Veren välityksellä tarttuvat taudit ja verialtistustapaturma VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö Esa Rintala 29.3.2017 Hepatiittitapaukset VSSHP:n alueella 160 140 146 Hepatiitit, VSSHP 120 116 100 106 98 89 85 96 105 92 88 102 C-hepatiitti 80 N 60 B-hepatiitti, akuutti 40 A-hepatiitti 20 18 20 23 20 24 15 14 24 0 1 0 3 1 2 1 1 2 0 0 1 1 0 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi 1
Uudet hiv-tapaukset vuosittain VSSHP:ssä ja koko maassa (N=abs.) 250 200 N 150 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa 100 50 12 4 2 3 5 6 9 5 8 7 10 10 11 8 6 13 10 13 16 12 4 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Hivin ilmaantuvuus Suomessa ja VSSHP:ssä 4 Hivin ilmaantuvuus per 100 000 as. 3,5 3 Per 100 000 as. 2,5 2 1,5 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa 1 0,5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi 2
Hepatiitti B viruksen tartuntariskit Limakalvokontakti (veri, eritteet) tai suora verikontakti (ihon lävistävä pisto verisellä neulalla) Toistuva altistuminen pintojen välityksellä ihorikkoihin, limakalvoille (esim. dialyysiyksikkö) Työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettujen B- hepatiittitartuntojen määrä vaihteli terveydenhuoltoalalla v. 1992 2002 nollasta yhteen (Työterveyslaitos). Seuraus altistuneelle Vain vasta-aineen nousu Kliininen maksatulehdus Lähdepotilas HBsAg + mutta HBeAg - Lähdepotilas HBsAg + ja HBeAg + 23 37 % 37 62 % 1 6 % 22-31 % Hepatiitti C viruksen tartuntariskit Neulanpistotapaturmissa riski 1,8 % (0 7 %) Tartunnat tapahtuneet vain onttojen verineulojen välityksellä Limakalvojen kautta tartuntoja raportoitu vain yksittäisiä Ei tartuntoja raportoitu: veri iholle Työperäisten sairauksien rekisteriin on ilmoitettu Suomessa vuosina 1992 2002 yhteensä viisi C- hepatiittitapausta (Työterveyslaitos) 3
Työperäiset HIV-tartunnat Keskimääräinen tartuntariski yksittäisen neulanpiston yhteydessä 0.3 % (95% CI 0.18-0.46%) Keskinäinen riskisuhde: limakalvot / iho < imakalvo < pisto limakalvoaltistus 0 0.1 %, ihoaltistus 0 % HIV-kantaja on tartuttavimmillaan akuutissa vaiheessa, jossa vastaaineet usein ovat vielä negatiiviset, ja toisaalta oireisessa AIDS-vaiheen lopussa, kun tauti on jo ollut tiedossa Valtaosa terveydenhuoltohenkilöstön HIV-tartunnoista peräisin AIDSvaiheen potilailta. Tutkimukset tehty valtaosin ennen tehokkaan viruslääkehoidon aikaa. Riskitekijä Odds ratio p Ontto (<18G) neula 14 (4.9-39) 0.001 Syvä pisto 15 (8.0-26) <0.001 Neulassa näkyvää verta 10 (4.6-23) <0.001 Neula ollut suonessa 5.9 (2.9-12) <0.001 Emergency procedure 5.6 (2.0-16) 0.01 Terminaalinen AIDS 4.8 (2.3-10) <0.001 Tokars 1993, Ippolito 1993, Cardo et al. 1997 Työperäiset HIV-tartunnat (CDC: HIV/AIDS Surveillance report 2000; 12: N0 1, Bell. Am J Med 1997;102:9) USA:ssa 56 varmaa työperäistä HIV-tartuntaa: 48 ihon lävistävää pistoa 5 limakalvo-ihoaltistusta 2 molemmat em. 1 ei tietoa Eri maista 27 varmaa ja 40 mahdollista Altistustavat ja -tyypit kuten edellä Suomessa ei yhtään raportoitua työperäistä tapausta (Työterveyslaitos) 4
