SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU"

Transkriptio

1 Sanna-Liisa Koski Kielten opetuksen koordinaattori Aila Markus Opintoasianpäällikkö SUOMEN JA RUOTSIN KIELEN TAIDON OSOITTAMINEN JA KYPSYYSNÄYTTEET AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISSA SEKÄ KIELTEN HYVÄKSILUKU 1. KYPSYYSNÄYTE JA TOINEN KOTIMAINEN KIELI Kypsyysnäytteen kielen ja toisen kotimaisen kielen määrittelee opiskelijan koulusivistyskieli. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on eri kuin koulutusohjelman kieli, ARENEn kielityötyhmän laatimien suositusten ( ) mukaisesti ehdotamme seuraavaa menettelyä: Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi mutta opiskelee suomenkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi. Toinen kotimainen kieli on suomi. Suomen kielen taidon osoittamiseksi ja toteamiseksi ARENEn työryhmä suosittaa näyttökoetta, jonka sisällön ammattikorkeakoulu voi määritellä itse. Ehdotamme seuraavia tapoja: 1) Suomen kielellä kirjoitettu opinnäytetyö ja sen suomenkielinen suullinen esittely riittävät suomen kielen taidon osoitukseksi. Viestinnän opettajan tulee olla läsnä opinnäytetyön suullisessa esittelytilaisuudessa. Viestinnän opettaja myös joko kirjaa Winhaan tai toimittaa opintotoimistoon suomen suullisen ja kirjallisen taidon arvosanat todistuslauseketta varten, tai 2) Opiskelija voi suorittaa suomen näyttökokeen/suomen opintojakson JOO-opintoina Yrkeshögskolan Noviassa vastaavassa yksikössä (tekniikka /sote-ala). Liiketalouden/matkailun/tietojenkäsittelyn opiskelija voi suorittaa suomen näyttökokeen, johon kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osuus, liiketalouden/matkailun/tietojenkäsittelyn finskan opettajalle.

2 Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi mutta opiskelee ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi. Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Ruotsin kielen taidon osoittamiseksi ja toteamiseksi: 1) Ruotsin kielellä kirjoitettu opinnäytetyö ja sen ruotsinkielinen suullinen esittely riittävät ruotsin kielen taidon osoitukseksi. Viestinnän (ruotsi)/ruotsin opettajan tulee olla läsnä opinnäytetyön suullisessa esittelytilaisuudessa. Viestinnän/ruotsin opettaja myös joko kirjaa Winhaan tai toimittaa opintotoimistoon ruotsin suullisen ja kirjallisen taidon arvosanat todistuslauseketta varten, tai 2) Opiskelija suorittaa ruotsin näyttökokeen, johon kuuluu sekä kirjallinen että suullinen osuus, liiketalouden/matkailun/tietojen käsittelyn ruotsin opettajalle. Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi/ruotsi, mutta opiskelee englanninkielisessä koulutusohjelmassa: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään. Toisen kotimaisen kielen taidon toteamiseksi opiskelija joko suorittaa toisen kotimaisen kielen opintojakson tai näyttökokeen, tarvittaessa JOO-opintoina Yrkeshögskolan Noviassa (ks yllä). Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on muu kuin suomi/ruotsi, mutta opiskelee suomen/ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa:

