29 32-10 18,8 10,9 14 14 30.3.2015 6,7 6,4 510 24 95 33 6,0 3300 1800 45 1800 300 460 710 320 75 77 38 14 26 3,1 41 31 24 47,8 27,8 8 15 7.4.2015 6,6 6,4 83 11 87 10 3100 2000 35 130 54 58 47 40 15 20,0 11,6 7 16 14.4.2015 6,9 6,3 120 13 89 18 4500 1400 69 2100 48 460 310 220 62 72 75 48 10 1,6 49 44 10 14,2 8,3 6 17 20.4.2015 6,9 6,2 160 5,4 97 20 4300 1300 70 250 39 84 54 45 17 8,7 5,1 7 18 27.4.2015 7,0 6,3 260 6,6 97 30 4200 1200 71 2800 36 370 170 410 61 85 26 6 24 1,5 57 45 21 18,7 10,9 7 19 4.5.2015 6,7 6,4 34 4,8 86 11 3000 1200 60 150 47 69 61 49 20 11,4 6,6 7 20 11.5.2015 7,0 6,4 32 3,1 90 12 4000 1200 70 2300 42 180 72 160 44 73 18 7 3,1 1,2 62 50 19 17,7 10,3 7 21 18.5.2015 6,9 6,5 27 2,0 93 10 3400 1200 65 110 40 64 64 57 11 7,7 4,5 14 23 1.6.2015 7,3 6,2 12 3,2 73 4800 1600 67 2100 150 94 12 190 71 63 46 15 2,5 2,6 67 71-6 4,0 2,3 14 25 15.6.2015 7,2 6,1 29 24 17 13 17 6300 2100 67 340 120 65 72 72 0 8,5 4,9 10 26 * 25.6.2015 5,8 33 2400 19 24 220 33 4,7 86 19,1 11,1 4 27 29.6.2015 7,0 6,3 90 5,0 94 12 5200 1800 65 240 92 62 74 81-9 13,7 7,9 21 30 20.7.2015 7,2 6,2 13 15-15 5200 2700 48 1400 330 400 16 170 88 48 130 19 2,1 4,5 60 # -67 23,9 13,9 3 30 * 23.7.2015 6,4 13 2100 56 25 140 16 2,6 88 14,7 8,5 4 31 27.7.2015 7,0 6,3 10 5,6 44 4400 2300 48 240 140 42 69 92-33 8,1 4,7 14 33 10.8.2015 7,1 6,1 17 33-94 18 3800 2800 26 150 130 13 66 94-42 2,1 1,2 14 35 24.8.2015 7,3 8,4 3900 2200 1100 170 100 1,9 51 5,0 2,9 14 37 7.9.2015 6,6 6,4 110 6,1 94 28 2500 1800 28 160 110 31 48 69-44 13,8 8,0 14 39 21.9.2015 7,1 6,4 20 4,0 80 6,9 2500 1900 24 180 77 57 51 71-39 9,4 5,4 5 41 5.10.2015 5,2 3,0 23 43 19.10.2015 7,6 4,4 13 n= 25 Keskiarvo: 6,7 6,2 78 9,3 93 ** 14 14 4148 1868 57 ** 2048 141 641 265 193 76 67 ** 66 17 7,6 2,2 56 61-1 ** 365 Mediaani: 6,9 6,3 29 5,4 89 12 17 4300 1900 59 2150 59 460 170 170 61 67 61 14 2,7 1,6 57 57 1 Minimi: 6,0 5,8 5,1 1,0-94 3,5 6,0 2100 1200 24 280 19 94 12 75 26 13 18 5 1,1 0,79 29 31-80 Maksimi: 7,3 6,5 510 33 97 33 18 6300 2800 71 3000 390 1800 870 410 220 85 130 48 26,0 4,7 74 # 24 2014 (n=23) 6,8 6,0 56 10 80 ** 14 7,3 4650 2007 56 ** 3050 323 293 13 186 72 60 ** 58 15 3,9 2,5 60 60 5 ** 2013 (n=25) 6,2 5,9 69 9,1 86 ** 12 7,7 3937 1996 50 ** 2457 673 180 82 54 ** 71 34 3,3 2,4 55 57-1 ** 2012 (n=24) 6,3 5,8 22 4,4 80 ** 13 3607 2143 41 ** 1856 750 163 64 61 ** 56 26 1,9 2,0 53 56-4 ** 2011 (n=25) 6,4 5,8 22 5,5 77 ** 21 21 4713 2757 43 ** 2564 986 179 86 55 ** 84 30 2,3 2,5 59 67-11 ** Talvi 1 kpl 6,6 6,1 20 2,3 4 4700 1600 3000 390 610 340 200 38 130 11 2,8 1,1 43 41 Kevät 9 kpl 6,6 6,3 152 8,0 19 6 3563 1467 1856 109 482 326 214 50 35 16 13 1,6 50 42 Kesä 11 kpl 7,0 6,2 34 13 14 18 4200 2064 1900 139 531 19 195 112 92 21 2,2 3,6 62 80 Syksy 4 kpl 6,6 6,2 56 3,4 7 5050 2300 2500 59 1800 870 145 44 82 11 1,1 0,9 56 59 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4,4 72 1762 1350 23 78 50 36 41 46-12 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 25.6. ja 23.7.15 Vesipinta alle v-padon alareunan, ei virtausta, ei näytettä: 24.8., 5.10. ja 19.10.15

33 Kuva 17 Röyhynsuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

Virtaama ja kuormitus Röyhynsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Kuormitukset on laskettu tarkkailuaseman omilla pitoisuuksilla ja läheisten ominaiskuormitussoiden (alue B) valumilla. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli noin viidenneksen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuoritukset olivat neljänneksen keskimääräistä suuremmat (Taulukko 28). Edellisvuoteen nähden kuormituksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Kuva 19). Taulukko 28 Röyhynsuon pintavalutuskentän (PVK1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 59 47 72 59 7,8 21 17 2846 2301 Typpi 21 16 17 11 2,8 7,8 5,7 1036 764 Fosfori 0,63 0,40 0,51 0,25 0,08 0,23 0,15 30 19 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 578 219 445 40 77 211 80 28078 10619 Taulukko 29 Röyhynsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.811 Hiidenjoen suualue 2 846 1 036 30,4 28 078 2 301 764 19,5 10 619 34 Kuva 18 Röyhynsuon pintavalutuskentän (PVK1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 19 Röyhynsuo pintavalutuskentän 1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2011 2015. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva).

3.8 Tammela 35 3.8.1 Koivansuo (Tammela) Koivansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (päätös 85/2003/4 ja sen muutos 45/2009/4 (LSY-2009-Y-43). Koivansuolla on siirrytty kuntoonpanovaiheesta tuotantoon vuonna 2011. Vuonna 2015 tuotanto käynnistettiin 24.5. ja lopetettiin 31.8.2015, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 62. Taulukko 30 Koivansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Yhteensä 40,0 1,0 Koivansuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä lähtevän veden kiintoaineen, typen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskiarvoja pienemmät. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempiä. Keskimääräinen COD Mn -arvo oli ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Edellisvuosiin nähden pintavalutuskentältä purkautuvan veden typpi- ja fosforipitoisuudet ovat pienentyneet. Muutoin veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 32). Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 68 %, kokonaistypen 56 % ja kokonaisfosforin 78 %. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta reduktio oli negatiivinen. Typen ja fosforin puhdistustehot olivat keskimääräistä paremmat (Taulukko 32). Virtaama ja kuormitus Koivansuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Vuosikuormitus on arvioitu käyttäen tarkkailupisteeltä mitattuja pitoisuuksia ja vertaamalla niitä läheisen Okssuon pintavalutuskentän vedenlaatuun sekä käyttämällä Okssuon pintavalutuskentän valumia. Kemiallisen hapenkulutuksen brutto-ominaiskuormitus oli samaa tasoa kuin tuotantovaiheen ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 31). Kiintoaineen ja ravinteiden osalta brutto-ominaiskuormitukset (g/ha d) olivat selvästi tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskitasoa pienemmät. Keskimäärästä pienemmät kuormitukset selittyvät pintavalutuskentältä lähtevän veden pienillä pitoisuuksilla. Fosforin nettokuormitus oli negatiivinen eli pienempi kuin laskennallinen taustakuormitus (Taulukko 31). Taulukko 31 Koivansuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitusluvut hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk 1 yp 48,5 ympärivuotinen Pvk 1 ap Pintavalutus 27.043 Pajulanjoen va 50,7 40,0 1,0 ympärivuotinen Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 45 35 72 59 1,9 17 13 680 529 Typpi 6,9 1,9 17 11 0,3 2,5 0,7 103 28 Fosfori 0,12-0,08 0,51 0,25 0,00 0,04-0,029 1,8-1,2 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 408 86 445 40 17 149 31 6102 1288

