Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa.

Vuosiraportti 2012

2 Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa. Aikuisten päihteidenkäytöstä lasten näkökulmasta kertova video on nähty myös perinteisillä tv-kanavilla.

Sisällys A-klinikkasäätiö 2012 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 A-klinikkasäätiö 8 Organisaatio 9 Asiakkaat 16 Palvelut 19 Toimintayksikköjen kuvaukset 20 Espoon A-klinikkatoimi 22 Espoon nuorisoasema 24 Helsingin nuorisoasema 25 Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki 26 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 28 Itä-Suomen palvelualue 30 Järvenpään sosiaalisairaala 33 Kettutien erityispoliklinikka 35 Lahden A-klinikkatoimi 37 Länsi-Suomen palvelualue 39 Pirkanmaan palvelualue 41 Kehittäminen, tutkimus ja osaamisen vahvistaminen 43 Viestintä 45 Tilastotaulukot 2012 48 Toimintakertomus 54 Tilinpäätös 62 3

A-klinikkasäätiö 2012 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2012 (suluissa tiedot vuodelta 2011) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä 2012 4 Alueyksiköt 37,3 (36,7) 633 (637) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6,5 (4,7) 94 (90) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,4) 33 (34) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,0 (1,1) 11 (14) Palvelusäätiö 1,1 (1,0) 11 (13) Yhteensä 48,1 (45,9) 782 (788) A-klinikkasäätiö

A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2012 Avohoitopalvelut: 21 800 asiakasta 256 400 asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): 5 800 asiakasta 88 900 hoitovuorokautta Asumispalvelut: 171 asiakasta (palveluasuminen) 211 asiakasta (tukiasuminen) PALVELUALUEET JA TOIMIPAIKAT 2012 Espoon A-klinikkatoimi Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien erityispoliklinikka (Helsinki) Lahden A-klinikkatoimi Itä-Suomen palvelualue (1.9.2011 lähtien) Kouvolan A-klinikkatoimi Kymen A-klinikkatoimi Mikkelin A-klinikka Länsi-Suomen palvelualue (1.1.2011 lähtien) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Salon A-klinikkatoimi Turun A-klinikkatoimi Pirkanmaan palvelualue (1.1.2012 lähtien) Sastamalan päihdeklinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi 5

Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi, jolloin A-klinikkasäätiön uutta strategiaa vuosille 2012 2015 ryhdyttiin toteuttamaan. Strategian on tarkoitus toimia suuntaviittana toimille, joiden avulla säätiön taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset voidaan turvata. Strategian nimi Kumppanuuksia syventämässä kertoo, että tärkeänä nähdään uusien yhteistyömuotojen kehittäminen kuntien, järjestöjen ja alan muiden toimijoiden kanssa. Tämä pitää sisällään myös uudenlaisten, väestövastuuseen perustuvien sopimusmallien tarjoamisen kunnille. Toinen tärkeä kehittämiskohde ovat sähköiset palvelut, joissa haasteena on muun muassa niiden yhdistäminen kasvokkaisiin palveluihin. Kaiken kaikkiaan tärkeää on kehittää ehkäisevää päihdetyötä, asiantuntijapalveluita sekä hoito- ja kuntoutustyötä kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää sitä, että säätiön organisaatio on sellainen, että se pystyy noihin haasteisiin vastaamaan. Säätiön hallituksen tehtävänä on katsoa strategian toteutuksen perään. Startti on ollut hyvä. Säätiön oma palvelurakenneuudistus vietiin loppuun, kun Pirkanmaan palvelualue aloitti 1.1.2012 ja Uudenmaan ja Hämeen palvelualueet saatiin valmiiksi aloittamaan toimintansa 1.1.2013. Väestövastuuseen perustuvia uusia sopimusmalleja käynnistettiin kahdeksan kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Näin päästään vähitellen arvioimaan niiden toimivuutta myös käytännössä. Palvelujen kilpailutuksissa säätiö pärjäsi vähintäänkin kohtuullisesti. Tyytyväisyydellä voi panna merkille, että vuoden 2012 taloudellinen tulos oli positiivinen. Kehitys sellaisissakin yksiköissä, jotka viime vuosina ovat toistuvasti olleet huolenaiheina, oli kääntynyt oleellisesti parempaan suuntaan. Myös Järvenpään historiallisesti ainutlaatuisen sosiaalisairaalan tulevaisuus näyttää nyt hyvältä. Säätiön toimintaympäristö on kuitenkin tänä päivänä jatkuvassa murroksessa. Suurten valtakunnallisten reformien erityisesti kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenneuudistuksen eteenpäin viennin epäonnistuminen ruokkii epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta. Taloustilanne ja huoltosuhteen kehitys pitävät kuntatalouden tiukoissa raameissa, joiden puitteissa kunnat saattavat olla aikaisempaakin herkempiä hakemaan nykyistä halvempia tapoja päihdehoitopalvelujen järjestämiseen. Mukautumiskyky ja strateginen ketteryys ovat ominaisuuksia, joita organisaatiolta liikkeenjohdon konsulttien mukaan tällaisessa tilanteessa odotetaan. Säätiön kannalta iso periaatteellinen ongelma on se, että kovenevassa kilpailussa pitäisi menestyä laadusta tinkimättä. Tähän velvoittavat säätiön arvot, ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Toisaalta, jos tarkastellaan yksittäisten ihmisten kulutusvalintoja, niin laadulla on edelleenkin keskeinen merkitys. Näin toivoisi kunnallisista hankinnoista päättävienkin ajattelevan: investointi laatuun pienentää riskiä sille, että rahat tulevat hukkaan heitetyiksi. Alkoholin kokonaiskulutuksessa on todettavissa hienoista laskua viime aikoina, mutta se saattaa johtua enemmänkin taloudellisen taantuman vaikutuksista kuin juomishimon taittumisesta. Toisaalta taantuma saattaa vaikeuttaa suurkuluttajien elinehtoja ja tehdä heidän hoidostaan ja kuntoutuksestaan entistäkin haasteellisempaa. Tämä on ristiriidassa vuoden 2011 Päihdetapauslaskennan osoittaman trendin kanssa, jonka mukaan päihdehuollon erityispalvelujen ja käyttö on vähentynyt ja pitkäkestoiseen laitoskuntoutukseen pääsy vaikeutunut. Samaan aikaan kannabiksen käyttö lisääntyy ja erilaisia muuntohuumeita tulvii markkinoille. Alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö saattaa olla aikaisempaa yleisempää. Tutkimusten mukaan huomattava osa 25 34-vuotiaista nuorista aikuisista miehistä käyttää päihteitä riskialttiilla tavalla. Valmisteilla olevasta alkoholilain kokonaisuudistuksesta johtuen alkoholipoliittinen keskustelu on jo jonkin aikaa käynyt kuumana. Teollisuus pyrkii helpottamaan alkoholin saatavuutta ja on aggressiivisesti ajanut tähän liittyviä tavoitteitaan julkisuudessa. Samaan aikaan esitys alkoholimarkkinoinnin rajoittamisesta ei ole edennyt hallituksessa, vaikka kasvava tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että sillä olisi merkittävä vaikutus nuorten alkoholin kulutukseen ja siihen liittyviin malleihin ja mielikuviin. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa säätiö on aktiivisesti osallistunut näistä asioista käytyyn julkiseen keskusteluun. Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja 6

Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa ja tavoitteissa korostuivat yhtäältä strategian toteutumisen tukeminen, toisaalta A-klinikkasäätiön koko organisaation päätöksenteon kehittäminen. A-klinikkasäätiön hallitus paneutui strategian toteutumisen arviointiin kesäseminaarissaan kahden päivän ajan. Samalla käynnistettiin työ säätiön johto- ja taloussääntöjen uudistamiseksi, mikä saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. A-klinikkasäätiön kaikkien esimiesten vastuualueet ovat laajentuneet ja työ on muuttunut aiempaa vaativammaksi organisaation ajanmukaistamisen myötä. Tästä syystä käynnistettiin kaikille esimiehille suunnattu johtamisen erityisammattitutkintoon tähtäävä koulutus, johon ilmoittautui kaikkiaan 55 esimiesasemassa toimivaa säätiöläistä. Tarpeelliseksi osoittautuneen prosessin tavoitteena on esimiesten valmiuksien lisääminen ja koko A-klinikkasäätiön yhteisen johtamiskulttuurin kehittäminen. Järjestötyössä tavoitteeksi asetettiin yhteistoiminnan laajentaminen ja syventäminen muiden järjestöjen kanssa, toiminnan vaikuttavuuden arviointivälineiden kehittäminen sekä verkkopalveluiden kehitystyö ja laajentaminen. Näissä kaikissa edistyttiin. Järvenpäässä toimineen tutkijayhteisön tulo läheisempään yhteistyöhön kehittämisyksikön kanssa toi vaikuttavuuden arviointiin huomattavaa lisäarvoa. A-klinikkasäätiö on osoittautunut myös kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi paitsi uudistuneen järjestökentän asiantuntijatyössä, myös sähköisten palvelujen kehittämisessä ja hyödyntämisessä aikaisempaa laajemmin. Palvelutyössä keskeisin tavoite oli alueorganisaation kehitystyön jatkaminen. Vuoden loppuun mennessä A-klinikkasäätiön oma palvelurakenne saatiinkin perusteiltaan suunnitellun kaltaiseksi. Muiksi tavoitteiksi kirjattiin kuntakumppanuuksien laajentaminen ja toimintamuotojen monipuolistaminen, uusien sopimusmallien kehittäminen, sähköisten palvelujen hyödyntäminen sekä aktiivisten kehittämisehdotusten tuottaminen lastensuojelutyön ja mielenterveystyön haasteisiin. Myös näihin kysymyksiin säätiön henkilöstö onnistui tuottamaan yhteistyökumppaneita kiinnostavia toiminnan muotoja ja sisältöjä, kuten tästä raportista on tarkemmin luettavissa. Sekä A-klinikkasäätiön asiantuntijatyö että palvelut ovat monipuolistuneet toimintavuoden aikana. Erilaisia palvelusopimuksia on yli sadan kunnan kanssa. Palvelujen yksikkökustannukset ovat laskeneet tiukkojen kilpailutusten myötä, mutta myös epävarmoissa taloudellisissa oloissa A-klinikkasäätiön sosiaali- ja terveyspoliittinen merkitys on huomattava. A-klinikkasäätiö tavoittaa palvelujensa kautta koko maassa kaksi viidestä päihdehuollon erityispalvelujen asiakkaasta. Viestinnällisten verkkopalvelujen kautta A-klinikkasäätiö tavoittaa jo sata tuhatta tietoa tai keskusteluyhteyttä etsivää kansalaista kuukausittain. On kuitenkin syytä kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakaskunnan rakenne on koko maassa muuttunut huomattavasti. Taustalla on palvelujen saatavuuden niukentuminen: sekä ennaltaehkäisevään työhön että pitkäjännitteiseen kuntoutukseen suunnataan yhä vähemmän voimavaroja huolimatta lisääntyneistä päihdehaitoista. Uusien, tiukasti kilpailutettujen palvelusopimusten sisällöissä on korostunut yhtäältä hinta, toisaalta päihdehaittojen minimointi, ei niinkään asiakkaiden paremman selviytymisen tukeminen. Etenkin nuorten, monien vaikeuksien kanssa kamppailevien ja avun tarpeessa olevien yksinäisten henkilöiden ja lapsiperheiden määrä on selvästi kasvanut, mutta edellytykset heidän auttamisekseen ovat heikentyneet. Tästä seuraa jo lyhyellä aikavälillä ongelmien syvenemistä, sitkistymistä ja ylisukupolvisia syrjäytymisen ketjuja, joita ei pystytä katkaisemaan enää pelkän projektityön menetelmin. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7

