Rakennusterveysasiantuntija, RTA 2015-2017 Elina Saukko ja Piia Hellroos SISÄILMASTON JA KOSTEUSTEKNISTEN KUNTOTUTKIMUSTEN RAPORTOINTI- JA TOIMINTATAPAOHJEET
Rakennusterveysasiantuntija 5.5.2017 15 + 135 sivua Elina Saukko ja Piia Hellroos SISÄILMASTON JA KOSTEUSTEKNISTEN KUNTOTUTKIMUSTEN RAPORTOINTI- JA TOIMINTATAPAOHJEET Työn tarkoituksena oli laatia Raksystems Insinööritoimisto Oy:n käyttöön sisäilmaston ja kosteusteknisten kuntotutkimusten raportointi- ja toimintatapaohjeet. Raksystems Insinööritoimisto Oy toimii Suomessa 18 paikkakunnalla. Yrityksen henkilöstömäärä kasvoi v. 2016 n. 20 % ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Päivitetyn laatujärjestelmän ja siihen liittyvien selkeiden ohjeiden avulla varmistetaan työn yhtenäinen laatu, mikä on tärkeää voimakkaasti kasvavassa yrityksessä. Raportointi- ja toimintatapaohjeiden laatiminen ovat osa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n laatujärjestelmän päivitystä ISO 9001:2015 mukaisten vaatimusten tasolle. Työssä käsitellään yleisellä tasolla laatujärjestelmää ja sen tuomia etuja ja vaatimuksia yrityksessä. Raksystems Insinööritoimisto Oy on asettanut laatujärjestelmänsä yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi laatujärjestelmän hyödyntämisen ruohonjuuritasolla yrityksessä. Laatujärjestelmää kehitetään Raksystems Insinööritoimisto Oy:n jokaisella osastolla niin toimintatapojen kuin raportoinnin suhteen. Tavoitteena on, että ensisijaisesti laatujärjestelmään liittyvät dokumentit ovat työntekijöiden jokapäiväisessä käytössä ja niiden avulla sekä johdon että työntekijöiden on mahdollista varmistua laatukriteerien täyttymisestä. Laadunhallintajärjestelmän raportointi- ja toimintatapaohjeiden tarkoituksena on kuvata prosessit niin tarkasti, että kuvausten perusteella prosessit voidaan suorittaa ja toistaa laadullisesti samankaltaisina tekijästä tai sijainnista riippumatta. Raportointi- ja toimintatapaohjeet ovat Raksystems Insinööritoimisto Oy:n omaan käyttöön tarkoitettuja materiaaleja, joita ei esitetä julkisesti. ASIASANAT: SFS-EN ISO 9001, laatujärjestelmä, kuntotutkimus 2
SISÄLTÖ KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO 4 1 JOHDANTO 5 2 STANDARDI ISO 9001 6 2.1 ISO 9000 -standardiryhmä 6 2.2 Standardin 9001 periaatteet 7 2.3 Laadunhallintajärjestelmän arviointi yrityksessä 10 3 RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY:N LAATUJÄRJESTELMÄ 12 LÄHTEET 15 LIITE 1 RAPORTOINTIOHJE 16 LIITE 2 TOIMINTATAPAOHJEET 63 LIITE 3 TIETOKORTIT 96 LIITE 4 MALLIRAPORTTI 122 3
KÄYTETYT LYHENTEET TAI SANASTO Auditointi ISO ISO 9001 -standardi Laadunhallintajärjestelmä Sertifikaatti (tässä yhteydessä) SFS Selvitys siitä, miten organisaation laadunhallinta tai laadunvarmistus täyttävät tietyt kriteerit (www.laatukeskus.fi/palvelut-asiantuntijapalvelut/auditointi) International Organization for Standardization. Kansallisten standardoimisjärjestöjen muodostama liitto. ISO 9000 -standardisarjan standardi, jossa esitetään vaatimuksia organisaation toiminnalle ja laadunhallintajärjestelmälle. Järjestelmä, jolla organisaatio ohjaa toimintaansa ja toiminnan laatua. Laadunhallintajärjestelmän auditoinnin jälkeen annettu todistus siitä, että laadunhallintajärjestelmä on vaatimusten mukainen. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. 4
