Johdatus viestintään, teema 3: joukkoviestintä Leif Åberg kevät 2010
Yleisöviestintä pääasiassa yksisuuntaista viestintää lähetysjärjestelmästä vastaanottojärjestelmään palaute voi olla epäsuoraa, vähäistä ja viivästynyttä
Jaottelu: osin päällekkäisiä käsitteitä Kohde- tai pienjoukkoviestintä: viestintätapahtumaan osallistuville järjestelmille on asetettu rajoituksia kuten tietyn yhteisön jäsenyys, tai voimavarat tai järjestelmän koko asettavat rajoituksia, kuten pienkustannustoiminta
vertaisviestintä: verkkopohjaista pulltyyppistä viestintää joukkoviestintä: yksi lähettäjä lähettää sanomansa samanaikaisesti viestimiä käyttäen vastaanottajaryhmälle, jonka koolle tai koostumukselle ei ole etukäteen asetettu rajoituksia
Push- ja pull -mediat (Negroponte) Push perinteiset, pääosin yksisuuntaiset mediat työntävät tietoa vastaanottajille Pull uudet, vuorovaikutteiset verkkomediat vastaanottajat vetävät haluamaansa tietoa medioista
kenttätoimittajat Yleisöviestintä Perinteinen joukkoviestintä prosessina uutistoimistot joukkoviestin
Kaksi funktiomallia Joukkoviestinnän tehtävät (Laswell ja Wright) 1 ympäristön tarkkailu: uutistoiminta 2 vaikutteiden yhdistäminen: kommentit 3 yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen: kasvatus 4 viihdyttäminen: viihde 5 toiminta markkinoinnin jatkeena: mainonta ja ilmoittelu Journalismin tehtävät (Kunelius, Nieminen ja Pantti ) 1 tiedon tarjoaminen kansalaisille mielipiteenmuodostukseen 2 valvominen ja kritisointi: vahtikoira 3 foorumin tarjoaminen eri näkemyksille ja toimijoille 4 päättäjiä ja kansalaisia yhdistävän dialogin tuottaminen 5 me-hengen tuottaminen: yhteisiä kokemuksia 6 vallitsevien arvojen uusintaminen
Joukkoviestinnän käyttösyymallit 1930-luvulla Lazarsfeld, Herta Herzog miksi viestimiä seurataan? etsitään hyötyä ja palkkioita; aineellista tai aineetonta, välitöntä tai viivästynyttä 1970-luvulta uusi nousu: Katz, Blumler, Palmgreen, Rosengren, Tannenbaum
Käyttösyyt McQuailin mukaan irtiotto tai huvitus paetaan rutiineja, rasituksia ja omia ongelmia puretaan turhia paineita henkilökohtaiset suhteet kumppanuussuhteita välineissä esiintyviin identiteetin uusintaminen toiminta minän viitepisteenä oman elämän ilmaiseminen arvojen vahvistaminen ja uusintaminen ympäristön tarkkailu ja tiedonhankinta
Päiväjärjestysmalli (Noelle- Neumann; Shaw ja McCombs) 1) sosiaalisena olentona ihminen tarkkailee jatkuvasti ympäristöään 2) tarkkailu tapahtuu oman observoinnin, keskinäisviestinnän ja yhä enemmän joukkoviestinnän kautta
3) joukkoviestinnän vaikutukset vähäiset, kun asenteet jäykät viestimet erimielisiä asia vanha, siitä on jo asenne omat tiedot toisenlaisia kuin viestimissä kuvatut suuret, kun asenteet joustavia viestimet samaa mieltä uusi asia, ei entisiä asenteita omat tiedot saman suuntaisia kuin viestimissä kuvatut
4) joukkoviestintä määrää puheenaiheet keskinäisviestintää varten eli joukkoviestintä määrää kansallisia päiväjärjestyksiä, agendoja 5) joukkoviestinnän pääasialliset vaikutukset ovat siten epäsuoria
Tuoreita journalistisia malleja public journalism, kansalaisjournalismi market-driven journalism
Public Journalism, kansalaisjournalismi (Jay Rosen, David Merritt) puhutaan ihmisille tärkeistä asioista ihmisille luontevalla tavalla: keskustellen, väitellen kysellen toiminnan eettistä ja arvoperustaa pyrkien mobilisoimaan toimintaa poikkeuksellista: yhdistää tutkimuksen ja käytännön
