JULKISET PALVELUT ELINKEINO- RAKENTEEN MUUTOKSESSA Digitaalisessa palvelutaloudessa julkinen sektori on keskeinen osa johtavaa toimialaa ja sitä koskevan kilpailun ja rakennemuutoksen ytimessä. MATTI LEHTI
JOHTAVA PÄÄTOIMIALA VAIHTUU Teollisen vallankumouksen synnyttämän tuottavuuden kasvun yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät selvimmin elintason nousuna ja elinkeinorakenteen muutoksina. Tärkeimpiä muutosajureita ovat suuret yleiskäyttöiset teknologiat, jotka muovaavat uudelleen työn ja tuotannon rakenteita. Alkutuotanto eli lähinnä maa- ja metsätalous muodosti Suomessa suurimman päätoimialan 1900-luvun puoliväliin saakka. Tuolloin maatalous, teollisuus ja palvelut edustivat jokainen noin kolmannesta maan bruttokansantuotteesta. Maatalouden koneellistuminen vapautti työvoiman teollisuuteen ja teollisuusautomaatio siirsi työn palveluihin. Digitalisointi on suuri, koko yhteiskunnan läpäisevä yleiskäyttöinen teknologia, joka muuttaa erityisesti teollisuuden ja palveluiden keskinäistä suhdetta. Vallankumouksellista silmiemme edessä tapahtuvassa digitaalisessa murroksessa on kaikkien maiden tietokoneiden liittyminen yhteen ja tuotantovälineiden siirtyminen kansalaisten omistukseen. Päätelaiteautomaatiosta eli verkossa itsenäisesti yhteen toimivista tietokoneista ja niiden aikaansaamasta tuotannosta on alettu käyttää nimitystä esineiden internet. Tavaratuotannossa esineiden internet nostaa teollisuusautomaation uudelle tasolle ja hajauttaa kehittyvien tulostusvälineiden myötä osan tuotannosta kotitalouksiin. Palvelusektorilla esineiden internet automatisoi suuren määrän erilaisia ihmisvoimin tuotettuja palveluja ja luo samalla kysyntää aivan uudenlaisille palveluille. Digitaalisen murroksen vaikutukset tuntuvat kaikkein voimakkaimpina palvelusektorilla Yksityisten ja julkisten palvelujen bruttokansantuoteosuus 1950 2015. siksi, että palvelut ovat yhteiskuntamme päätoimialoista työvaltaisin, tuottavuuden nousun Lähde: Tilastokeskus kasvattama ostovoima suuntautuu suurimmaksi osaksi palveluihin ja siksi että käytössämme on nyt ensimmäistä kertaa laajaan palveluautomaatioon tarvittava välineistö. Yhteiskunnan digitalisoituminen johtaa uudenlaiseen palvelutalouteen, jossa teollisuuden bruttokansantuote- ja työvoimaosuus edelleen supistuu ja teollisuus alkaa muistuttaa yhä enemmän maataloutta. Teollisuusyhteiskunnassa sekä julkisten että yksityisten palvelujen tehtävänä on ol-
Julkiset palvelut elinkeinorakenteen muutoksessa Julkiset sosiaali-, terveys-, koulutuspalvelujen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen 1975 2015 Lähde: Tilastokeskus lut tukea ja täydentää teolliseen tuotantoon pohjautuvan hyvinvoinnin kasvua. Käynnissä olevan rakennemuutoksen seurauksena palveluista tulee paitsi kokonsa myös vaikuttavuutensa puolesta yhteiskunnan johtava päätoimiala, jolle syntyy suurin osa uuden kasvun ja vaurauden lähteistä sekä uusista työpaikoista. Samalla julkisten palvelujen suhde johtavaan toimialaan muuttuu. Digitaalisessa palvelutaloudessa julkinen sektori on keskeinen osa johtavaa toimialaa ja sitä koskevan kilpailun ja rakennemuutoksen ytimessä. MATTI LEHTI PALVELUJEN TEOLLISTUMINEN Palvelujen digitalisointia on kutsuttu myös palvelujen teollistumiseksi. Palvelutarjonnan kehittymisellä pienimuotoisesta omatarvetuotannosta kaupalliseksi suurtuotannoksi on monia yhteisiä piirteitä fyysisen tavaratuotannon kehityksen kanssa. Molempia säätelee ihmisen tarverakenne, elintason ja ostovoiman kehitys sekä uusien tuotteiden ja