36 Taulukko 32 Koivansuon pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn hehk. häviö Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O 2 % 50 9.12.2014 4,3 4,5 1,2 <1 17 1600 650 59 760 48 27 12 56 <2 2 0,43 0,77 36 51-42 12 18.3.2015 6,2 5,0 2,8 4,4-57 1300 600 54 730 44 42 83 39 10 74 17 2 2,4 0,5 31 24 23 21 20.5.2015 6,3 4,7 23 3,2 86 17 1300 580 55 680 4 14 15 89 15 83 36 <2 9,6 0,71 35 47-34 23 4.6.2015 6,4 4,7 16 4,0 75 1900 820 57 970 56 7,8 7,2 100 18 82 31 <2 7,9 1,2 55 70-27 27 2.7.2015 5,9 4,4 11 4,8 56 2100 980 53 790 27 11 13 83 20 76 7 <2 5,1 1,4 79 89-13 33 11.8.2015 6,1 6,0 2100 970 7,9 110 51 12 65 41 5.10.2015 n= 5 Keskiarvo: 5,0 4,6 10 3,5 68 ** 17 1717 726 56 ** 817 36 17 30 75 15 78 ** 24 2,0 6,2 0,9 50 56-19 ** Mediaani: 6,2 4,7 8,5 4,0 56 1750 650 55 775 44 11 14 86 15 76 24 2,0 6,5 0,77 46 51-27 Minimi: 4,3 4,4 1,2 1,0-57 1300 580 53 680 4 8 7 27 10 56 2 2,0 0,4 0,50 31 24-42 Maksimi: 6,4 5,0 23 4,8 86 2100 980 59 970 56 42 83 110 20 83 51 2,0 12,0 1,4 79 89 23 2014 (n=6) 4,9 4,7 5,1 3,8 79 ** 1833 860 54 ** 15 5 45 19 71 ** 3 0,92 62 68-4 ** 2013 (n=4) 5,5 4,8 10 1,6 85 ** 1700 1090 33 ** 111 29 71 ** 36 54-32 ** 2012 (n=10) 5,3 5,4 12 2,7 78 ** 2040 1114 45 ** 630 143 30 79 ** 78 11 3,3 1,3 64 47 26 ** 2011 (n=25) 4,9 5,5 7,4 3,7 49 ** 1852 1117 40 ** 344 92 42 55 ** 41 11 3,0 2,1 60 49 16 ** Talvi Kevät 1 kpl 6,2 5,0 2,8 4,4 1300 600 730 44 42 83 39 10 17 2 2,4 0,5 31 24 Kesä 3 kpl 6,1 4,6 14,0 4,0 17 1850 793 853 29 10 12 96 18 31 2 8,7 1,1 59 69 Syksy 1 kpl 4,3 4,5 1,2 1,0 1600 650 760 48 27 12 2 2 0,4 0,8 36 51 Tuotannossa / Levossa (n= 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4,4 72 1762 1350 23 78 50 36 41 46-12 *) Omavalvontanäyte. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: Huom! 2.7.15 virtaus v- padon alitse purkuojaan. 5.10.15 ei virtausta, ei näytettä

Taulukko 33 Koivansuon kuormitus vesistöalueittain hydrologisena vuonna 2015. 37 Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 27.043 Pajulanjoen va 680 103 1,8 6102 529 28-1,2 1288 3.8.2 Okssuo (Tammela) Okssuon turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin vuonna 1999 ja tuotanto 2001. Alueella on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupa (päätös nro 133/2007/4 myönnetty 5.12.2007). Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisi ympäristölupaa koskevat valitukset päätöksellään 28.10.2008 (Nro 08/0654/3). Lisäksi Okssuolla on ympäristölupa vesienkäsittelyn tehostamiseen (päätös 137/2009/4, myönnetty 13.5.2009). Okssuon kuivatusvesien käsittelymenetelmänä ovat pintavalutuskenttä sekä kosteikko, joille vedet jaetaan tasaisesti pumppaamolta puolet kosteikolle ja puolet pintavalutuskentälle (Taulukko 34). Vuonna 2015 tuotantoa oli ajalla 21.5. 26.8.2015 yhteensä 61 tuotantopäivää. Taulukko 34 Okssuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Levossa Valmis- Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Pvk / Kos yp 145,4 ympärivuotinen Pvk ap Pintavalutus 35.937 Oksjoen va Tammela 74,0 64,2 2,6 ympärivuotinen Kos ap Kosteikko 35.937 Oksjoen va Tammela 74,0 64,2 2,6 ympärivuotinen Yhteensä 128,3 5,1 Okssuo PVK Vedenlaatu ja puhdistusteho Pintavalutuskentältä purkautuvan veden kiintoaine- fosfori- ja typpipitoisuudet olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kentältä purkautuvassa vedessä oli keskimääräistä enemmän. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräinen typpipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat pienentyneet. Muiden muuttujien osalta vuosien väliset erot olivat vähäisiä (Taulukko 36). Pitoisuudet olivat suurimmillaan elokuun alun näytteenottokerralla, jolloin virtaamat olivat vähäisiä (Kuva 21) Pintavalutuskentän keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 70 %, typen 45 % ja fosforin 55 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei tapahtunut. Edellisvuoteen verrattuna kokonaistypen puhdistusteho oli hieman parantunut, muutoin keskimääräisissä puhdistustehoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 36). Virtaama ja valuma Pintavalutuskentän alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 8,6 l/s (v. 2014 10,7 l/s) ja valuma 11,6 l/s km 2 (v. 2014 14,2 l/s km 2 ) (Taulukko 36). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä valumat olivat pieniä (Kuva 20).

120 Alue B (n=8) Okssuo, pvk ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 38 100 80 l/s km 2 60 40 20 Kuva 20 0 1.11.14 Okssuon pintavalutuskentän (PVK1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 (1.11.2014 31.10.2015). Vertailuarvoina läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus 1.12.14 1.1.15 1.2.15 1.3.15 Pintavalutuskentän kuormitukset on arvioitu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen, typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienemmät ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitus hieman keskimääräistä suurempi (Taulukko 35, Kuva 22). Kuormitukset olivat suurimmillaan joulukuussa 2014 sekä syyskuun alussa 2015 (Kuva 21). Edellisvuoteen verrattuna typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset hieman kasvoivat. Kiintoainekuormitus ei poikennut edellisvuosista. Kiintoaineen kuormitus on vuosina 2009 2015 ollut varsin pientä ominaiskuormitussoiden keskitasoon verrattuna (Kuva 23). Taulukko 35 Okssuon pintavalutuskentän (PVK1) kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 1.4.15 pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 11,6 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 21 11 72 59 1,4 7,8 4,1 517 273 Typpi 13 8,2 17 11 0,9 4,8 3,0 323 200 Fosfori 0,36 0,16 0,51 0,25 0,02 0,13 0,059 8,8 3,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 523 202 445 40 35 191 74 12741 4910 1.5.15 1.6.15 1.7.15 1.8.15 1.9.15 1.10.15

39 Taulukko 36 Okssuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä pintavalutusketän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2014 5,9 5,6 10,0 2,1 79 6,7 1,2 3420 1420 58 95 43 55 76 63 18 10,2 13,8 18 47 19.11.2014 5,7 5,4 2,3 1,0 57 3300 1600 52 2100 590 120 110 98 32 67 56 11 3,8 1,9 74 61 18 9,5 12,9 12 49 1.12.2014 5,7 5,5 1,9 <1 47 3300 2100 36 79 33 58 71 65 8 17,8 24,0 14 51 15.12.2014 5,1 5,4 3,4 2,6 24 2800 2100 25 45 28 38 26 45-73 24,0 32,5 7 3 15.1.2015 5,7 5,4 7,6 1,2 84 2300 1400 39 1200 680 100 <5 74 33 55 18 12 3,6 2,0 49 53-8 10,6 14,3 57 # 8 17.2.2015 6,1 5,8 5,3 3,1 42 2500 1700 32 150 56 63 61 62-2 4,1 5,6 2 12 18.3.2015 6,0 5,5 3,2 <1 69 1800 1000 44 1200 420 100 61 72 22 69 35 18 1,8 1,5 40 36 10 24,8 33,5 32 # 13 23.3.2015 6,1 5,6 6,8 2,0 71 1900 1100 42 1100 410 53 42 79 25 68 28 6 4,3 2,1 36 38-6 11,2 15,1 8 14 31.3.2015 5,8 5,9 5,1 2,0 61 1800 1200 33 59 31 47 38 48-26 18,1 24,4 9 15 9.4.2015 6,0 5,6 6,3 2,1 67 1700 950 44 740 160 280 240 65 23 65 7 5 2,9 1,2 39 35 10 7,4 10,0 7 16 16.4.2015 6,3 5,8 9,6 2,8 71 1800 820 54 73 30 59 46 39 15 5,7 7,7 6 17 22.4.2015 6,4 5,7 12,0 3,2 73 2000 880 56 1200 45 25 66 98 34 65 9 5 5,1 1,6 44 40 9 3,6 4,8 6 18 28.4.2015 6,2 5,9 11,0 5,0 55 1800 840 53 100 41 59 51 47 8 8,2 11,1 9 19 7.5.2015 5,7 5,8 12,0 4,4 63 1600 810 49 200 14 40 25 99 50 49 5 9 2,6 2,3 51 48 6 7,4 10,0 13 21 20.5.2015 6,0 5,7 19,0 4,4 77 2000 970 52 140 52 63 67 65 3 2,4 3,3 15 # 23 4.6.2015 6,3 5,4 24,0 5,0 79 <2 2100 1100 48 880 22 18 10 270 62 77 14 13 8,5 3,4 21 67-219 1,0 1,3 13 25 17.6.2015 6,4 5,5 52,0 4,3 92 33 2400 1100 54 210 74 65 59 65-10 5,2 7,0 15 27 2.7.2015 5,8 5,4 16,0 5,0 69 2400 1400 42 190 71 63 90 87 3 2,2 2,9 12 29 14.7.2015 6,1 5,4 19,0 5,0 74 2000 1300 35 580 62 12 10 130 70 46 22 21 7,8 4,5 79 81-3 2,6 3,6 14 31 28.7.2015 5,9 5,5 13,0 3,2 75 2100 1300 38 130 63 52 85 83 2 2,7 3,7 14 33 11.8.2015 6,2 5,6 12,0 9,0 25 2300 1800 22 130 140-8 95 # -5 0,1 0,2 14 35 25.8.2015 2,7 3,6 10 37 8.9.2015 4,6 5,8 12,0 7,6 37 3200 1500 53 58 83-43 87 86 1 11,3 15,3 7 # 39 22.9.2015 5,6 5,7 4,4 3,5 20 2800 1500 46 71 52 27 91 84 8 4,0 5,4 15 # 41 5.10.2015 6,2 5,8 13,0 3,0 77 2700 1200 56 1100 72 9,4 13 110 44 60 13 10 6,9 2,9 81 72 11 1,9 2,6 23 # 43 19.10.2015 6,2 5,9 9,0 2,7 70 2800 1100 61 110 35 68 65 46 29 4,2 5,7 13 n= 25 Keskiarvo: 5,6 5,6 11,6 3,4 70 ** 14 1 2353 1288 45 ** 1030 248 76 58 109 49 55 ** 21 11 4,7 2,3 61 61 0 ** 8,6 11,6 365 Mediaani: 6,0 5,6 10,0 3,1 69 2300 1200 46 1100 116 47 34 98 43 59 16 11 4,1 2,1 61 62 3 5,4 7,4 Minimi: 4,6 5,4 1,9 1,0 20 1600 810 22 200 14 9 5 45 22-43 5 5 1,8 1,2 21 35-219 0,0 0,0 Maksimi: 6,4 5,9 52 9 92 3420 2100 61 2100 680 280 240 270 140 77 56 21 8,5 4,5 95 # 29 66,5 89,9 2014 (n=27) 5,4 5,3 13 3,6 71 ** 23 2641 2033 22 ** 1638 786 104 6 102 40 59 ** 34 3 6,3 1,7 74 90-22 ** 10,7 14,2 365 2013 (n=24) 5,3 5,2 16 4,9 68 ** 22 2503 1902 24 ** 1320 753 106 63 40 ** 34 21 3,9 2,6 78 90-13 ** 2012 (n=24) 5,7 5,5 6,0 4,5 23 ** 2293 2054 10 ** 1269 800 96 65 33 ** 47 19 5,1 3,1 70 78-12 ** 2011 (n=24) 5 5,1 4,5 3,1 38 ** 2892 2233 46 ** 1950 918 48 77-14 ** 10 29 2,2 3,1 100 84 22 ** Talvi 2 kpl 5,9 5,6 6,5 2,2 2400 1550 1200 680 100 5 112 45 18 12 3,6 2,0 55 58 10,3 14,0 59 Kevät 8 kpl 6,0 5,7 8,3 2,8 1800 950 888 210 100 87 81 32 17 8,6 3,3 1,7 43 41 14,7 19,9 90 Kesä 9 kpl 5,4 5,5 19,0 5,2 18 2367 1330 730 42 15 10 148 74 18 17 8,2 4,0 75 80 3,1 4,1 129 Syksy 6 kpl 5,6 5,6 6,6 2,1 7 1 3053 1587 1600 331 65 62 90 36 35 10,5 5,4 2,4 65 59 9,4 12,7 87 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4,4 72 1762 1350 23 78 50 36 41 46-12 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 25.8.15 ei näytettä!

