ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä toiminnassaan ja kanssakäymisissä ympäröivän maailman kanssa. Katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Tämä koskee myös oppilaiden opiskelua ja oppimista. Siksi on keskeistä sovittaa opetukseen ja opiskeluun oppilaan oma ajattelu- ja kokemusmaailma. Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan valmiuksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tavoitteena on täysivaltainen demokraattinen kansalaisuus globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä edellyttää elämänkatsomustiedon opetukselta monipuolisen katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamisen lisäksi eettisen ja kriittisen ajattelu- ja toimintakyvyn sekä oppimisen taitojen kehittämistä. Elämänkatsomustiedossa kriittinen ajattelu ymmärretään perusteita etsivänä, asiayhteydet hahmottavana ja tilannetajuisena sekä itseään korjaavana. Siihen liittyy avoin ja pohdiskeleva asenne. Elämänkatsomustieto tukee erityisesti seuraavia laaja-alaisen osaamisen alueita: ajattelu ja oppiminen, vuorovaikutus, kulttuurinen osaaminen ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus, sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO VUOSILUOKILLA 7-9 7-9 -vuosiluokilla opetuksen erityisenä tehtävänä on kasvattaa oppilaan kykyä oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja suunnittelemiseen. Oppilaan identiteetin ja elämänkatsomuksen rakentamisen tukemisessa otetaan erityisesti huomioon yleissivistävän tietoperustan laajentaminen sekä oppilaan omakohtaiset valinnat perusopetuksen jälkeen. Oppilasta tuetaan omakohtaisten hyvän elämän mallien löytämisessä. Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Tavoitteen numero Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on T1 tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään käsitteitä. T2i tukea oppilasta vahvistamaan kulttuurista yleissivistystä, esimerkiksi perehtymällä Unescon maailmanperintöohjelmaan T3 tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia uskomusjärjestelmiä, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T4 pohtimaan uskonnollisen, S3 L3 Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy L1, L2, L4 L2, L7 L1, L2
ajattelun ja uskontokritiikin perusteita T5 tunnistamaan perustavana ihmisoikeutena sekä tuntemaan turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja T6 ymmärtämään erilaisia elämän ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä syitä ja yhteisöllisiä käytäntöjä T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden hyväksymiseen ja ymmärtämiseen niin, että oppilas kasvaa suvaitsevaiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi T8 tukea oppilasta kehittämään eettistä ajatteluaan ja tunnistamaan vastuun ja oikeuksien näkökulmat T9 huomaamaan ja ymmärtämään eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään T10 rohkaista oppilasta toimimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi ja vaikuttamaan paikallisesti ja globaalista T11 ohjata oppilas ymmärtämään ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden eettinen perusta, S3 L2, L3, L6, L7, S2, S3 L1, L4, S2, S3 L2, L7 S2, S3 L1, L6, L7 S2, S3 L5, L7, S2, S3 L6, L7 S2, S3 L1, L7 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9 Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille. Sisältöjen valinnassa pyrkimys yleissivistävään tietoon yhdistetään oppilaiden kokemusmaailmaan ja identiteetin ja elämänkatsomuksen etsintään. Olennaista on löytää sisältöjä, joiden kanssa työskenteleminen antaa oppilaalle mahdollisuuden rakentaa tiedosta ja omakohtaisesta pohdinnasta katsomuksellista arvostelukykyä. Sisältöalueen numero Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan ja suvaitsevaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. Tavoitteet, jotka koskevat kyseistä sisältöaluetta T1-T7