tuotantotekniikoiden syntyminen. Omatarvetuotanto on pääasiallinen tuotantomalli silloin, kun kaupallinen tarjonta puuttuu tai kuluttajan ostovoima ei salli kaupallisen tarjonnan hyväksikäyttöä. Omatarvetuotanto ei koske ainoastaan kuluttajia. Vain muutama vuosikymmen sitten oli yleistä, että suomalaisillakin suuryrityksillä oli omat kuljetus-, mainos-, rakennus - ja ATK-osastonsa siksi, että kaupallisia palveluja ei ollut tarjolla. Palvelujen syntyminen, kilpailu ja yritysten keskittyminen ydintoimintaansa ovat kuitenkin siirtäneet tällaiset tukitoiminnot niihin erikoistuneiden palveluntuottajien hoidettaviksi. Julkiset palvelut ovat suurimittaisia omatarvepalveluja. Ne syntyvät ei-kaupallisina siellä, missä on tarpeen turvata kansalaisten hyvinvointia, eikä kaupallisia palveluja ole saatavilla. Suomessa yli puolet julkisyhteisöjen menoista muodostuu tällä hetkellä sosiaali-, terveys ja koulutuspalveluista. Sosiaalipalvelujen osuus on kasvanut erityisen voimakkaasti 2000-luvulla. Yksityisten palvelujen syntymiseen vaikuttavat keskeisesti tuotto ja riski. Monet julkisista palveluista kuten esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen
tai ydinvoiman tuottamiseen liittyvät, sisältävät riskejä, joiden vakuuttaminen ei ole mahdollista ja jotka jäävät korkean riskin vuoksi yksityisen elinkeinotoiminnan ulkopuolelle. Riskin lisäksi yksityisten pääomien hakeutuminen palveluihin riippuu ratkaisevasti markkinoiden koosta, sääntelystä ja kilpailusta. Heikko asiakaspohja ja kysynnän kehitys esimerkiksi syrjäseuduilla voi estää tehokkaan yksityisen palvelun syntymisen. Samoin voi vaikuttaa julkinen sääntely, monopoliasema ja julkisten palvelujen hinnoittelu. Uusi teknologia voi kuitenkin muuttaa perusteellisesti toimialan kilpailuedellytyksiä. Juuri näin on nyt tapahtumassa monissa julkisen sektorin hallitsemissa palveluissa. Luova tuho ulottuu myös julkisiin palveluihin. Postilaitos tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin julkisen ja yksityisen sektorin välisen kilpailutilanteen muutoksesta. Viidensadan vuoden ajan pääasiallisesti valtio-omisteiset postilaitokset ovat huolehtineet kirjeiden ja lehtien jakelusta sekä pakettien kuljetuksesta. Koko maailmassa käynnissä oleva postilaitosmurros johtuu postin perinteisten tehtävien katoamisesta ja uudenlaisen kilpailun syntymisestä. Digitaalinen tuotanto ja jakelu sekä siihen liittyvä verkkokauppa näivettävät kirje- ja lehtijakelun mutta kasvattavat pakettikuljetuksia. Voimakas yksityinen kilpailu on tullut postisektorille pakettijakelun kautta. Pakettikuljetusten kasvu, logistiikan tietointensiivisyys ja nähtävissä oleva tuottavuuden kasvupotentiaali ovat houkutelleet alalle runsaasti yksityistä pääomaa. Vuosituhannen vaihteessa tapahtunut Saksan Postin ja pikakuljetusyhtiö DHL:n osittainen yksityistäminen on vastaus toimintaympäristön muutokseen. Rakennemuutos on synnyttänyt noin 500 000 työntekijän yrityksen, joka toimii yli 200 maassa. YKSITYISEN PÄÄOMAN RYNTÄYS TERVEYDENHUOLTO-, HOIVA- JA KOULUTUSPALVELUIHIN Yksityisen pääoman kasvava kiinnostus terveydenhuolto-, hoiva-, ja koulutuspalveluihin näkyy alan investointien kehityksessä, start up-yritysten määrässä, pörssilistautumisissa sekä yritysostoissa ja markkinan konsolidoitumisessa. Suomessa on rekisteröity 11 200 terveydenhuolto- ja hoivapalveluja tarjoavaa yritystä ja niistä 40 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Tukholman Pörssiin on listautunut neljäkymmentä ja Helsingin Pörssiin yhdeksän terveys- ja hoiva-alan yritystä.
