Sosiaali- ja terveyspalvelut
Sisältö Terveydenhoito Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut...2 Kiireellinen sairaanhoito...2 Terveysasemat auttavat arkisin...3 Mielenterveysapua...3 Apu päihteiden ja tupakoinnin vähentämiseen...3 Sairaalahoito...4 Kuntoutuminen...5 Suun ja hampaiden terveys...5 Sosiaalinen tuki Ratkaisut jaksamisen, kasvun ja kehityksen pulmiin...6 Neuvoja perheen erotilanteessa...7 Nopea apu kriisitilanteissa...7 Lastensuojelu...7 Ikääntyvien palvelut Tukea kotona asumiseen...8 Ennaltaehkäisevä toiminta...8 Tuettu asuminen...9 Vammaisten palvelut Vammaisten palvelut... 10 Taloudellinen tuki Omaishoidon tuki... 11 Toimeentulotuki... 11 Sosiaalinen luototus... 11 Vantaalle töihin Vantaalla on hyviä työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille... 12
Sosiaali- ja terveyspalvelut Vantaalla Kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät melkeinpä kaikki vantaalaiset jossakin elämänsä vaiheessa. Käytetyimpiä palveluita ovat terveysasemien, hammashoidon, neuvoloiden ja vanhusten kotihoidon palvelut. Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lähipalveluita, lähellä kotia. Tällaisia ovat muun muassa äitiys- ja lastenneuvoloiden palvelut sekä suoraan kotiin tarjottavat palvelut, kuten osa vanhusten ja vammaisten palveluista. Suurin osa muista alueellisesti järjestetyistä palveluista on keskittynyt sosiaali- ja terveysasemille tai niiden läheisyyteen. Vantaalaiset maksavat sosiaali- ja terveyspalveluista yleensä asiakasmaksun. Maksuttomia palveluita ovat kuitenkin esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden, sosiaalityön, perheneuvoloiden ja mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut sekä vammaispalvelut. Asiakkaiden tulotaso sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi vanhusten kotihoidon maksuihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Vantaalla vastaa pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Sivistystoimi järjestää lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palvelut. Lisäksi konserni- ja asukaspalvelujen toimiala tarjoaa palveluita pitkään työttömänä olleiden hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseksi. Toimialojen yhteistyö palvelujen järjestämisessä on tärkeää, sillä yhdessä saamme aikaan enemmän. Suurimman osan palveluista kaupunki tuottaa itse. Lisäksi kaupunki ostaa yksityisiltä ja muilta yhteisöiltä muun muassa terveydenhuollon, päihdehuollon ja lastensuojelun sijaishuollon palveluita sekä vanhusten asumispalveluita. Yhteistyö järjestöjen ja yritysten kanssa on osa arkipäivää. Kaupunki valvoo tiiviisti ostopalvelujen laatua. 1
Osastojen toiminta Terveydenhoito Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelut Äitiys- ja lastenneuvolat vastaavat alle kouluikäisten lasten ja raskaana olevien äitien terveyden edistämisestä. Sama terveydenhoitaja seuraa sekä raskausaikaa että lapsen kehitystä kouluikään asti. Kouluikäisillä on käytettävissään kouluterveydenhoitajan palvelut. Koulujen ja kaupungin oppilaitosten terveydenhoitajat seuraavat lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä tukevat kasvua ja kehitystä yhdessä muiden kouluyhteisössä toimivien asiantuntijoiden kanssa. Vantaan ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloista saa tietoa seksuaalisuudesta, perhesuunnittelusta ja ehkäisymenetelmistä. Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolat sijaitsevat Koivukylän, Myyrmäen, Tikkurilan ja Länsimäen terveysasemilla. Neuvolakäynnit ovat asiakkaille maksuttomia. Terveysasemilta saa neuvontaa ja ohjausta terveyttä tukeviin elämäntapoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kiireellinen sairaanhoito Sairaalapäivystys Välittömän ensiavun tarpeessa Vantaalla hakeudutaan Peijaksen sairaalan päivystykseen. Hätätapauksissa soitetaan numeroon 112, jossa hätäkeskus arvioi ambulanssin tarpeen. Päivystys on avoinna ympäri vuorokauden ja potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Päivystykseen ei tarvitse lähetettä. Peijaksen sairaalan palveluista saa os. www.hus.fi tai soittamalla neuvontanumeroon 10023. 2
Terveydenhoito Terveyskeskuspäivystys Myös terveyskeskuspäivystys toimii Peijaksen sairaalan tiloissa (Sairaalakatu 1, Vantaa) ympäri vuorokauden sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Kiireellisen tutkimuksen tai hoidon tarpeessa olevat pääkaupunkiseudun asukkaat voivat hakeutua virka-ajan ulkopuolella hoitoon myös naapurikaupungin terveyskeskuspäivystykseen. Yhteiskäytössä olevia päivystyspisteitä ovat Haartmanin, Jorvin, Marian ja Peijaksen päivystykset sekä alle 16-vuotiaiden päivystykset lastenklinikalla ja Jorvissa. Päivystysten yhteiskäyttö on tarkoitettu potilaille, jotka hakeutuvat omatoimisesti terveyskeskuspäivystykseen. Suun terveydenhuollon päivystys Vantaalaisten hammaslääkäripäivystys on ma-pe klo 8-14 Tikkurilan ja Myyrmäen terveysasemilla. Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystys sijaitsee Helsingissä Haartmanin sairaalassa, Haartmaninkatu 4, rakennus 12. Terveysasemat auttavat arkisin Vantaalla asukkaita palvelee seitsemän terveysasemaa: Hakunilan terveysasema, Laukkarinne 4 Koivukylän terveysasema, Karsikkokuja 15 Korson terveysasema, Naalipolku 6 Länsimäen terveysasema, Keilakuja 1 Martinlaakson terveysasema, Laajaniityntie 3 Myyrmäen terveysasema, Jönsaksentie 4 Tikkurilan terveysasema, Kielotie 11 Laboratoriossa asioidaan joko oman terveyskeskuslääkärin tai sairaalan lähetteellä. Näytteenottoon voi mennä pääsääntöisesti ilman ajanvarausta. Tutkimuksista ja niihin liittyvistä esivalmisteluista saa lisätietoja laboratorioista. Laboratoriopalvelut kaupunki ostaa HUS-Lab Oy:ltä. Myös röntgentutkimuksia varten tarvitaan lääkärin lähete. Tavallisimpiin tutkimuksiin ei tarvitse varata aikaa ja kuvauspaikan voi valita Vantaalla sijaitsevista HUS-Kuvantaminen Oy:n toimipisteistä. Laboratorio- ja röntgenpalveluista saa ajantasaista lisätietoa os. www.hus.fi. Mielenterveysapua Välittömässä mielenterveysavun tarpeessa hakeudutaan arkisin päiväaikaan kaupungin terveysasemille tai muina aikoina päivystykseen. Myös psykologin vastaanotolle ohjataan terveysaseman tai neuvolan lähetteellä. Vantaan psykiatriset palvelut on järjestetty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Peijaksen sairaalan psykiatrian poliklinikoilla ja päiväosastoilla. Päivätoimintakeskuksiin voi mennä myös ilman ajanvarausta ja lähetettä. Mielenterveyskuntoutujille on tarjolla paljon omais- ja vertaistukitoimintaa, joista tiedottavat sosiaalija terveysalan järjestöt. Apu päihteiden ja tupakoinnin vähentämiseen Kaupunki tarjoaa palveluita päihteiden käytön ongelmiin sekä netti- ja peliriippuvuuteen. Myös tupakoinnin lopettamiseen on tarjolla apua. Kun oma tai läheisen päihteiden käyttö alkaa häiritä arkea, apua saa joko omalta 3