1 JOHDANTO Työn tarkoituksena on laatia Raksystems Insinööritoimisto Oy:n käyttöön sisäilmaston ja kosteusteknisten kuntotutkimusten raportointi- ja toimintatapaohjeet. Raportointi- ja toimintatapaohjeiden laatiminen ovat osa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n laatujärjestelmän päivitystä ISO 9001:2015 mukaisten vaatimusten tasolle. Työssä käsitellään yleisellä tasolla laatujärjestelmää ja sen tuomia etuja ja vaatimuksia yrityksessä sekä laatujärjestelmän roolia Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toiminnassa. Laadunhallintajärjestelmän raportointi- ja toimintatapaohjeiden tarkoituksena on kuvata prosessit niin tarkasti, että kuvausten perusteella prosessit voidaan tuottaa ja toistaa laadullisesti yhtenäisinä. ISO 9000 -standardiryhmään kuuluvat standardit on luotu palvelemaan laajaa kohderyhmää. Standardeja voidaan soveltaa kaikkiin organisaatioihin niiden koosta tai liiketoimintamallista riippumatta, minkä vuoksi standardissa ei anneta yksityiskohtaisia ohjeita laadunhallintaan. Jotta standardien ohjaamat laatujärjestelmät palvelevat yritystä, tulee laadunhallinnan standardien soveltaminen olla yrityksessä luovaa ja riittävän pitkälle kenttätyöhön jalkautettua. Raksystems Insinööritoimisto Oy on asettanut laatujärjestelmänsä yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi laatujärjestelmän hyödyntämisen ruohonjuuritasolla yrityksessä. Laatujärjestelmää kehitetään Raksystems Insinööritoimisto Oy:n jokaisella osastolla niin toimintatapojen kuin raportoinnin suhteen. Tavoitteena on, että ensisijaisesti laatujärjestelmään liittyvät dokumentit ovat työntekijöiden jokapäiväisessä käytössä ja niiden avulla sekä johdon että työntekijöiden on mahdollista varmistua laatukriteerien täyttymisestä. Laadunhallinnalla pyritään parempaan toimintaan: tyytyväisempiin asiakkaisiin ja työntekijöihin sekä taloudellisempaan, tehokkaampaan ja kannattavampaan toimintaan, joka sisältää vähemmän haitallisia riskejä. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimusten ymmärtäminen auttaa kehittämään prosesseja, joiden myötä yrityksessä voidaan parantaa toimintaa jatkuvasti. Mm. asiakaspalautteet ja työntekijöiden työtyytyväisyyskyselyt ovat Raksystems Insinööritoimisto Oy:n käytössä olevia menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata ja parantaa toimintaa sekä puuttua välittömästi laadullisiin epäkohtiin. Voidaan ajatella, että laatujärjestelmä ei koskaan ole täysin valmis, vaan sitä kehitetään jatkuvasti. 5
2 STANDARDI ISO 9001 2.1 ISO 9000 -standardiryhmä Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on julkaissut v. 2015 uudistetun version laadunhallintajärjestelmien vaatimuksia käsittelevästä standardista ISO 9001. Edellinen versio on vuodelta 2008. ISO 9001 standardi kuuluu ISO 9000 -standardiryhmään, joka korostaa järjestelmällisyyttä ja järjestelmäkeskeistä johtamista. ISO 9000 -standardiryhmään kuuluvat SFS- EN ISO 9001:2015 standardin lisäksi SFS-EN ISO 9000:2015 (Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto) sekä SFS-EN ISO 9004:2009 (Organisaation johtaminen jatkuvaan menestykseen. Laadunhallintaan perustuva toimintamalli). Uudistettu ISO 9001 noudattaa samaa rakennetta ja määritelmiä kuin uusittu ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001:2015. Yhteinen rakenne helpottaa standardien rinnakkaista käyttöä ja vaatimusten sisällyttämistä organisaation johtamisjärjestelmään ja liiketoimintaan. Organisaatioilla, joilla on akkreditoitu ISO 9001:2008 -sertifikaatti, on kolme vuotta aikaa muuttaa laadunhallintajärjestelmänsä