26.02.2015 Sivu 1 / 1 2560/10.03.02/2014 5 Meri-Matti, Nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilan tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. 050 363 3661 Nina Grönmark, puh. 050 044 5500 Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Tapio Taskinen, puh. 050 574 4034 Vera Schulman, puh. 043 825 6113 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra hyväksyy Meri- Matin koulun yhteyteen toteutettavan Nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilan tarveselvityksen liitteen mukaisena. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma hyväksytään ohjaamaan koulun, nuorisopalvelujen tilojen ja aikuislukion tilojen suunnittelua. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Meri-Matin nuorisotilan ja Nuorten kulttuuriareenan tarveselvityslomake 5, tarveselvitys 26.2.2015 5 Meri-Matin alustava tilaohjelma, tarveselvitys 26.2.2015 - WDC_kultturiareenan toimintafilosofia - Havainnekuva, Tynnyripuiston kaavavalmistelu - Meri-Matin vuokranmääritys, tarveselvitys 26.2.2015 Nuorisopalveluiden toiminta Matinkylän alueella Matinkylän alueen nuorisopalveluiden toiminta keskittyy nyt Matinkylän monitoimitalolle. Nuorten tieto- ja neuvontapiste yesbox sijaitsee Iso Omenassa. Tulevan metrokeskuksen myötä Matinkylän alueellisen nuorisotilan, monitoimitalon, sijainti jää syrjään alueelta, jossa nuoret luontaisesti liikkuvat. Meri- Matin valmistumisen myötä nuorisopalvelut tulevat mahdollisesti luopumaan Matinkylän monitoimitalon tiloista. yesbox
26.02.2015 Sivu 2 / 2 puolestaan siirtyy valmistuvalle Matinkylän palvelutorille. Palvelutorilla ei tule olemaan avointa nuorisotilatoimintaa. Nuorten kulttuuriareena Lähtökohta ja tarve Nuorten kulttuuriareenan suunnittelulle on noussut useaan otteeseen Espoon nuorisovaltuuston tekemissä kannanotoissa ja aloitteissa. Asiaa on käsitelty jo vuonna 2005, jolloin potentiaalista tilaa on kartoitettu, mutta asia ei ole edennyt. Nuorisovaltuusto teki aiheesta talvella 2011 aloitteen, jossa peräänkuulutettiin nuorten omaa kulttuuriareenaa. Nuorisopalvelut tarttuivat aloitteeseen ja Nuorten kulttuuriareenaa lähdettiin suunnittelemaan WDCHelsinki2012 -vuonna, Nuoret muotoilevat maailmaa -hankkeen yhteissuunnittelutyöryhmän toimesta. Yhteissuunnittelutyöryhmään kuului nuorisovaltuutettujen lisäksi kaupungin työntekijöitä ja virkamiehiä eri tulosyksiköistä. Yhteissuunnitteluryhmän tehtävänä oli koota nuorten ajatuksia aiheesta ja jonka pohjalta työryhmä koosti Nuorten kulttuuriareenan toimintafilosofian. Kulttuuriareenan toimintafilosofia löytyy oheismateriaalista. Kulttuuriareena on eri nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Kulttuuriareena tarjoaa nuorille tilaa ja välineitä toimia sekä mahdollisuuden harrastaa ja kokeilla eri taiteenlajeja. Kaiken lähtökohtana on nuorten omaehtoisuus ja osallisuus. Kulttuuriareenalla järjestetään tapahtumia, koulutuksia ja kursseja, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Tämä asettaa toimitilojen ja lähiympäristön suunnittelulle vaatimuksia. Meri- Matin koulun sisäisten toimijoiden tulee luoda tilasta yhteinen ja monikäyttöinen kuullen tilan käyttäjiä eli nuoria. Auditorion on suunnittelu black-box -tyyppiseksi saliksi, mikä mahdollistaa monipuolisten tapahtumien järjestämisen tilassa. Nuorten kulttuuriareenan tulee sijaita keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Länsimetro tulee vaikuttamaan nuorten liikkumiseen sen helppouden ja nopeuden vuoksi. Länsimetron varrella olevien keskusten vetovoimaisuus on varmaa ja takaa toimintatilojen tehokkaan käytön. Tämän vuoksi nuorille suunnattuja palveluita tulee keskittää metron välittömään läheisyyteen. Matinkylän alueellinen nuorisotila Alueellinen nuorisotilatoiminta sisältää avointa toimintaa (nuortenillat) ja pienryhmätoimintaa (eri kerhot, kohdennetut pienryhmät). Lisäksi toimintaan sisältyy toimipisteestä riippuen mm. kouluyhteistyötä (esim. välituntitoiminta), jalkautuvaa nuorisotyötä, retkiä, leirejä ja tapahtumia. Nuorisotilat tarjoavat lapsille ja nuorille kivaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa; turvallisessa ympäristössä, nuorisoalan ammattilaisten kulkiessa rinnalla (Nuori Espoo-tarina).