Terveydenhoito Sairaalahoito sosiaali- ja terveysasemalta tai A-klinikoiden vastaanotoilta. Vantaalla on kaksi A-klinikkaa. Päihdekierteen katkaisemiseen erikoistuneelle katkaisuhoitoasemalle saa lähetteen joko sosiaali- tai terveysasemalta tai A-klinikalta. Alle 21-vuotiaat päihteidenkäyttäjät sekä heidän omaisensa voivat ottaa yhteyttä nuorisoasemalle avun saamiseksi. Vantaalla toimii myös oma huumehoitoyksikkö, H-klinikka. Peliklinikan palvelut on kohdennettu täysi-ikäisille rahapeliongelmista kärsiville. Muissa pelaamiseen tai nettiriippuvuuteen liittyvissä kysymyksissä apua saa A-klinikalta ja nuorisoasemalta ikäjaottelun mukaisesti. Vantaan kaupunki järjestää päihteiden käyttäjille apua myös äkillisessä asunnottomuustilanteessa. Koisorannan palvelukeskuksessa tarjotaan ympäri vuorokauden mahdollisuus päihteettömään asumiseen ja asioiden selvittelyyn. Palvelukeskuksen asumispalveluilla tuetaan asunnottomien päihteiden käyttäjien kuntoutumista. Katriinan sairaala on Vantaan kaupungin oma terveyskeskussairaala. Sairaalassa hoidetaan erikoissairaanhoidosta siirtyviä jatkohoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Sairaalan geriatrian vastaanotolla tehdään muun muassa muistisairauksiin liittyviä selvityksiä. Vantaalla toimii myös kaksi ikääntyneiden hoitoon erikoistunutta geriatrista akuuttiyksikköä, jotka tarjoavat lyhytaikaista kuntouttavaa sairaalahoitoa potilaille, joiden sairaus ei edellytä erikoissairaanhoitoa. Kotisairaala on liikuteltava sairaalayksikkö, jonka avulla voidaan tukea sairaalajakson jälkeistä kotiutumista. Erikoissairaanhoidon palvelut vantaalaisille tuotetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Niistä Peijaksen sairaala sijaitsee Vantaalla. Vantaalaiset synnyttävät joko Naistenklinikan, Jorvin tai Kätilöopiston sairaaloissa. Sairaalan osastohoitoon ja erikoislääkärien vastaanotoille tarvitaan aina lääkärin lähete. 4
Terveydenhoito Kuntoutuminen Vantaalaisten kuntoutumista voidaan tukea fysio-, toiminta-, puhe-, tai ravitsemusterapialla. Fysioterapialla edistetään liikunta- ja toimintakykyä ja arvioidaan asiakkaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita omassa toimintaympäristössä. Toimintaterapialla ehkäistään tai korjataan toimintakyvyn rajoituksia. Lasten toimintaterapiassa tuetaan lapsen kokonaiskehitystä, itsetunnon vahvistumista sekä omatoimisuutta. Puheterapiapalvelut on tarkoitettu ihmisille, joiden puheessa tai puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia tai joiden nieleminen on vaikeutunut. Ravitsemusterapiassa arvioidaan muun muassa ravinnon saannin riittävyyttä ja tuetaan erikoisruokavaliota noudattavien ravitsemuksen suunnittelua. Fysio- ja ravitsemusterapeutille tarvitaan lääkärin tai terveydenhoitajan lähete. Kaupungilta on mahdollisuus saada toimintakyvyn tai osallistumisen tueksi myös apuvälineitä. Apuvälineen tarvetta arvioidaan yhdessä fysio-, toiminta- tai puheterapeutin kanssa. Apuvälinelainaamot neuvovat apuvälineasioissa ja lainaavat välineitä lyhytaikaiseen käyttöön. Apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Suun ja hampaiden terveys Säännöllinen omaehtoinen hampaiden ja suun terveyden hoito tuottaa parhaat tulokset. Vanhempien rooli lasten suun ja hampaiden hoidossa on olennaisen tärkeää. Kaupungin hammashoitoon hakeudutaan ottamalla yhteyttä keskitettyyn ajanvaraukseen. Särkyja tapaturmatilanteissa hoito järjestetään saman päivän aikana hammaslääkäripäivystyksestä. Ensiapua tarvitsevat lapset ja nuoret hoidetaan asuinpaikkaa lähinnä olevassa hammashoitolassa ajanvarauksella. Myös kiireettömiä tai tarkastukseen tulevia potilaita palvellaan ajanvarauksella. Vastaanottokäynneistä maksetaan asiakasmaksu, joka koostuu käyntimaksusta ja toimenpidemaksuista. Yksityisen hammashoidon asiakasmaksuista Kela korvaa osan. 5