vastaamaan uutta standardia ISO 9001:2015. Koska standardit on luotu palvelemaan laajaa kohderyhmää, standardit eivät voi koskaan olla yksityiskohtaisia. Standardia voidaan soveltaa kaikkiin organisaatioihin niiden koosta tai liiketoimintamallista riippumatta. Standardin tavoitteena on antaa tietoa organisaation omasta toiminnasta. Sen avulla parannetaan organisaation sitoutumista asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden täyttämiseen ja tyytyväisyyden takaavien tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Kuvassa 1 on esitetty periaate prosessin vaiheista, joita asiakaslähtöinen toiminta sisältää. (Finanssialan Keskusliitto 2009) Laadunhallinnan standardien soveltaminen tulisi olla yrityksessä luovaa. Laadunhallintajärjestelmällä hallitaan vuorovaikutteisia prosesseja ja resursseja, joita tarvitaan sellaisten tulosten aikaansaamiseksi, joilla sidosryhmien tarpeet ja odotukset tulevat täytetyiksi. Laadunhallinnan avulla ylin johto voi ohjata resurssien käyttöä ottaen huomioon päätöksensä seuraukset laadun suhteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. (SFS-EN ISO 9004). 6
Kuva 1 Laadunhallinta on asiakaslähtöistä ja se tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. (Finanssialan Keskusliitto 2009) 2.2 Standardin 9001 periaatteet Standardi edellyttää, että organisaation tulee itse ymmärtää organisaation toimintaympäristöä. Standardissa edellytetään määrittämään tekijät, jotka vaikuttavat organisaation tarkoitukseen, tavoitteisiin ja kestävään kehitykseen. Lisäksi standardi edellyttää tarkastelemaan organisaation sisäisiä tekijöitä, kuten arvoja, kulttuuria, osaamista ja suorituskykyä. Lisäksi tulee huomioida ulkoiset tekijät, kuten juridinen toimintaympäristö, markkinat, yhteiskunta ja talous. Uudistettu ISO 9001 korostaa seuraavia asioita: Organisaation toimintaympäristö: Laadunhallintajärjestelmän suunnittelussa ja käytössä painotetaan selkeää yhteyttä organisaation kokonaisvaltaiseen toimintaympäristöön ja toimintaan. Laadunhallintajärjestelmän politiikka ja strategia tavoitteineen on sisällytettävä kiinteäksi osaksi organisaation kokonaisvaltaista liiketoimintastrategiaa. 7
Johtajuus: Organisaation johdon tulee sitoutua ja osallistua laatujohtamiseen sekä otettava siitä näkyvä vastuu. Riskilähtöisyys: Riskilähtöisyys on nostettu päätöksenteon perustaksi. Prosessilähtöisyys: Prosessilähtöisyys on edelleen standardin perusta. Prosessilähtöisyyden sisältöä on selkeytetty. Palvelujen tuottajat: Palvelujen tuottajien ja ei-valmistavien yritysten kasvava osuus standardin hyödyntäjinä on huomioitu. Laadunhallinnan periaatteet: Laadunhallinnan periaatteet on uudistettu. Nämä periaatteet luovat pohjan koko ISO 9000 -sarjalle. Periaatteet on esitetty standardissa ISO 9000 ja käsitelty alla olevissa kappaleissa. (SFS-EN ISO 9001) Laadunhallinnan periaatteet ovat peruste koko laadunhallinnalle ja sitä käsittelevälle ISO 9000 -sarjalle. Laadunhallinnan periaatteita ovat asiakaskeskeisyys, johtajuus, ihmisten täysipainoinen osallistuminen, prosessimainen toimintamalli, parantaminen, näyttöön perustuva päätöksenteko ja suhteiden hallinta. (Ihantola 2016) Asiakaskeskeisyys kuvaa laadunhallinnan tavoitetta täyttää asiakkaiden vaatimukset. Jatkuva menestys saavutetaan, kun organisaatio saavuttaa ja säilyttää asiakkaiden ja muiden olennaisten sidosryhmien luottamuksen. Asiakaskeskeisen ajattelun mukaan kaikki vuorovaikutustilanteet asiakkaan