Julkiset palvelut elinkeinorakenteen muutoksessa Yritysten lukumäärä koulutus-, terveys- ja Suomalaisen arvonluonnin ja osaamisen sosisaalipalvelujen toimialoilla 2005-2015. viennin kannalta huolestuttavaa on, että pääosa maan johtavista yksityisistä terveyspalve- Lähde: Tilastokeskus luja tuottavista yrityksistä on siirtynyt lyhyen ajan sisällä ulkomaiseen omistukseen. Erityisen aktiivisia ostajia ovat olleet nopealiikkeiset, markkinoiden kehityksen eturintamassa liikkuvat pääomasijoittajat, joiden toiminnassa kuvastuu vahva usko sekä markkinan kasvuun että alan toimintamallien muuttumiseen. Julkisten palvelujen osuus kaikista sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluista kääntyi selvään laskuun 1990-luvun alussa. Erityisen voimakas muutos on ollut sosiaalipalveluissa, joissa julkisen ja yksityisen palvelun osuudet lähestyvät toisiaan. Terveys- ja hoivapalvelujen tavoin myös koulutuspalvelut ovat erittäin tietointensiivisiä ja hyvin digitalisoitavissa samalla kun ne liikkuvat muun muassa tietoturvasyistä vielä terveys- ja hyvinvointipalveluja sujuvammin yli kansallisten rajojen. Digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun liittyvä suuri tuottavuuserojen kasvu on jo nyt nostanut lahjakkuuksien etsinnän ja koulutuksen merkityksen uudelle tasolle. Sekä yliopistot että alemmat oppilaitokset ovat olleet hitaita reagoimaan muutokseen, joka tulee väistämättä ravistelemaan niitä voimakkaasti. On todennäköistä, että myös koulutuspalveluihin syntyy eri tyyppisiä maailmanlaajuisia palvelualustoja ja tuotemerkkejä haastamaan perinteisiä kansallisia koulutuspalveluja. MATTI LEHTI PALVELUALUSTAT JA AUTOMATISOITU ITSEPALVELU Palvelujen kysyntä poikkeaa olennaisesti tavaroiden kysynnästä. Hyvän terveyden, mielihyvän ja henkisen kasvun kysyntä on käytännöllisesti katsoen ääretön ja kuluttaa tavaratuotantoon verrattuna vähän luonnonvaroja. Palvelujen osuus kulutusmenoista kasvaa elintason noustessa. Digitaalisen jakelun osuus palveluissa on korkea. Digitalisointi tuo terveydenhuoltoon, hoivapalveluihin ja koulutukseen kattavat ja käyttäjäystävälliset palvelualustat sekä automatisoidun itsepalvelun. Palvelualustat ovat monipuolisia ekosysteemejä, joissa yhdistyy suuri joukko erilaisia palvelusovelluksia, päätelaitteita ja tietoliikennepalveluja.