Osastojen toiminta Sosiaalinen tuki Ratkaisut jaksamisen, kasvun ja kehityksen pulmiin Turvalliset perheolot sekä lähiverkostot ovat lapsen kasvun kannalta ensisijaisen tärkeitä. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan päivähoidossa ja koulussa. Sekä perheessä että lapsen kasvussa ja kehityksessä saattaa tulla ongelmia, joiden selvittelyssä tarvitaan apua. Neuvolan perhetyöntekijät ovat perheiden tukena mahdollisissa pulmatilanteissa. Lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä koskevien kysymysten pulmatilanteissa sekä perheessä esiintyvien ristiriitojen selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi voi hakeutua perheneuvolaan tai nuorisoneuvolaan. Alle 13-vuotiaiden lasten pulmien ratkaisemisen ohella perheneuvolasta saa apua myös vanhempien keskinäisten suhteiden selvittämiseksi. Vantaalla on kolme perheneuvolaa. Nuorisoneuvola palvelee 13 19 -vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Neuvolassa voi asioida yksin tai yhdessä perheen kanssa ilman lähetettä. Jos kouluikäisen lapsen tilanne aiheuttaa perheessä huolta, koulun kautta voi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin tai koulupsykologiin. Heidän kanssaan oppilaat voivat jutella myös kahden kesken asioista, jotka painavat mieltä. Koulukuraattorin työn painopisteenä on koulussa esiin tulevien vaikeuksien havaitseminen ja varhainen puuttuminen niihin. Koulupsykologit arvioivat erityisesti oppilaan oppimisvaikeuksia, erilaisia koulunkäyntivaikeuksia ja psyykkistä tilannetta. 6
Sosiaalinen tuki Sekä kuraattorit että psykologit toimivat koulujen oppilashuoltotyöryhmissä. Lapsiperheelle voidaan järjestää lyhytaikaista kotipalvelua niissä tilanteissa, joissa perheen toimintakyky on merkittävästi alentunut esimerkiksi uupumuksen tai sairauden vuoksi. Kotipalvelun avulla pyritään ehkäisemään vakavampia ongelmia. Neuvoja perheen erotilanteessa Erotilanteessa kaupungin lastenvalvojat neuvottelevat vanhempien kanssa alaikäisten lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisiin ja elatukseen liittyvistä asioista sekä laativat ja vahvistavat näitä koskevat sopimukset. Elatusavun määrään vaikuttaa lapsen elatuksen tarve ja molempien vanhempien elatuskyky. Nopea apu kriisitilanteissa Kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa ympäri vuorokauden kuntalaisten välittömästi tarvitsemaan apuun silloin, kun joku ennakoimaton psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen tai muu äkillinen vaikea elämäntilanne vaatii ulkopuolisten auttajien apua. Työntekijät tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä. Päivystys työskentelee yhteistyössä poliisin kanssa muun muassa perheväkivaltatilanteissa ja huolehtii virka-ajan ulkopuolella kaupungin viranomaistehtävistä kuten lastensuojeluilmoitusten tutkimisesta. Päivystyksellä on onnettomuuksien ja suuronnettomuuksien varalta ympärivuorokautinen valmius. Uhreille ja heidän omaisilleen järjestetään psykososiaalista tukea. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksellä on valtakunnallinen rooli esim. suuronnettomuustilanteissa. Lastensuojelu Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään, kun on huolissaan lapsen tai perheen tilanteesta. Parempiin tuloksiin päästään, kun perhe itse ottaa riittävän ajoissa yhteyttä tarvitessaan apua ja tukea. Kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijä on erityisesti lapsen edun valvoja. Sosiaalityöntekijä selvittää avun tarpeen haastattelujen, kotikäyntien ja asiantuntijalausuntojen avulla. Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus tukea perheitä ongelmatilanteissa esimerkiksi perhetyön eri muodoin, perhe- ja laitoskuntoutuksen, läheisneuvonpidon, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan, taloudellisen tuen ja asumiseen liittyvien ratkaisujen avulla. Kaupunki järjestää myös loma- ja tukiperheitä lapsille. Vaikeutuneessa tilanteessa voi tulla kysymykseen lapsen tai perheen lyhytaikainen sijoitus lapsen läheisen perheeseen, sijaisperheeseen, perhekotiin, lastenkotiin tai muuhun laitokseen. Lapsen huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, kun muu tuki ei riitä. Lapsen huostaanotto lakkautetaan aina, kun perusteita sille ei ole enää olemassa, eli jos lapsen ja hänen perheensä voimavarat ovat kohentuneet. Virka-ajan ulkopuolella yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen. 7
Ikääntyvien palvelut Ikääntyvien palvelut Tukea kotona asumiseen Kaupunki tukee vantaalaisten ikäihmisten itsenäistä kotona asumista. Ikäihmisen palveluiden tarve ja sisältö arvioidaan yhteistyössä vanhuspalveluiden työntekijän, asiakkaan, omaisen ja tarvittaessa muun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan yhteistyönä. Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä kotona selviytymisen tueksi tarjottavia tukipalveluja. Kotihoidon työntekijät auttavat vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita selviytymään jokapäiväiseen elämään liittyvistä tehtävistä silloin, kun he eivät pärjää omassa kodissaan itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujen avulla. Kotihoidon palveluita ovat muun muassa kotona selviytymisen, itsenäisyyden ja kuntoutumisen arviointi, tukeminen ja ohjaus, omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukeminen, ravinnosta huolehtiminen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, lääkehoito ja laboratorionäytteiden ottaminen sekä erilaiset sairaanhoidolliset toimenpiteet ja seurannat. Kotihoidon palveluita järjestetään tarvittaessa kaikkina viikonpäivinä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Myös suunnitellut yökäynnit ovat mahdollisia. Ikääntyneen henkilön kotona hoitamista varten voidaan myöntää omaishoidon tukea. Tuesta päättää kotihoidon ohjaaja. 8
Ikääntyvien palvelut Ennaltaehkäisevä toiminta Seniorineuvola tarjoaa kunakin vuonna 75 vuotta täyttäville sekä yli 65-vuotialle omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointitapaamiseen. Seniorineuvolan lähtökohtana ja tavoitteena on auttaa ikääntynyttä edistämään omaa hyvinvointiaan ja terveyttään, jotta kotona asuminen onnistuisi mahdollisimman pitkään. Seniorineuvolassa toimii myös muistikoordinaattorit, jotka ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. Muistikoordinaattori antaa tietoa, tukee ja ohjaa muistisairasta, omaisia ja ammattihenkilöitä sekä auttaa ongelmatilanteiden selvittelyssä. Avoin päivätoiminta on ennalta ehkäisevää toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kaupungin itse järjestämä päivätoiminta on suunnattu ensisijaisesti muistisairaille ja omaishoidettaville, jotka eivät jaksa tai pysty osallistumaan muuhun kodin ulkopuoliseen toimintaan. Omaehtoista hyvinvointia edistävää toimintaa kaupunki tukee esimerkiksi asukaspalvelujen ja vapaa-ajan sekä aikuisopiston palvelujen avulla. Kaupunki tarjoaa tilojaan myös järjestöjen ja yhteisöjen käyttöön maksutta. Esimerkiksi vanhus- ja eläkeläisjärjestöt voivat varata kaupungintiloja käyttöönsä silloin, kun niissä ei ole kaupungin järjestämää toimintaa. Tuettu asuminen: palvelutalossa, tehostetussa asumispalvelussa ja laitoshoidossa Kun itsenäinen kotona asuminen sinne saatavien apujen turvin ei ole enää mahdollista, hakeudutaan palvelutaloon, ryhmä- tai hoitokotiin tai vanhainkotiin. Palvelutaloon hakeutumisessa neuvoo oman asuinalueen vanhuspalvelujen sosiaalityöntekijä. Kun toimintakyky on heikentynyt niin paljon, että palvelutalossa järjestetyt palvelut eivät enää riitä, palvelutarpeen arvioinnin kautta hakeudutaan tehostettuun asumispalveluun tai laitoshoitoon. Ryhmä- ja hoivakodit ovat kodinomaisia yksikköjä, joissa on ammattihenkilökunta. Sopivin asumis- tai hoitopaikka arvioidaan ikäihmisen päivittäisen toiminnan vaatiman avun, toimintakyvyn ja hoidon tarpeen yksilöllisten erityispiirteiden perusteella. Asumis- ja laitoshoitopalveluita järjestävät sekä kaupunki että yksityiset palveluiden tuottajat. Kaupungilla on ostopalvelusopimuksia useiden yksityisten palveluntuottajien kanssa. Vantaan omat vanhustenkeskukset Korsossa, Myyrmäessä ja Simonkylässä tarjoavat kodinomaista, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilan huomioivaa yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta niille ikäihmisille, jotka eivät tarvitse sairaalatasoista hoitoa. Näissä vanhustenkeskuksissa järjestetään paitsi pitkäaikaishoitoa myös vuoro- ja lomahoitoa sekä kuntouttavaa lyhytaikaishoitoa. 9
Vammaisten palvelut Vantaalla järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia. Näitä ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, avustus asunnon muutostöihin, henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen, tulkkipalvelut, avustukset erilaisiin välineisiin ja laitteisiin sekä palveluasuminen. Vammaispalvelulain mukaisista palveluista päättävät vammaispalvelun sosiaalityöntekijät. Kaupunki tukee kehitysvammaisten vantaalaisten arkea muun muassa neuvonnan, asumispalveluiden, laitoshoidon, tilapäishoidon sekä työ- ja päivätoiminnan palveluilla. Oman asuinalueen palveluohjaaja kartoittaa palvelutarpeen ja päättää palveluista. Vammaisen henkilön kotona hoitamista varten voidaan myöntää omaishoidon tukea. Henkilöt, jotka eivät pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä sairauden tai vamman johdosta, voivat hakea kaupungin järjestämää kuljetuspalveluun. Kaupunki tukee toimintakykyä myös tarjoamalla käyttöön erilaisia apuvälineitä. Kaupunki tarjoaa myös maksuttomia sairaanhoitovälineitä ja -tarvikkeita, joiden avulla tuetaan pitkäaikaisten sairauksien aiheuttamia taloudellisia kuluja. Hoitotarvikkeiden jakelun piiriin pääsemiseksi tarvitaan aina lääkärin tai sairaanhoitajan lähete. Kaupunki tukee kehitysvammaisten vantaalaisten arkea muun muassa neuvonnan, asumispalveluiden, työ- ja päivätoiminnan sekä tilapäishoidon palveluilla. Oman asuinalueen palveluohjaaja kartoittaa palvelutarpeen ja laatii tarvittaessa erityishuoltoohjelman. 10