kanssa ovat mahdollisuuksia tuottaa lisää arvoa asiakkaalle. (Ihantola 2016) Johtajuuden rooli laatutavoitteiden saavuttamiseksi on merkittävä. Organisaation eri tasoilla olevat johtajat määrittelevät organisaatiolle yhteisen tarkoituksen ja suunnan sekä luovat sellaiset olosuhteet, joissa ihmiset voivat osallistuvat täysipainoisesti organisaation laatutavoitteiden saavuttamiseen. Johtajuuden tasolla laatutavoitteiden täyttymisen ehtona on, että organisaation strategia, prosessit ja resurssit ovat yhdenmukaiset. (Ihantola 2016) Ihmisten täysipainoinen osallistuminen organisaation kaikilla tasoilla mahdollistaa innovatiivisen ja luovan ilmapiirin, joka tuottaa arvoa koko organisaatiolle. Jotta organisaatiota voidaan johtaa vaikuttavasti ja tehokkaasti, on tärkeää kunnioittaa kaikkia organisaation eri tasoihin kuuluvia ihmisiä ja saada heidät osallistumaan. Tunnustuksen antaminen, vaikutusmahdollisuudet sekä pätevyyden lisääminen tukevat ihmisten täysipainoista osallistumista organisaation laatutavoitteiden saavuttamiseen. (Ihantola 2016) 8
Prosessimainen toimintamalli, jossa toimintoja käsitellään ja hallitaan toisiinsa liittyvinä prosesseina, auttaa saavuttamaan johdonmukaiset ja ennustettavissa olevat tulokset tehokkaammin. Kun organisaatiossa ymmärretään, kuinka prosessimainen järjestelmä tuottaa tuloksia, järjestelmä ja sen suorituskyky voidaan optimoida yksittäisiä prosesseja säätämällä. (Ihantola 2016) Parantaminen on keskeinen osa menestyvän organisaation toimintaa. Jatkuvan parantamisen avulla prosessien suorituskyky, organisaation toimintakyky ja asiakastyytyväisyys paranevat. Lisäksi organisaation kyky reagoida muutoksiin sen sisäisissä ja ulkoisissa olosuhteissa ja luoda uusia mahdollisuuksia paranee. (Ihantola 2016) Näyttöön perustuva päätöksenteko laadunhallinnan keinona sisältää datan ja informaation analysoinnin ja arvioinnin. Päätöksenteko voi toisinaan olla monimutkainen prosessi, johon liittyy epävarmuutta. Siihen sisältyy yleensä monen tyyppisiä ja monista eri lähteistä olevia lähtötietoja sekä niiden tulkintaa, joka voi olla subjektiivista. Tosiasiat, näyttö ja tietojen analysointi johtavat parempaan objektiivisuuteen ja päätöksenteon luotettavuuteen. (Ihantola 2016) Suhteiden hallinta on laadunhallinnan ja organisaation toiminnan kannalta merkittävä tekijä. Jatkuva menestys saavutetaan todennäköisemmin, kun organisaatio hallitsee suhteitaan kaikkiin sidosryhmiinsä, jotta se voi optimoida niiden vaikutuksen suorituskykyynsä sekä vaikutukset tuotteiden ja palveluiden tasalaatuisuuteen. On erityisen tärkeää hallita suhteita organisaation toimittaja- ja yhteistyökumppaniverkostoihin. (Ihantola 2016) 9
2.3 Laadunhallintajärjestelmän arviointi yrityksessä ISO 9001 standardi velvoittaa organisaation suorittamaan suunnitelluin aikavälein sisäisiä auditointeja määrittääkseen, onko laadunhallintajärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen, ISO 9001 -standardin mukainen ja organisaation laadunhallintajärjestelmälle asetettujen vaatimusten mukainen. Sisäisillä auditoinneilla määritellään myös, onko laadunhallintajärjestelmä vaikuttavasti toteutettu ja onko sitä ylläpidetty. ISO 9001 standardissa määritellään sisäisistä auditoinneista myös seuraavaa: Organisaation tulee toteuttaa auditointiohjelma niin että otetaan huomioon auditoitavien alueiden ja prosessien tila ja tärkeys sekä aikaisempien auditointien tulokset. Auditointien kriteerit, laajuus, suorituslaajuus