BOFIT Venäjä-tietoisku 1
Ohjelma Tilaisuuden avaus Erkki Liikanen, pääjohtaja Venäjän talouden tilanne uudistuksilla vauhtia talouteen? Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Mihin Venäjä investoi? Vesa Korhonen, vanhempi ekonomisti Muuttuuko Venäjän viennin rakenne? Heli Simola, vanhempi ekonomisti Jatkuuko pankkisektorin uudistus? Laura Solanko, vanhempi neuvonantaja Tilaisuudessa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. 2
Iikka Korhonen Venäjän talouden tilanne uudistuksilla vauhtia talouteen? 3
Venäjän BKT kasvaa, mutta hitaasti 115 15% 11 1% 21=1 15 1 95 5% % -5% 9-1% 85 1.1.27 1.6.27 1.11.27 1.4.28 1.9.28 1.2.29 1.7.29 1.12.29 1.5.21 1.1.21 1.3.211 1.8.211 1.1.212 1.6.212 1.11.212 1.4.213 1.9.213 1.2.214 1.7.214 1.12.214 1.5.215 1.1.215 1.3.216 1.8.216 1.1.217 1.6.217-15% BKT:n taso (vasen akseli) BKT:n kasvu (oikea akseli) 4
Teollisuustuotannon kasvu epätasaista, kaivannaisteollisuus kasvaa nopeimmin Venäjän teollisuustuotanto 15 Teollisuustuotanto Kaivannaisteollisuus Jalostusteollisuus Vuosikasvu, % 1 5-5 -1 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Macrobond. Huom. Teollisuustuotannon tilastointimetodologia muuttunut 215 5
Investoinnit palasivat kasvuun vuoden 217 ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän vähittäiskauppa ja investoinnit 2 Vuosikasvu, % Investoinnit Vähittäiskauppa 15 1 5-5 -1-15 -2 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Macrobond. 6
Korkeampi öljyn hinta vahvistanut ruplan arvoa, Ruplan kauppapainotettu valuuttakurssi 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Reaalinen Indeksi, 1=12M1 Nimellinen 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Venäjän keskuspankki / Macrobond. 7
mikä on osaltaan lisännyt tuontia Venäjän tavarakaupan kehitys 1 Vienti Tuonti Vuosikasvu, % (EUR) 8 6 4 2-2 -4-6 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Macrobond, Venäjän tulli. 8
2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 % Vahvempi rupla on myös osaltaan hidastanut inflaatiota Venäjän avainkorko ja vuosi-inflaatio Avainkorko Inflaatio 1.1.14 1.7.14 1.1.15 1.7.15 1.1.16 1.7.16 1.1.17 1.7.17 Lähde: Macrobond. 9
Finanssipolitiikka jatkuu suhteellisen tiukkana, melkein kaikesta leikataan 17 16 15 14 13 12 11 1 9 Valtiontalouden menojen pääluokkien reaalinen kehitys * (konsolidoitu budjetti eli federaation, alueiden ja kuntien budjetit sekä valtion sosiaalirahastot) 12 kuukauden summa vuoden 215 ruplissa Muut kuin sosiaalimenot ja puolustus Sosiaalimenot, 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 josta eläkkeet Puolustus sekä sisäinen turvallisuus ja järjestys Talous Terveys 5 4 vaikutus Puolustus 3 Sisäinen 2 Hallinto turvallisuus ja järjestys * nimelliset ruplamääräiset menot deflatoitu soveltuvin osin kuluttajahinnoilla, sekä 1 Asuntosektori kuluttajahintojen, teollisuuden tuottajahintojen ja investointien hintojen yhdistelmillä 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Lähteet: Finanssiministeriö, Rosstat, talousministerö ja BOFIT. Vuosien 217 219 menot ovat finanssiministeriön arvioita ja käytetyt hintaennusteet talousministeriön. 8 7 6 1
