KÄRKÖLÄN STRATEGIA TYÖSTÖPOHJA 8.8.2017 Seminaarin 30.5. pohjalta jatkotyöstettiin visiota ja arvoja 13.6. työpajassa. Tulokseksi tulivat seuraavat: VISIO Kärkölä on ulospäin suuntautuva ja myönteisesti tunnettu, terve, itsenäinen, yhteisöllinen sekä menestyvä - ihmisen kokoinen kunta. ARVOT Luottamus Aktiivisuus Vastuullisuus Yhteisöllinen välittäminen
STRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Työskentely 8.8. Mustalla fontilla on ehdotettuja tekstejä. Muokataan paremmaksi, karsitaan jne. Mitä puuttuu? Ovatko kaikki realistisia eli toteutettavissa talouden näkökulmasta? Vihreät kursiivit ovat liian tarkan tason tekstejä itse strategiadokumenttiin, ne poistetaan lopullisesta versiosta. Mutta ne kuvaavat mistä ko. kohdassa on muun muassa keskusteltu, ja ne sisältävät osaltaan ideoita strategian vuosittaiseen käytännön toteutukseen. Niitäkin voi ideoida lisää 8.8. 1 YHTEISTYÖ TAVOITTEET Avoimuus TOIMENPITEET Kuntalainen saa tietoa monipuolisten viestintäkanavien kautta. Viestinnän kehittäminen aktiiviseksi ja läpinäkyväksi. Asioiden valmistelusta selkeä tiedottaminen eri vaiheissa. Päätöksenteon kehittäminen Yhteinen laaja osallistuminen strategian suunnitteluun ja vahva sitoutuminen strategiaan. Pitkäjänteinen päätösten valmistelu ja vaihtoehtojen hakeminen. Lauta- ja toimikuntien aktiivinen rooli valmistelussa. Jaostot poistetaan, toimikunnat tilalle. Lautakuntien kokoontuminen joustavasti. Kuntalaisten osallistaminen Aloitetoiminnan kehittäminen. Kuntalaisten ajatusten kirjaaminen ja toteuttaminen (esim. valtuustopäivystys : vuorollaan kukin valtuutettu kerran kuussa sovitussa paikassa, jossa avustaa kuntalaisaloitteen tekemisessä jne.) Kuntalaisfoorumit, kunta esim. kerran kuussa maksaa kahvit. Kyläyhdistysten aktiivinen rooli aloitetoiminnassa ja heidän osallistamisensa tuleviin päätöksiin. Kuntalaisten ammattitaidon ottaminen mukaan eri aihealueiden kehittämiseen. Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen kuntalaisille. Yhteisöllinen pääsiäiskokko. Yhdistysten aktiivisen toiminnan tukeminen. Toiminta-avustusten jakaminen. Yhdistysillat Verkostoituminen Sujuva yhteistyö kunnan, yrittäjien ja kolmannen sektorin kesken. yhdessä hyvä tulee Vakiintuneiden hyvien yhteistyökäytäntöjen ylläpitäminen sekä uusien tapojen käyttöönotto. Myös virtuaalisesti.
