Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje Perustuu THL:n ja VSSHP:n ohjeisiin. Päivitetty PSHP:n, HUS:n ja CDC:n uusien ohjeiden mukaisesti 3.11.2014 Ohje erikoissairaanhoitoon Ebolaepäilyn arviointi ja alkuhoito Satakunnassa Ebola on filoviruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume, joka johtaa kuolemaan noin 50 % sairastuneista. Sitä esiintyy epidemioina Afrikassa, tällä hetkellä Guinean, Liberian ja Sierra-Leonen alueella. Epidemia-alueilla on voimassa matkustusrajoitus ja rajatarkastukset. Epidemia Suomessa EI ole todennäköinen, mutta yksittäinen potilas, jossa tautia joudutaan epäilemään voi hakeutua hoitoon. STM:n määräyksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan tulee olla varautunut mahdollisiin ebolavirusinfektioihin henkilöillä, jotka ovat olleet epidemia-alueella 21 vuorokauden aikana ennen oireiden alkua. Läheinen kosketus sairastuneeseen, erityisesti tämän vereen tai eritteisiin, on tärkein tartuntareitti. Tauti ei tartu ilmateitse eikä oireettomasta altistuneesta. 1. Ebolavirusinfektion epäily Epäily ebolavirusinfektiosta perustuu seuraaviin tietoihin: 1) Epidemia-alueella oleskelu 21 vuorokauden kuluessa ennen oireiden alkua tai lähikontakti ebolaan sairastuneeseen oireiseen henkilöön: - Epidemia-alue 3.11.2014: Guinea, Liberia ja Sierra-Leone.* JA 2) Ebolavirusinfektioon sopivat oireet - kuume >38,5 C tai - kova päänsärky, lihaskivut, voimakas väsymys, oksentelu, ripuli, vatsakivut ja/tai verenvuodot Riskiin vaikuttaa altistumistieto, mutta oleskelu epidemia-alueella ja sopivat oireet riittävät ebolaharkintaan - Kontakti henkilöön, jolla on todettu tai epäilty ebola TAI suora altistuminen ebolapotilaan verelle tai eritteille TAI suora kontakti villieläimiin ( lepakko, jyrsijä, apina epidemia-alueella) KONSULTOI AINA INFEKTIOLÄÄKÄRIÄ, JOS EPÄILET EBOLAA. Virka-aika: Sairaanhoitopiirin infektiolääkäri 85-7932 tai 85-7995, jos kumpaakaan ei tavoiteta VSSHP:n infektiolääkäri 02 3133598 Päivystysaika: HUS:n infektiopäivystäjä (keskus 09 4711). Mikäli ebolaepäily HUS:n päivystäjän arvion perusteella täyttyy, on syytä ottaa yhteyttä myös infektioylilääkärin yksityisnumeroon (tiedossa päivystyksessä) Infektiolääkäri on yhteydessä THL:n epidemiologipäivystäjään. *Epidemiatilanne elää. 2.11.2014 tietojen mukaan tartuntaketju Nigeriassa on saatu hallintaan, Malissa ja Senegalissa on todettu yksittäistapaukset. Kongossa on todettu muutama tästä epidemiasta riippumaton tapaus, mutta sitä ei lueta epidemia-alueeksi. Tuore epidemiatieto www.cdc.org tai http://www.promedmail.org/ CDC:n sivuilla myös paljon ajankohtaista tietoa ebolasta.