40 Kuva 21 Okssuon pintavalutuskentän alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet näytekerroittain ja kuormitukset jaksoittain hydrologisena vuonna 2015.

41 Kuva 22 Okssuon pintavalutuskentän brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 23 Okssuon pintavalutuskentän (PVK1) bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2009 2015. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Okssuo KOS Vedenlaatu ja puhdistusteho Kosteikolta purkautuvassa vedessä oli keskimääräistä vähemmän kiintoainetta ja fosforia. Typpeä sekä happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kosteikolta purkautuvassa vedessä oli sen sijaan keskimääräistä enemmän. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräinen typpipitoisuus sekä COD Mn -arvo olivat hieman pienentyneet. Kiintoaineen ja fosforin keskimääräiset pitoisuudet eivät poikenneet vuosien 2011 2014 tasosta (Taulukko 37). Kosteikon keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 62 %, typen 23 % ja fosforin 58 %. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei tapahtunut. Edellisvuosiin verrattuna keskimääräisissä puhdistustehoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 37).

42 Taulukko 37 Okssuo kosteikolle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kosteikon puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 6.11.2014 5,9 5,9 10,0 2,4 76 6,7 1,2 3420 2156 37 95 34 64 76 79-3 10,3 13,9 18 47 19.11.2014 5,7 5,7 2,3 2,0 13 3300 2800 15 2100 1500 120 170 98 40 59 56 2 3,8 2,1 74 74 0 7,7 10,4 12 49 1.12.2014 5,7 5,8 1,9 6,0-216 3300 3100 6 79 65 18 71 73-3 18,9 25,6 14 51 15.12.2014 5,1 5,2 3,4 2,4 29 2800 2600 7 45 44 2 26 49-88 30,4 41,1 7 3 15.1.2015 5,7 5,4 7,6 5,6 26 2300 2100 9 1200 1100 100 91 74 60 19 18 6 3,6 2,6 49 53-8 14,8 20,0 57 # 8 17.2.2015 6,1 6,0 5,3 9,1-72 2500 2300 8 150 100 33 61 51 16 8,0 10,8 2 12 18.3.2015 6,0 5,4 3,2 2,8 13 1800 1300 28 1200 540 100 180 72 30 58 35 4 1,8 1,1 40 34 15 44,4 60,0 32 # 13 23.3.2015 6,1 5,6 6,8 3,5 49 1900 1400 26 1100 550 53 86 79 32 59 28 3 4,3 1,7 36 36 0 13,2 17,8 8 14 31.3.2015 5,8 6,1 5,1 6,7-31 1800 1400 22 59 51 14 38 36 5 26,1 35,3 9 15 9.4.2015 6,0 6,0 6,3 6,8-8 1700 1600 6 740 770 280 90 65 48 26 7 <2 2,9 1,5 39 41-5 13,0 17,6 7 16 16.4.2015 6,3 6,0 9,6 7,0 27 1800 1600 11 73 36 51 46 44 4 9,4 12,7 6 17 22.4.2015 6,4 5,9 12,0 5,7 53 2000 1700 15 1200 780 25 31 98 43 56 9 <2 5,1 1,2 44 45-2 6,2 8,4 6 18 28.4.2015 6,2 5,9 11,0 5,0 55 1800 1500 17 100 41 59 51 47 8 11,1 15,0 9 19 7.5.2015 5,7 6,0 12,0 5,5 54 1600 1400 13 200 200 40 48 99 51 48 5 2 2,6 1,6 51 46 10 11,6 15,7 13 21 20.5.2015 6,0 6,2 19,0 5,6 71 2000 1300 35 140 45 68 67 57 15 5,4 7,3 15 # 23 4.6.2015 6,3 6,1 24,0 4,0 83 <2 2100 1200 43 880 73 18 14 270 34 87 14 2 8,5 1,5 21 71-238 2,3 3,1 13 25 17.6.2015 6,4 5,8 52,0 3,8 93 33 2400 1300 46 210 37 82 59 92-56 7,9 10,7 15 27 2.7.2015 5,8 5,8 16,0 3,2 80 2400 1800 25 190 41 78 90 95-6 5,7 7,6 12 29 14.7.2015 6,1 5,7 19,0 3,2 83 2000 1600 20 580 220 12 14 130 47 64 22 3 7,8 2,9 79 # -39 5,0 6,8 14 31 28.7.2015 5,9 5,6 13,0 4,0 69 2100 1500 29 130 49 62 85 # -41 5,8 7,8 14 33 11.8.2015 6,2 5,6 12,0 2,0 83 2300 1600 30 130 45 65 95 # -47 1,0 1,3 14 35 25.8.2015 4,3 5,8 11 37 8.9.2015 4,6 5,6 12,0 5,0 58 3200 1700 47 58 65-12 87 # -38 19,6 26,5 9 # 39 22.9.2015 5,6 5,6 4,4 2,3 48 2800 2000 29 71 31 56 91 # -10 8,0 10,9 12 # 41 5.10.2015 6,2 5,7 13,0 3,5 73 2700 2000 26 1100 560 9,4 10 110 38 65 13 2 6,9 2,1 81 # -23 4,3 5,9 23 # 43 19.10.2015 6,2 5,7 9,0 4,0 56 2800 2100 25 110 42 62 65 # -54 6,5 8,8 13 n= 25 Keskiarvo: 5,6 5,7 11,6 4,4 62 ** 14 1 2353 1802 23 ** 1030 629 76 73 109 46 58 ** 21 3 4,7 1,8 61 73-19 ** 13,1 17,7 365 Mediaani: 6,0 5,8 10,0 4,0 54 2300 1600 25 1100 555 47 67 98 43 59 16 3 4,1 1,7 61,0 71-5 8,4 11,4 Minimi: 4,6 5,2 1,9 2,0-216 1600 1200 6 200 73 9 10 45 30-12 5 2 1,8 1,1 21,0 34-238 0,0 0,1 Maksimi: 6,4 6,2 52 9,1 93 3420 3100 47 2100 1500 280 180 270 100 87 56 6 8,5 3 95 # 16 90,9 122,9 2014 (n=27) 5,4 5,3 13 3,6 71 ** 23 2641 2033 22 ** 1638 786 104 6 102 40 59 ** 34 3 6,3 1,7 74 90-22 ** 10,7 14,2 365 2013 (n=24) 5,3 5,2 16 4,9 68 ** 22 2503 1902 24 ** 1320 753 106 63 40 ** 34 21 3,9 2,6 78 90-13 ** 2012 (n=23) 5,7 5,5 6,0 4,5 23 ** 2293 2054 10 ** 1269 800 96 65 33 ** 47 19 5,1 3,1 70 78-12 ** 2011 (n=24) 5 5,1 4,5 3,1 38 ** 2892 2233 46 ** 1950 918 48 77-14 ** 10 29 2,2 3,1 100 84 22 ** Talvi 2 kpl 5,9 5,6 6,5 7,4 2400 2200 1200 1100 100 91 112 80 18 6 3,6 2,6 55 52 18,8 25,4 59 Kevät 8 kpl 6,0 5,8 8,3 5,4 1800 1488 888 568 100 87 81 42 17 3,0 3,3 1,4 43 41 31,5 42,6 90 Kesä 9 kpl 5,4 5,7 19,0 3,7 18 2367 1556 730 147 15 14 148 44 18 3 8,2 2,2 75 # 7,8 10,6 129 Syksy 6 kpl 5,6 5,6 6,6 3,4 6,7 1,2 3053 2459 1600 1030 65 90 90 44 35 2,0 5,4 2,1 65 79 13,9 18,8 87 Tuotannossa / Levossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kosteikko (n=12) 6,0 5,9 16 8,8 46 1568 1275 19 82 56 32 40 41-1,7 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 25.8.15 ei näytettä!