Palvelualustan menestyksessä ratkaisevaa ovat sen tarjoamien sovellusten hyödyllisyys ja käyttäjäystävällisyys. Palvelun tuottajan ja tuottavuuden kannalta keskeistä on automatisoitu itsepalvelu, jossa sovellukset ohjaavat algoritmien avulla itsenäisesti asiakkaan saamaa hyötyä ja käyttäytymistä. Terveydenhuollossa tärkeimmiksi verkkopalveluiksi muodostuvat tutkimus ja mittaus sekä diagnostiikka ja hoito-ohjeet, hoivapalvelussa valvonta ja neuvonta ja koulutuksessa tehtäväsisällöt, ohjaus ja arvostelu. Terveyden ja hyvinvoinnin palvelualustat voivat syntyä hyvin monesta suunnasta. Julkinen sektori ja yksityiset terveyspalvelujen tuottajat kehittävät palveluja perinteisessä roolissaan, lääketeollisuus, verkkokauppa sekä tietoliikenne- ja päätelaitetoimittajat taas perinteisen roolinsa ulkopuolella. Koulutuksen digitaaliset palvelualustat syntyvät sekä olemassa olevien koulutusorganisaatioiden ja verkkotoimijoiden että uusien start up-yrittäjien voimin. Olennaista on, että palvelualustoja kehitetään alusta alkaen kansalliset rajat ylittävään käyttöön ja alustojen maailmanlaajuinen kilpailu huomioon ottaen. Palvelukehitys rahoitetaan julkisin varoin, yksityisillä investoinneilla, mainostuloilla ja asiakkaan palvelumaksuilla. On todennäköistä, että sosiaalisen median kehityksessä nähty voittaja vie kaiken-ilmiö etenee myös terveyden, hyvinvoinnin ja koulutuksen digitaalisissa palveluissa. Kehitys asettaa julkiset palvelut aivan uudenlaisen kilpailutilanteen eteen. HALLITSEVASTA PALVELUMONOPOLISTA SUPISTUVAKSI PALVELUKILPAILIJAKSI Digitaalisen tuotannon nopeus ja skaalautuvuus haastavat julkisen palvelun sen kummassakin pääroolissa sekä pelisääntöjen luojana että palvelun tuottajana. Sääntelyroolin ja tuottajaroolin muutokset ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Uudet palvelut ja tavat tuottaa palveluja jakavat väistämättä uudelleen myös terveydenhuolto-, hoiva ja koulutuspalvelujen markkinat samalla tavalla kuin teollinen massatuotanto ja teollisuusautomaatio jakoivat uudelleen fyysisen tavaratuotannon markkinaosuudet viime vuosisadalla. Yksityisten koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalvelujen markkinaosuudet 1975-2015. Lähde: Tilastokeskus
Julkiset palvelut elinkeinorakenteen muutoksessa Julkisen palvelun tuottajaroolin kaventuminen johtuu monesta syystä. Kansainväliset kauppasopimukset ja kaupan esteiden purkaminen hajottavat sekä yksityisiä että julkisia monopoleja. Palveluketjujen osien erottaminen toisistaan eri määräysvallan alle on yleisesti käytetty keino kilpailun lisäämiseen. Suuri osa uusista kilpailusäännöistä tulee Suomeen EU-direktiivien kautta. Elintason nousu ja yksityisten palvelujen syntyminen supistavat julkisen palvelun markkinaosuuksia. Uudet yksityiset palvelut syntyvät ja kasvavat ankarissa kansainvälisissä kilpailuolosuhteissa, joissa vain harvat kaikkein innovatiivisimmat ja tehokkaimmat palveluntuottajat selviytyvät hengissä ensimmäisistä elinvuosistaan. Nopea monistettavuus tekee kuitenkin voittajista lyhyessä ajassa suuria ja vahvoja. Voimavarojen kasvu lisää mahdollisuuksia uusien tuottavuusvälineiden käyttöönottoon ja yritysostoihin. Yritysostoilla raivataan kilpailijoita ja varmistetaan lisää kasvuedellytyksiä. Uudet palveluntuottajat