Kansalaisjournalismi: perusperiaatteet julkisuudet syntyvät kaikkialla, missä siirrämme kiinnostuksemme yksityisyydestämme yhteisiin asioihin kansalaisyhteiskunta on osallistumista ja toimintaa yhteisten asioiden hoitamiseksi journalismin tehtävänä on tukea ja tarvittaessa luoda näitä julkisuuksia, jotta kansalaisyhteiskunta syntyy
perusperiaatteet jatkuvat... journalismi ei ole vallan vahtikoira vaan yhteistoiminnan organisoija journalismin pitäisi siis käsitellä sellaisia asioita kuten mitkä asiat ovat ihmisille tärkeitä (what matters to citizen) selvittää ja paljastaa vaihtoehtoja, joiden eteen yhteisö joutuu yllytyksiä keskusteluun, joka on välttämätöntä journalismin EI pitäisi käsitellä sellaisia asioita kuin mitä poliitikot kertovat tai myyvät (what politicians tell or sell) kuka on nousussa, kuka laskussa mikä on ammatillisesti oikeaoppista
Market-Driven Journalism John McManus kaupallisen uutistuotannon malli vrt Kuneliuksen kahden kierron malli
pääomaa, ohjausta pääomaa, policy huomio tieto Uutistuotannon ympäristö (kulttuuri, lait ja säännökset, teknologia) Journalistiset normit Sijoittajat ja omistajat Emoyhtiö Mediayritys Mainostajat Uutislähteet Uutisosasto Markkinanormit Organisaatiokulttuuri Uutisten tekijät Uutispäätökset: etsintä, valinta, raportointi voitto, vaikutusvalta tuotot, vaikutusvalta $ huomio sisällöt Kuluttajat Suuri yleisö huomio, $
Mediayhteiskunta? Väitteitä median vallan kasvusta tarkasteltava kriittisesti Median valta on kuviteltua valtaa Valta on suhde (ihmisten, organisaatioiden ja instituutioiden välillä) Median roolia yhteiskunnassa tarkasteltava suhteessa muihin instituutioihin ja organisaatioihin
Medioituminen Media on eräs todellisuutta koskevan tiedon ja tulkintojen lähde mediatodellisuuden ja muun todellisuuden raja hämärtyy: mediatapahtumat media on osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä: julkisuuden hallinta, medialogiikan tuntemus esimerkki: politiikan medioituminen
Medioituminen arkielämän tasolla median kulutus suurta medialla tärkeä rooli tiedon, tulkintojen ja kokemusten välittäjänä maailmankuva, puheenaiheet, muodit, identiteetti, yhteisöt
Medioituminen instituutioiden tasolla mediasta tullut tärkeä osa instituutioiden ja organisaatioiden toimintaympäristöä media välittää instituutioiden vuorovaikutusta instituutiot mukautuvat median toimintalogiikkaan pyrkiessään julkisuuden hallintaan
Medioituminen politiikassa Mediasta tullut tärkeä politiikan areena politiikka mukautuu median toimintalogiikkaan (henkilöt, viihde, yksityiselämä, draama, vuodot..) symbioosi ja/vai kulttuurien törmäys poliitikot käyttävät mainostoimistoja ja prammattilaisia hallitakseen julkisuutta gallupit, imagopolitiikka, intiimin politiikka: poliittinen kulttuuri muuttuu
Poliitikkojen ja median suhteet murroksessa kunnioitus: politiikan autonomia vahva symbioosi: vaihtosopimus, molemminpuolinen hyötysuhde medioituminen: median logiikka ohjaa, poliitikot pyrkivät julkisuuden hallintaan
Poliitikkojen yksityiselämä perinteisesti ollut tabu paljastusten aika (Saksa, Britannia, Ranska) skandaalien leviäminen maiden rajojen yli osa kampanjajournalismia poliitikkojen yritykset vahvistaa yksityisyyden suojaa lainsäädännöllä epäonnistuneet sananvapaus vastaan yksityisyyden suoja