Kielikylpy - Språkbad: Millä eväin kielikylpyopetuksessa kasvatetaan kaksikielisyyteen? K A R I T A M Å R D - M I E T T I N E N V A A S A N Y L I O P I S T O E N O R S S I N K E V Ä T S E M I N A A R I V A A S A 2 7. 4. 2 0 1 7
Sisältö Kielikylpyohjelma Kielikylpyoppilaiden monikielisyys Kielikylpyopetus Kielikylpyopettajuus ja kielikylpyopettajien koulutus
Varhainen täydellinen (kotimaisten kielten) kielikylpy Ohjelmallinen Varhaiskasvatus 9 lk Alkaa 3-5-vuotiaana OPS 2014: vähintään 50 % opetuksesta kielikylpykielellä Rikastava ja monikielinen Enemmistökieli vähemmistökieli Varhennettu kieliohjelma Tavoitteena toiminnallinen monikielisyys Vapaavalintainen Tutkimusperustainen K1=Oppilaan äidinkieli/kotikieli/koulun opetuskieli K2 =Kielikylpykieli, toinen kieli K3, K4 =Koulussa opetettava vieras kieli Björklund & Mård-Miettinen 2011a+b; Björklund et al. 2007; Bergroth 2015
Språkprogrammet i skolor med språkbad i svenska (kartläggning 2010) Språkbadsskolorna i Finland erbjuder 7 olika främmande språk i svenskt språkbad Engelska, tyska, franska, spanska, ryska, italienska, kinesiska Språkbadseleverna i de flesta lågstadieskolorna (10 av 15) får möjlighet att läsa tre A-språk + finska (äidinkieli) (innan år 2001 möjligt i alla språkbadsskolor) Språk 2 (svenska) börjar i daghem (A-språk) Används till minst 50% som undervisningsspråk i skolan Språk 3 (obligatoriskt A-språk) Börjar i årskurs 1-2 (3 skolor) eller i årskurs 3 (13 skolor) Språk 4-Språk 5 (frivilligt A2-språk/fritt valbart B-språk) A2-språk erbjuds i årskurs 4 i 10 skolor (av 15) B-språk erbjuds i årskurserna 8-9 i 8 skolor (av 11) Björklund & Mård-Miettinen 2011b
Ett flerspråkigt upplägg i språkbad Tidigareläggning av språkprogrammet funktionella språkfärdigheter som mål Separering en person ett språk ett skolämne ett språk (läsårsvis) Integrering flerspråkiga skoldagar språkövergripande temaundervisning/helhetsundervisning språket är medel och mål i all undervisning Björklund & Mård-Miettinen 2011a
Kielikylpyohjelman tunnuspiirteitä Opetuksen tavoitteet samat kuin yksikielisessä yleisopetuksessa + erilliset kielelliset tavoitteet (kielikylpykieli, äidinkieli, eri oppiaineet) Kielen ja sisällön integrointi Aineenopetusta annetaan sekä kielikylpykielillä että koulun opetuskielellä Oppiainerajat ylittävä teemaopetus Lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen aloitetaan kielikylpykielellä Björklund, Mård-Miettinen & Turpeinen 2007; Bergroth 2015
Lukeminen äidinkielellä (suomi) Björklund & Mård-Miettinen 2011b
Entiset kielikylpyoppilaat ylioppilaskokeissa vuosina 2000-2010 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % B, A & I C L, E & M 30 % 20 % 10 % 0 % Nor- Enlanti Äidinkieli Saksa Ruotsi maali- jakauma Matema Reaali English N=163 Finnish N=35 German Swedish N=166 -tiikka MEB Math N=150 Science N=170 N=115 Björklund & Mård-Miettinen 2011; Bergroth 2015
Kielikylpyoppilaiden monikielisyys Kysely- ja haastattelututkimus 2014-2016 Vuosiluokkien 4-6 (n=182) ja 7-9 (n=203) kielikylpyoppilaat Ilmoittivat osaavansa 4-6 kieltä Kertovat osaavansa kaikkia opiskelemiaan kieliä (4-6 kieltä) Pitävät itseään monikielisinä Pitävät kielten oppimista helppona Olen [monikielinen], koska ajattelen joskus ruotsiksi poika, 8 lk [Olen] aika monikielinen, koska osaan suomea, ruotsia, englantia ja vähän saksaa tyttö, 8 lk Björklund & Mård-Miettinen 2011; Björklund, Pakarinen & Mård-Miettinen 2015
Minä oppimassa kieliä Eetu (6 v.) : siin oon mä siin on aurinko ja sitte mä pidän jalkoja vedessä [ ] siinä mä mietin niitä kielen sanoja Mård-Miettinen, Kuusela & Kangasvieri 2014