43 Kuva 24 Okssuon kosteikon (KOS) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015. Virtaama ja valuma Kosteikon alapuolisella mittapadolla on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 13,1 l/s ja valuma 17,7 l/s km 2 (Taulukko 37). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä valumat olivat pieniä (Kuva 25).

44 Kuva 25 Kuormitus Okssuon kosteikon (KOS1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 (1.11.2014 31.10.2015). Vertailuarvoina läheisen alueen ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kosteikon kuormitukset on arvioitu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli hieman tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa pienempi. Typen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset olivat puolestaan keskimääräistä suurempia. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli lähes kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon nähden (Taulukko 38). Kuormitukset olivat suurimmillaan tammi-maaliskuun välisellä jaksolla sekä syyskuun alussa. Kesällä virtaamat olivat vähäisiä, mistä johtuen kuormitukset olivat pieniä (Kuva 24, Kuva 26) Edellisvuoteen verrattuna kiintoaineen, fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen kuormitukset hieman kasvoivat. Typpikuormitus ja hapen kulutus ovat olleet vuosina 2014 2015 keskimääräistä korkeampia (Kuva 27). Taulukko 38 Okssuon kosteikon (KOS1) kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 17,7 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 63 48 72 59 4,2 23,1 17,5 1541 1169 Typpi 27 19,4 17 11 1,8 9,9 7,1 658 472 Fosfori 0,67 0,37 0,51 0,25 0,04 0,25 0,134 16,4 8,9 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 883 394 445 40 59 322 144 21500 9589

45 Kuva 26 Okssuon kosteikon (KOS1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 27 Okssuon kosteikon (KOS1) bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2009 2015. Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Okssuon vuosikuormitus Okssuon vuosikuormitus muodostuu pintavalutuskentän ja kosteikon yhteenlasketusta kuormituksesta (Taulukko 39). Taulukko 39 Okssuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto 35.937 Oksjoen va kg kg O 2 kg kg O 2 Tarkkailupiste: Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Pintavalutuskenttä 517 323 8,8 12741 273 200 3,9 4910 Kosteikko 1541 658 16,4 21500 1169 472 8,9 9589 Yhteensä 2058 980 25,2 34241 1441 672 12,8 14500 3.8.3 Rinnansuo (Tammela) Rinnansuolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 28.10.2009 myöntämä ympäristölupa (Nro 84/2009/4, Dnro LSY-2008-Y-369). Rinnansuon kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä ja sulan maan aikaan vedet käsitellään lisäksi rakeisen kemikaalin avulla (Taulukko 40). Rakeinen kemikaali syötetään veteen ns. sukka-annostelulla. Vuonna 2015 Rinnansuolla oli tuotantoa ajalla 24.4. 29.8.2015 yhteensä 55 tuotantopäivää. Kemikalointi oli poissa käytöstä jaksolla 20.12.2014 14.4.2015.

Taulukko 40 Rinnansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015. 46 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi 35.985 Kauhaojan va Tammela 46,5 43,9 ympärivuotinen Yhteensä 43,9 Rinnansuo PVK1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Rinnansuon pintavalutuskentältä 1 purkautuvassa vedessä oli kiintoainetta enemmän kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin. Typpeä, fosforia ja orgaanista happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vedessä oli keskimääräistä vähemmän (Taulukko 41). Pintavalutuskentän kiintoaineen keskimääräinen puhdistusteho oli 20 %, typen 25 % ja kemiallisen hapenkulutuksen 6 %. Fosforin puhdistusteho vaihteli suuresti vuodenajan mukaan ja keskimäärin puhdistumista ei tapahtunut (Taulukko 41). Sulan maan ajan pintavalutuskentältä lähtevät vedet käsitellään kemikaloinnilla.

47 Taulukko 41 Rinnansuo pintavalutuskentälle tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kentän puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2014 6,1 6,6 11 8,0 27 2100 1300 38 850 440 310 130 29 24 17 4 2 7,4 4,8 55 32 42 13,9 29,8 18 47 19.11.2014 6,2 6,5 9,3 4,2 55 1900 1400 26 960 600 140 260 27 20 26 10 5 9,9 5,1 36 30 17 11,6 25,0 12 49 1.12.2014 6,1 6,4 4,7 3,2 32 2000 1600 20 950 640 160 320 27 22 19 11 5 9,6 3,6 40 37 8 18,8 40,4 15 51 16.12.2014 5,8 6,1 4,4 2,5 43 1900 1600 16 560 610 470 430 25 23 8 4 5 3,6 2,2 37 34 8 31,0 66,6 6 3 15.1.2015 6,3 6,2 9,6 3,5 64 1300 1100 15 700 640 100 89 25 19 24 11 4 9,6 3,7 21 20 5 14,4 31,0 36 5 27.1.2015 6,3 6,3 33 5,4 84 1500 1100 27 880 680 91 88 29 16 45 12 5 9,9 4,5 23 19 17 8,2 17,7 21 8 17.2.2015 6,3 13 1500 24 16 22 7,4 15,9 2 12 18.3.2015 6,2 6,5 9,4 5,2 45 1400 1100 21 730 460 240 270 33 24 27 16 19 9,6 3,8 24 19 21 29,5 63,5 32 13 23.3.2015 6,3 6,6 8,8 5,2 41 1400 1100 21 760 480 140 230 36 22 39 16 9 6,9 5 25 19 24 14,6 31,5 8 14 31.3.2015 6,1 6,6 7 4,8 31 1400 1100 21 35 25 29 4,9 3 28 21 25 21,2 45,7 9 15 9.4.2015 6,3 6,5 16 4,8 70 1200 990 18 450 270 200 230 22 18 18 5 4 7,5 3,9 24 21 13 10,5 22,5 7 16 16.4.2015 6,4 6,7 13 4,9 62 1000 810 19 19 17 11 8,2 4,4 22 22 0 9,0 19,3 6 17 22.4.2015 6,4 6,3 19 10 47 1200 770 36 540 130 120 150 21 21 0 3 2 9,7 6,8 21 24-14 7,7 16,5 6 18 28.4.2015 6,4 6,9 19 7,5 61 1100 680 38 27 21 22 7,4 4,6 25 22 12 12,8 27,5 9 19 7.5.2015 6,4 6,7 17 6,3 63 770 660 14 300 90 140 97 21 25-19 <2 3 7,8 5 20 26-30 11,1 23,9 13 21 20.5.2015 6,5 6,8 19 6,7 65 1000 630 37 22 26-18 11 5,6 26 27-4 5,5 11,9 15 23 4.6.2015 6,4 6,6 31 11 65 16 1200 1000 17 600 220 66 37 28 36-29 2 3 17 8,2 23 36-57 3,1 6,6 13 25 17.6.2015 6,5 6,7 40 13 68 19 1400 1100 21 25 38-52 19 9,7 26 39-50 6,8 14,6 15 27 2.7.2015 6,0 6,6 26 14 46 22 1700 1200 29 35 42-20 11 9,3 56 49 13 6,0 12,9 12 29 14.7.2015 6,2 4,7 33 17 48 24 1700 1100 35 560 230 63 23 38 63-66 3 <2 15 23 47 45 4 6,1 13,0 8 30 * 22.7.2015 6,5 28 19 1100 200 18 33 4 13,0 40 10,2 21,9 6 31 28.7.2015 6,3 6,5 26 14 46 19 1600 1100 31 32 41-28 16 9,4 38 45-18 3,6 7,7 14 33 11.8.2015 6,5 6,7 25 17 32 20 1300 1000 23 39 41-5 18 12 32 42-31 1,6 3,4 14 35 25.8.2015 6,5 3,2 38 100-163 22 60 1200 1100 8 900 71 22 14 30 67-123 <2 <2 19 44 25 36-44 3,5 7,5 14 37 8.9.2015 6,1 6,7 13 16-23 1900 950 50 31 26 16 10 8,2 56 29 48 3,8 8,2 14 39 22.9.2015 6,3 3,7 24 100-317 15 62 1800 1800 0 21 <3 86 15 28 40 35 13 3,5 7,6 4 41 5.10.2015 6,6 6,9 28 9,7 65 15 1600 1200 25 770 400 25 27 25 24 4 3 <2 18 8,2 29 28 3 2,8 6,0 23 19.10.2015 6,4 6,9 19 9 53 1500 1100 27 20 16 20 14 9,1 23 18 22 3,5 7,6 13 n= 27 Keskiarvo: 6,3 4,5 19 16 20 ** 19 47 1466 1100 25 ** 701 385 152 151 28 28 0 ** 7 5 11,5 9,2 31 30 6 ** Mediaani: 6,3 6,6 19 8,0 48 19 60 1400 1100 22 730 420 140 114 27 24 13 4 4 9,9 5,6 26 29 8 Minimi: 5,8 3,2 4,4 2,5-317 15,0 19,0 770 630 0 300 71 22 14 19 3-123 2 2 3,6 2,2 20 18-57 Maksimi: 6,6 6,9 40 100 84 24 62 2100 1800 50 960 680 470 430 39 67 86 16 19 19,0 44 56 49 48 2014 (n=26) 5,8 5,8 18 8,2 53 ** 21 16 1696 1469 13 ** 827 570 96 98 32 38-20 ** 9 9 11 5,6 35 39-12 ** 2013 (n=23) 6,1 6,3 22 12 48 ** 18 18 1557 1472 7 ** 790 433 64 99 48 66-36 ** 19 19 11 5,9 32 44-31 ** 2012 (n=27) 6,3 6,2 22 8,4 62 ** 18 20 1666 1727-4 ** 741 651 43 83 43-38 ** 41 114 10 4,7 36 47-30 ** 2011 (n=7) 6,1 4,7 63 5,1 92 ** 30 2310 2394-4 ** 1049 856 95 149-57 ** 25 83 15 2,2 62 91-46 ** Talvi 3 kpl 6,1 6,2 16 3,8 1567 1267 713 643 220 202 26 19 9 5 7,7 3,5 27 24 6,9 14,8 59 Kevät 7 kpl 6,3 6,6 13 6,1 1275 936 620 335 175 220 27 21 10 9 8,8 4,5 24 21 12,1 26,1 90 Kesä 11 kpl 6,3 4,2 27 22 20 40 1377 995 590 162 73 38 30 40 2 3 14 13 35 38 1,8 3,9 129 Syksy 5 kpl 6,2 4,4 15 25 15 62 1880 1460 883 520 159 184 26 19 7 4 12 10 40 32 7,4 16,0 87 Tuotannossa / Levossa 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Pintavalutus (n=44) 5,9 5,4 16 4,4 72 1762 1350 23 78 50 36 41 46-12 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 22.7.217.2.2015 Ap, Uoma pohjaan saakka jäässä, ei vettä.