Taloudellinen tuki Taloudellinen tuki Omaishoidon tuki Vammaisen tai ikääntyneen ihmisen kotona hoitamiseksi maksettavaan omaishoidontukeen kuuluu hoitajalle maksettava hoitopalkkio sekä palveluita, joilla turvataan hoitajalle myös vapaa-aikaa hoitotyöstä. Omaishoidontukea voidaan maksaa jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa tai lähes jatkuvaa hoitoa tarvitseville. Rahallinen tuki on hoitajalle verotettavaa ja eläketurvaan oikeuttavaa tuloa. Vapaapäivien järjestämistä varten hoitaja voi saada palvelusetelin, jolla voi hankkia hoidettavalleen sijaishoitajan kotiin tai hoitoa yksityisessä hoitopaikassa. Omaishoidontuesta laaditaan yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Tuesta päättää kotihoidon ohjaaja. Toimeentulotuki Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka ei omalla työllään, muiden huolenpidolla tai muulla tavoin saa tarpeen mukaista toimeentuloa. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi turvaksi. Tukea voidaan myöntää myös harkinnanvaraisesti tilanteissa, joissa tuella arvioidaan ehkäistävän vaikeampia pulmia. Toimeentulotukea määriteltäessä otetaan huomioon asumismenot ja ravinto- ja käyttömenot sekä perheen erityisistä olosuhteista johtuvat muut välttämättömät menot. Ravinto- ja käyttömenojen tuen suuruus lasketaan perheen koon ja lasten iän mukaan. Toimeentulotuesta päättää sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä. Sosiaalinen luototus Pienituloiset ja vähävaraiset kaupunkilaiset voivat hakea sosiaalista luottoa 200-10 000 euroa välttämättömiin hankintoihin, takuuvuokriin, muuttokustannuksiin, vuokrarästeihin, työllistymiseen liittyvänä työvälineisiin, muiden velkojen järjestelemiseen ja muiden perusteltujen menojen rahoittamiseen, kuten esimerkiksi terveydenhoitomenoihin ja pieniin asunnon muutostöihin. Sosiaalinen luotto on halpakorkoinen laina, joka edellyttää luotonmaksukykyä. Maksuvara määritellään käyttäen toimeentulotukinormia välttämättömissä elinkustannuksissa. Luottohäiriömerkintä ei estä luoton hakemista. 11
Töihin Vantaalle Vantaalla on hyviä työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tarjolla hyviä työpaikkoja alan ammattilaisille. Vantaalla kokeilemme rohkeasti uusia työ- ja toimintatapoja, ja jokainen voi työssään vaikuttaa oman työnsä ja kaupungin kehittymiseen. Vantaa on edelläkävijä kuntapalvelujen kehittämisessä. Meillä on avoin ja rento, yhdenvertaisuuteen perustuva ilmapiiri, ja esimiehen ja työyhteisön tuki omassa työssä. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto palkittiin v. 2013 julkisen sektorin parhaana käytäntönä. Saimme laatupalkinnon, josta olemme ylpeitä. Avainarvojamme ovat avoimuus, yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Monissa tehtävissä pystymme räätölöimään työnkuvia ja työaikoja työntekijöiden oman osaamisen ja omien tarpeiden pohjalta. Näin esimerkiksi lääkärien työssä. Ja totta kai, esimiehet ja työyhteisö huolehtivat, että saat työsi kannalta riittävän perehdytyksen. Myös osaamisestasi pidetään huolta: Vantaalla on tarjolla monipuolista työpaikkakoulutusta. Tule mukaan joukkoomme huolehtimaan vantaalaisten hyvinvoinnista! 12
Julkaisija Teksti Ulkoasu ja taitto Kuvat Sosiaali- ja terveystoimi Vappu Vienamo Kirsi Unhola Sakari Manninen, Pentti Honkanen, Pekka Turtiainen, Pixmac kuvatoimisto 3/2014
Sosiaali- ja terveystoimi