2 HYVINVOINTI TAVOITTEET TOIMENPITEET Terveys- ja SOTE- muutoksen hallinta ja muutokseen valmistautuminen. turvallisuus Kun Kärkölän edustajia on eri vaikuttavissa ryhmissä, linjauksia edustajien työn tueksi, mitä tulee pitää esillä. Henkilöstön valmistaminen sotemuutokseen, henkilöstön tukeminen, asiasta tiedottaminen. Kuntalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kaikkien kuntalaisten hyvinvointi. Ennaltaehkäisevän sosiaalityön kehittäminen. Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen. Tehdään hallintokuntien tavanomaisessa toiminnassa, ei erityisen työntekijän toimesta tapahtuvaa; esim. ympäristön rakenneratkaisut, nuorisotoimi jne. Kotona asuvien ikäihmisten turvallisuuteen vaikuttaminen. Fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset toimintaympäristöt ja niiden ylläpito. Sisäilmakartoitukset ja tarvittavat toimenpiteet. Turvallisen ilmapiirin vaaliminen. Koulujen poliisiyhteistyön palauttaminen. Ruokasuositusten mukaisen ruoan turvaaminen. Kotimaisten elintarvikkeiden mahdollisimman laaja käyttö. Läheltä tulevien sekä luomuelintarvikkeiden tarkastelu, voiko käyttömääriä tietyissä elintarvikkeissa lisätä. Portaat luomuun ohjelma. Aktiivisuuden lisääminen Hyvät toimintaedellytykset kolmannen sektorin toimijoille ja aktiivinen yhteistyö eri harrastusmahdollisuuksien kehittämisessä. Seurojen yhteinen sihteeri? Kolmannen sektorin tuottamien harrastusmahdollisuuksien ja seurojen esittely nuorille ja lapsille, joukkoliikuntatapahtumien järjestäminen jne. Tilat ilmaisia jatkossakin. Avustusten kasvattaminen vastikkeellisesti. Nykyäänkin jo enemmän avustusta seuralle, seura hoitaa latuja, urheilupaikkoja tms., uusia hyviä toimintatapoja jatkossakin käyttöön. Vapaaehtoisten palvelujen aktivointi. Esim. varamummo ja pappajärjestelmä. Yksinäisyyden ehkäisy ja lapsiperheiden tukeminen ja kohtaamisten edistäminen, puuttuvia kontakteja kummallekin ryhmälle. Ystävätoiminta. Koulukummijärjestelmän luominen. auttavat kaikenlaisissa, oppimisessa, kiusaamisen poistamisessa jne. Kolmas sektori ja seurakunta aktiivisia toimijoita, seuranta mitkä tahot tuottavat ja kuinka paljon, porkkana.
Yhteisöllisyyden luominen aktiivisten yksilöiden avulla. Henkilöt, jotka toimivat avoimesti ja positiivisesti asetetun tavoitteen suuntaan, esim. luokkahenki. Uudet asukkaat mukaan yhteisöön. Esim. Kärkölä kierros uusille asukkaille (Kärrypäivän yhteyteen, esitellään esim. tontteja), tervetulosetti (vaihtoehtoja erilaisille kuten uima-, elokuvalippuja), XX euroa syntyville lapsille, XX euroa kun peruskoulu suoritettu edellytysten (oppilaan keskiarvoraja tms.) mukaisesti, tervetulotoivotus kumuille ja mamuille jne. Kuntalaisfoorumista tiedottaminen ja sen jatkokehittäminen. Liikuntapaikkojen hyvä hoito ja hyödyntämisen lisääminen. Käyttäjien vastuullistaminen. Monipuolisten tapahtumien mahdollistaminen. Kärrypäivä, laskiaisrieha, Oriharo beach volley. Laadukkaat palvelut Lasten ja nuorten palveluista huolehtiminen. Kasvatuksen ja opetuksen kehittäminen uusilla toimintatavoilla uusissa toimintaympäristöissä. Liittyy paljon digitalisaatioon, kokeiluja? Esim. etäluentoja, verkkokurssit, muita tapoja opettaa, tekemisen kautta digitaalisessa ympäristössä jne. Aikuisopintojen kehittäminen. Digiluokka voisi olla joka olisi kaikille kuntalaisille. Koulutusvaihtoehtojen lisäämismahdollisuuksien tutkiminen. Oppisopimusmahdollisuudet puuosaajille. Kirjastotoimen kehittäminen. Itsepalvelukirjasto, jolla saadaan aukioloajat kuntalaisille paremmiksi. Harrastusvälineiden vuokraus laajemmaksi, yms. toiminnan kehittämistä. Muut palvelut Tuleeko muuta tähän? Elinympäristö Leikkipuistoista, puistoista ja viherympäristöstä huolehtiminen ja parantaminen. Kaavoitus, ympäristön ylläpito, saatavuus ja saavutettavuus eli puistot, lenkkipolut jne. lähellä Puhtaan veden turvaaminen. Uusi jätevesilaitos. Pohjaveden suojelu. Suuntana tulevaisuudessakin lisätä uusiutuvan energian käyttöä sekä laajemminkin ympäristötietoisuutta. Aurinkosähkön käytön kehittäminen, Vuokkoharjun koulu, maalämpö jne. Vastuullisuus.