26.02.2015 Sivu 3 / 3 Matinkylässä asui vuonna 2014 noin 1750 9-17-vuotiasta lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten määrä nousee yli 1900 vuonna 2024. Nuorten määrä nousee Matinkylässä siis n. 10 % Espoon väestöennusteen mukaan. Koko Matinkylän suuralueella 9-17-vuotiaiden määrä oli vuonna 2014 n. 3400 ja tulee olemaan n. 4400 vuonna 2024. Nuorten määrä nousee Matinkylän suuralueella siis lähes 30 % Espoon väestöennusteen mukaan. Tulevan metrokeskuksen myötä Matinkylän alueellisen nuorisotilan, monitoimitalon, sijainti jää syrjään alueelta, jossa nuoret luontaisesti liikkuvat Koulun ja nuorisotilojen toiminta ja tilojen yhteiskäyttö Kun nuorisotila sijoittuu koulun kanssa samaan rakennukseen, voi rakennuksessa olla useita yhteiskäyttöisiä tiloja esim. käden taidon tilat, kotitalousluokat, liikuntatilat, auditorio sekä henkilökunnan tauko- ja sosiaalitilat. Tämä alentaa toimitilakustannuksia. Toiminta painottuu eri aikoihin päivästä: Koulu toimii aamusta alkaen ja voi käyttää myös nuorisotiloja. Alueellisen nuorisotilan toiminta alkaa yleensä klo 13 jolloin koululaiset voivat tulla mukaan toimintaan. Nuorisotilan toiminta painottuu iltaan ja viikonloppuihin. Kulttuuriareenan toiminta-ajat tulevat painottumaan samoihin aikoihin. Meri-Matti -hanke Meri-Matti tulee olemaan Matinkylän keskustan koulu- ja kulttuurikeskus. Meri-Matti on kiinteistö, jossa toimii 3-sarjainen yhtenäinen peruskoulu, Omnian osana toimiva Espoon aikuislukio, Matinkylän nuorisotila ja Nuorten Kulttuuriareena. Meri-Matti tulee sijaitsemaan puiston vieressä Ison Omenan, metroaseman ja linja-autoterminaalin lähellä, Matinkylän uimahallin naapurina. Liikenteellisen solmukohdan uusia kuntalaispalveluja ovat myös Ison Omenan laajennukseen tuleva nykyistä laajempi kirjasto sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Nuorten kulttuuriareena on kaupunkitasoinen toiminta- ja tapahtumapaikka. Sen toiminnassa käytetään koulun ja aikuislukion tiloja, jotka toteutetaan tavanmukaista suurempina ja paremmin varusteltuina. Matinkylän nuorisotila on nuorisopalvelujen omaa tilaa, jonka toiminnassa hyödynnetään myös yhteisiä tiloja. Espoon aikuislukiolle tulee omat tilat liikenneyhteyksiltään erinomaiseen paikkaan. Osa tiloista on yhteisiä peruskoulun kanssa. Yhteisellä rakennushankkeella saadaan riittävät ja monipuoliset tilat taloudellisesti verrattuna tilanteeseen, jossa peruskoululle, aikuislukiolle ja nuorisopalveluille rakennettaisiin kullekin omat tilat. Yhteinen hanke
26.02.2015 Sivu 4 / 4 rikastuttaa kunkin toimijan tiloja ja toimintaympäristöä ja tuo erityispiirteensä myös toiminnan sisältöön. Erityinen taloudellinen ja toiminnallinen merkitys on Meri-Matin auditoriolla, nuorten kahviolla ja pääaulalla. Auditorio näyttämöineen on tavanomaista koulutasoa suurempi. Se on koulun suurryhmäopetustila ja juhlatila, nuorten konserttisali ja teatteri, joka muuntuu siirtokatsomon kokoamisella aikuislukion ylioppilaskirjoitussaliksi sekä koulun ja nuorten liikuntasaliksi. Myös näyttämöä voi käyttää liikuntatilana. Kouluun tulee myös varsinainen liikuntasali liikunnanopetusta ja kuntalaiskäyttöä varten. Sisääntuloaula ja nuorisopalvelujen kahvila ovat päivittäin nuorten ja aikuislukion opiskelijoiden tauko- ja kohtaamispaikka ja toimivat lämpiönä kulttuuriareenan tapahtumissa sekä koulun ja lukion juhlissa. Koulun kädentaidon ja taiteen tilat ovat tavanomaista suuremmat ja yhteiskäytössä nuorten kulttuuritoiminnan kanssa. Henkilökunnan