THL:n laatima taulukko ebolariskin suuruudesta avuksi infektiolääkärille, joka arvioi riskin suuruutta ALTISTUS TARTUNTARISKI - Satunnainen kontakti (esim. istunut samassa odotushuoneessa tai liikennevälineessä, kättely) hyväkuntoiseen (ei oksenna, yski tai ripuloi eikä verenvuotoja) potilaaseen, jolla varmistettu tai epäilty ebolavirusinfektio PIENI RISKI - Lähikontakti (esim. lääkärin kliininen tutkimus, kuumeen tai verenpaineen mittaus) hyväkuntoiseen (ei oksenna, yski tai ripuloi eikä verenvuotoja) potilaaseen, jolla varmistettu tai epäilty ebolavirusinfektio Huom. Henkilökunnan, joka on hoitanut ebolapotilaita asianmukaisia suojaimia käyttäen, riski arvioidaan pieneksi, mutta epäilyyn suhtaudutaan vakavasti. - Lähikontakti (<1 m) ilman asianmukaista suojautumista (sis. silmien suojaus) ebolapotilaaseen, joka oksentaa, ripuloi, yskii tai jolla on verenvuotoja tai suojaamaton seksikontakti ebolavirusinfektiosta toipuvan (ad 3 kk) henkilön kanssa SUURI RISKI - Neulanpisto-, iho- tai limakalvoaltistus ebolapotilaan verelle tai eritteille - Osallistuminen hautajaisiin ja suora kosketus kuolleeseen ebolapotilaaseen ilman asianmukaista suojautumista - Suora kosketus lepakkoon, jyrsijään tai apinaan epidemia-alueella 2. Ebolavirusinfektioepäilyn arviointi Ensimmäinen arviointi pyritään aina tekemään puhelimitse. Näiden tietojen perusteella konsultoidaan infektiolääkäriä. Kysytään: Matkustustiedot (kohde, matkan alkamis- ja päättymispäivä) Kuume ja muut oireet sekä niiden alkamispäivä Kontakti epäiltyyn tai todettuun ebolainfektioon sairastuneeseen potilaaseen tai ebolapotilaan vereen tai eritteisiin tai edellä mainittuihin villieläimiin Malariaprofylaksi ja sen toteutuminen, rokotustiedot 2.1. Oireettomat henkilöt (THL:n ohje) Mikäli henkilö on oireeton, mutta on voinut altistua virukselle edeltävien 3 viikon aikana epidemia-alueella (kts. taulukko yllä) tai hoitamalla ebolaepäilypotilasta ja potilaalla arvioidaan olevan Suuri tartuntariski : Ohjeistetaan mittaamaan lämpöä aamuin ja illoin päivittäin altistuksesta 3 viikon ajan. Altistunut on päivittäin yhteydessä päivystävään sisätautilääkäriin, joka kirjaa kontaktit sairaskertomusjärjestelmään. Oireiden ilmaantuessa konsultoidaan heti infektiolääkäriä puhelimitse ja järjestetään tutkimukset. Pieni tartuntariski : Ohjeistetaan mittaamaan lämpöä aamuin ja illoin päivittäin altistuksesta 3 viikon ajan ja soittamaan välittömästi sisätautipäivystäjälle/suoraan infektiolääkärille, mikäli kuume nousee yli 38,5 C tai ilmaantuu muita ebolaan sopivia oireita. Matalalla kynnyksellä konsultoidaan infektiolääkäriä kaikista ebolaan sopivista oireista, jos ebolalle altistuminen on tiedossa.