3 KASVU TAVOITTEET Markkinoinnin kehittäminen ja tehostaminen TOIMENPITEET Markkinoinnin ja imagoviestinnän kustannustehokas kohdentaminen. Minne? Kenelle? Nuoret, työssäkäyvät, harrastavat? Paikallisjuniin mainoksia? Tietyt messut. Mainostaminen oppilaitoksissa? Puitteet pitää olla kunnossa, esim. vuokra-asunnot Säännöllisen viestinnän lisääminen kunnasta. Nettilehti mahdollisuuksia tutkitaan. Ylläpitäjä pitää olla. Eri medioissa esiintyminen. Vaikeampi nykyään saada juttuja kuin ennen Etelä-Suomen sanomiin. Hollolan sanomiin jne. saa kyllä juttuja. Valmiita tekstejä saa hyvin läpi, tai ottavat niitä osittain, toimittajat ottavat mielellään apua vastaan. Pitäisi näkyä viikoittain Kärkölä mediassa. Positiivisia uutisia tarvittaisiin. Jatkuva markkinointi ja kiinnostavat tarinat. Markkinoinnin monipuolisten keinojen hyödyntäminen. Some ja perinteisemmät keinot. Riittävä resurssointi markkinointiosaamiseen henkilöstösuunnittelussa sekä yhteistyö eri tahojen kanssa. Apua kolmannelta sektorilta, vapaaehtoiset jne. Esim. Bongari, joka seuraisi ja ottaisi muista medioista uutisia. Yhteistyö ja toiminnan tehostaminen Lahti Regionin kanssa. Tonttitarjonta, mille messuille osallistutaan jne. Alueiden, olosuhteiden ja kiinteistöjen kehittäminen Tonttien laadukas myyntityö sekä asuntoalueiden teemallinen kehittäminen. Eri kohderyhmät, houkuttelu yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Teemojen hyödyntäminen suunnittelussa ja markkinoinnissa. Hevoskylä, metsästys jne. Eri alueiden pitkäjänteinen kehittäminen sekä hyödyntäminen ympäristöä kunnioittaen. Valkinpellot hyötykäyttöön, siirtolapuutarha Valkinrantaan, Hähkäjärven mahdollisuudet, Vanhanpappilan alue. Hennan alue? (vaatisivat pitkän tähtäimen suunnittelua) Eri kohteiden kehitysprojektit (esim. keskuspuisto, Huovila, Valkin ranta, Oriharo jne.) Ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Huovilan puiston kehittäminen ja laajemminkin matkailu. Vuokra-asumisen kehittäminen ja mahdollistaminen. KAS-asuntojen (Kunta-asunnot Oy) aktivointi. Vuokra-asuntotuotanto, rahoittajat, rakennuttajat Kunta kaavoittaisi muuta kuin omakotitontteja, vuokra-omakotitalot eli leasing periaate, asumisoikeusasunnot eli voisi myöhemmin lunastaa itselleen. Tyhjien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksien edistäminen. Esim. Kototie eli ent. vanhainkodin kiinteistö. Liikenneyhteyksien kehittäminen ja julkisen liikenteen turvaaminen. Jatkuva kehittäminen, junavuorot, kunnan sisäiset linjat.
