BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Samankaltaiset tiedostot
Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Verenkierto (circulation)

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Koiran sydänsairaudet

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Liikunta. Terve 1 ja 2

Ihmisen biologian selkokielisanasto

HENGITYS JA VERENKIERTO OPPIKIRJOISSA JA OPPILAIDEN KÄSITYKSISSÄ

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Anatomia ja fysiologia 1

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, PL 64, 01451, Vantaa. 2002

Sydän- ja verisuonisairaudet

Eläinfysiologia ja histologia

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson

7. MAKSA JA MUNUAISET

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Pikku-Labbis käy laboratoriossa Tervetuloa verikokeeseen ja sydänfilmiin!

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

11. Elimistö puolustautuu

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

Valtimotaudin ABC 2016

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

Mikä on valtimotauti?

Voiko oikeus luottaa valheenpaljastuslaitteeseen?

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN POTILAAN OHJAUS JA HOITOSUOSITUSTEN KÄYTTÖ

Ruoansulatus ja suolisto

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen

VALMISTEYHTEENVETO. Lääkkeellinen hengitysilma on tarkoitettu lapsille, aikuisille ja vanhuksille.

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Aamuverenpaineen mittausajankohta vuodeosastolla

Demo 5, maanantaina RATKAISUT

Verenpaineen kajoamaton mittaus pulssin kulkuajan avulla

Löydä itsellesi sopiva tukisukka.

Elimistö puolustautuu

Tekstiiliteknologia tuottaa pehmeitä ja miellyttäviä materiaaleja, jotka reagoivat kehon oman energian ja lämmön kanssa. Back2You -vaatteiden

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

Elimistö puolustautuu

Aorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta

Kiihtyvyysanturien soveltuvuus henkilövaakaan integroituihin ballistokardiografisiin mittauksiin

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

KandiakatemiA Kandiklinikka

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Miten turvotus syntyy?

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

JOBSTLymfaödeema. LymphCARE. syyt ja hoito

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

Suomen Sydänliitto ry

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

KandiakatemiA Kandiklinikka

VESILIUKOISET VITAMIINIT

Helena Hohtari Pitkäkurssi I. Veri ja Hengitys I. (Kpl 11. ja 13.)

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Tietoa eteisvärinästä

LÄÄKETIETEEN ALAN VALINTAKOE VASTAUSANALYYSIT TEHTÄVÄKOHTAISET PISTEET: yhteensä

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

BIVENTRIKULAARINEN TAHDISTIN. sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Potilaan opas

Hengityskoulu Perusoppimäärä

IÄKKÄÄN IHMISEN ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU - tilanteen ennakointi ja tunnistaminen - arviointi ja alkuvaiheen toiminta

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia

2006 Matti Leinonen, Teuvo Nyberg, Heikki Tyrväinen, Johan Tast, Simo Veistola ja Kustannusosakeyhtiö Otava

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalytiikan koulutusohjelma. Heli Laakkonen EKG-OPASVIHKO ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN PERHEILLE

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Transkriptio:

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli diastole pulssi sinussolmuke supistumisvaihe eli systole sydän syke valtimo verenpaine veriplasma

Verenkiertoelimistöllä on monia tehtäviä Verenkiertoelimistö muodostuu sydämestä ja verisuonista: valtimoista, laskimoista ja hiussuonista Veri tuo soluille niiden tarvitsemia aineita ja vie kuona-aineita niiden poistoon erikoistuneille elimille. Aineiden vaihto tapahtuu hiussuonissa Veri kuljettaa myös hormoneita

RYHMÄTYÖ: SYDÄN Jakaudutaan neljään ryhmään ja esitellään sydämen rakenne ja toiminta. 1. Sydämen rakenne 1 https://padlet.com/teija_ruuhola/rakenne1 2. Sydämen rakenne 2 https://padlet.com/teija_ruuhola/rakenne2 3. Sydämen toimintakierto https://padlet.com/teija_ruuhola/toiminta 4. Iso- ja pieniverenkierto https://padlet.com/teija_ruuhola/kierto

VIDEOITA https://opetus.tv/biologia/bi4/verenkiertoelimisto/

Sydän on nelilokeroinen lihaspumppu Väliseinät jakavat sydämen oikeaan ja vasempaan puoliskoon, jotka toimivat erillisinä pumppuina Sydämen oikea puoli pumppaa verta pieneen eli keuhkoverenkiertoon ja vasen puoli muualle elimistöön, isoon verenkiertoon Sydämen sykettä säätelee sinussolmuke, joka synnyttää itsenäisesti ensin eteisten ja sitten kammioiden supistumiseen johtavan sähköimpulssin Aikuisen sydän lyö noin 70 kertaa minuutissa levossa, hermosto ja hormonit säätelevät syketiheyttä ja verenkiertoa Sydämen toiminnassa vuorottelevat lepovaihe eli diastole ja supistumisvaihe eli systole. Sepelvaltimot tuovat happea ja ravinteita sydänlihakselle