48 Rinnansuo KEM1 Vedenlaatu ja puhdistusteho Rinnansuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle, jonka jälkeen vedet käsitellään kemikaloinnilla sulan maan aikana. Kemikaloinnin alapuolisen pisteen vesinäytteet edustavat Rinnansuolta alapuoliseen vesistöön purkautuvan veden laatua, jonka perusteella arvioidaan tuotantoalueen vuosikuormitus (Taulukko 44). Kemikaloinnin alapuolisen pisteen keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Korkeita kiintoainepitoisuuksia mitattiin huhti- toukokuun aikana. Typen ja fosforin pitoisuudet sekä COD Mn -arvo olivat keskimäärästä pienemmät. Kemikaloinnin vaikutus näkyy varsinkin alhaisina fosforipitoisuuksina ja COD Mn -arvoina. Kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus (18 µg/l) oli luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden vertailuarvoa (20 µg/l) pienempi (Taulukko 42). Kemikaloinnin keskimääräinen kiintoaineen puhdistusteho oli 34 %, kokonaistypen 12 %, kokonaisfosforin 29 % ja kemiallisen hapenkulutuksen COD Mn -arvon osalta 27 % (Taulukko 42).

49 Taulukko 42 Rinnansuon kemikalointiin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä kemikaloinnin puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Kemikalointi oli käytössä ajalla 1.11 19.12.2014 ja 15.4. 31.10.2015. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 5.11.2014 6,6 4,3 8,0 7,0 13 1300 880 32 440 480 130 120 24 9 63 2 <2 4,8 2,9 32 8 74 13,9 29,8 18 47 19.11.2014 6,5 6,6 4,2 4,8-14 1400 1400 0 600 590 260 140 20 22-10 5 6 5,1 4,7 30 32-7 11,6 25,0 12 49 1.12.2014 6,4 6,5 3,2 2,6 19 1600 1500 6 640 630 320 310 22 24-9 5 6 3,6 3,8 37 36 3 18,8 40,4 15 51 16.12.2014 6,1 5,8 2,5 4,3-72 1600 1900-19 610 550 430 470 23 25-9 5 4 2,2 3,8 34 39-15 31,0 66,6 6 3 15.1.2015 6,2 6,2 3,5 2,0 43 1100 1100 0 640 610 89 100 19 18 5 4 6 3,7 3,7 20 20 0 14,4 31,0 36 # 5 27.1.2015 6,3 6,3 5,4 4,7 13 1100 1100 0 680 640 88 89 16 18-13 5 5 4,5 4,1 19 18 5 8,2 17,7 21 8 17.2.2015 6,5 11,0 1200 19 5,6 20 7,4 15,9 2 12 18.3.2015 6,5 6,5 5,2 4,8 8 1100 1100 0 460 460 270 290 24 25-4 19 13 3,8 3,8 19 20-5 29,5 63,5 32 # 13 23.3.2015 6,6 6,6 5,2 4,8 8 1100 1100 0 480 440 230 230 22 24-9 9 9 5,0 4,6 19 19 0 11,4 24,4 5 14 31.3.2015 6,6 6,8 4,8 5,4-13 1100 1100 0 25 24 4 3,0 3,8 21 19 10 20,9 45,1 12 15 9.4.2015 6,5 6,5 4,8 6,7-40 990 990 0 270 280 230 250 18 23-28 4 5 3,9 4,5 21 25-19 10,5 22,5 7 16 16.4.2015 6,7 6,6 4,9 6,8-39 810 830-2 17 20-18 4,4 4,6 22 23-5 9,0 19,3 6 17 22.4.2015 6,3 6,3 10 12-20 770 870-13 130 170 150 180 21 21 0 2 <2 6,8 7,9 24 23 4 7,7 16,5 6 18 28.4.2015 6,9 6,1 7,5 18-140 680 690-1 21 22-5 4,6 8,3 22 21 5 12,8 27,5 9 19 7.5.2015 6,7 5,7 6,3 19-202 660 640 3 90 89 97 100 25 25 0 <3 <2 5,0 8,7 26 25 4 11,1 23,9 13 21 20.5.2015 6,8 5,5 6,7 24-258 18 630 600 5 26 23 12 5,6 9,3 27 29-7 5,5 11,9 15 # 23 4.6.2015 6,6 6,7 11 12-9 1000 860 14 220 150 37 49 36 33 8 3 <2 8,2 8,3 36 33 8 3,1 6,6 13 25 17.6.2015 6,7 6,5 13 20-54 13 1100 1000 9 38 36 5 9,7 14,0 39 38 3 6,8 14,6 15 27 2.7.2015 6,6 6,0 14 18-29 1200 1000 17 42 30 29 9,3 7,9 49 33 33 6,0 12,9 12 29 14.7.2015 4,7 3,8 17 11 35 1100 590 46 230 240 23 25 63 11 83 2 <2 23,0 3,6 45 7 85 8,0 17,2 13 30 * 22.7.2015 6,5 3,9 28 9,1 68 1100 510 54 200 200 18 15 33 14 58 4 <2 13,0 5,3 40 8 81 5,9 12,6 1 31 28.7.2015 6,5 4,0 14 3,0 79 1100 500 55 41 9 78 9,4 3,5 45 8 83 3,6 7,7 14 33 11.8.2015 6,7 3,7 17 2,3 86 1000 400 60 41 <3 93 12,0 3,4 42 4 92 1,6 3,4 14 35 25.8.2015 3,2 3,7 100 1,9 98 60 1100 310 72 71 190 14 18 67 <3 96 <2 <2 44,0 2,9 36 2 93 3,5 7,5 14 37 8.9.2015 6,7 6,6 16 13 19 950 800 16 26 24 8 8,2 7,6 29 25 14 3,8 8,2 14 39 22.9.2015 3,7 4,1 100 4,5 96 62 1800 690 62 3 <3 0 28,0 2,9 35 6 83 3,5 7,6 4 41 5.10.2015 6,9 4,2 9,7 5,7 41 1200 760 37 400 360 27 24 24 6 75 2 <2 8,2 3,4 28 8 73 2,8 6,0 23 # 19.10.2015 6,9 5,0 9,0 2,7 70 1100 870 21 16 <3 81 9,1 1,3 18 4 77 3,5 7,6 13 n= 28 Keskiarvo: 4,5 4,4 16 8,6 34 ** 61 16 1100 903 12 ** 385 380 151 151 28 18 29 ** 5 4 9,2 5,3 30 20 27 ** 10,8 23,3 365 Mediaani: 6,6 6,15 8,0 6,2 8 1100 870 6 420 400 114 110 24 22 5 4 3 5,6 4,3 29 20 5 8,1 17,5 Minimi: 3,2 3,7 2,5 1,9-258 630 310-19 71 89 14 15 3 3-28 2 2 2,2 1,3 18 2-19 0,6 1,3 Maksimi: 6,9 6,8 100 24 98 1800 1900 72 680 640 430 470 67 36 96 19 13 44,0 14 49 39 93 76,3 164,0 2014 (n=15) 5,8 4,1 8,4 25 ** 24 1014 49 ** 435 113 32 73 ** 13 5,4 20 70 ** 6,2 12,1 365 2013 (n=9) 6,3 4,6 17-121 ** 23 1198 19 ** 397 138 38 43 ** 10 7,3 28 47 ** 6,9 13,5 365 Talvi 3 kpl 6,2 6,3 3,8 3,7 1267 1367 643 600 202 220 19 20 5 5 3,5 3,9 24 26 6,9 14,8 59 Kevät 8 kpl 6,6 6,2 6,1 8,7 936 985 335 338 220 238 21 22 9 7 4,5 5,4 21 21 12,1 26,1 90 Kesä 11 kpl 4,1 4,1 22 12 60 16 995 655 162 174 38 41 40 19 3 2 13 6,8 38 19 1,8 3,9 129 Syksy 5 kpl 6,5 4,7 25 5 62 1460 1046 520 515 184 149 19 13 4 4 10 3,5 32 18 7,4 16,0 87 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4,1 19 18,3 2,5 1643 1454 12 78 68 12 33 19 41 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 22.7.2015