A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan päätettäväksi. Hallitus myös valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii toimikaudella 2012 2013 Pekka Hakkarainen (osastojohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana Sakari Laari (perusturvajohtaja, Kouvolan kaupunki). Hallituksen esittelijänä on toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen muita päätöksiä olivat muun muassa päätös asiakastietojärjestelmän uusimisesta johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) johtavan koulutuksen järjestäminen 2012 2014 vuonna 2011 valmistuneen A-klinikkasäätiön strategian etenemisen arviointi taloussäännön ja johtosäännön uudistaminen Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimi toimikaudella 2009 2012 Aarne Kinnunen (neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö). Varapuheenjohtajina toimivat Jukka Mäki (toiminnanjohtaja, Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja Tauno Telaranta (palvelujohtaja, Kotkan kaupunki). A-klinikkasäätiön perustajayhteisöt pitivät sääntöjen 6 :n mukaisen kokouksen 25. 26.10.2012 päättääkseen valtuuskunnan kokoonpanosta seuraavalle toimikaudelle 2013 2016. Perustajayhteisöjen edustajat valitsivat kokouksen puheenjohtajaksi Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajan Tomi Lintosen. Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen 8

A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä ja sähköiset palvelut 9

Henkilöstö A-klinikkasäätiön henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 782. Määrä pysyi lähes samana vuoteen 2011 verrattuna. Työntekijämääriltään suurimmat ammattiryhmät ovat ohjaajat ja sairaanhoitajat. Verrattuna vuoteen 2011 sairaanhoitajien määrä väheni ja sosiaalialan työntekijöiden määrä kasvoi. Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrä ja osuus koko henkilöstöstä on lisääntynyt samalla, kun yli 60-vuotiaiden määrä ja osuus on selvästi laskenut. Kehitys näkyy myös palvelusajoissa. A-klinikkasäätiössä alle kaksi vuotta työskennelleiden osuus nousi vuodesta 2011. Toisaalta yli 20 vuotta palvelleiden osuus laski. Muiden ikäryhmien osuus pysyi jotakuinkin ennallaan. Vakinainen henkilö oli ollut vuonna 2012 A-klinikkasäätiön palveluksessa keskimäärin hieman yli yhdeksän vuotta. Luku on hienokseltaan pienempi kuin kahtena aiempana vuonna. Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi A-klinikkasäätiön henkilöstöstrategia, ja samalla selkiytettiin henkilöstöasioihin liittyvää vastuunjakoa. A-klinikkasäätiön henkilöstöosaston keskeisimmiksi tehtäviksi nousivat uuden henkilöstöstrategian jalkauttaminen, strategiassa määriteltyjen kehittämiskohteiden (työhyvinvointi, henkilöstöhallinto) kehittäminen, kouluttaminen ja toimeenpano sekä esimiehille suunnatun JET-koulutuksen järjestäminen. Työterveyshuoltoa uudistettiin. Työterveyshuollon koordinoivaksi toimijaksi valittiin vuoden 2012 alusta lähtien Mehiläinen Oyj, jonka palvelujen piiriin siirtyivät kaikki A-klinikkasäätiön palvelualueet ja toimipaikat lukuun ottamatta Järvenpään sosiaalisairaalaa, Kymen ja Mikkelin toimipaikkoja ja Sastamalan päihdeklinikkatointa. Palvelualueille ja toimipaikoille varmistettiin yhtenäinen sairaanhoidon taso ja yhtenäinen toimintasuunnitelma työterveyshuollon yleisistä tavoitteista, järjestämisestä, sisällöstä ja toteuttamisesta. Henkilöstön kehittäminen Eläke-Fennialta haettiin ja saatiin Efekti-kehittämisrahoitusta kolme vuotta kestävään ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ehkäisyyn painottuvaan A-train-hankkeeseen. Hankkeessa järjestettiin muun muassa päivän kestänyt Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikorttikoulutus. Koulutuksen tavoitteena on aikaansaada työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikoilla sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi käynnistettiin Fiksummin arjessa -ideakilpailu, jossa etsitään uusia erilaisia arjen innovaatioita ja toimintatapoja A-klinikkasäätiön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantamiseksi. A-klinikkasäätiön koko henkilöstölle tehtävää työhyvinvointikyselyä valmisteltiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. A-klinikkasäätiön esimiehille suunnattu kaksivuotinen JET-koulutus aloitettiin syyskuussa. Koulutukseen osallistuvat A-klinikkasäätiön johtoryhmä sekä keskustoimiston ja palvelualueiden johtamisen avainhenkilöt, yhteensä 55 henkilöä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa omaa johtamisosaamista ja luoda A-klinikkasäätiölle vahva ja yhdenmukainen johtamisen kulttuuri. A-klinikkasäätiön henkilöstön ammattiryhmäjakauma vuosina 2011 ja 2012 * Ohjaajat työskentelevät avohoito-, laitos- ja asumisyksiköissä sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä vastaten osaltaan asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien toteutumisesta. Ohjaajilla on pääsääntöisesti sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto. 10