Veri kiertää kaikkialla elimistössä Isosta verenkierrosta tulee hiilidioksidipitoista verta ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin oikeaan eteiseen Oikea kammio pumppaa veren keuhkoihin, joiden hiussuonissa hiilidioksidia poistuu verestä keuhkorakkuloihin ja happea siirtyy vereen Happipitoinen veri palaa vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aorttaan ja sieltä edelleen kaikkialle elimistöön Soluhengityksessä solut käyttävät veren kuljettamaa happea ja tuottavat hiilidioksidia, joka siirtyy sydämen oikeaan eteiseen ja edelleen keuhkoihin

Paine-erot saavat veren virtaamaan verisuonissa Sydämen supistuminen aiheuttaa paine-eroja, ja veri virtaa korkean paineen alueelta matalan paineen alueelle Kammioiden supistuessa veri virtaa korkealla paineella valtimoihin, mutta verenpaine laskee siirryttäessä kauemmaksi sydämestä Kaikkialla elimistössä on hiussuonia, joissa aineet vaihtuvat helposti kudosten solujen ja veren välillä Hiussuonista veri virtaa laskimoihin, ja niissä takaisin sydämeen paine-eron ja ympäröivien luustolihasten sekä laskimoläppien auttamana Verenpaine vaihtelee eniten suurissa valtimoissa. Ylä- ja alapaineeseen vaikuttavat iskutilavuus ja valtimoiden vastus

TEHTÄVÄ 1 Miksi pitkän lennon aikana voi saada laskimotukoksen? http://www.iltasanomat.fi/ taloussanomat/art- 2000001516273.html

TEHTÄVÄ 1 Miksi pitkän lennon aikana voi saada laskimotukoksen?

TEHTÄVÄ 2 Mistä veri koostuu? Mitkä ovat veren eri komponenttien tehtävät? https://opetus.tv/biologia/bi4/verenkiertoelimisto/

Veri on kuljetukseen erikoistunutta kudosta Veri on sidekudosta Veri koostuu veriplasmasta, verihiutaleista sekä puna- ja valkosoluista Verisolut kuljettavat mm. erilaisia proteiineja, ravintoaineita, hiilidioksidia, hormoneita ja kuona-aineita Punasolut kuljettavat happea elimistön soluille Valkosolut puolustavat elimistöä sen haitallisia soluja ja mikrobeja vastaan Verihiutaleet ovat tärkeitä veren hyytymisessä

https://opetus.tv/biologia/bi4/verenkiertoelimisto/

TEHTÄVÄ 3 Mitä on imuneste? Miten se muodostuu? Mikä on imunesteen tehtävä?

Imusuonisto palauttaa kudosnestettä laskimoihin Kudosnestettä muodostuu kun hiussuonista tihkuu verenpaineen vaikutuksesta veriplasmaa kudoksiin Se osa kudosnesteestä, joka ei palaudu hiussuoniin laskimoiden puoleisessa päässä keräytyy imusuoniin ja muodostaa imunesteen Imusuonien seinämien aukot ovat suurempia kuin hiussuonissa ja niistä mahtuu kulkemaan myös suuret proteiinimolekyylit ja ruuansulatuksessa pilkkoutuneet rasvat Imuneste kulkee imusolmukkeiden läpi, missä valkosolut tuhoavat mikrobeita Imusuonisto yhdistyy solislaskimoon, jossa imuneste sekoittuu vereen https://www.youtube.com/watch?v=cuyw0vovrxi

Tehtävät 1. Veren rakenne Selitä seuraavien veren osien rakenne ja toiminta. a. punasolu b. Valkosolu c. Verihiutale d. veriplasma

Tehtävät 5. Eri elimiin virtaavan veren määrä levossa ja rasituksessa Taulukossa on esitetty koehenkilön vasemman kammion pumppaama verimäärä (cm3/min) levossa, kevyessä rasituksessa ja kovassa rasituksessa. a. Miten sydämen minuuttitilavuus muuttuu rasituksessa? b. Mihin elimiin veren virtaus lisääntyy ja mihin vähenee rasituksessa? c. Miksi aivoihin virtaavan veren määrä ei muutu? d. Kuinka elimistö säätelee eri elimiin virtaavan veren määrää?