24 21 18 15 12 9 6 3 USD mrd. Hyvinä aikoina kerätyt rahastot ovat edelleen tarpeen Venäjän öljyrahastot Likvidit varat, USD mrd. Likvidit varat, % BKT:stä 21 211 212 213 214 215 216 217 Lähde: Macrobond. Sijoitetut varat, USD mrd. Likvidit ja sijoitetut varat, % BKT:stä % BKT:stä 16 14 12 1 8 6 4 2 11
Presidentinvaalien jälkeen uudistuksilla vauhtia talouskasvuun? Kaksi kattavaa ja kilpailevaa reformiohjelmaa (sekä talousministeriön lyhyen aikavälin ohjelma): 1) Aleksei Kudrinin markkinaliberaali ohjelma; yksityistämistä, tuomioistuinten riippumattomuus, liiketoimintaympäristön parantaminen, eläkeiän nosto jne. 2) Sergei Glazievin (Stolypin Club) valtiovetoinen ohjelma; keskuspankin rahoittama julkisten investointien kasvu, ruplan heikentäminen kilpailukyvyn takaamiseksi, korkeammat tulot riittävät kattamaan eläkemenot jne. Kumpaakaan ohjelmaa pannaan tuskin täytäntöön sellaisenaan, mutta esimerkiksi eläkeiän nosto hyvin todennäköisesti alkaa (virkamiehillä eläkeikä nousee tästä vuodesta lähtien 6 kk/v, kunnes 65 miehillä ja 63 naisilla) 12
Esimerkkinä Kudrinin finanssipoliittinen suunnitelma Ensisijaisena tavoitteena yksityisten investointien ja talouskasvun vauhdittaminen Kokonaisveroaste ei nouse, mutta arvonlisäveroa voidaan nostaa samalla kun yritysten verotusta vähennetään Puolustusmenoja supistetaan Koulutusmenojen suhdetta BKT:hen nostetaan,8 prosenttiyksikköä 224 mennessä Terveydenhoidon menojen suhdetta BKT:hen nostetaan,7 prosenttiyksikköä 224 mennessä Julkisen sektorin investointien suhdetta BKT:hen nostetaan,8 prosenttiyksikköä 224 mennessä Vähemmän varoja vararahastoihin ja julkisen talouden alijäämä 1,5 prosenttia BKT:stä (yhden prosentin sijaan) Tämän kaiken seurauksena Venäjän BKT:n kasvuvauhti nousisi 3,5 prosenttiin 13
Venäjän sijoitus Maailmanpankin Doing Business tutkimuksessa parantunut Venäjän sijoitus 29 21 211 212 213 214 215 216 217 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 Doing business Yrityksen perustaminen Rakennusluvat Ulkomaankauppa 14
Jos Venäjän talouden kasvuvauhti on n. 1,5 %, se ei tavoita elintasossa esim. EU-maita 6 Henkeä kohden laskettu BKT, ostovoimakorjattu USD 5 4 3 2 1 Venäjä Puola Turkki Viro Suomi Portugali Kazakstan Lähde: IMF 15
Jos Venäjän talouden kasvuvauhti on n. 1,5 %, sen osuus maailmantaloudesta oli huipussaan 213 3% BRICS-maiden osuus maailmantaloudesta 25% 2% 15% 1% 5% % Lähde: IMF ja omat laskelmat Venäjä Etelä-Afrikka Intia Kiina Brasilia 16
Vesa Korhonen Mihin Venäjällä investoidaan? 17
Investointiaste matala verrattuna erinäisiin nopeasti kasvaneisiin tai kasvaviin talouksiin Investointiaste eli kiinteiden investointien suhde BKT:hen, %, kolmen vuoden keskiarvo 45 45 4 Kiina 4 35 Japani Etelä-Korea Intia 35 3 3 25 Saksa Vietnam Romania 25 2 15 USA Venäjä Puola Brasilia Meksiko Turkki 2 15 1 Venäjä 1 5 5 1961 66 71 76 81 86 91 96 21 6 11 16 1991 96 21 6 11 16 Lähteet: Maailmanpankki ja Rosstat 18