Auli Saukkonen Auli Saukkonen 1 2 1. Päihdelinkki esitteli palvelujaan Päihde- ja mielenterveyspäivillä. Messuosastolla päivysti Päihdelinkin koordinaattori Pinja Rislakki. 2. Vuosittaista ansiomerkkien jakojuhlaa vietettiin tammikuussa. Kuvassa ansiomerkkien saajia vasemmalta oikealle: kouluttaja Suvi Niittylahti Tampereen A-klinikkatoimesta, yksikköjohtaja Aatami Vanonen Tampereen nuorisoasemalta, sosiaaliterapeutti Merja Granholm Turun A-klinikalta, osastonhoitaja Sari Annaniemi Lahden A-klinikkatoimesta, sosiaaliterapeutti Seija Ryynänen Turun nuorisoasemalta, ohjaaja Pirjo Montonen Kymen A-klinikkatoimesta ja aluejohtaja Hanna Ahokas Hämeen palvelualueelta. A-klinikkasäätiön henkilöstön ikäjakauma vuosina 2011 ja 2012 Henkilöstön palvelusaika A-klinikkasäätiössä 2012 11

Järjestäytyminen A-klinikkasäätiö on työnantajana järjestäytynyt Sosiaalialan Työnantajat ry:hyn, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliitto. Työehtoja koskevissa neuvotteluissa A-klinikkasäätiön sopimuskumppanina työntekijäpuolella on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL), Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN. A-klinikkasäätiön JHL:oon järjestäytyneet työntekijät kuuluvat A-klinikkasäätiön työntekijät ry:hyn (JHL 517). A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli Virpi Lecklin ja varapääluottamusmies Esko Rytkönen. Alueellisia luottamusmiehiä oli seitsemän. TSN:n alueellisia pääluottamusmiehiä oli viisi, joista Lolan Lindroos toimi samalla myös pääluottamusmiehenä ja Sari Rissanen varapääluottamusmiehenä. Talentian alueellisia pääluottamusmiehiä oli neljä, joista Kalervo Sarha toimi samalla myös pääluottamusmiehenä ja Pinja Rislakki varapääluottamusmiehenä. Työnantajan ja työntekijöiden edustajat käynnistivät toimintavuonna A-klinikkasäätiön työehtosopimuksen mahdolliseen päivittämiseen liittyvän valmisteluprosessin. Työsuojelu- ja yt-toiminta A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden valitsemaa jäsentä ja kaksi varajäsentä sekä kaksi työnantajajäsentä. T yösuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi toimintavuonna Itä-Suomen palvelualueen aluejohtaja Heli Lahtinen. Valtakunnallisena työsuojeluvaltuutettuna toimi Sonja Eerola (sairaanhoitaja, Itä-Suomen palvelualue). Työsuojelun toimintaohjelmassa painottuivat vuoden aikana työsuojeluosaamisen kehittäminen, uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinta sekä työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen. Työsuojelupäällikkönä toimi alkuvuoden 2012 henkilöstöpäällikkö Katriina Pajupuro (keskustoimisto) ja 1.9. alkaen palvelujohtaja Timo Väisänen (Järvenpään sosiaalisairaala). Varatyösuojelupäällikkönä toimi 1.9. alkaen hallintojohtaja Raimo Viiansuo (keskustoimisto) ja siihen saakka Timo Väisänen. A-klinikkasäätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta SVYNK. Valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta SVYNK kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. SVYNK:ssä on kuusi työntekijöiden valitsemaa jäsentä ja kolme varajäsentä sekä kolme työnantajajäsentä ja kaksi varajäsentä. Säätiön valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelukunnan työhön on kutsuttu osallistumaan myös työsuojelutoimikunnan edustaja sekä JHL:n pääluottamusmies/varapääluottamusmies. Toimintavuonna neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. SVYNK:n työskentelyn painopisteiksi vuonna 2012 alkaneella toimikaudella määriteltiin työhyvinvoinnin seuranta ja monipuolinen tukeminen, yhteistyön tiivistäminen työsuojelutoimikunnan kanssa, yhteistoiminnan kehittymisen ja yhteistoimintakäytäntöjen tukeminen palvelualueilla ja A-klinikkasäätiön sisäiset päihdelinjaukset. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: luonnos oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntalinjaukseksi (oikeusministeriö) yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (oikeusministeriö) vakavan väkivallan vähentäminen (oikeusministeriö) päihdetyön ammattitutkinnon perusteet (opetushallitus) sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti (sosiaali- ja terveysministeriö) alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu (sosiaalija terveysministeriö) raittiustyölain uudistaminen (sosiaali- ja terveysministeriö) A-klinikkasäätiö on jäsenenä Ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Laatukeskus Excellence Finlandissa, Lastensuojelun keskusliitossa, Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), Raha-automaattiyhdistyksessä, 12