Hyvä paikka yrittää ja asua Kaikille kunnassa toimiville ja kuntaan tuleville yrityksille taataan hyvä toimintaympäristö. Yrittäjyyden tukeminen ja ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin. Yritysten tukeminen käynnistämisvaiheessa (ei taloudellinen), erityisesti sote. Sote hajauttaa kuntiin, jossa mikrotoimijat tuottavat palvelut. Mistä löydettäisi tapa saada mikroyrittäjät aloittamaan palveluja. Kotona olevien vanhusten määrä lisääntyy, tarve yksittäisille palveluille (toiminimet/yrittäjät esim. kauppapalveluiden toimittamiseen vanhuksille). Yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa uusien palvelujen järjestämisessä. Esim. puualan koulu. Yksityisten hyvinvointipalvelujen yrittäjyys. Aktiivinen yrittäjäyhteisö. Terveysaseman yhteyteen hoivayrittäjyyttä? Tai entisen vanhainkodin kiinteistön tulevaisuus? Mitä toimintaa vanhuksiin liittyen, vapaa-ajanviettoon liittyen, etätyöpisteet, jne. Pysyvien ja vapaa-ajan asukkaiden saaminen kuntaan monipuolisin keinoin. Edellyttää rakentamista. Kunta ei voi rakentaa. Siirtolapuutarha, leasing puutarha. Valmispaketti siirtolapuutarhamökeistä + tontti, vuokrataan 5-10 vuoden periodilla. Kuntaan mökkiläisiä/loma-asukkaita. Haluavat mökkeillä lähellä. Hyväkuntoisia mökkejä ja palveluja (mökkihuoltoa tarvitsevat ja muita palveluja). Luksusasunnot näkymällä, nykyään vapaa-ajan asunto ei välttämättä ole mökki vaan rivitalo/kerrostaloasunto. Omaa rantaa ei tarvitse nykyään välttämättä olla. Mahdollisuus asua maalla aktiivisesti. Digitalisaatio Kuntalaisten käytössä olevien tietoliikenneverkkojen kehityksen edistäminen. Nykyisten ohjelmistojen arviointi ja kehittäminen. Kunnan ja kuntalaisten välisen tiedonvaihdon sekä tiedonhallinnan ohjelmistokehitys. Tiedotus, aloite- ja palautejärjestelmät, keskustelupalstat, tiedonhallinta. Alusta jolla voi tehdä fiksusti, sähköisiä lomakkeita jne. Mahdollisten uusien sovellusten etsiminen.
4 TALOUS Tavoitteet Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen Suunnittelun kehittäminen Kunnan laadukas HR johtaminen ja sen kehittäminen Toimenpiteet Prosessien määrittely ja kehittäminen. Toimialakohtaisesti toimialaan liittyvät prosessit. Nykyään pieni resursointi, tuottavuus hyvä, tarvitaanko kuinka laajasti prosessien tarkastelua. Toiminnan ja organisaation tehostamismahdollisuuksien selvittäminen. Teknisen toimen organisaatiomuutos ja tehostaminen. Työn vaativuuden arviointi. Tarvittavat mitoitukset toimialakohtaisesti. Strategiatyöhön panostaminen. Mittariston luominen. Henkilöstön työssä jaksaminen. Päätösten vaikutukset henkilöstön työmäärään. Sairauspoissaoloihin vaikuttaminen. Henkilöstösuunnitelman tekeminen eläköityminen huomioiden. Luottamusmiesten ja henkilökunnan välinen avoimuus. Esimiesten ammattitaito ja jatkuva kouluttautuminen. Pitkäjänteinen budjetointi läpinäkyvästi Rahoitusmahdollisuuksien kartoitus erilaisiin hankkeisiin. Kolmannen sektorin vastikkeellinen tukeminen ja aktivoiminen. Sidosryhmien hoito suunnitelmallista Hankintatoimen kehittäminen. Ulkoistuksien uudelleenarviointi ja johtamisen tehostaminen. Työllisyyden aktiivinen hoito Aktiivinen omistajapolitiikka Tukityöllistämistoimet jatkossakin. Nuorison työllistämisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työllistämishankkeet, Vuolenkosken malli, oppisopimukset jne. Kiinteistöjen omistaminen Muu
STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA 13.6. keskusteltiin seuraavaa mittaamisesta. Jatketaan suunnittelua 8.8. YLÄTASON MITTARIT talouteen liittyvät mittarit (tulot ja menot) kuntaan muuttavat / kunnasta muuttavat asukkaat yritysten määrä asiakastyytyväisyyden mittaaminen palveluissa kuntalaiskysely eli kuntalaisten tyytyväisyys henkilöstömittarit (henkilöstötyytyväisyys) TOIMINNALLISET MITTARIT, joihin voi vaikuttaa käytännön tekemisellä toimialojen toimenpiteet, joilla strategian eri kohtia toteutetaan (toteutettu vihreä, kesken keltainen, tekemättä punainen) jokapäiväisessä tekemisessä ja lautakuntien toteuttamassa seurannassa mittaamisen on hyvä olla konkreettista MITÄ TASOA TAVOITELLAAAN nykyinen taso ja sen pohjalta parantaminen ts. ei epärealistia tavoitteita LUOTETTAVUUS kun vuosi vuoden jälkeen mitataan, tulee olla yhteismitallista ja nähdä trendi mihin suuntaan liikutaan