Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2016-00337 RO Kahilampi Vesa(MMM) 09.05.2016 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.5.2016 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysseliin 17.5.2016. Suomea neuvostossa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Maatalous- ja kalastusneuvoston todennäköisesti laajin keskustelu käydään aiheesta maatalous ja ilmasto. Puheenjohtajavaltio on laatinut keskustelun pohjaksi kolme kysymystä, jotka koskevat maatalouden roolia 2020 2030 ilmastokehyksessä ja maatalous- ja metsäsektorin osaa kierto- ja biotaloudessa. Suomi katsoo, että ilmastopolitiikassa tulee ottaa huomioon maatalouden kustannustehokkaan ja toteuttamiskelpoisen päästövähennyspotentiaalin rajallisuus. Suomen kantana on, että ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien kestävään käyttöön ja hoitoon. Suomi katsoo, että maa- ja metsätalouden rooli on merkittävä siirryttäessä kohti biotaloutta. Lisäksi maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee eläinten hyvinvoinnista. Komissio esittelee neuvostolle teettämänsä selvityksen eurooppalaisten asenteista eläinten hyvinvointiin. Komissio antaa myös tilannekatsauksen EU:n eläinten hyvinvointifoorumin perustamisen edellytyksistä. Suomen mielestä eläinten hyvinvointifoorumin eteneminen on toivottavaa. Neuvostossa jatketaan keskustelua maatalousmarkkinoiden vaikeasta markkinatilanteesta maaliskuun ja huhtikuun neuvostoissa käytyjen keskustelujen ja komission jo toteuttamien toimenpiteiden pohjalta. Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostolle myös tilannekatsauksen yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta. Suomen näkemyksen mukaan keväällä 2016 on yksinkertaistamistyössä päästy hyvään alkuun. Suomi toivoo erityisesti, että komissio aloittaisi täydentävien ehtojen järjestelmän perusteellisen arvioinnin jo tänä vuonna.
Asialista: 2(27) MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS BRYSSELISSÄ 17.5.2016 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Sivu Lainsäädäntökäsittelyt 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Eläinten hyvinvointi 3 Eurobarometritutkimus eläinten hyvinvoinnista Eläinten hyvinvointia käsittelevän EU:n foorumin perustaminen Komission tilannekatsaus Keskustelu 5. Maatalous ja ilmasto 6 Komissio esittelee Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Keskustelu 6. Markkinatilanne 11 Komission tilannetiedotus 7. Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen 17 Komission tilannekatsaus ja jatkotoimet Muut asiat 23 8. a) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä sekä direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Puolan valtuuskunnan tiedotusasia b) (mahd.) Ruoan laatua koskevat kaksoisstandardit Tšekin valtuuskunnan tiedotusasia c) G7-maiden maatalousministerien kokous (Niigata, Japani, 23. ja 24. huhtikuuta 2016) Komission tiedotusasia d) TTIP-sopimuksen kolmastoista neuvottelukierros Itävallan valtuuskunnan pyynnöstä e) (mahd.) Hallan ja lumen aiheuttamat viimeaikaiset vahingot Itävallassa Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00335 RO Ruuskanen Ritva 09.05.2016 3(27) Asia Eläinten hyvinvointi - Eurobarometritutkimus eläinten hyvinvoinnista - Eläinten hyvinvointia käsittelevän EU:n foorumin perustaminen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.05.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 komissio esittelee teettämänsä selvityksen eurooppalaisten asenteista eläinten hyvinvointiin. Lisäksi komissio esittelee EU:n eläinten hyvinvointifoorumin perustamisen edistymistä. Jäsenmaiden odotetaan esittävän näkemyksiään kyselyn tuloksista ja ehdotuksia foorumin keskustelujen pohjaksi. Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Coreper I 3.2., 10.2. ja 4.5.2016 Maatalous- ja kalastusneuvosto 15.2.2016 Suomi kiittää komissiota kyselyn päivityksestä ja näkee siinä hyviä elementtejä, joita voidaan hyödyntää tulevaisuuden eläinten hyvinvointipolitiikan suunnittelussa. Erityisesti kansalaisten tarve saada tietoa eläinten hyvinvoinnista ostopäätösten yhteydessä on merkittävää. Eläinten hyvinvointifoorumin eteneminen on toivottavaa. Foorumin kautta voidaan keskustella tärkeistä EU-tason eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä. Pääasiallinen sisältö Komissio esittelee teettämänsä kyselyn, joka selvitti EU-kansalaisten asenteita eläinten hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin, ja siitä tekemänsä johtopäätökset. Jäsenmaiden odotetaan esittävän näkemyksiään, miten kyselyn tulokset huomioidaan tulevaisuudessa esimerkiksi eläinten hyvinvointifoorumia perustettaessa ja toisaalta eläinten hyvinvoinnin strategiassa tulevina vuosina. EU:n eläinten hyvinvointifoorumin perustamisesta käydään läpi tilannekatsaus. Tarkoitus on keskustella myös jäsenmaiden ehdotuksista foorumissa käsiteltävistä aiheista. Suomi on esittänyt aiheiksi:
4(27) eläimille tehtävät toimenpiteet kuten kastraatio, hännän ja nokan typistys - parhaat käytännöt ja lainsäädännön yhtenäisempi toimeenpano eläinkuljetukset - parhaat käytännöt ja lainsäädännön yhtenäisempi toimeenpano koirien ja kissojen hyvinvointi - pentutehtailu, laiton kauppa, kulkukoirat ja - kissat Taustaa 1. Eurobarometrin kyselytutkimus Komissio on teettänyt yhdeksän vuoden jälkeen järjestyksessä toisen kyselytutkimuksen eurooppalaisten asenteista eläinten hyvinvointia kohtaan. Suuri osa vastaajista piti tärkeänä EU-tason eläinten hyvinvointilakia, kun on kyse kaupallisessa toiminnassa käytettävistä eläimistä. Samoin nähtiin tärkeänä, että tuontitavarat olisi tuotettu olosuhteissa, joissa noudatetaan EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöä vastaavia eläinten pitotapoja. Kyselyssä nousivat myös esiin kansalaisten halu saada lisätietoja eläinten hyvinvoinnista ostaessaan eläinperäisiä tuotteita. Merkittävä osa (35%) olisi valmis myös maksamaan kohtuullista lisähintaa tuotteista, joiden tuotantomenetelmissä eläinten hyvinvointi on huomioitu. Kyselyyn vastanneet toivoivat myös EU:n laajuista eläinten hyvinvointimerkintää tuotepakkauksiin. 2. EU:n eläinten hyvinvointifoorumi Suomi esittää keskustelun aiheiksi eläimille tehtäviä kivuliaita toimenpiteitä, kuten kastraatio, hännän tai nokan typistys. Karjuporsaiden kastraatiosta ilman kivunlievitystä on tarkoitus luopua vuonna 2018, mutta tavoitetta ei todennäköisesti saavuteta. Suomessa kastraation yhteydessä käytetään yleisesti kipulääkettä, joka tosin ei ole riittävä menettely. Muualla menettelyt vaihtelevat. Suomessa sikojen hännäntypistys hännänpurennan ehkäisemiseksi ja siipikarjan nokantypistys höyhenten nokkimisen ehkäisemiseksi ovat kiellettyjä, mutta muualla EU:ssa niiden käyttö on hyvin yleistä Ruotsia lukuun ottamatta. Koirien ja kissojen laiton kauppa on merkittävää EU-tason liiketoimintaa, johon liittyy vakavia ongelmia eläinten hyvinvoinnille, eläinten ja ihmisten terveydelle sekä kauppaan liittyvään kuluttajansuojaan. Saksa, Ruotsi, Tanska ja Alankomaat ehdottivat, että komissio perustaisi eläinten hyvinvointiin keskittyvän EU:n laajuisen foorumin (EU Platform on Animal Welfare) aiheen parissa Euroopassa toimiville eri sidosryhmille ja viranomaistahoille. Esitys sai laajaa kannatusta jäsenmaiden keskuudessa 15.2.2016 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Foorumin tavoitteena olisi tuoda esiin ja koordinoida eläinten hyvinvointiin liittyviä uusia aloitteita ja hyviä käytäntöjä sekä lisätä verkostoitumista, tiedon ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi tavoitteena olisi lisätä keskustelua eläinten hyvinvointistandardeista ja lainsäädännön kehittämisestä. Tavoitteena on myös edesauttaa yhdenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää lainsäädäntöä EU:ssa. Taustalla on Saksan, Tanskan ja Alankomaiden vuonna 2014 esittämä yhteinen julkilausuma eläinten hyvinvointiin liittyvien haasteisiin vastaamisesta EU:ssa. Julkilausumassa ehdotettiin jo tuolloin foorumin perustamista. Joulukuussa 2014 pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa se sai kannatusta osalta jäsenmaista. Suomen kannalta julkilausumassa oli ongelmallista vaatimus kuljetusaikojen rajaamisesta. Tanska järjesti huhtikuussa 2015 sikojen hyvinvointikonferenssin, jossa edellä mainitut maat ja Ruotsi julkistivat yhteisen kannanottonsa sikojen hyvinvointia edistävistä toimista EU:ssa.