muodostavat jyrkän kontrastin ja vakavan haasteen perinteiselle palvelutuotannolle. Työn pirstoutuminen ja polarisoituminen vaikuttaa terveyspalvelujen kysyntään muun muassa ansiokehityksen ja työterveyshuollon kautta. Uuden kasvun ja vaurauden lähteillä työskentelevät lahjakkaat ja hyvin koulutetut henkilöt ovat taloudellisesti riippumattomia myös terveyspalvelujen suhteen ja usein lisäksi hyvätasoisen työterveyshuollon piirissä. Työelämän murroksessa kärsimään joutuvat sitä vastoin turvautuvat entistä voimakkaammin julkiseen terveys- ja hoivapalveluun. Myös valmisteilla olevassa SOTE-uudistuksessa tavoitteeksi asetettu kuluttajan valinnanvapaus lisää kilpailua yksityisen ja julkisen palvelun välillä. Kilpailuolosuhteissa ja kysynnässä tapahtuvat muutokset johtavat julkisten terveys- ja hoivapalvelujen markkinaosuuden supistumiseen ja julkisen sektorin tuottajaroolin vaihtumiseen tilaajarooliksi. Tilaajarooli toimii kuitenkin hyvin vain silloin, kun osaavia palvelutuottajia on tarjolla runsaasti. Pahimmillaan julkisista terveys- ja hoivapalveluista voi olosuhteiden pakosta muodostua terveydenhuollon leipäjonoja. MATTI LEHTI KANSAINVÄLISEN KILPAILUN KOHTAAMINEN 2000-luvun Suomessa ei voi olla vahva terveys-, hoiva- ja koulutuspalveluissa olemalla vahva vain Suomessa. Digitaalisille alustoille rakentuvat maailmanlaajuiset palvelut ylittävät kansalliset rajat ja pakottavat kansalliset palvelut puolustautumaan.
Paikallisten palveluntuottajien on kyettävä kohtaamaan vahvin kansainvälinen kilpailu sekä kotimarkkinoillaan että niiden ulkopuolella. Kansainväliseen kasvuun pakottaa Suomen kotimarkkinoiden pieni koko sekä terveys-, hoivaja koulutuspalvelujen kehittyminen suuriksi vientialoiksi maailmanmarkkinoilla. Osallistuminen kansainväliseen vaihdantaan ja kuihtuvien vientialojen korvaaminen vaatii myös Suomessa tietointensiivisten palvelujen viennin kasvua. Luontevinta kansainvälisen kasvun tavoittelu olisi yksityisille terveys-, hoiva- ja koulutuspalvelujen tuottajille, mutta se on välttämätöntä kilpailusyistä myös julkisille palveluille. Suomen ongelmana on yksityisten palvelujen vähäisyys ja julkisten palvelujen suuntautuminen yksinomaan kotimaahan. Nopein väylä ratkaisujen hakemisessa ongelmaan on julkisten ja yksityisten voimavarojen yhdistäminen esimerkiksi yksityistämällä julkisia palveluja tai muodostamalla yhteisyrityksiä julkisista ja yksityisistä palveluista. Koulutuspalvelujen viennissä yksityiset säätiöyliopistot pyrkivät kokoamaan yhteen sekä julkisen että yksityisen sektorin osaamisen ja voimavarat. Kotimaassakin kansainvälisen kilpailun menestyksellinen kohtaaminen terveys-, hoiva- ja koulutuspalveluissa vaatii suurta uusiutumiskykyä. Yliopistojen rooli muutosten toteuttamisessa on erityisen keskeinen. Niiden on varustettava eri alojen johtavat asiantuntijat osaamisella ja työvälineillä, joilla muutokset saadaan aikaan. Omassa toiminnassaan yliopistojen on omaksuttava nopeasti digitaalisen tuotannon ja jakelun parhaat käytännöt ja näytettävä esimerkkiä muille aloille sekä käytäntöjen soveltamisessa että tietointensiivisten palvelujen viennissä. Tehtävä on erittäin vaativa ja voi onnistua vain, jos Suomen elinkeinopolitiikka tukee tietointensiivistä tuotantoa ja vientiä. Siksi