35 3 Investoinneista yli 3 % energiasektorille, öljyn ja kaasun tuotannon osuus noussut Keskeisten toimialojen osuudet investoinneista 2 16, % Öljyn ja kaasun tuotanto + öljynjalostus + sähkö, kaasupolttoaine ja kuuma vesi + putkikuljetukset ylläoleva pl. öljynjalostus 35 3 25 2 15 1 5 Kaikki kuljetukset 25 Kiinteistösektori + rakentaminen 2 Öljyn ja kaasun tuotanto Jalostusteollisuus15 pl. öljynjalostus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Rosstat 1 Sähkö, kaasupolttoaine ja kuuma vesi Putkikuljetukset Öljynjalostus 19 5
Investoinnit öljyn ja kaasun tuotantoon kasvaneet myös viime vuosina 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Investointien reaalinen kasvu keskeisillä toimialoilla 24 16, vuoden 216 ruplissa Putkikuljetukset Kuljetukset ja viestintä Öljynjalostus (25 14 +38 %) Öljyn ja kaasun tuotanto 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Rosstat ja BOFIT Jalostusteollisuus pl. öljynjalostus (25 16 +4 %) Kiinteistösektori (25 16 +13 %) Sähkö, kaasupolttoaine ja kuuma vesi 2 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2
Jalostusteollisuudessa investoitu suhteellisen vähän 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Jalostusteollisuuden investoinnit (pl. öljynjalostus) Venäjällä ja EU:n uudemmissa jäsenmaissa 1997 216, % BKT:stä, viimeisen kolmen vuoden summa Lähteet: Rosstat ja Eurostat Bulgaria Unkari Viro Romania Tsekki Slovakia Puola Venäjä 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 21
Etenkin kone- ja laiteinvestoinnit supistuneet viime vuosina 7 6 5 4 Kone- & laiteinvestointien ja muiden investointien reaalinen kasvu 2 16, vuoden 216 ruplissa Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (214 16-35 %) 7 6 5 4 3 2 Muut rakennukset kuin asunnot sekä rakenteet Asunnot Muut 3 2 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Rosstat ja BOFIT 22
Investointien rakenne muuttunut osin toiseen suuntaan kuin EU:n uusissa jäsenmaissa 5 45 4 35 3 25 2 Eri pääomalajien osuus kiinteistä investoinneista Venäjällä ja EU-maissa 2 16, % Asunnot Muut rakennukset Koneet ja laitteet Muut ja rakenteet ml. kuljetusvälineet 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Lähteet: Rosstat ja Eurostat 15 Venäjä, investointitilasto 1 EU: 13 uutta jäsenmaata, BKT-tilasto 5 EU: 15 vanhaa jäsenmaata, BKT-tilasto 23
Yksityisen sektorin osuus investoinneista noussut ajan mittaan eli 6 Valtion ja muiden osuus investoinneista 2 16, % 6 55 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Venäläisten ja ulkomaisten yhteisomistus Venäläiset yritykset ja kotitaloudet (kotitaloudet runsaat 2 %) Valtio mukaan lukien alueet ja kunnat Valtion ja venäläisten yritysten yhteisomistus Kokonaan ulkomainen omistus 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Verrattuna esimerkiksi euroalueen ulkopuolisiin EU-maihin yritysten osuus vähän suurempi ja valtion osuus painunut pienemmäksi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Rosstat 24