S2 S3 Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusrikoksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen käsitykseen ihmisen ja luonnon suhteesta. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi. T6-T12 T4-T12 Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9 Työtapojen valinnassa on oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä taata turvallinen ja avoin oppimis- ja keskusteluympäristö, jossa oppilas kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Erityisesti kunkin uuden ryhmän aloittaessa ryhmäytyminen on olennainen osa oppimisympäristön rakentumista. Työskentelyssä tuetaan oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymistä. Oppilaat elävät globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset digitaaliset sovellukset muokkaavat. Siksi elämänkatsomustiedon oppimisympäristössä on olennaista, että välitön henkilökohtainen yhteisöllinen kanssakäyminen voi yhdistyä erilaisten medioiden ja digitaalisen vuorovaikutuksen pedagogisesti monipuoliseen hyödyntämiseen. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä ohjauksen ja tuen järjestämisessä on vahvistaa oppilaan osallisuuden ja minäpystyvyyden kokemusta. Elämänkatsomustieto oppiaineena tukee oppilaan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista tarjoamalla mahdollisuuksia ja käsitteellisiä välineitä tutkia, jäsentää ja rakentaa omaa katsomuksellista identiteettiä yhdessä muiden kanssa. Ohjausta ja tukea tarvitaan oppiaineen käsitteellisen sisällön hahmottamiseen erityisesti eettisissä kysymyksissä sekä vuorovaikutus- ja ajattelutaitojen kehittymiseen. Oppilaiden yksilöllisen tuen tarpeet sekä mahdollisuus syventymiseen ja yksilölliseen etenemiseen otetaan huomioon työtapojen ja sisältöjen valinnassa. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.
Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso oppiaineen elämänkatsomustieto valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Paikallisen opetussuunnitelman ratkaisut tavoitteiden ja sisältöalueiden sijoittamisesta eri vuosiluokille vaikuttavat päättöarvioinnin kriteerien käyttöön. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon myös ne valtakunnallisista elämänkatsomustiedon tavoitteista johdetut tavoitteet, jotka ovat sijoittuneet 7. tai 8. vuosiluokalle eivätkä esiinny enää paikallisen opetussuunnitelman 9. vuosiluokan tavoitteissa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joillakin osaamisen alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.
Oppiaineen päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä Tav n:r o T1 T2 T3 Opetuksen tavoite tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään käsitteitä. tukea oppilasta vahvistamaan kulttuurista yleissivistystä, esimerkiksi perehtymällä Unescon maailmanperintöohjelm aan tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia uskomusjärjestelmiä, sis.alue et Arvioinnin kohteet oppiaineessa käsitteiden hallinta ja soveltaminen tiedollinen yleissivistys tiedollinen yleissivistys ja taito soveltaa sitä arvostelukykyises ti Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen joitakin käsitteitä. Oppilas osaa ohjattuna hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas tunnistaa joitain Unescon maailmanperintöohjel man piirteitä ja maailmanperintökohtei ta. Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan käsitteitä ja tunnistaa niiden välisiä suhteita. Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas tunnistaa Unescon maailmanperintöohjel man lähtökohtia ja joitain maailmanperintökohtei ta. Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja Arvosanan kahdeksan ylittävä osaaminen käsitteitä sekä pohtia ja tulkita niiden perusteita. Oppilas osaa jäsentyneesti ja kriittisesti hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas ymmärtää Unescon maailmanperintöohjel man lähtökohtia ja osaa nimetä useimmat kotimaiset ja joitain ulkomaisia maailmanperintökohtei ta. Oppilas osaa selittää keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja
