VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA

Transkriptio

1 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ 2015 VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALASSA Lisäohje muihin toimipisteisiin: Verialtistustapaturman hoito-ohje Satakunnan sairaanhoitopiirin sivutoimipisteisiin MIKÄ ON VERIALTISTUSTAPATURMA? verellä tai verisellä eritteellä tahriintuneen neulan tai muun terävän esineen ihon lävistävä pisto/vamma veren tai verisen eritteen roiskuminen haavaiselle iholle veren tai verisen eritteen roiskuminen limakalvoille, useimmiten silmiin tai suuhun MILLAINEN TARTUNTARISKI VERIALTISTUSTAPATURMAAN LIITTYY? Ihon läpäisevässä neulan pistossa ilman profylaksiaa HBV-infektion riski on %, jos lähde on HBsAg + ja HBeAg +, mutta 1-6 %, jos lähde on HBsAg + ja HBeAg -. HCV infektion riski on noin 0,4 % ja HIV:n vain noin 0,2 %.. Altistuksen toistuminen lisää tartuntariskiä Oikein toimien voidaan B-hepatiitin ja HIV-infektion riski käytännössä poistaa kokonaan Terveelle iholle joutunut veri ei aiheuta tartunnan vaaraa. VÄLITÖN TOIMINTA VERIALTISTUSTAPATURMAN TAPAHDUTTUA 1. Huuhtele pistokohta tai haava runsaalla vedellä, älä purista 2. Aseta iholle alkoholihaude (A12T80%), silmät ja suu huuhdellaan vain vedellä. 3. Ilmoita tapaturmasta välittömästi potilasta hoitavaan yksikköön tai huolehdi siitä, että tapaturman lähteestä (= potilas, jonka verelle altistuit) otetaan hänen suostumuksellaan näytteet pyyntöpaketilla VE- RIALTISTUS-LÄHDE Weblabista, joka sisältää tutkimukset HBsAg-O/Lä (20004), HCVAb-O/Lä (20005), HIVAgAb/Lä (20006). HIV-pikatestiä ei enää tarvita, koska HIVAgAb on päivystystutkimus. Jos tilaus tehdään muun järjestelmän kuin Weblabin kautta, pyynnöt tehdään osatutkimuksille erikseen. Jos potilas kieltäytyy näytteenotosta, suhtaudutaan kuin hän olisi hepatiitti-b:n kantaja ja HIV:n suhteen tehdään riskinarvio. Jos potilas on tajuton tai sekava näytteet otetaan. 4. Näytepyynnön lisätietoihin tulee merkitä tapaturman tarkka kellonaika ja tapaturmapaikka (esim. osasto). Ilmoita nämä tiedot tutkimusta tilaavalle ja pidä aika ja paikka mielessä itsestäsi otettavia näytteitä varten. Näiden tietojen perusteella lähde ja kohde pystytään yhdistämään toisiinsa 5. Ota yhteyttä päivystykseen triagehoitajaan p tai (02) , jonka kanssa sovitaan päivystyksellisestä näytteenotosta. Jatkossa hakeudu mahdollisia profylaksioita (KATSO KOHTA 2 EN- NALTAEHKÄISEVÄT TOIMET VERITAPATURMAN JÄLKEEN) varten päivystyspoliklinikalle (näytteet sinusta voidaan ottaa myös omassa toimipisteessäsi, mutta päivystys tilaa ja huolehtii jatkosta) 6. Tee tapaturmasta HaiPro ilmoitus: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos Sairaalantie 3, PORI puh etunimi.sukunimi@satadiag.fi päivitys:6/2015

2 2 (5) TYÖPERÄISEN VERIALTISTUSTAPATURMAN HOITO PÄIVYSTYKSESSÄ 1. TOIMET PÄIVYSTYSPOLIKLINIKALLA NÄYTTEIDEN OTTO JA SAIRAUSKERTOMUSMERKINNÄT Veritapaturman kohteelta (= verelle altistunut työntekijä) otetaan näytteet pyyntöpaketilla VERIALTIS- TUS-KOHDE-SSHP-HK tai jos kyseessä on muu kuin Satakunnan sairaanhoitopiirin työntekijä, pyyntöpaketilla VERIALTISTUS-KOHDE-MUU-HK Weblabista. Paketit sisältävät tutkimukset HBsAg-O/Ko (20001), HCVAb-O/Ko (20002), HIVAgAb/Ko (20003) ja S-HBsAb (1608). Jos