on hyvin huolestuttavaa, että valtion elinkeinotuet painottuvat katoavan elinkeinotoiminnan tukemiseen uuden kasvun kannustimien jäädessä vähäiselle huomiolle. Investoinnit tutkimukseen ja opetukseen ovat tärkein edellytys uuden kasvun ja vaurauden lähteiden syntymiselle. Koulutuspanoksista leikkaaminen on haitallista myös siksi, että digitaalisessa palvelutaloudessa koulutus itsessäänkin muodostuu suureksi vientialaksi. SÄÄNTELYROOLIN KOROSTUMINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Palvelujen tilaaja- ja tuottajaroolin lisäksi julkinen sektori kohtaa lähivuosina hyvin suuria muutospaineita myös sääntelyroolissaan. Tehtävän mittasuhteita voi verrata lainsäädännön ja yhteiskuntapolitiikan uudistamiseen
Julkiset palvelut elinkeinorakenteen muutoksessa MATTI LEHTI siirryttäessä maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan viime vuosisadalla. Erotuksena on lähinnä se, että lainsäädäntö, sopimusyhteiskunta ja kansainvälinen keskinäisriippuvuus ovat nyt paljon monimutkaisempia kuin sata vuotta sitten. Myös kansalaisten vaatimukset julkiselle hallinnolle ovat nyt paljon korkeammalla kuin edellisen suuren rakennemuutoksen aikana. Työelämän ja elinkeinorakenteen murroksesta johtuva tyytymättömyys kohdistuu julkiseen hallintoon ja poliittiseen johtoon. Suurin haaste liittyy yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen ja yhteiskuntarauhan säilymiseen olosuhteissa, joissa erot kansalaisten tuottavuudessa, ansiotasossa, terveydentilassa ja eliniän pituudessa kasvavat. Muutoksen hallinta vaatii uusia pelisääntöjä lähes kaikille yhteiskuntaelämän aloille työlainsäädännöstä verotukseen ja sosiaalipolitiikasta turvallisuuspolitiikkaan. Tehtävän vaativuutta lisää se, että vain osa tarvittavasta poliittisesta päätöksenteosta voi tapahtua kansallisella tasolla. Valtioiden välisestä kilpailusta ja keskinäisriippuvuudesta seuraa, että ilmastopolitiikan tavoin esimerkiksi työaikaa ja verotusta voidaan muuttaa vain, jos muutokset toteutetaan useissa maissa. Suuri kaikkia maita koskeva työsarka liittyy myös kansantalouden tilinpidon uudistamiseen. Nykyinen tilinpitojärjestelmämme antaa virheellisen kuvan hyödyketuotannon arvosta ja kansantalouden kasvusta. Teollisuusyhteiskunnan tarpeisiin kehitetty tilinpito mittaa huonosti digitaalista tuotantoa ja jakelua. Yleisistä tietoverkoista koostuva internet tarjoaa nyt kansalaisille ilmaiseksi suuren määrän muun muassa uutis-, tietoliikenne-, kartta-, terveys-, sekä viihde- ja musiikkipalveluja, jotka kaksikymmentä vuotta sitten olivat maksullisia. Ilmaisuuden vuoksi tilinpidon ulkopuolelle jää suuri osa sosiaalisesta mediasta, vertaistuotannosta, joukkoistamisesta ja kiertotaloudesta. Kansantalouden tilinpidon uudistaminen on kiireellinen ja runsaasti tieteellistä tutkimustyötä vaativa tehtävä. Uudistaessaan lainsäädäntöä ja yhteiskuntapolitiikkaa julkinen hallinto saa tukea monista digitaaliseen tuotantoon liittyvistä hyvistä uutisista. Tällaisia ovat tuottavuuden nousu, vaurauden lisääntyminen, työn keveneminen ja mielekkäämpi työ, työajan lyheneminen, elinympäristön puhdistuminen ja turvallisempi liikenne. Kehityksen ohjaamista kuitenkin vaikeuttaa ja varjostaa yhteiskunnan haavoittuvuuden ja muutosnopeuden lisääntyminen.