T4 T5 niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa pohtimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita tunnistamaan perustavana ihmisoikeutena sekä tuntemaan turvaamisen kansallisia olennaisia piirteitä. Oppilas tietää, että kysymyksiä voi lähestyä tieteellisesti., S3 ymmärtäminen Oppilas osaa kertoa uskonnollisuuden piirteitä ja uskontokriittisiä argumentteja., S3 käsitteiden hallinta ja tiedollinen yleissivistys Oppilas osaa kuvata ihmisoikeutena ja antaa esimerkkejä turvaamisesta ja puutteista. kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas oivaltaa, että katsomuksiin on tärkeä tutustua vastuullisesti, tutkivasti ja tieteellisesti. Oppilas osaa selittää uskonnollisuuden luonnetta ja uskontokritiikin pääpiirteitä joistakin filosofisista, historiallisista, uskontotieteellisistä tai yhteiskunnallisista näkökulmista. Oppilas osaa määritellä ihmisoikeutena ja osaa antaa esimerkkejä joistakin turvaamisen mekanismeista ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas oivaltaa, että katsomuksiin on tärkeä tutustua vastuullisesti, tutkivasti ja tieteellisesti. Oppilas osaa selittää ja eritellä uskonnollisuuden luonnetta ja uskontokritiikin pääpiirteitä joistakin filosofisista, historiallisista, uskontotieteellisistä tai yhteiskunnallisista näkökulmista. Oppilas osaa määritellä ihmisoikeutena ja osaa eritellä turvaamisen mekanismeja ja niiden puutteita omassa
T6 T7 T8 T9 ja kansainvälisiä keinoja ymmärtämään erilaisia elämän ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä syitä ja yhteisöllisiä käytäntöjä kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden hyväksymiseen ja ymmärtämiseen niin, että oppilas kasvaa suvaitsevaiseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi tukea oppilasta kehittämään eettistä ajatteluaan ja tunnistamaan vastuun ja oikeuksien näkökulmat huomaamaan ja ymmärtämään eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään, S2, S3, S2, S3 ymmärtäminen ja arvostelukyky ymmärtäminen, arvostelukyky, vuorovaikutustaid ot ja toimintavalmiude t S2, S3 käsitteiden hallinta ja soveltaminen S2, S3 ymmärtäminen, arvostelukyky, ja vuorovaikutustaid ot Oppilas osaa antaa esimerkkejä erilaisista katsomuksellisista valinnoista ja taustalla olevista syistä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä vastuusta sekä toisten ihmisten ja ympäristön huomioon ottamisesta Oppilas osaa nimetä eettisiä käsitteitä sekä vastuun ja toisten huomioon ottamisen näkökulmasta. Oppilas osaa kertoa elämäänsä liittyvistä ulottuvuuksista niiden puutteista erilaisissa tilanteessa. Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita. Oppilas osaa kuvata vastuunsa muista ihmisistä ja yhteiskunnasta sekä osaa ottaa toiset ihmiset ja ympäristön huomioon eettistä käsitteistöä sekä osaa tulkita ja soveltaa sitä ajattelussaan ja Oppilas osaa keskustella elämäänsä ja tulevaisuuteen liittyvistä ulottuvuuksista lähiympäristössään, kansallisesti ja globaalisti. Oppilas osaa analysoida erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä. Oppilas osaa perustella vastuunsa muista ihmisistä ja yhteiskunnasta ja osaa ottaa toiset ihmiset ja ympäristön huomioon monipuolisesti eettistä käsitteistöä sekä osaa soveltaa ja perustella sitä ajattelussaan ja Oppilas osaa keskustella elämäänsä ja tulevaisuuteen liittyvistä ulottuvuuksista sekä jäsentää ja pohtia niiden merkitystä.
T10 T11 rohkaista oppilasta toimimaan vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi ja vaikuttamaan paikallisesti ja globaalista ohjata oppilas ymmärtämään ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden eettinen perusta, S2, S3 käsitteiden hallinta, arvostelukyky ja toimintavalmiude t S2, S3 ymmärtäminen ja arvostelukyky Oppilas osaa nimetä joitakin kestävän tulevaisuuden piirteitä ja tapoja toimia ja kuvata vastuullisesti yhteisöissä, yhteiskunnassa ja ympäristössä Oppilas tietää joitakin ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä. Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä käsitteitä, osaa soveltaa niitä koskevaa tietoa toiminnassaan sekä tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti. Oppilas tietää tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet. Oppilas osaa määritellä keskeiset luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyvät käsitteet ja osaa arvioida niitä koskeva tietoa. Oppilas osaa soveltaa tietoa aloitteellisesti Oppilas tietää tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet sekä pystyy arvioimaan ja soveltamaan niitä.