tilaus tehdään muun järjestelmän kuin Weblabin kautta, pyynnöt tehdään osatutkimuksille erikseen. Laboratoriopyynnön pakollinen lisätieto on tapaturman tapahtuma-aika ja paikka (esim. osasto), jotka kysytään tapaturman kohteelta. Lähteen ja kohteen tietojen yhdistämiseen käytetään näytteiden oton aika- ja paikkatietoja. Laboratorio ilmoittaa päivystykseen lähteen alustavat positiiviset tulokset. Verialtistustapaturman välittömät hoitopäätökset tekee päivystyksen sisätautilääkäri alustavien vastausten perusteella. Verialtistuksen kohteelta kysytään, onko tämä saanut B hepatiittirokotesarjan (kolme rokotetta) ja onko rokotusvaste tutkittu. Arkisin klo 8-15 kohteen rokotusstatusta voidaan tarvittaessa kysyä työterveyshuollosta. Tieto auttaa päätöksenteossa, jos lähde osoittautuu HBsAg positiiviseksi, eli tartuttavaksi B-hepatiitin suhteen. Satakunnan keskussairaalan triage hoitaja tai päivystävä sisätautilääkäri on velvollinen kirjaamaan altistuneen sairauskertomukseen sisätautilehdelle tiedot tapaturmasta, myös silloin, kun lähteen näytteet osoittautuvat negatiivisiksi:. tapaturman tapahtuma-aika ja paikka (esim osasto) ja lyhyt tapaturmatilanteen kuvaus Onko kohde aiemmin saanut hepatiitti B rokotesarjan (3 rokoteannosta) tai sen osan ja onko rokotevaste tiedossa Tiedot lähteen alustavista laboratoriovastauksista (ilman lähteen henkilötietoja) Onko kohteelle nyt sattuneen tapaturman vuoksi annettu tai tarjottu rokotuksia, hepatiitti B- immunoglobuliinia tai HIV-profylaksiaa Mihin kohde ohjataan päivystystoimien jälkeen jatkohoitoon: työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon (hepatiittialtistus tai keskeneräinen rokotussarja) tai infektiopoliklinikalle (HIV-altistuneet, lähteen HIV-AgAb +). Jos työterveyshuoltoa ei ole ohjataan omaan terveyskeskukseen. Sairaskertomustekstit ja laboratoriotulokset lähetetään sekä altistuneelle itselleen että hänen luvallaan siihen yksikköön, joka huolehtii jatkoseurannasta (työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoon, terveyskeskukseen tai infektiopoliklinikalle). Huom! Tiedot lähteen vastauksista tarvitaan, mutta lähteen henkilötietoja ei saa kirjata altistunneen sairaskertomukseen. Lopulliset vastaukset Ensivaiheen hoidon jälkeen infektioyksikön sihteeri seuraa henkilökunnan verialtistustutkimuspakettien tuloksia. Tämä tapahtuu arkipäivisin. Seuranta on mahdotonta, jos näytteitä ei ole pyydetty oikein! Kun lopulliset tulokset ovat valmistuneet, infektioyksikön sihteeri ottaa kopion kohteen lopullisista tuloksista ja lähettää ne kohteen jatkoseurantapaikkaan, esimerkiksi työterveyshuoltoon. Näin joudutaan menettelemään, sillä työterveyshuolto ei näe sairaalassa otettujen tutkimusten tuloksia. Samalla mukaan liitetään lähteen varmistetut tulokset (ilman lähteen henkilötietoja). Jos lähteeltä todetaan aiemmin diagnosoimaton veriteitse tarttuva tauti, tartuntatautihoitaja soittaa lähdettä (potilasta) hoitavaan / tapaturman aikana hoitaneeseen yksikköön. Hoitava lääkäri tekee tartuntatauti-ilmoituksen ja konsultoi tarvittaessa infektiolääkäriä ja tekee lähetteen infektiopoliklinikalle. Lähteen negatiivisia tuloksia ei erikseen ilmoiteta, sillä ne näkyvät lähteen laboratoriokertymässä tavanomaisesti, kunhan tulokset on varmennettu.