ja menettelyt tulee määritellä. Auditoijat tulee valita ja auditoinnit suorittaa siten, että auditointiprosessin objektiivisuus ja tasapuolisuus voidaan varmistaa. Auditoijat eivät saa auditoida omaa työtään. (SFS-EN ISO 9001:2015) Lisäksi ISO 9001 -standardissa kerrotaan, että organisaation tulee laatia menettelyohje, jossa määritellään auditointien suunnitteluun ja tekemiseen, tallenteiden luomiseen ja tulosten raportoimiseen liittyvät vastuut ja vaatimukset. Auditoinneista ja niiden tuloksista tulee ylläpitää tallenteita. Auditoitavasta alueesta vastuussa olevan johdon tulee varmistaa, että kaikki korjaukset ja korjaavat toimenpiteet, joilla havaitut poikkeamat ja niiden syyt voidaan poistaa, suoritetaan ilman aiheetonta viivettä. Seurantatoimenpiteisiin tulee sisällyttää suoritettujen toimenpiteiden todentaminen ja todentamisen tuloksista raportoiminen. (SFS-EN ISO 9001:2015) Standardin edellyttämät sisäiset auditoinnit ohjaavat yritystä ymmärtämään, mitkä tekijät ovat toiminnan kannalta tärkeitä ja mitä riskejä toimintaan liittyy. Standardissa edellytetään määrittämään tekijät, jotka vaikuttavat organisaation tarkoitukseen, tavoitteisiin ja kestävään kehitykseen. Lisäksi standardi edellyttää tarkastelemaan organisaation sisäisiä tekijöitä, kuten arvoja, kulttuuria, osaamista ja suorituskykyä. Lisäksi tulee huomioida ulkoiset tekijät, kuten juridinen toimintaympäristö, markkinat, yhteiskunta ja talous. (SFS- EN ISO 9001:2015) Organisaation oman toimintaympäristön lisäksi organisaation toimintaan liittyviä sidosryhmiä tulee arvioida laajasti. Sidosryhmistä keskeisin ovat asiakkaat, mutta asiakasryhmän lisäksi organisaation toimintaan liittyvät useat muutkin sidosryhmät. Asiakkaiden lisäksi sidosryhmiä ovat ne, jotka aiheuttavat merkittävän riskin organisaation kestävälle 10
kehitykselle, jos niiden odotukset ja tarpeet eivät täyty. Organisaation menestyksen kannalta on tärkeää määrittää toimintatavat, joilla ratkaiseviin sidosryhmiin liittyvät riskit saadaan vähenemään. (SFS-EN ISO 9001:2015) 11
3 RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY:N LAATUJÄRJESTELMÄ Yrityksen suunnitelmallinen toiminta vaatii laadunhallintaa, eli laatuun liittyvää johtamista. Laadunhallintaan kuuluvat yrityksen laatupolitiikka ja sen toteuttaminen sekä laatutavoitteiden asettaminen. Laatutavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan prosessit, joilla laatutavoitteet saavutetaan laadun suunnittelun, laadunvarmistuksen, laadunohjauksen ja laadun parantamisen avulla. Yrityksen prosessien toistettavuus, osaamisen hallinta, vastuualueiden määrittäminen sekä asiakirjojen laatiminen ovat osa-alueita, joiden hallitseminen ilman yhteisiä pelisääntöjä on mahdotonta. Yhteisten pelisääntöjen luomiseksi yrityksen sisällä on luotu laadunhallintajärjestelmä, joka perustuu kansainväliseen ISO 9001 standardiin. Raksystems Insinööritoimisto Oy on vuonna 1989 perustettu rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayritys. Raksystems toimii Suomessa 18 paikkakunnalla ja sen keskeisimpiä palveluita ovat asuntokauppaan, kiinteistöjen kuntoon, korjaussuunnitteluun, valvontaan ja rakennuttamiseen liittyvät palvelut. Raksystems on n. 150 asiantuntijan organisaatio, joka kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2016 henkilöstömäärä kasvoi n. 20 %. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n organisaatio on jaettu hallinnon lisäksi pääkonttorin tulosyksiköihin sekä aluetoimistoihin. Vantaalla sijaitsevan pääkonttorin tulosyksiköiden lisäksi aluetoimistojen hallinnointi on jaettu yhteensä 11 alueeseen. Raksystems Insinööritoimiston Oy:n toimintaa ohjaavat arvot ja laadunhallintajärjestelmä. Yrityksen arvot liittyvät mm. asiakassuhteiden hoitamiseen, vastuullisuuteen, itsensä kehittämiseen sekä työhyvinvointiin. Arvojen pohjalta on määritelty toimintasuunnitelmat, kuinka yrityksen toimintaa ohjataan kohti arvojen toteutumista. Arvoihin perustuvat toimintasuunnitelmat on liitetty laadunhallintajärjestelmään. Laatupolitiikka luo yhteisen perustan yrityksen liiketoiminnalle. Laatupolitiikan siirtäminen osaksi käytäntöä ja jokapäiväistä työtä on jatkuva laatujohtamisen haaste, minkä toteutumiseen Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä on sitouduttu. Sen onnistumisen edellytys on kaikkien, sekä johdon että henkilöstön sitoutuminen. Toiminnan laadun seuraaminen ja mittaaminen sekä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sitoutuminen vaatii resursseja ja tahtoa. Raksystems Insinööritoimiston laadunhallinnan perustana on edellä kuvattu laatupolitiikka sekä laadunhallintajärjestelmä, joka päivitetään ISO 9001:2008 standardista ISO 9001:2015 standardiin. 12
Laadunhallintajärjestelmän ominaispiirteisiin kuuluu, että sitä kehitetään jatkuvasti tarpeiden mukaan. Muutostarpeet ilmenevät palveluprosessien, sisäisten ja ulkoisten auditointien ja asiakaspalautteen kautta. Muutostarvetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko poikkeama syntynyt laadunhallintajärjestelmän puutteellisuuden vuoksi vai siksi, että toiminta ei ole ollut laadunhallintajärjestelmän vaatimusten mukaista. (SFS-EN ISO 9001). Organisaation laadunhallinnalla pyritään parempaan toimintaan: tyytyväisempiin asiakkaisiin ja työntekijöihin sekä taloudellisempaan, tehokkaampaan ja kannattavampaan toimintaan, joka sisältää vähemmän haitallisia riskejä. Laadunhallinnan perusperiaate on asiakaskeskeisyys, jossa yritystoiminta perustuu asiakastarpeisiin ja asiakastarpeiden ymmärtäminen ohjaa toimintojen kehittämistä. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimusten ymmärtäminen auttaa kehittämään prosesseja, joiden myötä yrityksessä voidaan parantaa toimintaa jatkuvasti. (Ihantola 2016) Voimakkaasti kasvava yritys tarvitsee toiminnalleen selkeät tavoitteet ja toimintamallit. Jotta yrityksen laadunhallinta toimii, tulee laadunhallinta olla integroitu saumattomasti organisaation johtamiseen ja johtamistasolta tuotuna käytännön työhön. Tässä työssä laadittiin raportointiohjeet ja toimintatapaohjeet sisäilmasto- ja kosteusteknisten kuntotutkimusten suorittamiseen. Lisäksi työhön liitettiin Raksystems Insinööritoimisto Oy:n käytössä olevat tietokortit, jotka tukevat toimintatapaohjeita sekä raportointia. Raportointiohjeessa on huomioitu tämän hetkiset, voimassaolevat asetukset ja ohjeet. Raportointiohjeen tarkoituksena on varmistaa raportoinnin yhtenäinen ulkoasu ja kirjaustapa mm. havaintojen, mittaustulosten, johtopäätösten ja toimenpidesuositusten osalta. Raportointiohjeessa vältetään käyttämästä valmiita mallilauseita, jolla varmistetaan, että asiantuntijat kirjaavat tutkimuksen havainnot ja johtopäätökset tapauskohtaisesti. Yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitetuissa toimintatapaohjeissa on kuvattu tutkimustyövaiheet sekä niihin liittyvät mittaukset ja havainnot, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toimintatapaohjeissa on kuvattu mm. työhön tarvittava mittauskalusto ja kriittiset työvaiheet. Toimintatapaohjeissa on viittauksia esim. RT-kortteihin, joista ilmenee tarkemmat tutkimus/mittausmenetelmät. Tällaisia työvaiheita ovat mm. betonin suhteellisen kosteuden mittaus. Toimintatapaohjeita tukevat tietokortit, joissa esitetään rakenneosiin kohdistuvat vaurioitumisriskit. Tietokortteja voidaan tarvittaessa käyttää kuntotutkimusraportin liitteenä. 13
