OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM. ETT ry

Transkriptio

1 OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI Dipl. ECBHM ETT ry

2 NAUTOJEN TAUTEJA / TARTUNTOJA Bakteerit Salmonella EHEC Tarttuvat utaretulehdukset: Str. Agalactiae, Staph. Aureus Tartunnalliset sorkkasairaudet Hengitystietulehduksia aiheuttavat bakteerit Paratuberkuloosi Pernarutto Q- kuume Virukset Virusripulit ja hengitystietulehdukset BVD (saneerattu) Sieni-infektiot Pälvisilsa Sisä- ja ulkoloiset Uusia uhkia...? Mycoplasma bovis (todettu) Bluetongue Schmallenberg-virus (todettu) - Kryptosporidit, Neospora, Kokkidit, Ostertagia ym. - Täit, väiveet, häntäkapi ym.

3 LIHANAUTOJEN KOLMIVAIHEKASVATUS Taustaa - Kehitettiin n. 15 v. sitten lisäämään maitorotuisten nautojen lihantuotantoa - Taustalla ongelmat vasikoiden laadussa ja maatilojen rakennemuutos - Tuotantotulosten perusteella jäi suurella osalla eläinainesta kasvupotentiaalia käyttämättä => - Kolmivaiheinen naudanlihan tuotantomalli; alkukasvatus, vasikka- eli välikasvatus ja loppukasvatus

4 LIHANAUTOJEN KOLMIVAIHEKASVATUS Alkukasvatus - Hyvät olosuhteet, riittävästi hyvää ternimaitoa heti syntymän jälkeen, tuttijuotto, välitykseen 7 21 pv iässä (napa kuiva) Välikasvatus - Tavoitteena paras mahdollinen ravitsemus sekä kasvatusolosuhteet - Kertatäyttöiset osastot, eläimet ryhminä, osastojen pesu ja desinfiointi erien välillä, kasvatusaika 3 6 kk Loppukasvatus - Kesto kk, mahdollisimman tasainen eläinkierto, kertatäyttöiset osastot, eläimet eläimen ryhminä

5 TAUTIONGELMAT VASIKKAKASVATTAMOISSA Hengitystietulehdukset - Virukset: RS, korona, adeno, PI Bakteerit, usein sekundäärisinä: Pasteurella multocida, Histophilus somni, Trueperella pyogenes.. - Mycoplasmat: M. bovis, M. bovirhinis, M. dispar.. Usein kyseessä monisyykompleksi, jossa virukset avaavat tien sekundäärisille bakteeritartunnoille, olosuhteilla ja managementilla suuri merkitys Eräkohtainen sairastuvuus voi olla 50 % - 80 % tai jopa 100 % => kuolleisuuden nousu, kasvutappiot, lääkitystarpeen kasvu, mikrobilääkeresistenssi (?)

6 TAUTIONGELMAT VASIKKAKASVATTAMOISSA Ripulit, suolistotulehdukset - Virukset: korona.. - Bakteerit: salmonella, koli.. - Loiset: kokkidit, kryptosporidit.. Kasvattamo- ja kasvatuseräkohtaisia ongelmia, kuolleisuuden nousu, kasvutappiot, lääkitystarpeen kasvu Vasikkakasvattamoissa usein eräkohtainen/ osastokohtainen salmonellatutkimus, bioturvallisuussuunnitelmat => otetaan huomioon salmonellavakuutuksen ehdoissa

7 TAUTIONGELMAT VASIKKAKASVATTAMOISSA Pälvisilsa - Piileviä tartuntoja lypsykarjatiloilla => tartunnat vasikoiden mukana kasvattamoihin => taudinpurkaus => kasvutappiot, tartuntariski ihmiselle - Saneerataan teurastamoiden ja/tai tuottajien kustannuksella, riskinhallinta eläinvirtojen ohjauksessa; riskieläimet ohjataan loppukasvattamoihin, joista tartunta ei leviä Ulkoloiset - Täit ja väiveet, kasvattamo- ja kasvatuseräkohtainen ongelma usein erityisesti talviaikana

8 TAUTIONGELMAT VASIKKAKASVATTAMOISSA Sorkkavälin ajotulehdus pikkuvasikalla

9 TAUTIONGELMAT VASIKKAKASVATTAMOISSA Poskipaise pikkuvasikalla Kuva Maria Tirkkonen

10 NAUTATILOILLA VUONNA 2012 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE > Teurastamoiden oma- valvonta: - EHEC O 157:H7; 24 tilaa 0 > Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; (6) tilaa 9 - EHEC O 145; (1) tila 0 6+(3) 1+(1) 0 1+(1) (1) 3+(1) 0 2 Lähde: Evira