50 Kuva 28 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015. Virtaama ja valuma Kemikaloinnin alapuolisella tarkkailupisteellä on käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittari. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia (Kuva 29). Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 10,8 l/s ja valuma 23,3 l/s km 2 (Taulukko

51 42). Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä ja syksyllä 2015 valumat olivat pieniä (Kuva 29). Kuva 29 Rinnansuon kemikaloinnin (KEM1) valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 (1.11.2014 31.10.2015). Vertailuarvoina läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus Rinnansuon vuosikuormitus on laskettu kemikaloinnin alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella (Taulukko 44). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus (g/ha d) oli lähes kaksinkertainen tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Muiden muuttujien kuormitukset eivät merkittävästi poikenneet ominaiskuormitussoiden keskimääräisistä kuormituksista. COD Mn -arvon osalta laskennallinen netto-ominaiskuormitus oli negatiivinen eli jäi pienemmäksi kuin luonnon taustahuuhtouma. (Taulukko 43). Kiintoainekuormitus oli suurimmillaan huhti- toukokuun vaihteessa, jolloin mitattiin keskimääräistä suurempia kiintoainepitoisuuksia. Muiden muuttujien osalta yksittäisten kuormitusjaksojen suurimmat kuormitukset ajoittuivat joulukuun 2014 puoliväliin (Kuva 28). Taulukko 43 Rinnansuon PVK1 / KEM1 alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset hieman lisääntyivät. Kuormitukset olivat kuitenkin huomattavasti vuoden 2012 kuormituksia pienemmät (Kuva 31). Vuoden 2012 suuret kuormitukset selittyvät erittäin sateisella vuodella, sekä Rinnansuon kuntoonpanotöillä. Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaisominaiskuormitus 2015 om.kuorm.suot kuormitus kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 23,3 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 137 117 72 59 6,0 50 43 2194 1871 Typpi 21 11 17 11 0,9 7,8 4,1 342 180 Fosfori 0,42 0,021 0,51 0,25 0,02 0,15 0,008 6,8 0,33 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 438-206 445 40 19 160-75 7019-3303

52 Kuva 30 Rinnansuon (PVK1 / KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Kuva 31 Rinnansuon PVK1 / KEM1 bruttokuormitusten (g/ha d ja g O2/ha d) vuosien välinen vaihtelu 2011 2015 (pylväät). Vertailuarvona ominaiskuormitussoiden keskimääräinen bruttokuormitus (punainen viiva). Taulukko 44 Rinnansuon tuotantoalueen kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg O 2 kg kg O 2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.985 Kauhaojan va 2194 342 6,8 7019 1871 180 0,3-3303 3.9 Ypäjä 3.9.1 Letkunsuo (Ypäjä) Letkunsuon turvetuotantoalueella on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston 25.10.2012 myöntämä ympäristölupa (päätös Nro 224/2012/, Dnro ESAVI/204/04.08/2011). Vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun haettuun muutokseen Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen 11.6.2013 (ESAVI/112/04.08/2013). Kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen sukkasyötteinen kemikalointi, joka on käytössä ympärivuotisesti. (Taulukko 50). Tuotanto vuonna 2015 aloitettiin 5.6. ja lopetettiin 18.8.2015, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 25.

Taulukko 45 Varsansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 53 Tarkkailupiste Vesiensuojelurakenne Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotannossa Valmistelussa Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi 35.924 Ypäjoen va Ypäjä 27,4 21,2 4,1 ympärivuotinen Yhteensä 21,2 4,1 Letkunsuo KEM1 Vedenlaatu Kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sekä kiintoainetta että fosforia selvästi enemmän kuin tuotannossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 47). Kiintoainepitoisuus oli nelinkertainen ja fosforipitoisuus kaksinkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. Kiintoaine- ja fosforipitoisuudet olivat suurimmillaan maaliskuun lopun näytteenottokerralla (Kuva 32). Kemikaloinnissa käytetty rakeinen saostuskemikaali saattaa nostaa kiintoainepitoisuutta, erityisesti vesien ollessa kylmiä, mikäli kemikaali ei liukene kunnolla. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli samaa tasoa ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna. COD Mn -arvo oli keskimääräistä pienempi (Taulukko 47). Vesi oli marraskuun alussa hapanta (ph 3,8), mutta pääsääntöisesti ph-arvot ovat kemikalointikohteeksi poikkeuksellisen korkeita. Puhdistusteho Ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50 %, Kok-P 60 %, Kok-N 30 %. Muulle ajalle lupapäätöksessä on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää 1.4. 31.10. välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana kiintoaineen reduktio oli 6 %, kokonaistypen 2 %, kokonaisfosforin 22 % ja kemiallisen hapenkulutuksen -4 %. Hydrologisena vuonna 2015 ei saavuttu ympäristöluvassa määritettyjä reduktiovaatimuksia eikä tavoitearvoja (Taulukko 46). Taulukko 46 Reduktiovaade ja niiden toteutuminen Letkunsuolla vuonna 2015. Reduktiovaade Toteutunut reduktio Sula (1.4. -31.10.) Muu aika* Sula (1.4. -31.10.) Muu aika* Kiintoaine 50 % 30 % 6 % 18 % Kokonaistyppi 30 % - 2 % -2 % Kokonaisfosfori 60 % 40 % 22 % 10 % CODMn 60 % 50 % -4 % 12 % * tavoiteraja

54 Taulukko 47 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). Valumina käytetty läheisen alueen B ominaiskuormitussoiden keskivalumia. vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 3.11.2014 6,1 3,8 63 11 83 12 4400 3100 30 300 320 3 100 2 500 89 12 87 7 <2 4,4 8,0 19 6,5 66 4,2 15,2 19 47 20.11.2014 6,7 6,6 12 15-25 1600 2200-38 870 460 360 1 400 91 89 2 32 30 3,0 3,2 14 19-36 2,9 10,5 12 49 2.12.2014 6,5 6,3 38 16 58 9,3 2300 3200-39 550 340 1 200 2 400 150 87 42 63 25 5,6 3,0 25 23 8 8,6 31,2 20 52 22.12.2014 6,0 6,2 9,7 13-32 1801 1991-11 303 268 676 862 82 85-4 37 34 2,9 3,5 38 34 11 5,1 18,5 37 # 5 28.1.2015 6,7 6,6 16 11 31 1500 1400 7 730 520 130 170 170 150 12 100 84 4,9 4,6 23 27-17 2,4 8,9 20 8 17.2.2015 6,6 6,7 14 16-14 1400 1400 0 730 610 240 380 160 170-6 91 78 5,5 5,0 22 17 23 1,6 5,7 2 13 23.3.2015 6,6 6,5 19 23-21 6,0 1400 1200 14 690 400 95 260 150 150 0 80 53 4,5 5,1 23 22 4 10,0 36,3 40 # 14 31.3.2015 5,9 6,3 78 100-28 12 18 2200 2400-9 150 1100 1300 180 220-22 21 28 9,3 11 34 25 26 6,9 25,1 9 15 9.4.2015 6,5 6,6 36 40-11 6,0 8,0 1500 1500 0 370 250 530 150 150 0 46 34 5,0 7,2 29 29 0 2,7 9,7 7 16 16.4.2015 6,8 6,9 29 39-34 9,0 10 1300 1300 0 560 330 180 430 170 170 0 67 58 5,6 6,9 22 27-23 2,0 7,3 6 17 22.4.2015 6,9 7,0 22 28-27 6,0 7,0 980 1200-22 330 290 91 300 150 160-7 64 54 5,8 6,5 22 23-5 1,4 5,1 6 18 28.4.2015 6,9 7,2 29 27 7 10 9,0 920 980-7 220 160 52 220 160 160 0 43 51 5,3 6,9 26 23 12 2,7 9,9 9 19 7.5.2015 6,9 7,1 26 30-15 8,0 8,0 570 860-51 <3 14 12 130 150 140 7 41 28 4,2 4,6 22 28-27 2,3 8,6 13 21 20.5.2015 7,2 7,3 20 26-30 10 7,0 680 750-10 4 5 20 29 90 93-3 23 16 3,6 4,0 24 28-17 1,1 3,9 15 # 23 4.6.2015 6,7 7,0 78 42 46 14 10 1400 730 48 23 4 550 26 200 120 40 21 13 8,5 7,6 25 25 0 1,4 5,0 28 27 2.7.2015 6,8 7,1 12 8 33 770 900-17 3 36 6,3 58 120 98 18 40 24 5,2 4,7 28 26 7 1,0 3,5 6 28 * 8.7.2015 7,0 10 980 51 22 100 66 5,3 26 2,8 10,2 12 30 * 20.7.2015 7,1 7,6 820 54 17 72 25 7,4 25 1,7 6,3 23 33 12.8.2015 6,9 6,9 3,6 13-261 560 500 11 13 3 <5 5,3 120 51 58 53 4 5,7 6,0 16 12 25 0,7 2,4 27 37 8.9.2015 6,9 6,6 23 8,6 63 9,3 1000 740 26 66 28 110 19 220 57 74 84 16 8,2 16 20 22-10 2,0 7,1 18 43 19.10.2015 1,0 3,5 36 # n= 20 Keskiarvo: 6,5 5,1 29 24 12 ** 9,6 9,2 1460 1408 0 ** 348 218 495 553 145 117 17 ** 51 36 5,4 6,3 24 23 4 ** 3,6 13,0 365 Kesiarvo 1.4. - 31.10. 6,8 6,9 28 26 6 ** 28 28 968 946 2 ** 28 28 28 28 153 120 22 ** 28 28 28 28 23 24-4 ** Keksiarvo 1.11.- 31.3. 6,3 4,7 31 26 18 ** 31 31 2075 2111-2 ** 31 31 31 31 134 120 10 ** 31 31 31 31 25 22 12 ** Mediaani: 6,7 6,8 23 16,0-15 9,3 8,0 1400 1200-3 303 250 155 240 150 110 1 44,5 29,0 5,3 5,7 23 25 2 Minimi: 5,9 3,8 3,6 7,6-261 6,0 6,0 560 500-51 3 3 6 5 82 12-22 7,0 2,0 2,9 3,00 14 7-36 Maksimi: 7,2 7,3 78 100 83 14 18 4400 3200 48 870 610 3100 2500 220 220 87 100 84,0 9,3 16,0 38 34 66 2014 (n=25) 5,3 4,7 22 33-46 ** 9,4 13 944 1259-21 ** 137 162 172 519 95 96-2 ** 28 25 4,1 7,8 27 26 4 ** 2013 (n=4) 4,7 4,3 49 11 81 ** 11 1124 800 34 ** 214 81 86 29 72 ** 21 6,5 4,1 2,3 28 10 70 ** Talvi 3 kpl 6,3 6,4 13 13 1567 1597 588 466 349 471 137 135 76 65 4,4 4,4 28 26 4,1 15 59 Kevät 7 kpl 6,5 6,7 34 41 8,5 9,4 1267 1349 387 241 255 453 159 164 52 44 5,7 6,9 25 25 6,2 22 90 Kesä 7 kpl 6,9 6,9 27 16 11 8,5 882 774 22 26 172 25 150 84 44 23 6,2 7,3 23 23 1,4 5,3 129 Syksy 3 kpl 6,4 4,3 38 14 11 2767 2833 573 373 1553 2100 110 63 34 19 4,3 4,7 19 16 3,7 13 87 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4,1 19 18 2,5 1643 1454 12 78 68 12 33 19 41 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 8.7. ja 20.7.2015 8.9.15 yp näyte altaasta 19.10.15 Ei virtaama --> Ei näytteitä.