3 Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koulutusohjelman kielellä, ja todistuslausekkeeseen tulee maininta muulla kielellä saadusta koulusivistyksestä. Yleistä on että näiden opiskelijoiden kohdalla toisesta kotimaisesta kielestä saadaan vapautus puuttuvien/ riittämättömien pohjatietojen perusteella, jolloin säädettyä toisen kotimaisen kielen taidon vaatimusta ei voida soveltaa. Vapautus kirjataan Winhaan toimialajohtajan päätöksen mukaisesti. Opiskelijahallinto, Vapautus. Opinnon laajuudeksi tulee 0 op. Oletuksena on, että opiskelija suorittaa vastaavan laajuuden jotain muita kieliopintoja. Esimerkkejä kielilausekkeista jos koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi (kielilauseke viedään Winhaan: Opiskelija, Valmistuminen välilehti, Todistuksen lisätiedot kenttä): Opiskelija on saanut koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa. Saanut vapautuksen ruotsista, suomenkielinen koulutusohjelma ja kypsyysnäyte. Opiskelija on suorittanut tutkinnon sekä opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Hän on suorittanut aiemman koulusivistyksensä ulkomailla muulla kielellä kuin suomen tai ruotsin kielellä. Täten opiskelija on vapautettu asetuksen 352/2003, 8, 1. mukaisesta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta. Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisissa vieraissa kielissä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (352/2003, 8 ). The student has completed the degree and the maturity test included in the thesis in Finnish. The student's school education was completed abroad in a language other than Finnish or Swedish. The student has thus been exempted from the requirements on Swedish stipulated by Decree 352/2003, 8, 1. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ).

4 Opiskelija on saanut koulusivistyksensä muualla kuin Suomessa. Ruotsinkielinen koulutusohjelma. Den studerande har uppnått i utbildningsprogrammets obligatoriska främmande språk sådana muntliga färdigheter, som behövs för att kunna verka och utveckla sig vidare i yrkeslivet (352/2003, 8 ). Den studerande har fått sin skolbildning på ett annat språk än finska eller svenska, avlagt yrkeshögskoleexamen på svenska språket, avlagt mognadsprovet som ingår i examensarbetet på svenska samt visat prov på nöjaktiga muntliga och skriftliga kunskaper i finska, som enligt lagen (424/2003, 6 ) krävs av offentligt anställda som verkar vid tvåspråkiga myndigheter. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ). The student has received her school education in other language than Finnish or Swedish, completed the Polytechnic degree programme in the Swedish language, completed the maturity test included in the thesis in the Swedish language and acquired the oral and written language skills in Finnish required of state officials functioning in a position requiring a higher education in a bilingual office according to the Act (424/2003, 6 ) with a grade of satisfactory. Opiskelija on suorittanut suomalaisen lukiotutkinnon, mutta käynyt kouluaan aikaisemmin ulkomailla, ruotsin pohjatiedot ovat heikot. Toimialajohtaja on vapauttanut opiskelijan ruotsin opinnoista, ja tilalla hän on suorittanut vastaavat op-määrän muuta kieltä. Koulutusohjelman kieli on suomi. Opiskelija on suorittanut tutkinnon sekä opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Hän on suorittanut aiemman koulusivistyksensä osittain suomen ja osittain muulla kielellä. Opiskelija on vapautettu asetuksen 352/2003, 8, 1. mukaisesta ruotsin kielen taidon vaatimuksesta puuttuvan ruotsin kielen taidon vuoksi. Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisissa vieraissa kielissä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (352/2003, 8 ).

5 The student has completed the degree and the maturity test included in the thesis in Finnish. The student's school education was completed abroad in a language other than Finnish or Swedish. The student has been exempted from the requirements on Swedish stipulated by Decree 352/2003, 8, 1 due to the lack of skills in Swedish. The student has gained such oral and written skills in the obligatory languages required by the degree programme that are necessary for practising the profession and for further professional development (Decree 352/2003, 8 ). 2. KIELTEN HYVÄKSILUKU Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot luetaan hyväksi sellaisenaan. Mikäli opiskelija on suorittanut saman laajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan. Kaupallisen alan kieliopintoja ei siis lueta hyväksi tekniikan alalla (tai päinvastoin) sellaisinaan, vaan alakohtainen kielitaito tulee täydentää. Kielten hyväksilukuanomuksissa ruotsin/finskan kielen osalta tulisi tarkkaan katsoa, onko edellisessä oppilaitoksessa annettu ruotsista /finskasta myös suullisen kielitaidon arvosana. Mikäli suullisen kielitaidon arvosanaa ei ole, opiskelijan tulee antaa suullisen kielitaidon näyttö. Opiskelija ohjataan tällöin ruotsin/finskan opettajalle, joka sopii opiskelijan kanssa tarvittavien näyttöjen antamisesta. Opettaja voi joko lisätä opiskelijan jollkein olemassa olevalle toteutukselle Winhassa ja antaa kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvioinnin suoraan Winhaan tai toimittaa arvosanat opintotoimistoon. Kielten hyväksilukuanomukset lähetettäväksi myös vastaavan kielen opettajalle kommentoitavaksi, varsinkin jos kieliopinnot eivät ole saman laajuiset tai samalta ammattialalta. Tällöin opettaja ja opiskelija voivat sopia opintojen täydentämisestä. Toisen kotimaisen kielen kielitaidon merkitseminen Winhaan, kun suoritukset on hyväksi luettu ja opiskelijalla on arvioinnit kirjallisesta ja suullisesta osaamisesta. Varsinainen kielen opintojakso, joka kerryttää opintopisteet kirjataan muualla suoritettuna (M). Opintotoimiston tulee saada opintosuoritusote lähtökorkeakoulusta (tarvittaessa opintotoimisto voi sen tilatakin), jossa on kirjattuna