yksityisten investointien kasvu ollut nopeaa; viime vuosina lähes kaikkien lohkojen investoinnit vähentyneet 95 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Valtion ja muiden investointien reaalinen kasvu 2 16, vuoden 216 ruplissa Kokonaan ulkomainen omistus Venäläiset yritykset ja kotitaloudet (21 14 +44 %, 215 16-11 %) Valtio mukaan lukien alueet ja kunnat (21 13 +11 %, 214 16-25 %) Valtion ja venäläisten yritysten yhteisomistus Venäläisten ja ulkomaisten (21 12 +16 %, 213 16-25 %) yhteisomistus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähteet: Rosstat ja BOFIT 25 95 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5
Kiinteää pääomaa syntynyt viime vuosina aiempaa vähemmän, pääomakannan kasvu hidastunut 45 4 35 3 Kiinteän pääoman käyttöönotto, reaalinen kasvu, 2=1 Koko kiinteä pääoma 45 4 35 3 5 4,5 4 3,5 Kiinteän pääoman kannan reaalinen kasvu, % 3 25 2 15 1 5 Muut rakennukset kuin asunnot, m² Asuntorakennukset, m² 25 2 15 1 5 2,5 2 1,5 1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Lähde: Rosstat 26
Investointeja rajoittavia tekijöitä 215 ja 216 (Rosstatin kysely, noin 1 teollisuusyritystä 8 hallintoalueella) Yritykset, joiden mielestä ko. tekijä rajoittaa investointeja, %-osuus Omien varojen puute Pankkiluottojen korkeat korot Luottojen hankala saanti Puutteellinen investointisäännöstö Investointien verotus Riittämätön kysyntä Nopea inflaatio Investointien riskit Venäjän talouden epävarmuus 215 216 1 2 3 4 5 6 7 27
Heli Simola Monipuolistuuko Venäjän vienti? 28
Viennin kasvu on tukenut Venäjän taloutta viime vuosina Venäjän BKT:n ja kotimaisen kysynnän kasvu Kasvu vuosineljänneksittäin, % v/v 12 9 6 3-3 -6-9 Vientihinnat laskeneet voimakkaasti, mutta vientimäärät kasvaneet Viennin kasvua tukeneet Ennätyskorkea öljyntuotanto ja viljasadot Heikompi rupla Entä jatkossa? -12 212 213 214 215 216 BKT Kotimainen kysyntä Vienti Lähde: CEIC 29
Pääosa viennistä yhä öljyä ja kaasua, vientituotteissa ei juuri monipuolistumista Öljyn, öljytuotteiden ja maakaasun osuus Venäjän tavaraviennissä 8 7 6 5 4 3 2 1 Osuus, % Viennin keskittymistä kuvaava Herfindahlindeksi,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5 Indeksi -1 (suurempi indeksi = keskittyneempi vienti) 211 212 213 214 215 216 Venäjä Suomi Markkinahinnoissa Vuoden 211 hinnoissa 2 25 21 215 Lähteet: Venäjän tulli, Comtrade, omat laskelmat 3
Öljyn viennissä Aasian osuus kasvanut, muussa viennissä IVY-maiden Raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti alueittain 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Osuus, % % 26 216 EU28 IVY-maat USA Kiina Muut maat Muu kuin energiavienti alueittain Osuus, % 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 26 216 EU28 IVY-maat USA Kiina Muut maat Lähteet: Comtrade, CEIC 31
Mitä muuta Venäjä vie kuin energiaa? Venäjän viennin tuoterakenne (pl. energia) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Osuus, % 26 216 Muut Koneet ja laitteet Metallit Puu ja paperi Kemialliset tuotteet Kulkuneuvot Elintarvikkeet Muun viennin arvo 12 mrd. USD (9 % BKT:stä) v. 216 Tärkeimmät vientituotteet Rauta ja teräs 12% Lannoitteet 6 % Puu 6 % Alumiini 5 % Vilja 5 % Aseet 13 % Lähde: CEIC 32