55 Kuva 32 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

Virtaama ja kuormitus Letkunsuolla ei ole käytössä jatkuvatoimista virtaamamittausta. Letkunsuon vuosikuormitukset (Taulukko 49) on arvioitu käyttämällä kemikalointiaseman alapuolisen pisteen vedenlaatua sekä läheisen alueen (alue B) ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Kiintoaineen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Kiintoainekuormitus oli 3,5 kertaa ja kokonaisfosforikuormitus 2,5 kertaa ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suurempi. Typpikuormitus oli samaa tasoa keskiarvoon nähden ja COD Mn -kuormitus keskimääräistä pienempi. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta netto-ominaiskuormitus jäi negatiiviseksi eli pienemmäksi kuin laskennallinen luonnontilaisen suon taustahuuhtouma. Kaikkien muuttujien kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä, jolloin valumat olivat suuria (Kuva 32, Kuva 33). Maaliskuun lopulla mitattiin korkeita kiintoaine- ja fosforipitoisuuksia, mistä johtuen kyseisen jakson kuormitukset olivat suuria (Kuva 32). Taulukko 48 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 13,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 251 240 72 59 6,3 92 87 2317 2213 Typpi 19 14 17 11 0,48 7,0 4,9 177 125 Fosfori 1,3 1,1 0,51 0,25 0,032 0,47 0,39 12 10 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 266-93 445 40 6,7 97-34 2460-859 56 Kuva 33 Letkunsuon kemikaloinnin (KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 49 Letkunsuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus kuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.924 Ypäjoen va 2317 177 11,8 2460 2213 125 9,8-859

3.9.2 Varsansuo (Ypäjä) Varsansuon pienehkön turvetuotantoalueen valmistelut aloitettiin puiden kaadolla 1996, mutta varsinaisia ojituksia ei tehty kuin vuonna 1997, joka oli myös ensimmäinen tuotantovuosi. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on myöntänyt Varsansuolle ympäristöluvan 5.12.2012 (päätös nro 268/2012/2, dnro ESAVI/205/04.08/2011). Vapo Oy haki vesienkäsittelyn tehostamisaikatauluun muutosta ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki päätöksen muutosesityksen hyväksyen 11.6.2013 (ESAVI/113/04.08/2013). Tuotannossa olevan alan kuivatusvedet on käsitelty laskeutusaltaiden ja virtaamansäädön avulla, kunnes kesäkuussa 2013 otettiin käyttöön rakeinen ruuvisyötteinen kemikalointi (Taulukko 50). Tuotanto vuonna 2015 aloitettiin 5.6. ja lopetettiin 25.8.2015, tuotantopäiviä kertyi kaikkiaan 38. Taulukko 50 Varsansuon tuotantoalueen tarkkailupisteet sekä pinta-alat vuonna 2015 Tarkkailupistlurakenne Vesiensuoje- Vesistöalue Kunta Tarkkailupisteen Tuotan- Valmis- Levossa Tuotannosta Tarkkailuluokka valuma-alue nossa telussa poistunut ha ha ha ha ha Kem 1 yp ympärivuotinen Kem 1 ap Kemikalointi 35.923 Jokioisen alue Ypäjä 26,2 26,1 ympärivuotinen Yhteensä 26,1 57 Varsansuo KEM1 Vedenlaatu Kemikalointiaseman ylä- ja alapuolisilta pisteiltä ei saatu näytteitä jokaisella näytteenottokerralla, koska vettä ei pumpattu. Kemikaloinnin jälkeisessä vedessä oli sekä kiintoainetta että ravinteita selvästi enemmän kuin tuotannossa tai tilapäisesti levossa olevilla ominaiskuormitussoilla keskimäärin (Taulukko 52). Kiintoainepitoisuus oli lähes kuusinkertainen ja fosforipitoisuus kolminkertainen ominaiskuormitussoiden keskiarvoon verrattuna (Taulukko 52). Edellisvuoteen nähden keskimääräiset pitoisuudet kasvoivat kaikkien muuttujien osalta. Kemikaloinnista johtuen alapuolisen pisteen vesi oli hapanta (ph-arvo 4,1) ja rautapitoista. Puhdistusteho Ympäristölupapäätöksessä on kemikaloinnille esitetty sulan maan aikaiset reduktiovaatimukset: COD 60 %, kiintoaine 50 %, Kok-P 60 % ja Kok-N 30 %. Muulle ajalle on esitetty tavoitearvot: COD 50 %, kiintoaine 30 % ja Kok-P 40 %. Sulan maan aikana voidaan pitää 1.4. 31.10. välistä aikaa, koska kemikaali toimiakseen täysin vaatii yli 10 asteen lämpötilan. Sulan maan aikana kiintoaineen reduktio oli 5 %, kokonaistypen 14 %, kokonaisfosforin 10 % ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 36 %. Lupamääräyksessä asetettuja reduktiovaatimuksia ei saavutettu vuonna 2015 (Taulukko 51). Taulukko 51 Reduktiovaade ja niiden toteutuminen Varsansuolla vuonna 2015. Reduktiovaade Toteutunut reduktio Sula (1.4. -31.10.) Muu aika* Sula (1.4. -31.10.) Muu aika* Kiintoaine 50 % 30 % 5 % -2 % Kokonaistyppi 30 % - 14 % 16 % Kokonaisfosfori 60 % 40 % 10 % -15 % CODMn 60 % 50 % 36 % 33 % * tavoiteraja