2.2. Henkilöt, joilla on yksi tai useampia ebolaan sopivia oireita Jos herää epäily oireisesta ebolasta, potilas lähetetään infektiolääkärin ohjeiden mukaan sairaalaan tarkempaa arviointia varten. KONSULTOI AINA PUHELIMITSE JO ENNEN LÄHETTÄMISTÄ 3. Ebolavirusinfektioepäilyn kuljettaminen ja infektiohälytys Ebola kuuluu yleisvaarallisiin tartuntatauteihin ja yksikin oireinen potilas, jolla epäillään ebolaa, aiheuttaa infektiohälytystilanteen ja hoitava lääkäri konsultoi aina infektiolääkäriä (vrt. kohta 1, siellä yhteystiedot). Ebolavirus tarttuu eritteiden (veri, uloste, oksennus, hiki ym.) välityksellä ja mahdollisesti pisaratartuntana, ei ilmateitse. Tauti ei tartu ennen oireiden alkamista. Jos tapauskriteerit täyttyvät, potilas hoidetaan kosketus- ja pisaraeristyksessä. WHO ei suosittele ilmaeristystä, mutta ilmaeristyshuone selvästi helpottaa potilaan hoitoa, sillä puhdas ja likainen sulku ovat erotettavissa helposti, mikä helpottaa suojainten oikeaa käyttöä. Oireisen potilaan hoidossa henkilökunnan oikea suojautuminen on keskeistä, katso kohta 5 ja erillinen suojaimien pukemis- ja riisumisohje. Satakunnan keskussairaalassa ebolaepäily ohjataan ulkokautta päivystyksen eristyshuoneeseen. Henkilökunta pitää huolen ohjauksesta oikeaan huoneeseen. a) Terveyskeskuksen tms. lääkäri tai potilas itse soittaa päivystykseen epäilytapauksesta. Puhelussa käydään läpi tapausmäärittely (ks. kohdat 1 ja 2). Jos ebolaepäilyn kriteerit täyttyvät, potilas ohjataan suoraan ilmaeristyshuoneeseen ulkokautta. Henkilökunta pukeutuu kuten kohdassa 5 ja erillisessä suojautumisohjeessa (henkilökunnan suojautuminen ebola-epäilyssä) on mainittu. b) Jos potilaan vointi sallii hän voi tulla yksityisautolla c) Jos tilanne vaatii, kutsutaan hätäkeskuksesta ambulanssi, jonka henkilökunta varustautuu ja suojautuu asianmukaisesti. d) Jos potilas on hakeutunut itse päivystykseen ja haastattelussa tapauskriteerit täyttyvät, potilas siirretään heti ilmaeristyshuoneeseen. Odotushuoneessa kahden metrin etäisyydellä potilaasta olleiden tai eritteille altistuneiden nimet, sotut ja puhelinnumerot kerätään rivilistaan mahdollista altistuneiden kontaktointia varten (jos tapaus varmistuu). Lista toimitetaan infektioyksikköön. Listaan kirjataan etäisyys potilaasta sekä mahdollinen altistuminen potilaan eritteille. On huomioitava, että tarttuminen voi tapahtua vain eritekontaktina, ei ilmateitse. (VRT erillinen kaavio triageen) 4. Ebolainfektioepäilyn hoitopaikka a) Päivystysalueella kriteerit täyttävä ebola-epäily hoidetaan koko ajan päivystyksen ilmaeristyshuoneessa eikä hän saa poistua sieltä. Vierailuja huoneessa ei sallita. Potilaan omat vaatteet ja mukana olleet tavarat pussitetaan tiiviisti. Jos ebola varmistuu, varusteet hävitetään erillisen jäteohjeen mukaisesti. b) Jos epäily varmistuu tai ebolan riski arvioidaan merkittäväksi ensisijainen jatkohoitopaikka on HUS:n Kolmiosairaalan eristyshuone. c) Siirrosta ja sen kiireellisyydestä päätetään tapauskohtaisesti päivystäjän, infektiolääkärin ja HUS:n infektiopäivystäjän välisessä konsultaatiossa. Ennen siirtoa käynnistetään tilanteen mukaan empiirinen sepsis- ja malariahoito, josta aina konsultoidaan infektiolääkäriä. HUS-Logistiikan infektioambulanssin käyttö d) HUS-Logistiikalla on infektioambulanssi Tilkassa klo 07-20 saatavilla arkisin, ja lisäksi klo 20-07 sekä viikonloppuisin infektio-ambulanssi miehitetään hätätyönä saatavuusajan ollessa max 2 tuntia. Tilanteen vaatiessa (varmistetun ebola-potilaan siirto) infektioambulanssin käytöstä sovitaan HUS-Logistiikan kanssa.