SÄÄNTELY MUUTOSNOPEUDEN KASVAESSA Teollisen vallankumouksen edetessä uusien teknologioiden ja rakennemuutosten läpimenoajat ovat lyhentyneet. Digitalisointi läpäisee yhteiskuntamme noin puolta nopeammin kuin sähköistys aikanaan. Kehitys johtuu monesta tekijästä kuten tutkimuksen ja tiedon määrän kasvusta ja kumuloitumisesta entisen päälle, tietotekniikan kellotaajuuden ja tietoliikenteen siirtonopeuksien kasvusta sekä laitteiden ja investointien koon supistumisesta. Muutosnopeuden kasvu lisää vaaraa siitä, että kehityksen demokraattinen sääntely jää jälkeen reaalimaailman muutoksesta ja sääntelyn puutteesta johtuvat epäkohdat kärjistyvät. Tietoturva, tietoliikenne ja fyysinen liikenne tarjoavat hyviä esimerkkejä käynnissä olevasta liikennesääntöjen laatimisen ja sääntelyn puutteesta johtuvien ylilyöntien kilpajuoksusta. Digitaalisen palvelutalouden haavoittuvuus vaatii nopealiikkeistä ohjausta yksittäisen kansalaisen tietosuojasta aina valtion turvallisuuspolitiikkaan saakka. Muutosnopeuden kasvu merkitsee myös, että ajallinen etäisyys tuleviin teknologiamurroksiin on lyhyempi kuin takanamme oleviin edellisiin suuriin teknologiamuutoksiin. Siksi nopea oppiminen koetusta murroksesta on erityisen tärkeätä sopeutumisessa teollisen vallankumouksen jatkumiseen kiihtyvällä nopeudella. Tilastoaineiston kokoamisesta on vastannut yliaktuaari Jukka Hytönen Tilastokeskuksesta
Julkiset palvelut elinkeinorakenteen muutoksessa Tiiviisti Yhteiskunnan digitalisoituminen johtaa uudenlaiseen palvelutalouteen, jossa teollisuuden bruttokansantuoteja työvoimaosuus edelleen supistuu ja teollisuus alkaa muistuttaa yhä enemmän maataloutta. Käynnissä olevan rakennemuutoksen seurauksena palveluista tulee paitsi kokonsa myös vaikuttavuutensa puolesta yhteiskunnan johtava päätoimiala, jolle syntyy suurin osa uuden kasvun ja vaurauden lähteistä sekä uusista työpaikoista. Digitalisointi tuo muun muassa terveydenhuoltoon, hoivapalveluihin ja koulutukseen kattavat ja käyttäjäystävälliset palvelualustat sekä automatisoidun itsepalvelun. MATTI LEHTI
On todennäköistä, että sosiaalisen median kehityksessä nähty voittaja vie kaiken-ilmiö etenee myös terveyden, hyvinvoinnin ja koulutuksen digitaalisissa palveluissa. Kehitys asettaa julkiset palvelut aivan uudenlaisen kilpailutilanteen eteen. Digitaalisen tuotannon nopeus ja skaalautuvuus haastavat julkisen palvelun sen kummassakin pääroolissa sekä pelisääntöjen luojana että palvelun tuottajana.