58 Taulukko 52 Varsansuon kemikaloinnin tulevasta (yp) ja lähtevästä (ap) vedestä otettujen näytteiden pitoisuudet sekä puhdistusteho (red.) hydrologisena vuonna 2015. Taulukossa myös kuormitusjaksojen pituudet sekä keskivirtaamat (l/s) ja -valumat (l/s km 2 ). vko Pvm ph Kiintoaine Kiintoa. Kokonaistyppi Ammoniumtyppi NO2+NO3-N Kokonaisfosfori Fosfaattifosfori Rauta CODMn Virtaama Jakso hehk. häviö jakson jakson Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. Yp Ap Yp Ap Yp Ap Red. virtaama valuma mg/l % mg/l µg/l % µg/l µg/l µg/l % µg/l mg/l mg/l O 2 % l/s l/s km 2 Päivää 45 3.11.2014 6,3 6,8 16 24-50 12 3600 2400 33 510 290 1 800 870 96 220-129 30 69 2,4 6,9 51 45 12 4,8 18,3 19 47 20.11.2014 3,1 12,0 12 49 2.12.2014 10,3 39,4 20 52 22.12.2014 6,3 6,5 16 31-91 12 3882 2300 41 1348 960 1 369 180 89 180-102 23 43 3,4 10,0 47 26 45 5,3 20,1 37 5 28.1.2015 6,9 3,1 16 14 16 2500 2787-11 1100 1168 550 85 140 8 94 49 <2 3,8 19 35 8 78 1,6 6,0 20 8 17.2.2015 6,9 6,1 28 28 0 10 11 2600 1800 31 200 130 35 6,5 12,0 39 14 64 1,2 4,7 2 12 18.3.2015 6,7 6,6 26 19 27 6 1900 2300-21 980 850 610 780 110 150-36 51 56 4,1 7 34 31 9 14,1 53,7 32 13 23.3.2015 6,9 6,7 26 25 4 6 8 2100 2100 0 820 710 530 570 140 180-29 36 57 4,6 7,0 30 28 7 1,8 6,8 6 14 31.3.2015 6,4 6,6 61 53 13 11 11 3100 2800 10 130 170-31 5,5 6,8 38 33 13 8,1 31,0 11 15 9.4.2015 6,8 6,5 54 39 28 5 10 2600 2500 4 690 800 860 740 170 120 29 10 35 6,8 8,1 40 35 13 1,9 7,2 7 16 16.4.2015 7,1 7,0 40 53-33 10 15 2500 2300 8 180 230-28 6,4 8,7 43 37 14 1,4 5,4 6 17 22.4.2015 7,1 7,2 40 48-20 10 13 2400 2400 0 720 790 630 600 210 250-19 37 47 6,9 12 39 39 0 0,7 2,7 6 18 28.4.2015 7,1 7,2 55 42 24 14 14 2200 2000 9 250 250 0 8,2 11,0 46 37 20 2,3 8,6 9 19 7.5.2015 6,9 6,9 66 57 14 19 16 1700 2100-24 160 190 550 1000 190 230-21 26 49 0,8 0,92 40 35 13 1,5 5,6 13 21 20.5.2015 7,2 7,2 58 54 7 21 18 2100 1800 14 240 270-13 6,8 10,0 50 31 38 0,4 1,7 15 23 4.6.2015 7,1 7,2 50 27 46 22 10 2200 990 55 290 8 300 5,1 260 210 19 39 50 6,5 7,9 68 29 57 0,4 1,5 13 25 17.6.2015 7,2 20 11 1200 180 5,5 50 2,4 9,2 15 27 2.7.2015 7,1 24 10 2000 200 4,2 54 0,7 2,8 6 28 * 8.7.2015 1,7 6,6 6 29 14.7.2015 6,9 7,0 14 11 21 1800 2000-11 150 280 140 320 190 250-32 79 160 3,7 8,2 62 52 16 1,0 3,8 14 31 28.7.2015 6,9 6,5 10 25-150 12 1600 1300 19 230 210 9 4,6 14 51 34 33 0,4 1,4 15 33 12.8.2015 0,1 0,4 13 35 25.8.2015 0,6 2,3 14 37 8.9.2015 6,7 6,2 22 55-150 12 30 2800 1200 57 220 120 45 3,5 20 67 29 57 2,7 10,3 14 39 22.9.2015 6,5 3,2 30 4,6 85 19 3700 3300 11 250 9 96 4,0 26 71 10 87 0,7 2,6 4 41 5.10.2015 0,5 1,9 23 43 19.10.2015 1,3 4,9 13 n= 18 Keskiarvo: 6,8 4,1 34 34 5 ** 12 14 2424 2132 14 ** 677 605 734 515 184 177 2 ** 38 57 4,9 11 48 31 33 ** 3,7 14,0 365 Kesiarvo 1.4. - 31.10. 6,9 4,2 37 38 5 ** 14 15 2215 1990 14 ** 402 414 496 533 213 195 10 ** 38 68 5,2 12 52 33 36 ** Keksiarvo 1.11.- 31.3. 6,6 3,9 27 28-2 ** 8 11 2812 2355 16 ** 952 796 972 497 129 148-15 ** 38 45 4,3 10 39 26 33 ** Mediaani: 6,9 6,7 27 30 10 11 12 2300 2200 9 705 750 580 585 190 195-16 37 50 4,6 9,4 47 32 18 1,2 4,6 Minimi: 6,3 3,1 10 4,6-150 5,0 8,0 1200 990-24 150 8 140 5 89 8-129 10 2 0,8 0,92 30 8 0 0 0 Maksimi: 7,2 7,2 66 57 85 22 30 3882 3300 57 1348 1168 1800 1000 260 270 96 79 160 8,2 26 71 52 87 44 167 2014 (n=15) 6,3 4,4 31 28 13 ** 15 16 2224 1737 29 ** 574 557 152 165 196 87 42 ** 59 17 6,8 8,4 48 22 51 ** 2,3 8,9 355 2013 (n=9) 6,1 6,6 24 35-48 ** 6 20 2375 1454 25 ** 427 266 171 143 20 ** 26 27 6,7 9,4 57 30 42 ** Talvi 3 kpl 6,6 3,6 20 24 10 12 2994 2296 1224 1064 960 133 143 106 36 23 4,6 14 40 16 3,9 14,8 59 Kevät 8 kpl 6,8 6,8 46 42 10 12 2313 2313 674 668 636 738 173 198 32 49 5,4 7,6 39 34 6,8 26,1 90 Kesä 6 kpl 6,9 4,0 29 29 16 18 2175 1765 220 144 220 163 221 178 59 105 4,9 14 59 31 1,0 3,9 129 Syksy 1 kpl 6,3 6,8 16 24 12 3600 2400 510 290 1800 870 96 220 30 69 2,4 6,9 51 45 4,2 16,0 87 Tuotannossa (n=59) 5,9 5,5 16 5,9 62 1696 1317 22 77 51 34 39 42-7,6 Kemikalointi (n=3) 5,9 4,1 19 ## 2,5 1643 1454 12 78 68 12 33 19 41 *) Omavalvontanäyte. #) Virtaamajaksoa muokattu. **) Keskimääräisen reduktion laskennassa on huomioitu vain ne näytteenottokerrat, jolloin on saatu sekä yp että ap näytteet. Rankkasateen aikaiset omavalvontanäytteet: 8.7.2015 20.11.14, 2.12.14, 2.7.15, 25.8.15, 5.10.15 ja 19.10.15 ei virtaamaa --> ei näytettä 17.2.15 Vedenpointa 4 cm padon alapuolella. Näytekaivon seisovasta vedestä.

59 Kuva 34 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailupisteen näytteenottohetken pitoisuudet (pisteet) sekä jakson bruttokuormitukset (g/ha/d; pylväät) hydrologisena vuonna 2015.

Virtaama ja valuma Kemikalointiaseman alapuoliselta mittapadolla virtaamat mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Hydrologisena vuonna 2015 virtaamamittauksessa ei ollut ongelmia. Tarkkailupisteen keskimääräinen virtaama oli 3,7 l/s ja valuma 14,0 l/s km 2. Suurimmat valumat mitattiin keväällä sekä vuodenvaihteessa. Kesällä ja syksyllä 2015 valumat olivat pieniä. Yksittäisiä valumapiikkejä mitattiin kesäkuun ja syyskuun lopulla (Kuva 35). l/s km 2 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1.11.14 Kuva 35 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolisen tarkkailuaseman valumat ja näytteenottohetket hydrologisena vuonna 2015 (1.11.2014 31.10.2015). Vertailuarvoina läheisen alueen ominaiskuormitussoiden vuorokokauden keskimääräiset valumat. Kuormitus 1.12.14 Alue B (n=8) Varsansuo, kem 1 ap Näytteenottohetket Valumadata korvattu 1.1.15 1.2.15 1.3.15 Varsansuon vuosikuormitus (Taulukko 54) on laskettu alapuolisen tarkkailupisteen pitoisuuksien ja jatkuvatoimisesti mitattujen virtaamien perusteella. Kiintoaineen, typen ja fosforin brutto-ominaiskuormitukset olivat tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskiarvoa suuremmat. Kiintoainekuormitus oli lähes viisinkertainen ja fosforikuormitus nelinkertainen ominaiskuormitussoiden keskimääräiseen kuormitukseen nähden. Kemiallinen hapenkulutus oli keskimääräistä pienempää (Taulukko 53). Kaikkien muuttujien osalta kuormitukset olivat suurimmillaan keväällä, jolloin valumat olivat suuria (Kuva 34, Kuva 36). Taulukko 53 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) alapuolinen kuormitus hydrologisena vuonna 2015. Vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden arvot (g / ha d). 1.4.15 pvm Vuosikuormitus Tuotantoalueen Vapo LS 2015 Keski- Vuosikuormitus Kokonaiskuormitus 2015 ominaiskuormitus om.kuorm.suot kuormitus Keskivaluma: brutto netto brutto netto brutto brutto netto brutto netto q= 14,0 l/s km2 g/ha d g/ha d kg/d kg/ha a kg / vuosi Kiintoaine 337 325 72 59 8,8 123 119 3215 3100 Typpi 28 22 17 11 0,7 10,1 7,9 263 205 Fosfori 2,0 1,8 0,51 0,25 0,05 0,74 0,65 19 17 g O2/ha/d g O2/ha/d kg O2/d kg O2/ha/a Kg O2 CODMn 369-19 445 40 10 135-6,8 3515-178 1.5.15 1.6.15 1.7.15 1.8.15 1.9.15 1.10.15 60

61 Kuva 36 Varsansuon kemikaloinnin (KEM1) brutto-ominaiskuormitukset vuodenajoittain vuonna 2015, vertailuarvoina tuotannossa/levossa olevien ominaiskuormitussoiden keskimääräiset ominaiskuormitukset (g/ha/d). Taulukko 54 Varsansuon tuotantoalueen kokonaiskuormitus eri vesistöalueilla hydrologisena vuonna 2015. Vesistöalue Vuosikuormitus, brutto kg kg O2 Vuosikuormitus, netto kg kg O2 Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn 35.923 Jokioisen alue 3215 263 19,3 3515 3100 205 17,0-178 4 YHTEENVETO Vapo Oy:n Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2015 lopulla 11 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 601 ha. Levossa oli 71 ha ja tuotannosta on poistunut 49 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Röyhynsuo Janakkalassa (tuotannossa 127 ha). Pinta-alan osalta pienin turvetuotantoalue oli Letkunsuo Ypäjällä (21 ha) (Taulukko 56). Tuotantoalueiden kuormittavalta 687 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 28 575 kg, kokonaistyppi 5 089 kg, kokonaisfosfori 138 kg ja COD Mn 113 666 kg O 2 (Taulukko 55). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin. Kiintoaineen bruttokuormitus oli edellisvuotta pienempi. Kokonaistypen, -fosforin sekä kemiallisen hapenkulutuksen ominaiskuormitukset olivat hieman edellisvuotta suuremmat. Kuormitukset eivät kuitenkaan merkittävästi poikkea aikaisempien vuosien kuormituksista. Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen sateinen, jolloin myös kuormitukset olivat muita vuosia suuremmat (Kuva 37).