6 virkamieskielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Nämä arvosanat talletetaan Winhaan. Todistusmerkinnät tulevat kuten Vamkissa arvioinnin saaneillekin. Vastaavasti jos Vamkista eroavalla opiskelijalla on arvioitu virkamieskielen suullinen ja kirjallinen osaaminen. Hänen arvosanansa voidaan tulostaa opintosuoritusotteelle. (Hopsin sisältö, kaksoisklikataan esim. opintoa Kirjallinen virkamiesruotsi. Ikkuna Hops:n opinto avautuu, valinnat kohtiin Opinto tulostetaan, Laajuus tulostetaan, Tallennus.) Toisen kotimaisen kielen kielitaidon merkitseminen kun opiskelijan toisen kotimaisen kielen suoritukset on hyväksi luettu ja opiskelijalla ei ole kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvosanoja toisesta kotimaisesta virkamieskielestä lähtökoulusta: Varsinainen kielen opintojakso, joka kerryttää opintopisteet kirjataan muualla suoritettuna (M). Ruotsin/finskan opettaja joko lisää opiskelijan jollekin olemassa olevalle toteutukselle Winhassa ja antaa kirjallisen ja suullisen kielitaidon arvioinnin suoraan Winhaan tai toimittaa arvosanat opintotoimistoon, jolloi opintoshiteeri tallettaa arvosanat opiskelijan tietoihin. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijan kielitaitolauseke: Opiskelija on osoittanut ammattikorkeakouluista annetun asetuksen (352/2003, 8 1 mom.) mukaista ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 1 mom.) mukaista kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kielen taitoa seuraavasti: <kotim2kieli> suullinen taito <kotim2arv_su> ja kirjallinen taito <kotim2arv_ki>.

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015

OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 OHJEITA / ANVISNINGAR 18.5.2015 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA

SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA 12.12.2006 SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n asettama kieltenopetuksen kehittämisryhmä on tuottanut oheiset suositukset.

Lisätiedot

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011 KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011 Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 4.9.2019 Yleistä kieliopinnoista Suomen kieli ja viestintä Sisällys Toinen kotimainen kieli Englanti Muut vieraat

Lisätiedot

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT

ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT 1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen

Lisätiedot

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Helsingin yliopisto Oodi Sivu 1/6 Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia 1. Opiskelija on suorittanut HY:ssa monta matematiikan kurssia pääaineessaan ja on siirtynyt uuteen koulutusohjelmaan, jossa

Lisätiedot

Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016

Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016 Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2016 Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2016

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2016 KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2016 Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013

OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 OHJEITA / ANVISNINGAR 16.08.2013 Ulkomaiset tutkinnot Kaikista ulkomailla suoritetuista korkeakoulututkinnoista on voitava esittää Opetushallituksen antama rinnastustodistus (www.oph.fi Koulutus ja tutkinnot

Lisätiedot

Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET

Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista toimintatavoista 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö 3. Tutkintojen ja osaamisen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden

Lisätiedot

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT)

AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 1 AIKAISEMMIN TAI OPINTOJEN AIKANA MUUALLA HAN- KITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMI- NEN (AHOT) 22.11.2013 Työryhmä: Backman Maj-Lis Gröndahl Timo Laakkonen Raijaliisa, pj Markus Aila Nurmi Regina

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot Marja Vettenranta 29.8.2018 Kandidaatin tutkinnon viestintäja kieliopinnot 15 op I Äidinkieli 5 op: suomi: KSUO6000 Akateemiset

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 16.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset ja määräykset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin

Lisätiedot

OPISKELIJAN EAHOT-OHJE

OPISKELIJAN EAHOT-OHJE OPISKELIJAN EAHOT-OHJE SISÄLLYS 1 AHOT-PROSESSI... 1 2 LUO UUSI HAKEMUS... 2 3 AIEMPIEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKU... 2 4 TYÖKOKEMUKSEN AHOTOINTI... 3 5 VAPAUTUS KIELIOPINNOISTA... 4 6 MUUN OSAAMISEN OSOITTAMINEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

OPISKELIJAN EAHOT-OHJE

OPISKELIJAN EAHOT-OHJE OPISKELIJAN EAHOT-OHJE SISÄLLYS 1. AHOT-PROSESSI... 1 2. LUO UUSI HAKEMUS... 2 3. AIEMPIEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKU... 2 4. TYÖKOKEMUKSEN AHOTOINTI... 3 5. VAPAUTUS KIELIOPINNOISTA... 4 6. MUUN OSAAMISEN

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Kielen opintopolut/ Language study paths

Kielen opintopolut/ Language study paths 1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS

Lisätiedot

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu 2011 Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle. joka ei ole suorittanut tutkintoon kuuluvia

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015

VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 VALTAKUNNALLINEN VALINTAPERUSTESUOSITUS 2015 1 / 6 Yleisosio Valtakunnallisen valintaperustesuosituksen yleisosio löytyy täältä (linkki). Alakohtainen suositus: tekniikan ammattikorkeakoulututkinnot (päivätoteutukset)

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

General studies: Art and theory studies and language studies

General studies: Art and theory studies and language studies General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN POLAMKISSA. Menettelyohje

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN POLAMKISSA. Menettelyohje OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN POLAMKISSA Menettelyohje Voimassa 1.8.2016 alkaen Päivitys 23.4.2017 SISÄLLYS 1 HYVÄKSILUKEMISEN PROSESSIKUVAUS... 3 2 OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMINEN...

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa

Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Diploma Supplement A. Tutkintokieli B. Ison pyörän mukaan valmistuvat, joilla ei ole pääainetta

Diploma Supplement A. Tutkintokieli B. Ison pyörän mukaan valmistuvat, joilla ei ole pääainetta Diploma Supplement A. Tutkintokieli B. Ison pyörän mukaan valmistuvat, joilla ei ole pääainetta A. Tutkintokieli Kun opiskelijan tutkinto on rekisteröity Oodiin, tutkintokieli näkyy tutkintotodistuksen

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Kavaku 40, todistukset/intygen

Kavaku 40, todistukset/intygen Kavaku 40, todistukset/intygen Tutkinnot Kavakulle (määräaikaisen avustajan virkasuhteeseen) voidaan hyväksyä vain hakija, jolla on ylempi korkeakoulututkinto. Hakuajan päättymiseen mennessä on toimitettava

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä. 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset?

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä. 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 Nämä määräykset astuvat voimaan 1.8.2015. Määräykset on vahvistettu

Lisätiedot

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi

Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,

Lisätiedot

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ Valitse Opintojen rekisteröinti -valikosta komento. Ikkuna aukeaa. Voit valita Näytettävät opinnot - osiosta, mitkä opiskelijan suorituksista näkyvät aktiivisina

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA

OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA 1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN AIKUISLUKIOISSA Aikuislukioiden tulee kehittää järjestelmä, jolla aiemmin hankittu ja muualla osoitettu koulutus ja osaaminen voidaan tunnistaa. Erityistä huomiota