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä sekä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin). A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen Luoteis-Venäjällä tehtävän lähialueyhteistyön kehittämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ongelmapelaamisen vähentämiseen A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2012 verkostoissaan muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämisverkoston rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimain mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn 13

VALTUUSKUNTA 2012 Varsinainen jäsen Professori Hannu Alho TH koordinaattori (eläkkeellä) Anja Alila Professori Georg Borgström Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä Osaamiskeskuksen johtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Sosiaalineuvos Jukka Kailio Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sosiaalipalvelupäällikkö Niina Korpelainen Johtaja Jyrki Koskela Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Perusturvajohtaja Sakari Laari Johtaja Jyrki Lausvaara Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen Erityisasiantuntija Matti Liukko Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Psykologi Keijo Markova Perusturvajohtaja Päivi Mattila Perusturvajohtaja Juha Metso Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Veijo Notkola Koulutusjohtaja Eila Okkonen Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Erikoistutkija Samuli Saarni Professori Kaija Seppä Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Eläkeläinen, ent. ylijohtaja Ilkka Suojasalmi Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Palvelujohtaja Tauno Telaranta (2. vpj.) Eläkeläinen, ent. sos.johtaja Antti Tervasmäki Hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Erityisasiantuntija Ellen Vogt Lääkintöneuvos Maria Vuorilehto Henkilökohtainen varajäsen Mauri Aalto Anita Hartikka ei nimetty varajäsentä Marja Dahl Christoffer Tigerstedt Tuula Ikonen Merja Salmi Erkki Pakola Ritva Varamäki Marja-Leena Nousiainen Jukka-Pekka Takala Sari Aalto-Matturi ei nimetty varajäsentä Ritva-Liisa Juntunen Tapio Pajunen Riitta Liuksa Kristiina Sihvonen Kyösti Uotinen Hannu Silvennoinen Sirpa Ylikerälä Elianne Riska ei nimetty varajäsentä Katriina Uotila ei nimetty varajäsentä Merja Niemelä Matti Rautalahti Maarit Suomela Tapio Lyömiö Outi Ruishalme Sami Pirkola Tinja Lääveri Kalle Jokelainen Pälvi Ahoinpelto Mikko Kettunen ei nimetty varajäsentä Eero Pirttijärvi Juha Pantzar Timo Hokkanen Birgitta Pyykönen Susanna Jukarainen ei nimetty varajäsentä ei nimetty varajäsentä 14

HALLITUS 2012 2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (pj.) Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Johtaja Maritta Iso-Aho Perusturvajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Lecklin TILINTARKASTAJAT 2012 KHT, KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry 15

Asiakkaat Asiakkaat avopalveluissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2012 kaikkiaan noin 28 000 päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi 21 800. Avopalvelujen asiakasmäärä pysyi vuoden 2011 tasolla. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi 256 400, jossa oli kasvua kaksi prosenttia. A-klinikoiden asiakasmäärä laski kaksi ja käyntien määrä kolme prosenttia edellisvuodesta. Asiakkaita A-klinikoilla oli 11 000. Heistä kolmasosa oli toimintavuonna palveluun tulleita uusia asiakkaita. Naisten osuus asiakaskunnasta oli 30 prosenttia. Yli 65- ja alle 30-vuotiaiden osuus pysyi vuoden 2011 tasolla. Kaksi kolmasosaa asiakkaista hakeutui A-klinikalle alkoholinkäytön takia. Lähes 40 prosenttia A-klinikoiden asiakkaiden hoitotapahtumista oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Pari- ja perhetapaamisissa asiakkaita tavattiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet asiakkaista oli yksinasuvia, joskin uusista asiakkaista yksin asuvia oli huomattavasti vähemmän. Yli kolmasosa asiakkaista oli työttömiä. Nuorisoasemat tarjoavat palveluja sekä nuorille että heidän läheisilleen. Nuorten asiakkaiden määrä kasvoi nuorisoasemilla neljä prosenttia, mutta heidän asiointikertojensa määrä väheni hieman. Nuorisoasemien asiakkaista alle 18-vuotiaita oli 22 prosenttia. Lähes puolet nuorista oli uusia asiakkaita. Korvaushoidon (K-klinikat) asiakkaiden määrä nousi toimintavuonna 20 prosenttia ja asiointikertojen määrä kolmanneksen. Osa kasvusta selittyy tilastomuutoksella, kun A-klinikoilla asioineita korvaushoitoasiakkaita siirrettiin K-klinikoiden tilastoon. Asiakasmäärät nousivat kuitenkin lähes kaikilla K-klinikoilla. Uusien asiakkaiden osuus oli 41 prosenttia. Korvaushoidon asiakkaista kaksi kolmasosaa oli työttömänä, alle kymmenen prosenttia työssäkäyviä ja lähes 60 prosenttia yksin asuvia. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärä nousi kolme prosenttia, mutta käyntien määrä laski neljä prosenttia. Terveysneuvontapisteiden asiakasryhmä painottui ikäluokkaan 25 35-vuotiaat. Naisten osuus asiakkaista kasvoi edellisvuodesta noin kuusi prosenttiyksikköä. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärissä oli toimintavuonna pientä kasvua. Noin kolmannes päivätoiminnan asiakkaista oli uusia. Asiakkaat laitospalveluissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoidon asiakkaita oli noin 5 850. Kasvua vuoteen 2011 oli seitsemän prosenttia. Hoitovuorokausia kertyi 88 900. Määrä laski kolme prosenttia johtuen lähinnä Hämeenlinnan A-klinikkatoimen kuntoutusyksikön siirtymisestä asumispalvelujen tilastoon. Hoitojaksojen määrä kasvoi kolme prosenttia. Asiakkaiden sukupuoli (%) 16

Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakasmäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Asiakkaista uusia oli lähes puolet. Yli 60-vuotiaiden osuus ja alle 30-vuotiaiden asiakkaiden osuudet kaikista asiakkaista pysyivät jokseenkin ennallaan 17:ssä ja 15 prosentissa. Asiakkaiden ikäjakauma (%) Kuntoutusyksiköiden asiakasmäärässä oli toimintavuonna pientä laskua. Alle 30-vuotiaiden osuus kuntoutusyksiköiden asiakaskunnasta lähes kaksinkertaistui 23 prosenttiin. Naisten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Uusia asiakkaita oli 65 prosenttia kaikista asiakkaista. Myös Järvenpään sosiaalisairaalan asiakasmäärä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2011 verrattuna. Naisia ja alle 30-vuotiaita sosiaalisairaalan kaikista potilaista oli noin kolmannes. Lastensuojeluyksiköissä asiakasmäärä aleni hieman. Tyttöjen osuus laski jopa kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus kasvoi 21 prosenttia. Kiireellisiä sijoituksia oli neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta huostaanotettuja oli kahdeksan prosenttia enemmän. Asumispalvelut Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen (%) Asumispalveluissa muutoksia tapahtui lähinnä muutamien yksiköiden siirryttyä tilastoinnissa palveluasumisesta tukiasumisen alle. 17

Asiakkaiden työmarkkina-asema (%) Hoitoon hakeutumisen syyt ikäryhmittäin A-klinikoilla (%) Asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä 2003-2012 A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin 2005-2012 (%) 18

Palvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Palvelut on tarkoitettu päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen. Toiminnan tavoitteena on vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja lieventää siitä aiheutuvia haittoja ja kärsimystä. Päihteiden ongelmakäyttö haittaa myös läheisten hyvinvointia. Kokonaisvaltainen ja läheisten tarpeet huomioon ottava työote on tärkeä. Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja -taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan palvelun. Asiakkaita ja asiakastapaamisia on ollut toimintavuonna määrällisesti eniten A-klinikoilla ja terveysneuvontapisteissä. Niiden avohoitokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia eikä hoitoon tarvita lähetettä. Laitoshoidon maksuihin sisältyy asiakkaan omavastuuosuus, johon varattomat voivat hakea kotikuntansa maksusitoumusta. A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaisia palveluja. Ne ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa, jota tuottavat muutokset asiakaskunnan palvelutarpeissa ja palvelukentässä. Muutos liittyy osaltaan valtakunnallisiin linjauksiin. Erityisesti kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman ohjausvaikutus on lisännyt selvästi perusterveydenhuollon vastuuta ja toimintaa niiden päihteidenkäyttäjien palveluissa, joilla ongelmat eivät ole vielä kroonistuneet. Päihdehuollon erityispalveluita on vastaavasti suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukainen suuntaus päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämiseen on merkinnyt A-klinikkasäätiön yksiköissä osaamisen ja palvelujen kehittämistä sekä yhteistyön lisäämistä mielenterveyssektorin ja psykiatristen palveluiden kanssa. Myös päihdetyön erikoisasiantuntijapalveluita tarvitaan. Konsultointi on lisääntynyt, ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet palveluissa yhä keskeisemmälle sijalle. Erityisesti moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien nuorten tai nuorten aikuisten osuus on kasvanut A-klinikkasäätiön hoitopalvelujen asiakaskunnassa. Monissa yksiköissä on virinnyt tarve kehittää heidän palvelujaan ja niiden hoitomalleja. Vaativampien asiakkaiden hoito on jo muuttanut palveluita. He tarvitsevat useammanlaista apua, enemmän työntekijöiden aikaa ja verkostoyhteistyötä. Keskusteluun perustuvan tuen lisäksi suurelle osalle asiakaskunnasta on annettu eri tavoin tukea elämän ja arjen hallintaan. Ikääntyneet asiakkaat tarvitsevat omanlaistaan tukea. Muutokset näyttäytyvät myös erityisryhmien palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan ja asiakaskunnan osallistumisen lisääntyminen palveluiden sisällä ja rinnalla. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2012 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet lähes kaikissa toimintayksiköissään. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Järvenpään sosiaalisairaalassa jo vuonna 2011 lisääntynyt hoitopalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana, hoitopalveluita kehitettiin yhteistyössä kuntien kanssa ja sairaalan taloudelliset toimintaedellytykset kohenivat. Strategian mukaisesti sosiaalisairaala tarjosi uudenlaisia väestövastuuseen perustuvia sopimusmalleja parillekymmenelle kunnalle. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole olleet kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä tasapainossa, jolloin säätiö on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Tässä tilanteessa asiakkaiden edusta huolehtiminen käy yhä haasteellisemmaksi. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen uudelleen järjestelyn johdosta sosiaalilautakunta päätti, että Helsingin nuorisoasema siirtyy osaksi kaupungin toimintaa liikkeenluovutusperiaatteella vuoden 2013 loppuun mennessä. Päihdepalvelujen tuotantoon vaikuttavat useat rakenteelliset muutokset. Väestön ikääntyessä myös asiakkaiden keski-ikä nousee. Palveluihin hakeutuvien asiakkaiden määrän voi lähivuosina olettaa vähenevän, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvien osuus pienenee vähitellen myös päihdepalveluissa. Haasteellisena jatkuva taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet 19