5. Suojautuminen sairaalassa 5.1. Yleistä Henkilökunnan tarkka suojautuminen on ehdottoman tärkeää. Käynnit potilashuoneessa minimoidaan. Puhelinta ja videovalvontaa käytetään, kun mahdollista. Huoneen oveen pannaan tiedote: sisäänkäynti vain henkilökunnan luvalla. Huoneessa käynneistä pidetään kirjaa (nimi, käyntipäivä). Potilas ei saa poistua eristyshuoneesta. 5.2. Käsihygienia Käsidesinfektio on kaikkein tärkein asia turvallisessa työskentelyssä opettele tekniikka kunnolla! Kädet desinfioidaan käsihuuhteella ennen ja jälkeen suojakäsineiden käyttöä tai vaihtoa sekä useita kertoja suojaimia riisuttaessa (katso alla). Poikkeuksellisesti suojakäsineitä ja suojaesiliinaa desinfioidaan potilashuoneessa olon aikana ja sieltä poistuttaessa sekä suojaimien riisumisen yhteydessä. Tämä perustuu CDC:n uusimpiin suosituksiin. 5.3. Suojainten käyttö Pukemisessa ja riisumisessa on aina mukana avustaja. Huoneeseen ei saa mennä, eikä siltä poistua ilman valvontaa. Jos potilas on levoton, huoneeseen ei koskaan mennä yksin. Henkilökunta poistaa kaikki korut, tyhjentää taskut kokonaan eikä vie mitään ylimääräistä eristyshuoneeseen. Kertakäyttöisten suojainten alla käytetään työpisteasua tai kertakäyttöistä työpukua. Työpisteasu laitetaan pesulaan normaaliin tapaan. SUOJAINTEN PUKEMINEN KAIKKI ERISTYSHUONEESEEN MENIJÄT (Kirjalliset laminoidut ohjeet kiinnitetään sulkujen seinälle) Käytä pukemisessa apuna peiliä ja avustajaa 1. Desinfioi kädet 2. Pue hiustensuojus 3. Pue suojahaalari 4. Pue kumisaappaat niin, että haalarin lahkeet tulevat saappaiden varsien päälle 5. Desinfioi kädet 6. Pue FFP3-hengityksensuojain ohjeen mukaan ja tee tiiviystesti (kts erillinen ohje) 7. Pue haalarin huppu. Kiinnitä vetoketju ja tarrat huolellisesti 8. Pue pitkävartiset suojakäsineet, varret tulevat haalarin hihojen alle 9. Pue pitkähihainen suojaesiliina avustajan avustamana, kiinnitä peukalon lenkit paikoilleen. Vyö solmitaan eteen. 10. Pue pitkä visiiri, joka suojaa hupun reunan, hengityksensuojainen sekä kasvot 11. Pue avustajan avustuksella toiset suojakäsineet haalarin ja esiliinan hihojen päälle 12. Avustaja tarkistaa suoja-asun peittävyyden. Ihoa ei saa jäädä näkyviin. Kirjalliset ohjeet kiinnitetään seinälle silmän korkeudelle.