3 3 (5) 2. ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMET VERIALTISTUSTAPATURMAN JÄLKEEN A. TOIMENPITEET HEPATIITTI -B:N SUHTEEN, jos a) Jos altistunut on rokottamaton: Hepatiitti-B-rokote (Engerix-B, HBVAXPRO tai vastaava) olkavarren lihakseen mahdollisimman pian odottamatta tutkimustuloksia jatkossa Lisäksi jos lähde on HBsAg -positiivinen, annetaan altistuneelle hepatiitti-b-immunoglobuliinia (Aunativ 1 amp. tai HepBQuin 5 ml) hitaana injektiona syvälle lihakseen viimeistään 24 tunnin (48 tunnin) kuluessa altistuksesta. Jos samanaikaisesti annetaan hepatiitti B -rokotus, se tulee antaa toiseen raajaan. Kohteesta otetaan verialtistustapaturmaan liittyvät näytteet ennen immunoglobuliinin tai B- hepatiittirokotteen antoa. B-hepatiittirokotussarjan loppuun saattamisesta vastaa työterveyshuolto. Perusrokotukseen kuuluu kolme annosta, joista toinen annetaan kuukausi ja kolmas puoli vuotta ensimmäisen annoksen jälkeen. Edellä mainitut voidaan tehdä myös raskaana oleville. b) Rokotettu henkilö (koko rokotussarja tai osittainen): Jos täydellinen kolmen rokotteen B-hepatiittirokotesarja on annettu, ja rokotuksen jälkeen suojaava vastaainetaso on aiemmin todettu (HBsAb yli 10 IU/l) kehittyneen, toimenpiteitä B-hepatiitin suhteen ei tarvita, vaikka lähde olisi HBsAg positiivinen. Jos rokotesarja on jäänyt kesken, annetaan B-hepatiittirokotteen tehosteannos ja ohjataan potilas työterveyshuoltoon lisärokotuksiin ja vasta-ainetason määritykseen 4-6 viikon kuluttua kolmannesta rokotuksesta Jos lähde on HBsAg positiivinen ja rokotusvastetta ei ole rokottamisen jälkeen tutkittu tai vasta-aineita ei ole muodostunut tai jos rokotussarja on kesken, annetaan hepatiitti-b-immunoglobuliinia, sekä B- hepatiittirokotteen tehosteannos ja ohjataan potilas tarvittaviin lisärokotuksiin ja rokotevasteen tutkimiseen työterveyshuoltoon Työterveyshuolto konsultoi jatkosta tarvittaessa infektiolääkäriä. B. TOIMENPITEET HEPATIITTI-C:N SUHTEEN Rokotusta tai toimivaa ennaltaehkäisyä ei toistaiseksi ole olemassa. Työperäiset tartunnat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Mikäli tartunnan lähde osoittautuu C-hepatiitin kantajaksi, toteutetaan seurantanäytteet kts. kohta 4. Jos seurannassa todetaan tartunta, harkitaan varhaista C-hepatiitin hoitoa infektiopoliklinikalla. Sen tulokset ovat hyvät ja C-hepatiitti virus pystytään yleensä varhaisella hoidolla hävittämään. C. TOIMENPITEET HIV:N SUHTEEN Jos on etukäteen tiedossa, että lähde on HIV-positiivinen, aloitetaan viipymättä HIV-profylaksi Jos tartunnan lähteestä otetun HIV-AgAb tulos on negatiivinen: ei aloiteta profylaksiaa. Jos tartunnan lähteestä otetun HIV-AgAb tulos on positiivinen: altistuneelle tarjotaan HIV-infektion estohoitoa: kts. 3. HIV-INFEKTION ESTOHOIDON PERIAATTEET IHON LÄVISTÄVÄ TAPATURMA, LÄHDE TUNTEMATON HBC, HCV ja HIV inaktivoituvat nopeasti elimistön ulkopuolella ja lisäksi veri on ehtinyt hyytyä neulaan. Tartuntariski on erittäin pieni ja mahdollinen lähinnä B-hepatiittia ajatellen. Jos tartunnan lähde on tuntematon (esim. neulanpisto roskapussin läpi tai nk. puistoneula ) ja henkilö on B-hepatiittia vastaan rokottamaton, voidaan varmuuden vuoksi antaa B-hepatiittirokotussarja. Jos henkilö on rokotettu, toimenpiteitä ei tarvita. Muita profylakseja tai seurantanäytteitä ei tällaisessa tielanteessa pääsääntöisesti suositella. Jos B-hepatiittirokotesarja aloitetaan, rokotevaste tutkitaan kolmannen rokotuksen jälkeen tavanomaisesti. Epäselvissä tilanteissa voi konsultoida infektiolääkäriä.