taukoja työtilat ovat koulun ja aikuislukion yhteiset ja aikuislukio voi iltaopetuksessa käyttää koulun opetustiloja. Sijainti julkisen liikenteen solmukohdassa on välttämätön kaupunkitasoisille palveluille, kuten Nuorten Kulttuuriareenalle ja aikuislukiolle. Se on tarpeen myös peruskoulun kaksikieliselle opetukselle. Hyvän toiminnallisen kokonaisuuden vuoksi joudutaan hyväksymään puutteet ulkoliikunnan olosuhteissa. Tiivisti rakennettu kaupunkiympäristö ja tarkoitukseensa pieni tontti tuovat myös haasteita koulukokonaisuudelle. Peruskoulun ylimpien luokkien liikunnan opetukseen tarvittavalle isolle kentälle ei ole tilaa ja myös suunniteltu alakoulun kenttä on suosituksia pienempi. Koulun tarvitsema yläkoulun kenttä (koko n. 67-74 m x 103-111 m) esitetään toteutettavaksi esim. Gräsanojan itäpuolelle Gräsanlaaksoon tai muualle lähialueelle Haukilahden koulun ja lukion peruskorjauksen yhteydessä. Kenttä tullee palvelemaan useampia lähialueen kouluja esim. Meri- Matti, Haukilahden koulu ja lukio ja Mattliden skolcentrum. Tämän lisäksi koulujen liikunnanopetuksessa joudutaan turvautumaan Matinkylän urheilupuistoon sekä koulujen pihoilla sijaitseviin pieniin kenttiin. Vaadittavien autopaikkojen määrä tullaan vahvistamaan valmisteilla olevassa asemakaavassa. Autopaikkoja ei sijoiteta koulun omalle ahtaalle tontille, vaan ne tullaan asemakaavan mukaan toteuttamaan osana keskitettyä yhteispysäköintiratkaisua. Autopaikkojen alustava kustannusennuste on noin 1 M. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma sisältää tilat 3-sarjaiselle yhtenäiselle peruskoululle, Matinkylän nuorisotilalle sekä kaupunkitasoisille Nuorten Kulttuuriareenalle ja Espoon aikuislukiolle.
26.02.2015 Sivu 5 / 5 Meri -Matin sijoituspaikka Matinkylässä Tilakeskuksen ja Kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyöllä on tehty selvityksiä Matinkylän uimahallin, nuorisotilojen ja koulun vaihtoehtoisista sijoituspaikoista sekä tonttien käytöstä. Vaihtoehtoisista paikoista koululle tehtiin konsulttiselvitys. Vaihtoehtoiset tontit eivät sovellu edes yhtenäiselle peruskoululle, saati kaupunkitasoisille palveluille. Osa tonteista on liian pieniä tai huonosti käytettäviä, osa sijaitsee alueella, jonka lähellä ei ole riittävää asutusta tai johon oppilaat ohjattaisiin toisen koulun ohitse. Etäisyys linja-autoterminaalista ja metrosta johtaa siihen, että aikuislukio ja Nuorten kulttuuriareena jäävät pois yhteishankkeesta. Ellei Meri-Mattia toteuteta yhtenä hankkeena Tynnyripuiston tontille, tarvitaan 4-5 erillistä rakennushanketta, jolloin vastaavat tilat olisivat yhteensä noin 3000 hy-m 2 ja 4700 br-m 2 suuremmat. Selvitysten jälkeen kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.1.2013, että uusi Meri-Matin koulu ja Matinkylän uimahalli sijoittuvat Tynnyripuistoon ja selvitetään, voidaanko Komeetan koulun nykyinen tontti vapauttaa asuntotuotantoon. Meri-Matin koulun yhteyteen sijoittuvat myös Espoon aikuislukio sekä nuorisotilat. Jaosto kehotti myös kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään Tynnyripuiston ja Suomenlahdentien alueiden kaavoitusta ja suunnittelua kohdan 1 mukaiset linjaukset huomioiden siten, että Matinkylän uusi uimahalli voi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä ja Meri-Matin koulu viimeistään vuonna 2018. Asemakaava Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa on neuvoteltu Matinkylään tarvittavan uuden koulun, nuorisotilojen ja Matinkylän uimahallin sijoituspaikoista. Samalla