SUOJAINTEN RIISUMINEN KAIKKI ERISTYSHUONEESSA KÄYNEET POISTUMINEN VAIN LIKAISEN SULUN KAUTTA Potilashuoneesta poistuminen 1. Ennen potilashuoneesta poistumista desinfioi näkyvät tahrat desinfektiopyyhkeellä. 2. Desinfioi päällimmäiset suojakäsineet uudella desinfektiopyyhkeellä. 3. Avaa suojaesiliina edestä 4. Riisu esiliina ja päällimäiset suojakäsineet yhdessä kääntämällä ulkopinta sisään ja laita ne suoraan jäteastiaan 5. Desinfioi alimmat suojakäsineet desinfektiopyyhkeellä 6. Ota vielä uusi desinfektiopyyhe, jolla avaat ja suljet potilashuoneen oven 7. Poistu potilashuoneesta sulkutilaan astuen suoraan lattialle levitettyyn jätesäkkiin. SUOJAINTEN RIISUMINEN Riisu suojaimet rauhallisesti kontaminoimatta itseäsi tai ympäristöä. Käytä riisumisessa apuna peiliä ja noudata tarkkailijan ohjeita kaikissa vaiheissa. Suojaimet laitetaan suoraan jäteastiaan. 1. Astu suoraan lattialle levitettyyn jätesäkkiin (avustaja asettaa sen valmiiksi lattialle) 2. Avustaja tarkistaa visuaalisesti, että suojaimet ovat ehjät eikä ihoa ole paljastunut. 3. Jos suojauksessa huomataan puutteita, suoritetaan huolellinen desinfektio (desinfektiopyyhkeet materiaaleille, alkoholikäsihuuhde iholle) 4. Riisu visiiri 5. Desinfioi suojakäsineet desinfektiopyyhkeellä 6. Nojaudu taakse ja avaa haalarin vetoketju ja kiinnitys koskettamatta kasvoja tai hengityksensuojainta 7. Laske huppu niskaan tarttumalla huppuun takaa 8. Avustaja auttaa riisumaan haalarin koskettaen haalaria ainoastaan sen sisäpuolelta. Haalari lasketaan/rullataan hallitusti jätesäkin sisälle saappaiden varsien ympärille 9. Astu pois saappaista. Avustaja auttaa pitäen kiinni saappaista 10. Riisu suojakäsineet, desinfioi kädet huolellisesti 11. Riisu hengityksensuojain pitäen silmiä kiinni 12. Riisu hiussuojus pitäen silmiä kiinni 13. Desinfioi kädet 14. Poistu sulkutilasta pukien samalla kengänsuojukset 15. Desinfioi kädet sulun ulkopuolella 16. Mene suihkuun ja vaihda vaatteet ja desinfioi kädet vielä kerran 17. Avustaja laittaa jätesäkkiin tiiviiksi paketiksi käärityt suojaimet EKOKEM:in punaiseen jätesäkkiin ja jäteastiaan
AVUSTAJAN TEHTÄVÄT JA SUOJAINTEN KÄYTTÖ 1. Puhtaassa sulussa Avustaja käyttää käsihuuhdetta, mutta ei tarvitse muita suojaimia puhtaassa sulussa. Hoitajan tehtävänä on varmistaa, että huoneeseen menijä pukeutuu oikein. Lisäksi hän voi toimittaa potilashuoneessa työskenteleville tuotteita, joiden tarpeellisuus havaitaan kesken hoidon. Potilashuoneessa työskentelevä ei saa palata huoneesta puhtaaseen sulkuun, vaan hän poistuu vain likaisen sulun kautta. Lisätarvikkeita voidaan antaa puhtaasta sulusta huoneeseen apupöydälle. Ebola ei tartu ilmateitse. Avustajan pukeutuu puhtaassa sulussa ja siirtyy käytävän kautta likaiseen sulkuun avustamaan ja valvomaan huoneesta tulijan riisuutumista 1. Suojainten alla käytetään sairaalan työpukua, mitään tavaroita ei viedä mukana 2. Desinfioi kädet. 3. Pue kertakäyttöiset suojavarusteet a. suojatakki b. kirurginen suunenäsuojus c. visiiri d. yhdet pitkät suojakäsineet, varret takin hihojen päälle 2. Likaisessa sulussa AVUSTAJAN TEHTÄVÄT JA RIISUMINEN (Likainen sulku) Avustaja valvoo ja auttaa huoneesta poistujaa niin, että kaikki sujuu ohjeen mukaisesti. Avustava hoitaja asettaa likaisen sulun lattialle ison jätesäkin niin, että huoneesta tulija voi astua suoraan säkkiin. Avustava hoitaja ottaa kaarimaljalla vastaan laboratoriohoitajan ojentamat pussitetut näyteputket koskettamatta näytteitä ja sijoittaa kaarimaljan sivupöydälle, josta myöhemmin yksinkertaisiin suojavaatteisiin pukeutunut laboratoriohoitaja pakkaa ne lähetettäviksi erillisen ohjeen mukaan Kun huoneesta tulija on saanut kaikki suojaimet riisuttua, avustaja käärii jätesäkin tiukaksi paketiksi ja laittaa sen punaiseen EKOKEMIN jätesäkkiin ja erityisjäteastiaan. Tämän jälkeen hän riisuu omat suojaimet jäteastiaan seuraavasi: 1. Desinfioi suojakäsineet desinfektiopyyhkeellä 2. Avaa takin vyö ja riisu suojatakki ja suojakäsineet yhtenä pakettina niin, että käsineet jäävät suojatakin sisään 3. Desinfioi kädet 4. Riisu visiiri tarttuen takaa 5. Riisu suunenäsuojus pitäen silmiä kiinni 6. Desinfioi kädet 7. Poistu sulusta 8. Desinfioi kädet vielä sulusta poistumisen jälkeen.