Sisäilmaston ja kosteusteknisten kuntotutkimusten raportointiohjeen ja toimintatapaohjeiden merkittävimpiä tausta-aineistoja ovat olleet mm. sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (ns. Asumisterveysasetus) ja siihen liittyvät soveltamisohjeet sekä Ympäristöopas 2016, Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus -opas. Raportointiohjeessa ja toimintatapaohjeissa on viitattu alihankkijoihin sekä heidän ohjeisiin. Tässä työssä ei oteta tarkemmin kantaa alihankintaketjuihin, niiden toimintaan tai sopimussuhteisiin, vaan nämä asiat on käsitelty erillisessä yrityksen sisäisessä hankkeessa. Samoin työturvallisuuteen liittyvät asiat on koottu erikseen yrityksen yhteisiin ohjeisiin. 14
LÄHTEET Finanssialan Keskusliitto FK. 2009. ISO 9001:2008 Laatukäsikirjan laatimismalli. Helsinki. s. 4-6. Ihantola Jani. 2016. Laatukäsikirjan päivitys ISO 9001:2015 -standardin mukaiseksi. Hämeen Ammattikorkeakoulu, Kone- ja tuotantotekniikka. Opinnäytetyö. Riihimäki. s. 2-15. KH 90-00394 / LVI 01-10414. 2007. Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje. Rakennustieto. Helsinki. 13 s. Merikallio Tarja, Niemi Sami, Komonen Juha. 2008. Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen. Suomen Betonitieto Oy. Helsinki. 97 s. Pitkäranta Miia (toim). 2016. Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöopas 2016. Helsinki. 238 s. RT 14-10984 / Infra 033-710010. 2010. Betonin suhteellisen kosteuden mittaus. Rakennustieto. Helsinki. 16 s. RT 14-11197 / LVI 014-10565 / KH 90-00577. 2015. Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein. Rakennustieto. Helsinki. 16 s. SFS-EN ISO 9000:2015. 2015. Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto. Suomen standardisoimisliitto SFS. Helsinki. 116 s. SFS-EN ISO 9001:2015. 2015. Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki. 77 s. SFS-EN ISO 9004:2009. 2010. Organisaation johtaminen jatkuvaan menestykseen. Ladunhallintaan perustuva toimintamalli. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki. 84 s. SFS-EN ISO 14001:2015. 2015. Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita. Suomen Standardisoimisliitto SFS. Helsinki. 85 s. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2016. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa I. Ohje 8/2016. Helsinki. 20 s. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2016. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa II. Ohje 8/2016. Helsinki. 12 s. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2016. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa III. Ohje 8/2016. Helsinki. 10 s. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2016. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa IV. Ohje 8/2016. Helsinki. 17 s. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. 2016. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Osa V. Ohje 8/2016. Helsinki. 26 s. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. 545/2015. Helsinki. 12 s. 15