Kielikylpyoppilaiden monikielinen arki (kielipuu) Ada, 5 lk Mun teatteriharrastus joka on ruotsiksi niin siellä mä puhun ruotsia ja kotona mä en niin paljon puhu sitä ruotsia versus sitten koulussa Mä ja yks mun kaveri puhutaan vähän sillee suomee ja sitten enkkuu [välitunnilla] [Luen kirjoja ja lehtiä] kaikilla kielillä millä mä osaan koska mul tulee just täl hetkel saksankielinen Aku Ankka ja mul tuli yhes vaiheessa ruotsinkielinen Bamse ja sitten tota mä oon lukenut yhen pätkän englanniksi ja sit mul tuli vielä pienenpänä suomenkielinen joku lehti Björklund & Mård-Miettinen 2017 (julkaisematon)
Kielikylpyoppilaiden monikielinen arki Meillä on pöytälätkäpeli kotona niin me pelattiin sitä mun pikkuveljen kanssa ja sitten me päätettiin että meiän pitää puhua aina sitä kieltä minkä maalaisii nuo tyypit on toinen puhu sit ruotsii ja toinen puhu suomee Mea, 5 lk Nyt on Youtube sielt mä katon videoita ja vlogeja sun muita eri kielillä suomeks, ruotsiks ja sit yhtä vloggaajaa mä tilaan mikä on norjaks Siru, 8 lk Katon teeveetä koulun jälkeen se on englanniks ja jos mä katon jotain englanniks niin mun ei yleensä hirveesti tartte kattoo niitä tekstityksiä Rickard, 5 lk Björklund & Mård-Miettinen 2017 (julkaisematon)
Iltasanomat 1992
Kielikylpyopetus Kielikylvyssä oppilas omaksuu oppiaineiden sisältöjä toisella kielellään osoittaa osaamistaan toisella kielellään kehittää toisen kielen taitojaan eri aineiden opetuksen kautta (yleinen kielitaito ja oppiainekohtainen kieli) Leder till krav på kognitivt utmanande och språkutvecklande (ämnes)undervisning Björklund, Mård-Miettinen & Turpeinen 2007; Bergroth 2015
Kielikylpyopettajuus Kielikylpyopetus asettaa tiettyjä vaatimuksia oppilaille ja opettajille, mutta se vaatii vain tavalliset oppilaat ja opettajat. (Arnau 1994) Immersion Teaching Demands a Uniquely Specialized Skill Set (Carla 2014) Appropriate licensure High-level of bilingual proficiency and biliteracy Knowledge about immersion education, second language and literacy acquisition Ability to integrate and balance language and content learning agendas Ability to teach linguistically and culturally diverse learners and create equitable, collaborative discourse environments
Kielikylpyopettajien perus- ja täydennyskoulutus Täydennyskoulutusta 1980-luvulta lähtien (kursseja, seminaareja, koulutuskokonaisuuksia, tilauskoulutusta) (Vaasan yliopisto) Perustutkintokoulutusta 1998-2009: Vaasan yliopisto & Oulun yliopisto, n. 60 valmistunutta kielikylpyopettajaa 2011-2016: Vaasan yliopisto: Ruotsin kielen ja monikielisyyden maisteriohjelman (MAISS) Mahdollisuus pätevöityä kielikylpyä varten (ruotsin kieli + monikielisyysopinnot) Ei anna opettajan kelpoisuutta 2014-2016: Vaasan yliopisto & Åbo Akademi, Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (KIKY), luokanopettajakoulutus 2017-: Åbo Akademi & Jyväskylä yliopisto, Kielikylvyn lastentarhanopettajakoulutus 2018-: Jyväskylän yliopisto & Åbo Akademi, Kielikylvyn luokanopettajakoulutus
Utbildningsprogrammet för språkbadsundervisning Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (KIKY) Kandidatexamen 180 sp Magisterexamen 120 sp 17 Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yleis-, viestintä- ja kieliopinnot 15 sp Huvudämne: svenska med inriktningsalternativet flerspråkighet 165 sp Pedagogiska studier för lärare 60 sp Inkl. 4 praktiker i språkbadsklasser Studier i grundskolans ämnen och ämneshelheter 60 sp Luokanopettaja Kielikylpyopettaja Ruotsin kielen aineenopettaja Hyödynnetään molempien yliopistojen vahvuuksia
Eväitä kielikylpyopetukseen High-level of bilingual proficiency and biliteracy Ruotsin kielen opinnot + ruotsinkieliset monikielisyyden ja kasvatustieteen opinnot + opiskelupaikan kielellinen ympäristö: Kielitaito ja kulttuurintuntemus
Eväitä kielikylpyopetukseen Knowledge about immersion education, second language and literacy acquisition Ability to integrate and balance language and content learning agendas Ability to teach linguistically and culturally diverse learners and create equitable, collaborative discourse environments Monikielisyysopinnot osana pääainetta: useita kursseja kielikylpyopetuksesta, kaksikielisyydestä, toisen kielen oppimisesta, genrepedagogiikasta, kielen ja sisällön integroinnista Kaikissa opinnoissa kielikylpyaiheisia oppimistehtäviä Opetusharjoittelut kielikylpyluokissa Kielikylpy- ja monikielisyysaiheiset opinnäytetyöt