Verialtistustapaturmaohje Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan ryhtyvän toimeen tapaturman uusiutumisen ehkäisemiseksi Tapaturmavakuutuslaki edellyttää työnantajan tekevän ilmoituksen vakuutusyhtiöön 10 päivän kuluessa siitä, kun tapahtuma on tullut työnantajan tietoon (eli kun työntekijä on ilmoittanut sattuneesta esimiehelleen) Jotta tapaturmien käsittely on organisoitua, toimitaan samalla tavalla kuin muidenkin tapaturmien osalta: Käytännössä ilmoitus tapahtuu Haipron tapaturma-ilmoituksella 5
6
Periaatteet Esimies vastaa tapaturman hoidosta arkena ja myös päivystysaikana Kuka on esimiehen sijainen? Altistuneen on ilmoitettava tapaturmasta esimiehelleen 7
Periaatteet II, ilmoitukset Altistunut Ilmoitus Ilmoitus päivystysaikana Hoitohenkilöstö HAIPRO + oma lähiesimies Lähdepotilaan osaston vuorovastaava hoitaja Lääkäri HAIPRO + oma lähiesimies Lähdepotilaan osaston vuorovastaava hoitaja Opiskelija HAIPRO + oma ohjaaja Lähdepotilaan osaston vuorovastaava hoitaja Laitoshuolto, lab., tekniikka yms. HAIPRO + oma esimies Lähdepotilaan osaston vuorovastaava hoitaja Ei VSSHP:n työntekijä (muun terveydenhuollon kuin VSSHP:n työntekijä, poliisi, vartija ym.) HAIPRO + oman työnantajan käytännöt Periaatteet III Tärkeintä on saada lähdepotilaasta verinäytteet Niiden perusteella arvioidaan riskin suuruus Näytteet otetaan mahdollisimman pian Vastaukset ovat käytettävissä viimeistään seuraavana päivänä Altistuneesta otettavat näytteet eivät ole kiireellisiä Niillä on lähinnä vakuutusoikeudellinen merkitys Näytteet otetaan työterveyshuollon toimesta arkipäivänä 8
B-hepatiittisuoja C-hepatiittisuoja C-hepatiittiin ei ole olemassa rokotetta tai estolääkitystä 9
Hiv-estolääkitys Jos lähdepotilaan tiedetään olevan tai pika-hivtestillä osoittautuu olevan hiv-positiivinen Altistuneelle aloitetaan viivyttelemättä, miel. 2 h mutta viimeistään 48 h sisällä, hiv-estolääkitys Aloitetaan aina päivystyksessä Jatkohoito tapahtuu infektiopoliklinikalla jonne altistunut ottaa yhteyttä virka-ajan alettua Jos varmistustesti on positiivinen, estolääkitystä jatketaan yht. 1 kk ajan Jos varmistustesti on negatiivinen, estolääkitys lopetetaan Jatkotoimet työterveyshuollossa Työntekijä ottaa yhteyttä omaan työterveyshuoltoonsa virka-ajan alettua: VSSHP:n työntekijät soittavat Länsirannikon Työterveys Oy:n neuvontapuhelimeen Opiskelijat omaan opiskelijaterveydenhuoltoon VSSHP:n ulkopuoliset työntekijät omaan työterveyshuoltoonsa Altistunut toimittaa ITSE lähdepotilaan verikoetulokset (ilman henkilötietoja) työterveyshuoltoonsa. Työterveyshuolto seuraa verinäyttein mahdollisen tartunnan tapahtumista sekä antaa puuttuvat B- hepatiittirokotteet. 10
Työpaikalla tarkennettavaa Kaikki tutustuvat ohjeeseen etukäteen Kukin tietää onko rokotettu ja oliko rokotusvastetta Miten ohjetta sovelletaan työpaikalla Kuka on esimiehen sijainen Perehdyttäminen työntekijöille Sovellusohje omaan toimintayksikköön 11