siihen, että palvelujen ostamista on jouduttu leikkaamaan. Päihdepalveluissakin on ennakoitavissa muutos, jossa henkilökohtaisesti kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai osittain korvaamaan otetaan käyttöön uutta viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluita. Säätiön strateginen Kattavat sähköiset palvelut -kehittämisprojekti eteni toimintavuonna muun muassa perusterveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa, sähköisten ja kasvokkaisten päihdepalvelujen yhdistämiseen tähtäävässä Puheeksioton hankkeessa. Päihdelinkki ja säätiön muut sähköiset palvelut tavoittivat vuonna 2012 yli 100 000 eri asiakasta kuukausittain, mikä on yhä edellisvuosia enemmän. TOIMINTAYKSIKKÖJEN KUVAUKSET Avohoito A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita huumeita piikittämällä käyttäville. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikat (K-klinikat) ovat opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- tai sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, joka alkaa elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Hoitoon hakeutuu myös jonkin verran itsemaksavia. Asumispalvelut Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. 20

Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemusja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. 21

ESPOON A-KLINIKKATOIMI Espoon A-klinikkatoimi ehkäisee ja vähentää päihteiden ja pelaamisen haittakäyttöä tuottamalla monipuolisia ja yksilöllisiä hoitopalveluja. Hoitopalveluja voivat käyttää päihdeongelmaiset (alkoholi, lääkkeet, huumeet ja sekakäyttö), ongelmapelaajat ja heidän läheisensä. Sopimuskunnat: Espoo, Kauniainen ja kuntayhtymä Karviainen (Karkkila ja Vihti) Väestöpohja: runsaat 300 000 asukasta Kokonaismenot 2012: noin 2,7 miljoonaa euroa Johtaja: Kirsti Aalto Henkilökunnan määrä: 36 Palvelukokonaisuus: A-klinikka katkaisu- ja vieroitusosasto K-klinikka Terveysneuvontapiste Espoon Vinkki Espoon A-klinikkatoimi tuottaa päihdehuollon palveluja pääkaupunkiseudulle ja Länsi-Uudenmaan alueelle. Sopimuskuntia ovat Espoo, Kauniainen ja kuntayhtymä Karviainen. Palveluja käyttävät myös muut lähikunnat, esimerkiksi Vantaan, Keravan ja Järvenpään kanssa on sopimus alkoholi- ja lääkekatkaisuhoidosta. Espoo ja erityisesti Leppävaaran alue on asukasmäärältään kasvavaa aluetta, ja myös päihdehoidon tarve on selvästi kasvava. Silti Espoon kaupunki on jo pitkään supistanut erityisesti avohoidon resursseja. Vuonna 2012 jatkettiin ostajan toivomuksesta Espoon A-klinikkatoimen palvelujen painopisteen siirtämistä sekä avo- että katkaisuhoidon puolella alkoholiongelmaisista huume- ja sekakäyttäjiin. A-klinikkatoimi on muodostumassa espoolaisten huume- ja monipäihdeongelmaisten ensisijaiseksi hoitopaikaksi Espoossa. Painopisteen muuttumisen myötä Espoon A-klinikkatoimen asiakkaat ovat yhä nuorempia ja huonokuntoisempia. Monet heistä ovat moniongelmaisia ja vaarassa syrjäytyä. Tämä on pitänyt ottaa huomioon suunniteltaessa A-klinikan ja katkaisuhoito-osaston toimintaa. Asiakkaiden haastavat elämäntilanteet ovat lisänneet palveluohjauksellisen työotteen ja verkostotapaamisten tarvetta, ja ne työllistävät työryhmiä. A-klinikalle haasteita toi supistunut työryhmä. Myös lääkäripalveluiden saatavuus on ollut avohoidossa huono. Asiakaskunnan nuorentuminen on johtanut siihen, että A-klinikkatoimessa kehitetään uudenlaista hoitomallia 18 24-vuotiaille monipäihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Päivystys on ollut ajoittain ruuhkautunut, koska yhä useammin on tarvittu akuuttia hoidon tarpeen arviointia. Asiakkaat ovat saaneet päivystyksestä ajan A-klinikalle keskimäärin kahden viikon sisällä. Katkaisuhoito-osasto 1. Ryhmätila Espoon keskuksen Vinkissä. 2. Vertaisten ja vapaaehtoisten bändi Three Angels esiintyi Espoon keskuksen Vinkin joulujuhlassa. Auli Saukkonen Espoon Vinkki 1 2 22