6. Diagnostiikka 6.1 Verinäytteiden tilaaminen (HUSLAB:n kokeet) Näytteenotosta on ilmoitettava valmistautumista varten Satakunnan keskussairaalan laboratorioon. o päiväaikaan ma-pe klo 7-16, la-su klo 7-15 kl. mikrobiologian laboratorioon puh. 627 7931 tai 627 7945 o ilta- ja yöaikaan kl. kemian laboratorioon puh. 85-7322 tai 044 707 7322 Tutkimusten tekopaikka on HUSLAB Virologian yksikkö, joka edellyttää lähettävältä laboratoriolta aina yhteydenottoa puhelimitse. Pyyntöpaketti EBOLA Ebola-epäillyltä tutkitaan Verenvuotokuume-mikrob.paketti. Weblab Clinicalissa pyydetään paketti nimellä EBOLA, Multilabissa pyydetään <EBOLA Pakettiin kuuluvat seuraavat tutkimukset: o 21359 B-FiloNhO (kval), 3 x 7 ml verta ilman antikoagulanttia ja 2 x 7 ml EDTA-verta o 21358 B-PlasNhO (kval), 7 ml EDTA-verta., paksupisara- ja sivelynäytteitä ei Ebolaepäilyssä oteta o 4381 BaktNhO (kval), 7 ml EDTA-verta o 1153 B-BaktVi x 2, 2+2 BactALERT vv-pulloa o 2474 B-PVK-T, 7 ml EDTA-verta o 8818 P-CRP-0, 7 ml EDTA-vert 6.2 Vieritestit Kansainvälisten ohjeiden mukaan ebolaepäilyn verinäytteitä ei saa tutkia tavallisessa laboratoriossa vaan tilanteen vaatiessa verinäytteet tutkitaan potilashuoneessa vieritestilaitteilla (i-stat) (HE-tase, NA, K, Hb) sekä tarvittaessa CRP eri vieritestilaitteella (Afinion). Tällöin vieritestin tekee potilashuoneessa sairaanhoitaja, joka on tottunut laitteen käyttöön. Näytteiden tutkimisesta päätetään tapauskohtaisesti ja vain välttämättömät tutkimukset tehdään. Hoitaja ei koskaan ole potilashuoneessa yksin potilaan kanssa näytteitä tutkiessaan, vaan laboratoriohoitaja tai lääkäri on aina läsnä, jotta hoitaja saa täysin keskittyä vieritestilaitteen käyttöön. 6.3 Verinäytteiden otto Anestesialääkäri tai muu kokenut pistäjä laittaa potilaalle perifeerisen kanyylin turvakanyylia käyttäen. Hoitaja ottaa kanyylista näytteet laboratoriohoitajan huolehtiessa, että oikeat näytteet tulevat varmasti otetuiksi. Laboratoriohoitaja esipakkaa näytteet yksittäin salpapusseihin, joiden ulkopinta desinfioidaan desinfektiopyyhkeellä. Näytteet kerätään kaarimaljaan. Laboratoriohoitaja ojentaa pusseihin pakatut näytteet likaisessa sulussa suojautuneena odottavalle avustajalle, joka ottaa vastaan ne puhtaalla kaarimaljalla. Jatkopakkaaminen kuljetuspurkkeihin tapahtuu myöhemmin sulussa laboratoriohoitajan toimesta. Tilannekohtaisesti päätetään lähetetäänkö näytteet erikoiskuljetuksena vai menevätkö ne Helsinkiin ambulanssissa yhdessä potilaan kanssa. 6.4 Kuvantamistutkimukset Vältetään, kunnes saadaan varmistus verenvuotokuumeesta. Sen jälkeen kuvantamistutkimukset suunnitellaan tarpeen mukaan. 