Maito- ja lihaketjun jäljitettävyysjärjestelmät - avoin, todennettava ja vastuullinen alkutuotanto ETT:n Ruokaketjuhanke 2015-2016 ETU-yhteistyöryhmäkokous 27.4.2016, Pasila Pirjo Kortesniemi, hankkeen johtaja Kati Kastinen, hankevetäjä
Taustatietoa hankkeesta MMM:n Ruokaketjuhankkeisiin kuuluva kaksivuotinen hanke v. 2015-2016 Eläinten terveys ETT ry hallinnoi ja koordinoi hanketta Hankkeen johtaja Pirjo Kortesniemi, ETT ry ja hankevetäjä Kati Kastinen, ProAgria Liha Osaamiskeskus ry Hankkeen budjetti 325 000 euroa (MMM 80% ja ETT ry 20%) Rahoitus jakautuu sektoreittain: 80% nauta 10% sika 10% siipikarja
Ruokaketjuhankkeen ohjaus ETT hallitus Hankkeen ohry Toiminnanjohtaja Hankkeenjohtaja hankevetäjä Siipikarjaosio Pienryhmä HKScan, Atria ETU-lihasiipikarjaryhmä Nautaosio Nasevan jory Hanketyöryhmä: Ydinryhmä + A-ryhmä (tilojen välinen eläinliikenne B-ryhmä (teurastamon hoitama eläinliikenne) Sikaosio Sikavan jory ETU-Nautaasiantuntijaryhmät ETU-sikaasiantuntijaryhmä
Terveydenhuoltotyö ruokaketjun työvälineenä Vapaaehtoiset terveydenhuollon toimet ovat tärkeä osa laadukasta ja turvallista elintarviketuotantoa NASEVA on työkalu, johon kertyy tietoa nautojen terveydenhuollosta
Nautaosion tavoitteet ja toimenpiteet 1. Luodaan nautaketjun uusi turvallinen tapa toimia yhteiset pelisäännöt: hallittu eläinliikenne tilojen välille (myös hiehohotellit ja alkionhuuhteluasemat) ja teurastamon ohjaukseen 2015 2. Nasevan hyödyntäminen tilan terveystilanneraportti Nasevasta 2015 (Nasevan käyttö -kysely 2016) 3. Toimintatapaan sitouttaminen työpajat ja koulutustilaisuudet 2015-2016 4. Yli lakisääteisyyden menevät vapaaehtoiset toimet laatujärjestelmän kuvaus 2016
Nautaketjun nykytilanne: Eläinliikenteen riskialtis toimintatapa lypsykarja / yhdistelmä/emolehmäkarja Vasikkakasvattamo Riskitason nautatilat Loppukasvattamot Riskitason loppukasvattamot Hallitsematon eläinliikenne: heikentää tuotantoa, lisää tauti- ja sairastumisriskejä sekä lääkitystarvetta, heikentää eläinten ja tuottajan hyvinvointia, vaikuttaa tuotannon laatuun, volyymeihin ja toimitusvarmuuteen, tuottaa taloudellista tappiota koko ketjulle, heikentää tuotannonalan imagoa. Tilanne pahenee pikkuhiljaa.
Tavoitteena eläinliikenteen turvallinen toimintatapa Erityistaso Ostoja terveystodistuksella vain toisilta erityistason tiloilta, M.Bovis-tutkimus Tila Nasevassa TH-käynti ajan tasalla Valtuutukset kunnossa Tilan terveystilan neraportti saatavilla Kansallisen tason lypsykarja- / naudanlihantuotantotila Ostoja terveystodistuksella myös toisista kansallisen tason karjoista noudattaen turvallisen eläinkaupan ehtoja Vasikkakasvattamo (Ei ostoja toisista vasikkakasvattamoista) Hiehohotelli Riskitason nautatilat (myynti vain loppukasvattamoon) Loppukasvattamot Riskitason loppukasvattamot TEURASTAMO
Yhteiset pelisäännöt eläinliikenteessä 1. Tilojen välinen (lypsykarjat, emolehmätilat) eläinliikenne, jonka lisäksi Hiehohotellitoiminta Jalostuseläinliikenne (alkionhuuhteluasemat) 2. Teurastamon ohjaama eläinliikenne lisäksi Välitysvasikka ja Teurasnauta ohjeet
Nautaketjun turvallinen toimintatapa koulutus 2016 Eläinlääkäreille pidetty kevään aikana 8 tilaisuutta (180 ell), lisäksi webinaari 5.4 ProAgrian maitotila-asiantuntijoille ja Faban jalostusneuvojille (3 webinaaria) Hiehohotellikoulutukset (2 kpl) Hankeyhteistyö OmaNauta-hankkeen kanssa (2 seminaaria) Tuottajakoulutukset syksy 2016
Nautaketjun turvallinen toimintatapa Ydinviestit tiedottamisessa ja koulutuksissa: Terveyttä karjaan Turvaa ketjuun Euroja kassaan Vastuullisuutta
Sikaosion tavoitteet ja toimenpiteet 1. Sikavan tulosten ja Welfare Quality - teurastamotutkimushankkeen tulosten yhteenveto 2. Työpaja hyvinvoinnin painopistealueista ja mittareista hyvinvointi-indeksin luominen Sikavaan 3. Keskustelutilaisuus Eviran ja sidosryhmien kanssa tarvittavista lisätoimista 4. Hyvinvointi osaksi kansallista laatujärjestelmää
Hyvinvointi-indeksin valmistelu Pohjana on WQ:n 4 periaatetta, josta jokaiseen otetaan havaintokohteita (=kriteeri) Sikavan th-käynneiltä Kriteerit ovat Sikavan th-käynneillä sioista säännöllisesti, havainnoitavia hyvinvointia kuvaavia asioita kuten emakoiden lapavauriot (myös WQkriteeri) sekä Sikavan kriteerejä, kuten porsaiden rääpälöitymiset (ei katsota WQ-arvioinnissa) Sikavan kriteerit ylittävät lakisääteiset vaatimukset Hyvinvointi-indeksi kansallisen tason ehdoksi, jolloin laatujärjestelmälle haetaan hyväksyntää myös hyvinvoinnin osalta 12
WQ-ympyrä ja Sikavasta saatavissa olevat kriteerit (laatikoissa) Rääpäleet Emakoiden kunto Emakoiden lapavauriot Karsinoiden puhtaus Virikkeiden käyttö Itsestään kuolleet, lopetetut Hännänpurenta/Ehjä häntä Ihovauriot Yskä Aivastelu Paiseet 13
Siipikarjaosion tavoitteet ja toimenpiteet 1. Lihasiipikarjan hyvinvointia kuvaavien kansallisten tietojen kartoittaminen 2015 2. Kansallisten tietojen keräämisen järjestäminen 2015 2016 3. Lisäksi raportoinnista ja tietojen julkaisemisesta sopiminen 2016 jalkapohjapisteiden julkaiseminen vuosilta 2014-2015 kattavuus 97% broilerintuotannosta
Hankkeen yhteystiedot: http://www.ett.fi/sisalto/ruokaketjuhanke-2015-2016 Hankkeen johtaja Pirjo Kortesniemi p. 040 591 5258, pirjo.kortesniemi@ett.fi tai Hankevetäjä Kati Kastinen p. 040-1927448 tai kati.kastinen@proagria.fi