Kielikylpyopettajuuden kehittyminen Opettajaopiskelijoiden harjoitteluraportit: opiskelijoista on luontevaa suunnitella ja toteuttaa kieltä ja sisältöä integroivaa teemaopetusta opiskelijat ymmärtävät opettavansa toisen kielen oppijoita ja ovat sisäistäneet käsitteiden avaamisen tärkeyden opiskelijat suunnittelevat opetustaan siten, että kielikylpyoppilaat saavat käyttää kielikylpykieltä monipuolisesti kielellisten tavoitteiden kohdentaminen teeman keskeisiin käsitteisiin, genreihin ja kielen funktioihin on luontevampaa kuin kielen rakenteeseen liittyvien tavoitteiden integroiminen teemaan Mård-Miettinen & Björklund 2017 (julkaisematon) Matematik: Både jag och handledaren märkte att själva ordet uppställning ännu är lite svårt för eleverna att förstå. Därför kommer jag att ännu grundligare repetera uppställning och några andra begrepp både innehållsmässigt och språkmässigt när jag har min andra lektion imorgon. Jag upplevde att det var svårt att få komparerande adjektiv och prepositioner med på ett naturligt och funktionellt sätt [i ett tema om Asiens stater]. Språkliga målen för sekvensen var att eleverna skulle använda svenska (tala, skriva, läsa, lyssna), producera en svenskspråkig framställning i grupp och adjektiv och prepositioner.
Kiitos! Tack!
Lähteet/Källor Arnau, J. 1994. Ovatko varhaiset kielikylpyohjelmat toisenlaisia ohjelmia? Teoksessa Kielikylpy: Kahden kielen kautta monikielisyyteen, 13 32. Toim. Ch. Laurén. Vaasan yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Bergroth, M. 2015. Kotimaisten kielten kielikylpy. Vaasan yliopiston julkaisuja, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-617-3.pdf Björklund, S. & K. Mård-Miettinen. 2011a. lntegrating Multiple Languages in lmmersion: Swedish lmmersion in Finland. In lmmersion Education. Practices, Policies, Possibilities, 13-35. Toim.. D. J. Tedick, D. Christian & T. W. Fortune. Multilingual Matters Ltd. Björklund, S. & K. Mård-Miettinen. 2011b. Kielikylpylasten ja nuorten monikielinen toimijuus. Teoksessa Lapset ja nuoret yhteiskunnan toimijoina. Toim. N. Mäntylä. Vaasan yliopiston julkaisuja, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-379-0.pdf Björklund, S., S. Pakarinen & K. Mård-Miettinen. 2015. Är jag flerspråkig? Språkbadselevers uppfattning om sin flerspråkighet. Teoksessa Kieli koulutuksen resurssina: vieraalla ja toiselle kielellä oppimisen ja opetuksen näkökulmia, 153-167. Toim. Kalliokoski, Mård-Miettinen & Nikula. AFinLA-e. Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2015/n:o 8, http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla/article/view/53777/16874 Björklund, S., K. Mård-Miettinen & H. Turpeinen. 2007. Kielikylpykirja språkbadsboken. Vaasan yliopisto: Levón-instituutti, http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-200-7.pdf CARLA, The Center for Advanced Research on Language Acquisition. 2014. Immersion Teaching Demands a Uniquely Specialized Skill Set. http://www.carla.umn.edu/immersion/main/topic1.html Kansalliskielistrategia. 2012., http://oikeusministerio.fi/en/index/basicprovisions/ Perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielistrategia.html Lyster, R. 2007. Learning and teaching languages through content: A counterbalanced approach. Philadelphia: Benjamins. Met, M. 1998. Curriculum decision-making in content-based language teaching. Teoksessa Beyond bilingualism. Multilingualism and multilingual education, 35-63. Toim. J. Cenoz & F. Genesee. Clevedon: Multilingual Matters Ltd. Mård-Miettinen, K., E. Kuusela & T. Kangasvieri. 2014. Esikoululaisten käsityksiä kielten oppimisesta. Kasvatus 45 (4), 320 332