7. Hoito Anestesialääkärin laittamaan perifeeriseen kanyyliin, josta ensin on otettu tarvittavat verinäytteet, käynnistetään nestehoito. Tarvittavat tukihoidot aloitetaan tavanomaisesti. Jos epäillään sepsistä tai malariaa näiden empiirinen hoito käynnistetään herkästi infektiolääkärin konsultaation perusteella. Veriviljelyt ja malarianäytteet otetaan ennen antibioottihoidon käynnistämistä. Ebolaan on kehitteillä kokeellisia hoitoja, mutta lääkkeiden saatavuus on tällä hetkellä heikko ja niiden tehosta on vain yksittäisten potilaiden osalta kokemusta. Toimivaa rokotetta ei vielä ole käytettävissä.
8. Siivous ja välineiden käsittely Veri- ja eritetahrat poistetaan välittömästi käyttäen klooriliuosta 5000 ppm. Siivoustyön tekijä suojautuu samoin kuin muutkin huoneessa työskentelevät. Loppusiivouksesta on oma erillinen ohje. Välineiden käsittely Eristyshuoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet. Kertakäyttöisiä välineitä käytetään aina, kun se on mahdollista. Eristyshuoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet eikä välineitä kuljeteta huoneesta ulos. Monikäyttöiset välineet desinfioidaan heti käytön jälkeen huuhtelu- ja desinfiointikoneessa ja sitä kestämättömät pyyhitään huolellisesti kloorilla, 1000 ppm tai Easydesillä (alkoholi + tensidi). Alusastiat ja virtsapullot tyhjennetään huuhtelu- ja desinfektiokoneeseen. Potilas- ja vuodevaatteet Kaikki potilas- ja vuodevaatteet pakataan punaiseen muovipussiin ja hävitetään jäteohjeen mukaisesti tartuntavaarallisena jätteenä. Potilaan henkilökohtaiset tavarat pakataan kaksinkertaiseen muovipussiin ja laitetaan potilaan mukana Helsinkiin, jossa ne hävitetään, mikäli eboladiagnoosi vahvistuu. 9. Jätteet Katso erillinen ohje 10. Epidemian leviämisen katkaisu Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavista toimista päättävät infektiolääkäri ja THL:n päivystäjä yhdessä. Päivystyspoliklinikalla tai sairaankuljetuksessa ilman suojaimia eritteille mahdollisesti altistuneiden oireettomien henkilöiden nimet ja henkilötunnukset sekä tieto altistuksen laadusta kerätään heti rivilistaan ja toimitetaan infektiolääkärille viiveettä. On muistettava, että oireettomat henkilöt eivät voi levittää tartuntaa eteenpäin. Itämisaika on 2-21 vrk, tavallisimmin noin 7 vrk. 10. Tiedottaminen Infektiolääkäri ja THL huolehtivat ulkoisesta tiedottamisesta. Turhaa ja liian varhaista kohua tulee välttää, sillä se vaarantaa potilaan intimiteettisuojan ja aiheuttaa helposti perusteetonta pelkoa. Ebolaepäilyyn on suhtauduttava vakavasti, mutta on todennäköisempää, että epidemia-alueelta palanneella, jolla ei ole suoraa suojaamatonta kontaktia ebolapotilaan eritteisiin on malaria, sepsis tai influenssa.