11 KOLMIVAIHEKASVATUKSEN ONGELMAT Tarttuvat taudit ovat koko nautaketjun, ei vain lihanautojen kolmivaihekasvatuksen ongelma Monenkirjava tuotantotapa ja vilkas eläinliikenne altistavat tartunnoille Tarttuvia tauteja ei oteta riittävästi huomioon lypsykarjatilojen eläinkaupassa => ETU Nautakarjan terveystodistus käyttöön!! Vasikat voivat olla sairaita jo lypsykarjatiloilta lähtiessään, piilevästi sairaita eläimiä ei voida tunnistaa noudettaessa vasikkaa tilalta

12 KOLMIVAIHEKASVATUKSEN ONGELMAT Välitysvasikoita vastaanottavan tilan mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ovat rajalliset (vasikkakasvattamo on suodatin ) => vastuullisuutta eläinkauppaan, sairasta vasikkaa ei myydä välitykseen, hyvän välitysvasikan kriteerit!! => Nasevaan tulossa hälytysjärjestelmä niistä tiloista, joilla todettu hengitystietulehdus- tai ripuliongelmia (käytännön toteutus, kriteerit, hallinnointi?) Ongelmat kertautuvat isoissa tuotantoyksiköissä, kun eläimiä sairastuu, niitä on paljon => tarvitaan hyvää karjasilmää, alhainen hälytyskynnys, näytteenotot, yhteisesti sovitut hoitokriteerit

13 Loppukasvattamot, eläimet eläimen ryhmissä Vasikkakasvattamot = välikasvatus vasikan ryhmissä Kuva: Google Lypsykarjatilat, 1-3 vasikkaa / noutokerta

14 KOLMIVAIHEKASVATUKSEN ONGELMAT Suuri ryhmäkoko lisää turpakontakteja => tartuntojen leviämisriski kasvaa Osastojako ja kertatäyttö eivät toteudu käytännössä: - Eläinaineksen ikäjakautuma liian suuri, vasikoiden saatavuusongelmat => kertatäyttöön ei päästä - Kasvatusosasto pitää kuitenkin pyrkiä tyhjentämään kokonaan erien välillä => kasvattamoon tyhjäkäyntiä, epätasainen eläinaines loppukasvattamoihin - Osastojen välillä ilmayhteys esim. karkearehuruokinnan takia, kulku kasvatusosastoihin ruokintapöydän kautta; osastojako vuotaa

15 Kuva: Google Google k

16 KOLMIVAIHEKASVATUKSEN ONGELMAT Ratkaisuja: (?) - Vasikoiden välitysiän nosto => ei paranna tilannetta, vakavia taudinpurkauksia myös vanhempana välitetyillä vasikoilla - Tuotannon putkitus; muutama iso lypsykarjatila syöttää yhtä vasikkakasvattamoa => ongelmana vasikoiden epätasainen saatavuus, yhtenäisten kasvatuserien muodostaminen vaikeaa, yksikkökoko jää käytännössä pieneksi - Ryhmäkoon pienentäminen < 10 vasikkaan, eläintiheyden merkittävä pienentäminen kasvattamossa => vaikutus tuotannon kannattavuuteen?

17 KOLMIVAIHEKASVATUKSEN ONGELMAT Ratkaisuja? - Vasikoiden kasvatus pienissä ryhmissä kylmäkasvattamoissa, tuttijuotto => mahdollistaako eläinsuojelulainsäädäntö? - Osastokohtainen kertatäyttö ei riitä, tarvitaan kasvattamo- tai jopa tilakohtainen kertatäyttö => pienempi yksikkökoko? => tuotannon kannattavuus nykyisellä hintatasolla ja kustannusrakenteella? - Monenkirjava tuotantotapa ei sovi yhteen lihanautojen kolmivaihekasvatuksen kanssa; vasikkakasvattamo ei sovi lypsykarja- tai emolehmätilalle

18 KOLMIVAIHEKASVATUKSEN ONGELMAT Lopuksi - Korkea sairastuvuus- ja lääkitystaso vasikkakasvattamoissa ei ole kestävällä pohjalla, mutta mitkä ovat vaihtoehdot? - Eläinryhmät joudutaan muodostamaan tuotantoketjun jossakin vaiheessa => hengitystietulehduksia ym.; vasikkavaiheessa tappiot ja lääkkeiden kulutus kuitenkin vähäisemmät kuin loppukasvatusvaiheessa.