Venäjän globaali markkinaosuus on kehittynyt heikosti 3,5 Osuus, % 3 2,5 2 1,5 1,5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Koko tavaravienti Muu kuin öljy- ja kaasuvienti Lähde: ITC 33
lähinnä kilpailukyvyn puutteen vuoksi Venäjän ja muiden maiden viennin (pl. energia) väliset kasvuerot ja niiden osatekijät 15 1 %-yksikköä Viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjän viennin keskimääräinen kasvu on ollut hitaampaa kuin muiden maiden 5-5 Nopeasti kasvavilla markkinoilla ja tuotteilla keskimääräistä suurempi osuus Venäjän viennissä kaupan rakenteella positiivinen vaikutus viime vuosiin saakka -1-15 Yhteensä Kilpailukyky Rakenne 2-25 25-21 21-215 Kilpailukykyvaikutus selvästi negatiivinen koko 2-luvun Lähteet: Comtrade, omat laskelmat 34
Venäjän vientimenestys heikkoa erityisesti korkeamman teknologian tuotteissa Tuoterakenteen vaikutus Venäjän ja muiden maiden viennin kasvueroihin 6 4 %-yksikköä Venäjän ja Suomen globaalit markkinaosuudet koneissa ja laitteissa vuonna 216,6,5 Osuus, % Venäjä Suomi 2,4-2,3-4,2-6 2-25 25-21 21-215,1 Yhteensä Metallit Jalokivet Koneet, laitteet ja autot Lannoitteet Muut Koneet ja laitteet Optiset laitteet yms. Sähkölaitteet Lähteet: ITC, Comtrade, omat laskelmat 35
Venäjän aseviennin arvo näyttää pysyneen tasaisena viime vuosina 18 Mrd. USD Viennin arvo (vasen) Osuus, % 6 Osuus tavaraviennistä (oikea) 15 5 12 4 9 3 6 2 3 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähteet: SIPRI, Venäjän presidentinhallinto. 36
Palveluiden osuus Venäjän viennistä yhä melko pieni Palveluiden osuus koko viennistä Palveluviennin rakenne 16 Osuus, % 1 % Osuus, % 9 % 14 8 % 12 7 % 6 % 1 5 % 8 4 % 3 % 6 2 % 1 % 4 2 2 22 24 26 28 21 212 214 216 % 26 216 Kuljetus Muut liike-elämän palvelut Matkailu Viestintä ja IT Rakentaminen Rahoitus ja vakuutus Muut Lähde: Venäjän keskuspankki 37
Venäjän viennissä vähän muutoksia Venäjän vienti nojaa edelleen vahvasti öljyyn ja maakaasuun, ei juuri merkkejä monipuolistumisesta tai viennin jalostusasteen noususta Vientitulojen herkkyys öljyn hinnan vaihteluille jatkuu Muu kuin energiavienti suuntautunut viime vuosina yhä enemmän IVY-maihin Muun viennin herkkyys näiden maiden kysynnälle Taustalla kilpailukykyongelmat Matala tuottavuus Korkeat (välilliset) kustannukset: korruptio, ulkomaankauppaan liittyvä byrokratia, liikenneinfrastruktuurin puutteet Protektionistisista politiikkatoimista lisäongelmia monille viejille 38
Laura Solanko Jatkuuko pankkisektorin uudistus? 39
Talouden uudistustarpeet ovat tiedossa Monenlaisia kehityssuunnitelmia on runsaasti Toistaiseksi ohjelmien toteutus on jäänyt korkeintaan puolitiehen Esim. 22 ohjelman osista on toteutettu osittain tai ei ollenkaan 93% Yksi merkittävä poikkeus - rahoitusmarkkinat ja pankkisektori Näillä aloilla on viime vuosien aikana tapahtunut paljon Moskova finanssikeskukseksi - ohjelman toimista toteutettu yli 9% 4