4 4 (5) 3. HIV-INFEKTION ESTOHOIDON PERIAATTEET Toteutuksesta vastaa virka-aikana infektiolääkäri, päivystysaikana sisätautien etupäivystäjä. Estohoidolla tartunnan riski voidaan minimoida. Jos estohoitoon päädytään, se on aloitettava mahdollisimman nopeasti, mielellään 2 tunnin sisällä, mutta viimeistään 72 tunnin sisällä altistuksesta. Estohoidossa käytetään Truvadan ja Isentressin yhdistelmää. Truvada 200 mg/245 mg 1 tabl kerran päivässä (24 tunnin välein) ja Isentress 400 mg 1 tabletti kahdesti päivässä (12 tunnin välein) SATKS:n päivystyksen lääkehuoneessa on aina oltava saatavilla näitä HIV-lääkkeitä. Jos lääkitys päätetään aloittaa, potilaalle luovutetaan lääkkeet sekä selkeä annosteluohje ja kopio tämän ohjeen sivusta 5. On varmistuttava, että lääkkeet riittävät kunnes potilas voi saada lisälääkkeitä infektiopoliklinikalta (seuraavaan arkipäivään + 2 päivän annokset mukaan).. Estohoito on vapaaehtoista ja maksutonta. Mikäli epäily lähteen HIV-infektiosta vahvistuu lopullisissa näytteissä, suositeltu estohoidon kesto on 4 viikkoa. Mikäli estohoito on aloitettu, altistuneen paperit toimitetaan infektiopoliklinikalle viipymättä ja pyydetään altistunutta soittamaan seuraavana arkipäivänä aamulla sisätautipoliklinikan infektiohoitajalle (puh: / ) pikaisen vastaanoton järjestämiseksi. Lisäksi henkilön on ilmoitettava tapaturmasta viipymättä työterveyshuoltoonsa. 4. TEHOSTEROKOTUKSET JA SEURANTANÄYTTEET (Työterveyshuollossa) A. Tehosterokotukset: Aiemmin rokottamattomalle B-hepatiitirokotteen tehosterokotukset annetaan 1 ja 6 kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta työterveyshuollossa. Rokotevasteen toteamiseksi mitataan S-HBsAb 4-6 viikon kuluttua kolmannesta rokotuksesta. Henkilöt, joilla ei voida osoittaa HBsAb-vastetta perusrokotussarjan jälkeen, annetaan vielä uudet kolme annosta (0-1-6 kk) ja HBsAb taso määritetään 4-6 viikkoa kuudennen annoksen jälkeen. Mikäli suojaavaa vastaainetasoa (10 KY/l) ei vieläkään ole saavutettu veritapaturman sattuessa ja lähteen ollessa HBsAg positiivinen on syytä antaa immunoglobuliinia, eikä uudesta rokotuksesta enää ole hyötyä. B. Seurantanäytteet altistuneesta työterveyshuollossa 1 kk, 3 kk ja 6 kk kuluttua altistuksesta a) Mikäli lähde ei ole B- tai C-hepatiitin tai HIV:n kantaja, ei seurantanäytteitä tarvita. b) Mikäli lähde osoittautuu B-hepatiitin kantajaksi (lähteen HBsAg positiivinen) otetaan altistuneesta S-HBsAg- O(235) ja S-HBcAb (9064). c) Mikäli lähde osoittautuu C-hepatiitin kantajaksi (lähteen S-HCVAbG positiivinen), otetaan altistuneesta S- HCVAb-O (9095). d) Mikäli lähde osoittautuu HIV-positiiviseksi, infektioyksikkö huolehtii potilaan seurannasta e) Jos lähteestä ei ole saatu otetuiksi verinäytteitä, otetaan altistuneesta S-HBsAg-O (235), S-HBcAb (9064) ja S-HCVAb-O (9095) ja S-HIVAgAb (4814) Mikäli 3 kk seurantanäytteissä HIV- ja B-hepatiittia ei todeta, riski tartunnasta on enää häviävän pieni. Nykyisten suositusten mukaan otetaan varmuuden vuoksi vielä 6 kk seurantanäytteet, mutta HIV altistuksen jälkeen infektiopoliklinikalla otetaan HIV-NhO määritys, jolla tartunta voidaan pois sulkea jo 3 kk kohdalla. C-hepatiitissa itämisaika voi joskus olla pitkä, joten 6 kk näyte tarvitaan. 5. TOIMINTAOHJE TAPATURMAN KOHTEELLE - Turvaseksi eli kondomin käyttö sukupuolisuhteissa seurannan ensimmäisen kolmen kuukauden ajan, jos altistuksen lähde on HIV:n tai B-hepatiitin suhteen positiivinen tai lähteestä ei ole saatu näytteitä (Ei koske puistoneuloja, joihin ei katsota liittyvän tartuntariskiä) - Verenluovutuskielto koko seurannan ajan INFEKTIOLÄÄKÄRIN KONSULTAATIO TARVITTAESSA Epäselvissä tapauksissa voi virka-aikana konsultoida SATKS:n infektiolääkäriä puh: tai hänen poissaollessaan TYKS:n infektiolääkäriä puhelimitse. Päivystysaikana voi tarvittaessa konsultoida HUS / Auroran infektiopäivystäjää (lyhytnro 1100 /infektiopäivystäjä). Lue kuitenkin tämä ohje ensin ja pyri menettelemään sen mukaan.