19 HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMINEN Taustaa - Tavoitteena tehostaa maidontuotantoa lypsykarjatiloilla; kaikki eläinpaikat lypsylehmille, karjan uudistusaines kasvatetaan muualla - Käytetään usein esim. tilojen laajentaessa maidontuotantoaan; nopeasti uutta tuottavaa eläinainesta tilalle ja tuotanto käyntiin - Tautien leviämisriski riippuu toimintamallista; suljettu rengas vai avoin toimintatapa. - Hiehohotelli - Hiehonkasvatuksen Opas kasvattajalle ja ulkoistajalle

20 Tautiriskin kannalta Yhtä tilaa palveleva hiehonkasvattamo, ei eläimiä muilta tiloilta => +++ Ulospäin suljetun tilarenkaan kasvattamo, renkaan tilat käyvät eläinkauppaa vain keskenään = > ++ Avoin toimintamalli, ostetaan mistä saadaan =>?? - Lähtötilojen tautitilanteen selvitys Nasevasta, terveystodistukset ostettaville eläimille = > + Tautiriskiin vaikuttaa Karjakontaktien määrä, moneltako tilalta eläimiä tulee tai on tullut, uusi kontakti yleensä lisää tautiriskiä Muut kontaktit; yhteiskuljetukset, yhteislaidunnus, työvälineet, koneet, henkilöliikenne Tilojen tautitilanne ja tautisuojauskäytännöt

21 Nuorkarja on riski vasikoille Nuorkarja on vasikoille tautitartuntojen kannalta vaarallisin eläinryhmä (esim. hengitystietulehdukset) Lehmät ovat jo kohdanneet karjassa olevat taudinaiheuttajat ja muodostaneet niille vastustuskyvyn, nuorkarja ei = > levittävät tartuntoja vasikoihin Vasikoiden terveydelle voi olla eduksi, että nuorkarja siirretään pois esimerkiksi 3-4 kuukauden iässä Jos hiehonkasvatuksen voi ulkoistaa ilman kontakteja ulkopuolisiin karjoihin, karja terveydentila voi jopa parantua

22 TAUTIRISKIEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA Ulospäin suljettu toimintamalli on turvallisin; tilapari tai muutaman lypsykarjatilan ja hiehonkasvattamon rengas - Tilat eivät osta eläimiä kuin kasvattamosta ja toisiltaan - Kuljetukset puhtaalla kalustolla siten, että niissä ei samanaikaisesti kuljeteta muita eläimiä - Kasvattamon ja yhden lypsykarjatilan malli on lähes riskitön, jos lypsykarjatila ei osta eläimiä ulkopuolelta - Tilarenkaan tautitilanne on huonompi tai yhtä huono kuin renkaan huonoimman tilan, eläinten osto ulkopuolelta vaikuttaa kaikkien tilojen tautitilanteeseen => eläinten osto ei ole yksityisasia!! - Alkuvaiheessa odotettavissa lisää sairastelua, kunnes tilanne tasaantuu

23 TAUTIRISKIEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA Avoin toimintamalli on tietoinen riski - Ostettaessa vasikoita useilta satunnaisesti valituilta tiloilta imuroidaan tauteja kasvattamoon - Tautiriskiä voidaan hallita rajoittamalla tilamäärää ja ostamalla vasikoita tiloilta jotka kuuluvat Nasevaan; tilojen tautitilanne dokumentoidaan terveydenhuoltokäynneillä - Ihanteellisinta ostaa vakiotiloilta, joiden tautitilanne on vakiintunut ja tutkittu, ETU- Nautakarjan terveystodistus antaa lisävarmuutta ( - Suurimmat riskit salmonella, pälvisilsa, virusperäiset hengitystietulehdukset ja ripulit sekä tarttuvat sorkkasairaudet, M. bovis?

24 TAUTIRISKIEN HALLINTA HIEHONKASVATUKSESSA Hiehonkasvatustilojen salmonellavakuutuksesta: Maidon- ja naudanlihantuotantotilojen salmonellaryhmävakuutuksissa on vakuutusmaksun ja -korvauksen perustana maito- ja lihatilitykset; hiehonkasvatustilalla ei ole maito- eikä lihatilityksiä => Hiehonkasvatustiloilla tulee olla oma tilakohtainen salmonellavakuutus!! - perustuu eläinmäärään tai vakuutusmaksuun

25 TILANNE SUOMESSA TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole juurikaan tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos on tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan Nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!! Tautiriskien hallinta 100 vasikan kasvattamossa on eri asia kuin 1000 vasikan kasvattamossa!!

26 HYGIENIA KOTIELÄINTILALLA Hygienius oli turvallisuuden jumala muinaisessa Kreikassa Yleinen hygienia säännöllinen lannanpoisto, tilojen puhdistus, kärpästorjunta jne. puhtaan ja likaisen puolen erottelu, esim. ruokinta- ja lantareitit Lypsyhygienia työjärjestys, puhtaus, puhtaat eläimet Rehuhygienia rehujen viljely ja valmistus rehuvarastojen suojaus Ruokintahygienia KIITOS, KYSYMYKSIÄ!! rehun, eläinten ja lannankuljetusreittien pitäminen erillään