Rahoitussektorin merkitys on kasvanut 18 Kotimaisen rahoitussektorin luotonanto, % BKT:sta 16 14 12 1 8 6 4 2 25 21 211 212 213 214 215 ECA Venäjä Puola Euroalue Lähde: WB WDI. *ECA= Europe and Central Asia (developing). 41
Suhteessa talouden kokoon pankkisektorin kasvu on pysynyt nopeana 1% Koko pankkisektorin tase, % BKT:sta 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Rosstat, Venäjän keskuspankki, Bofit 42
Pankkitoiminta tavoittaa yhä useamman kotitalouden Venäjä_211 Venäjä_214 ECA_214* Pankkitili, % aikuisväestöstä 48,2 67,4 51,4 Pankkitili, % köyhimmistä 38,8 61,8 44,2 Pankkiautomaatteja /1 asukasta 152 42 Pankkikortti, % aikuisväestöstä 37 44,3 36,9 WB Global Findex Database. *ECA= Europe and Central Asia (developing). Tiedot pankkiautomaattien määrästä ovat vuodelta 211. 43
Kymmenen suurinta on noin 7% sektorin taseesta PromsjvasBank Moskovskii Kreditnii Bank (MBK) Rosselkhozbank VTB24 Gazprombank VTB Bank Moskvi Pankkien tase 1.4.217, mrd ruplaa Unicredit Alfa-Bank NKTs Otkritie Sberbank 5 1 15 2 Lähde: Venäjän keskuspankki. Luvut eivät sisällä kehityspankki VEB n tasetta. VEBn omistamien liikepankkien Globex, Svjas ja Roseximbank tase on noin 55 mrd ruplaa. 44
Viime vuosien kaksi megatrendiä 1. Muutokset rahoituslaitosten valvonnassa Keskuspankista on tullut megaregulaattori Pankkien, rahoituslaitosten, vakuutusyhtiöiden ja rahastojen valvonta on terävöitynyt Satoja pankkeja, vakuutuslaitoksia ja mikroluottolaitoksia on menettänyt toimilupansa Pankkisektorin siivous ei ole ilmaista, suurin osa yksityishenkilöiden talletuksista on talletustakuun piirissä Ongelmapankkien saneeraus Talletustakuuvirastolta Keskuspankille 45
Pankkien määrä on supistunut vauhdilla 1188 1134 116 158 112 978 956 922 833 733 623 599 Pankkien lukumäärä kauden lopussa. Lähde: Venäjän keskuspankki, BOFIT 46
Viime vuosien kaksi megatrendiä 2. Kansallisten järjestelmien rakentaminen Kansallinen maksujärjestelmä MIR-maksukortti Uusi luottoluokituslaitoksia koskeva laki. 47
Muutosten seurauksena valtion rooli on kasvanut Valtionpankkien osuus koko sektorin taseesta 7% Valtionpankkien osuus kotitalouksien talletuskannasta 65% 6% 55% 5% 45% 4% 26m1 26m6 26m11 27m4 27m9 28m2 28m7 28m12 29m5 29m1 21m3 21m8 211m1 211m6 211m11 212m4 212m9 213m2 213m7 213m12 214m5 214m1 215m3 215m8 216m1 216m6 216m11 Lähde: Venäjän keskuspankki, BOFIT 48
Miksi pankkisektorilla uudistukset näyttävät etenevän? Ei uhkaa suurille valtionpankeille Järjestelmän vakaus ei ole uhattuna Valvonnan lisääminen ja tuontisubstituutio sopivat yleiseen ilmapiiriin. Markkinoillepääsyn vapauttamisen tai kilpailun lisäämisen kaltaiset talousliberaalit toimet ole olleet tavoitteena. Uudistukset ovat luonteelta teknisiä, eivät eläkkeiden tai asumisen kaltaisia suurta yleisöä kiinnostavia toimia. 49
Entä tästä eteenpäin? Pankkisektorin siivous jatkuu, mutta tahti hidastuu Pankkien määrä supistuu vielä Sektorin toiminta tehostuu ja digitalisoituu Toimilupakäytäntö muuttuu Kansalliset järjestelmät on rakennettu, kuinka ne toimivat? Onko niistä (taloudellista) hyötyä? 5
Kiitos! 51