on selvitetty toteutusvaihtoehtoja ja tontinkäyttöä sekä valmisteltu asemakaavoja. Pitkään kestäneessä valmistelutyössä on päädytty esittämään sekä koulun, nuorisotilojen että uimahallin sijoittamista Matinkylän keskukseen ns. Tynnyripuiston tontille kortteliin 23279. Alueelle tehdään asemakaavanmuutos. Asemakaavan muutos on käynnistetty, kun Matinkylän keskustan muutokset johtivat myös käyttämättömän YOS-korttelin uuteen harkintaan. Valmisteluaineisto oli nähtävillä 2.12.2013 7.1.2014. Asemakaavaehdotus on menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2015. Asemakaavan muutosalue koskee koulutontin lisäksi puistoalueita ja ulottuu Länsiväylään saakka. Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa
26.02.2015 Sivu 6 / 6 koulu ja aikuislukio, nuorisotila, uimahalli, hotelli ja hyvinvointipalvelut, asunnot ja työpaikat, Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti, keskustapuisto ja kevyen liikenteen reittien rakentaminen. Uimahalli sijaitsee korttelissa 23310- YU-1 ja koulu sekä nuorisotilat korttelissa 23279 YO-1, siis samalla kaava-alueella mutta eri tonteilla. Oheismateriaalina on asemakaavan muutosaineiston havainnekuva. Kaupunkisuunnittelulautakunnan työohjelman mukaan asemakaavan hyväksymiskäsittely olisi kaupunkisuunnittelulautakunnassa syyskuussa 2015 ja sen jälkeen olisivat kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyt. Vaikka aikataulu hiukan siirtyisi, on mahdollista, että kaava saisi lainvoiman 2015. Liikuntalautakunta hyväksyi Matinkylän uimahallin tarveselvityksen 31.10.2013. Asemakaavan valmistelussa ei ole vielä löytynyt ratkaisua kiinteistökohtaisten paikoitusalueiden ja asiakaspaikoituksen järjestämiseen. Uimahallin tarveselvityksen kustannustiedot eivät sisältäneet paikoituksen kustannuksia. Meri-Matin toteuttaminen ja kustannusennuste Meri-Matin peruskoulu, Nuorten kulttuuriareena, Matinkylän nuorisotila ja Espoon aikuislukio toteutetaan yhteiseen kiinteistöön, josta voidaan käyttää nimeä Meri-Matti (vrt. Opinmäki, Kaivomestari). Espoon aikuislukio siirtyy vuoden 2015 alusta osaksi Koulutuskuntayhtymä Omniaa. Suunnittelun jatkuminen edellyttää, että Omnia tekee päätöksen osallistumisesta hankkeeseen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee peruskoulun tarveselvityksen. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelman 2015-2019 investointiosassa on Meri- Matin peruskoulu, aikuislukio ja nuorisotilat esitetty toteutettavaksi vuoden 2019 jälkeen (määrärahavaraus 36,250 M ). Sivistystoimen esityksessä investointiohjelmaan vuosille 2015 2019 on Meri- Matti vuosilla 2017-2018. Meri-Matin kustannusennuste on yhteensä 39 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannusarvio ei sisällä parkkipaikkojen rakentamista.alustavan huonetilaohjelman perusteella tilat ja kustannukset jakautuvat seuraavasti:
26.02.2015 Sivu 7 / 7 peruskoulu 5844 hym², 26 125 000 (alv. 0 % ) aikuislukio 1777 hym², 7 944 000 (alv. 0 % ) nuorisopalvelut 1103 hym², 4 931 000 (alv. 0 % ) yhteensä 8724 hym² Alustava toimitilavuokra on noin 3 120 213 euroa/vuosi. Tilakeskuksen laskema vuokranmääritys on liitteenä. Alustavan huonetilaohjelman perusteella vuokrakustannukset jakautuvat seuraavasti: peruskoulu aikuislukio nuorisopalvelut yhteensä 5844 hym², 2 090 000 /v 1777 hym², 635 500 /v 1103 hym², 394 500 /v 8724 hym² Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta - Harri Rinta-aho, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä
26.02.2015 Sivu 8 / 8