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat ja asiantuntijaryhmä

Yhteiset tutkinnon osat ja asiantuntijaryhmä Yhteiset tutkinnon osat ja asiantuntijaryhmä 15.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Yhteiset tutkinnon osat laadun varmistaminen Työelämätoimikuntien tehtävänä on huolehtia ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla

Lisätiedot

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin OPISKELIJAVALINNAN Y LEISPERIAATTEET (YHTEISHAKU KEVÄT 20 16) Hakukelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin Hakukelpoisuudesta ammattikorkeakouluihin on säädetty ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Voit hakea

Lisätiedot

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa

Lisätiedot

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009

YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 YLEMPÄÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 2009 Täytä hakulomake kuulakärkikynällä TEKSTATEN ISOILLA kirjaimilla. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi,

Lisätiedot

Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma

Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma Maisteriohjelma KEY antaa sinulle vahvat kielelliset ja kulttuuriset taidot, joita tarvitset monikulttuurisessa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN

KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN KORU KORKEAKOULUJEN RUOTSIN KIELEN SUORITUSTEN YHTEISMITALLISUUDEN KEHITTÄMINEN Taina Juurakko-Paavola Amk-kieltenopettajien neuvottelupäivät Hämeen amk Kotka 8.10.2004 taina.juurakko@hamk.fi Hankkeen

Lisätiedot

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 LIITE 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 1. HAKUEDELLYTYKSET Yleisenä edellytyksenä erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakemiselle on, että hakija

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ

HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ 1 HYVÄKSILUKEMISEN TEKEMINEN ILMAN ENNAKKOPÄÄTÖSTÄ Valitse Opintojen rekisteröinti -valikosta komento Hyväksilukeminen. Voit valita Näytettävät opinnot -osiosta, mitkä opiskelijan suorituksista näkyvät

Lisätiedot

Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Kielikeskusten johtajien neuvosto Antti Hildén, Tampereen yliopisto 30.1.2009

Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Kielikeskusten johtajien neuvosto Antti Hildén, Tampereen yliopisto 30.1.2009 Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle Kielikeskusten johtajien neuvosto Antti Hildén, Tampereen yliopisto 30.1.2009 YLIOPISTO OPISKELIJOIDEN RUOTSIN KIELEN TAITOTASO Tämän selvityksen tarkoituksena

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT AMMATTIKORKEAKOULUJEN TODISTUSVALINNASSA KÄYTETTÄVÄT PISTEYTYSMALLIT Todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl

Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy Arkkitehtuurin laitos /wl Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Syksy 2017 Arkkitehtuurin laitos 8.9.2017 /wl Yleistä 1/2 Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää:

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta

Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan kelpoisuudesta Lastentarhanopettajan opintosuunnasta valmistunut kasvatustieteen kandidaatti on pätevä lastentarhanopettaja Myös esikoulun osalta Esi- ja alkuopetuksen sivuaine ei

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING)

OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) OPISKELIJAVALINTA ENGLANNINKIELISEEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEEN KEVÄÄN 2015 YHTEISHAUSSA (MECHANICAL ENGINEERING) Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan valintakokeeseen. Valintakokeesta on saatava

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

YRITYSJURIDIIKAN ERIKOISTUMISALUE

YRITYSJURIDIIKAN ERIKOISTUMISALUE Esimerkkilukujärjestys Yritysjuridiikka 2019-2020 YRITYSJURIDIIKAN ERIKOISTUMISALUE Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuonna. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Näkökulmia Diploma Supplementiin /Päivi Aho

Näkökulmia Diploma Supplementiin /Päivi Aho Näkökulmia Diploma Supplementiin 28.08.2018/Päivi Aho Uudistuva DS mitäh!? mitä nyt jo tietojärjestelmässä olevia opiskelijan osaamista kuvaavia tietoja voitaisiin tuoda DS:ään? miten nykyisiä tietojärjestelmiä

Lisätiedot

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk AHOT KORKEAKOULUISSA Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke 12.12.2013 Sisko Mällinen, Tamk Hankkeen perustiedot Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa - hankkeelle Päätoteuttajana

Lisätiedot