Espoon Vinkki E spoon Vinkki 3 4 on ollut tasaisen täynnä koko vuoden. Paine osastolle on ollut ajoittain kova, eikä asiakkaan hoidon tarpeeseen ole välttämättä pystytty akuutisti vastaamaan. Odotusajat ovat kuitenkin jääneet 2 3 päivän mittaisiksi. Espoon Vinkin asiakaskäynnit lisääntyivät toimintavuonna. Vinkin Tapiolan toimipiste suljettiin marraskuun alussa vähäisten käyntimäärien vuoksi. Espoon keskuksen toimipisteen aukioloaikaa lisättiin vastaavasti. Vinkillä on toimipisteet Espoon keskuksen lisäksi Leppävaarassa ja Matinkylässä. K-klinikalla aloitettiin toimintaterapeutin ohjaama toimintaterapiaryhmä, jossa keskeistä oli asiakkaiden aktiivinen osallistuminen, omien toiminta- ja ajatusmallien tarkasteleminen ja sitä kautta uusien taitojen oppiminen. Espoon A-klinikkatoimen yhteistyö lastensuojelun, jälkihuollon, psykiatrian poliklinikan ja sosiaalitoimen kanssa on lisääntynyt. Espoon A-klinikkatoimi liittyi A-klinikkasäätiön organisaatiouudistuksen myötä Uudenmaan palvelualueeseen vuoden 2013 alusta alkaen. Uudistukseen liittyvät odotukset ja suunnitelmat elivät henkilökunnan mielessä jo toimintavuoden loppupuolella. Espoon A-klinikkatoimi Asiakkaat Hoitovuorokaudet Avohoitosuoritteet Muutos Avohoito* 2 175 38 567 Laitoshoito** 453 6 111 Korvaushoito*** 79 * A-klinikka, Vinkki ja K-klinikka ** katkaisuhoito *** K-klinikka, sisältyy avohoidon asiakasmäärään Asiointikerta = Asiointikerralla tarkoitetaan asiakkaan yhtä avohoitopäivää, johon voi sisältyä yksi tai useampia palvelutapahtumia. Suorite = Yksi avohoidon suorite vastaa tavallista käyntiä yhden työntekijän luona. Yhdestä käynnistä voi kertyä yksi tai useampi suorite riippuen käytetyn ajan ja työntekijäresurssin määrästä. Nuolilla kuvattu muutos on laskettu vertaamalla vuoden 2012 suoritteiden tai hoito-/asumisvuorokausien määrää vuoden 2011 vastaaviin lukuihin. Muutoksen nousu/lasku on ilmoitettu, mikäli poikkeama vuoden 2011 vastaavaan tilastoon on yli 5 %. 23

ESPOON NUORISOASEMA Espoon nuorisoasema tuottaa päihdehuollon erityispalveluja nuorille ja heidän läheisilleen. Asiakkaita palvellaan päihteisiin liittyvien asioiden lisäksi myös muissa nuoruusikään liittyvissä asioissa. Auli Saukkonen Sopimuskunnat: Espoo Väestöpohja: noin 300 000 asukasta Kokonaismenot 2012: noin 440 000 euroa Johtaja: Soile Kiema Henkilökunnan määrä: 9 Espoon nuorisoasema palvelee 13 22-vuotiaita espoolaisia nuoria ja heidän läheisiään. Vuonna 2012 palveluita ostivat myös Kirkkonummi (13 18-vuotiaat) ja Kauniainen. Sekä asiakasmäärä että asiakaskäyntien määrä kasvoivat hieman vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011. Nuoria ohjasivat nuorisoasemalle tyypillisimmin perhe tai kaverit, seuraavaksi eniten koulujen oppilashuolto. Yli puolet nuorista asiakkaista hakeutui asiakkaaksi riippuvuuksien takia. Heistä noin 60 prosentilla pääpäihteenä oli alkoholi ja noin 40 prosentilla huumeet. Huumausaineiden käyttäjien osuus päihteiden takia hoitoon hakeutuneista kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä, kun taas alkoholin käyttäjien osuus väheni saman verran. Täysi-ikäisten nuorten osuus asiakaskunnasta kasvoi. Nuorisoaseman palvelujen painopiste on riippuvuus- ja muihin nuoruusiän ongelmiin liittyvissä terapiapalveluissa. Työskentelyssä keskeistä ovat perhekeskeisyys ja perheterapeuttiset menetelmät ja lähestymistavat. Ryhmätoimintaa on ollut edellisvuotta enemmän. Espoon nuorisoaseman sosiaaliterapeutti Jarmo Malm sai eläkkeelle lähtiessään tunnustusta muun muassa aktiivisesta toiminnasta työsuojelun alalla. Espoon nuorisoaseman palvelut toteutettiin luvattujen asiakasmäärien ja suoritteiden osalta suunnitellusti ja talousarvion mukaisesti. Taloudellisesti vuosi sujui suunnitellusti. Myös työn sisällöt noudattivat suunniteltua kokonaisuutta. Työn laatua on kehitetty ja työntekijöiden lisäkoulutuksiin on panostettu. Näin on vastattu työhön kohdistuviin uusiin ja kasvaviin haasteisiin. Yhteistyö on ollut tiivistä ison alueen eri toimijoiden kanssa. Asiakastyöhön liittyvän yhteistyön lisäksi nuorisoaseman henkilökunta on osallistunut nuorten hoitopalveluiden suunnittelu- ja kehittämisyhteistyöhön muun muassa nuorisopoliklinikan, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun yksiköiden, nuorten jälkihuollon, rikosseuraamusviraston, oppilaitosten ja aikuisille päihdepalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Espoon nuorisoaseman työnohjaus- ja koulutuspalveluiden kysyntä kasvoi. Ryhmä- ja yksilötyönohjaukseen osallistui yhteensä 75 henkilöä. Työnohjaustunteja oli yhteensä 178. Espoon nuorisoasema Avohoito (nuoret) Asiakkaat 333 Avohoitosuoritteet 4 326 (kaikki) Muutos... Avohoito (nuorten vanhemmat ja läheiset) 202 24