5 5 (5) POTILASOHJE HIV-lääkkeistä (tulostetaan potilaalle lääkeohjeeksi) Truvada-ohje Markkinoija: Oy Swedish Orphan Ab Vaikuttava aine: Emtrisitabiini ja tenofoviiri. Käyttötarkoitus: Lääke on tarkoitettu HIV-infektion hoitoon ja estoon aikuisille. Annostus: Yksi tabletti vuorokaudessa. Lääkkeen ottaminen: Tabletti niellään nesteen kera, mieluimmin aterian yhteydessä. Vaikutustapa: Lääkkeen vaikuttavat aineet estävät viruksen lisääntymistä. Haittavaikutukset: Yleisimpiä ovat päänsärky, huimaus ja erilaiset vatsaoireet. Myös mm. unettomuutta ja epätavallisia unia sekä kipuja on esiintynyt. Lääke voi vaikuttaa monen hivenaineen pitoisuuteen, minkä vuoksi niitä seurataan laboratoriokokeilla. Pitkäaikaisessa käytössä ihonalainen rasvakerros voi oheta kasvoista ja raajoista ja rasvaa keräytyy vartalolle ja niskaan. Lääkäri kertoo harvinaisista haittavaikutuksista. Raskaus ja imetys: Lääkäri harkitsee lääkkeen käytön raskauden aikana. Todellisessa HIV-altistuksessa suositellaan käytettäväksi raskauden aikana Säilytys: Säilytä huolellisesti, herkkä kosteudelle. Pidä pullo tiiviisti suljettuna. Ulkonäkö: Sininen, kapselinmuotoinen kalvopäällysteinen tabletti, kooltaan 19mm x 8,5mm, yhdellä puolella merkintä "GILEAD" ja toisella merkintä "701". Isentress-ohje (Duodecim terveyskirjasto) Markkinoija: MSD Finland Oy Vaikuttava aine: Raltegraviiri. Käyttötarkoitus: HI-viruksen (HIV) hoitoon ja tartunnan estoon aikuisille. Annostus: Yksi tabletti kahdesti vuorokaudessa 12 tunnin välein. Lääkkeen ottaminen: Tabletti niellään nesteen kera aterioinnista riippumatta. Tablettia ei saa puolittaa, murskata eikä pureskella. Vaikutustapa: HI-virus tuottaa entsyymiä, joka auttaa sitä monistumaan elimistön soluissa. Isentress pysäyttää tämän entsyymin toiminnan. Yhdessä muiden lääkkeiden kanssa käytettäessä HI-viruksen määrä veressä voi pienentyä, ja puolustusjärjestelmän toimintaa ylläpitävien valkosolujen määrä voi suurentua. Elimistö voi tällöin paremmin taistella infektiota vastaan. Haittavaikutukset: Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat muun muassa nukkumisvaikeudet, huimauksen tunne, päänsärky, vatsan pingotus, vatsakipu, ummetus, ripuli, mahan tai suoliston runsas kaasunmuodostus, pahoinvointi, oksentelu, voimakas hikoilu, yöhikoilu, kutina, ihottumat, nivelkipu, väsymys, epätavallinen väsymys tai heikkous. Selittämättömästä lihaskivusta tai -särystä tulee ilmoittaa lääkärille. Raskaus ja imetys: Tarvittaessa voidaan antaa myös raskaana olevalle. Lääkityksen aikana ei saa imettää. Säilytys: Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita, joten se voidaan säilyttää huoneenlämmössä alle 25 C. Ulkonäkö: Vaaleanpunainen, soikea tabletti, toisella puolella merkintä "227".