Ehdotuksen yhteisen foorumin pohjana on ihmisten ravitsemukseen, liikuntaan ja terveyteen keskittyvästä vastaavanlaisesta toiminta-alustasta (EU Platform on Diet, Physical Activity and Health) saadut kokemukset. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 5(27) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Maatalous- ja elintarvikejaosto 9.2. ja 9.5.2016. EU-ministerivaliokunta 11.2. ja 13.5.2016. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 12.2. ja 13.5.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 8410/16 AGRI 215 VETER 43 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, taina.aaltonen@mmm.fi, puh. 040 775 0219 eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström, susanna.ahlstrom@mmm.fi, puh. 040 197 0181 hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, ritva.ruuskanen@mmm.fi, puh. 040 824 1272 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00328 RO Vainio-Mattila Birgitta 10.05.2016 6(27) Asia EU/Maatalous- ja kalastusneuvosto/maatalous ja ilmasto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.05.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvostossa käydään 17.5.2016 mielipiteiden vaihtoa puheenjohtajavaltion, komission, Tanskan ja Irlannin delegaatioiden laatiman maataloutta ja ilmastoa käsittelevän asiakirjan pohjalta. Suomen kannat perustuvat 15.4.2016 EU-ministerivaliokunnan kokouksessa hyväksyttyihin ennakkovaikuttamisperusmuistioihin, jotka koskevat taakanjakoa (YM2016-00132) ja LULUCF-sektoria (MMM2016-00264). Puheenjohtajavaltion laatimassa asiakirjassa on kolme kysymystä: 1. Eurooppa neuvosto tiedosti maatalouden hiilen sitomisroolin mukaan lukien metsittämisen toimena ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka tämä tulisi ottaa huomioon ja kuinka tähän tulisi kannustaa uudessa 2020 2030 ilmastokehyksessä ja muussa EU politiikassa? Suomen kannan mukaan ilmastopolitiikassa tulee ottaa huomioon maatalouden kustannustehokkaan ja toteuttamiskelpoisen päästövähennyspotentiaalin rajallisuus ja se, että maatalouteen suoraan kohdistuvien ilmastotavoitteiden tulee olla johdonmukaisia kannattavan maatalouden toimintaedellytyksien sekä kansallisen huoltovarmuuden ja globaalin ruokaturvan kannalta. Suomi suhtautuu avoimesti siihen, että erillisen LULUCF -pilarin osana syntyviä päästöyksiköitä voitaisiin hyödyntää rajoitetusti ja tietyillä edellytyksillä taakanjakosektorin päästöjen kattamiseen. Tällöin maankäytöstä syntyvät yksiköt voitaisiin nähdä EU:n sisäisenä joustavuutta lisäävänä mekanismina. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä, että arkkitehtuurikysymystä, laskentatapoja ja nielujen hyödyntämistä taakanjakosektorilla tarkastellaan kokonaisuutena ja että EU:n yhteisymmärryksessä saavutetaan Suomea tyydyttävä tasapainoinen kokonaisratkaisu. Suomen kantana on, että ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien kestävään käyttöön ja hoitoon ja niiden monipuolisten ilmastohyötyjen lisäämiseen kuten nielujen ylläpitoon ja
7(27) vahvistamiseen myös metsäisissä maissa, joissa mahdollisuudet metsitystoimien lisäämiseen ovat vähäiset. Suomen näkemyksen mukaan kasvattamalla maaperän hiilivarantoja orgaanisen aineksen lisäämisellä maaperään voidaan lisätä peltojen tuotantopotentiaalia, maatalouden sopeutumiskykyä vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin ja edistää ilmastonmuutoksen hillintää. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa maatalouden rooli hiilen sitomisessa on jo nyt tunnistettu hyvin. Tällä hetkelläkin maaperän hiilen lisäämiseen on mahdollista kannustaa maaseudun kehittämisohjelman toimilla kuten esimerkiksi lietelannan sijoittamisella peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisellä, ympäristönhoitonurmilla, peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä. Myös viljelijätukien ehtona olevissa täydentävissä ehdoissa ja viherryttämistuessa on vaatimuksia, jotka edistävät hiilen sitomista maaperään. Uudistettaessa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ja valtiontukisääntöjä on mahdollista luoda keinoja maatalouden hiilensitomisroolin vahvistamiseksi. 2. Maatalous on yksi sektoreista, mihin sään ääri-ilmiöiden yleistyminen vaikuttaa eniten. Kuinka uuden ilmastokehyksen tulisi edistää win-win- toimia sekä edistää niin ilmastonmuutokseen hillitsemistä kuin siihen sopeutumista? Suomen näkemyksen mukaan maataloudessa on hankala erottaa toisistaan suoraan vain hillitsemiseen tai sopeutumiseen liittyviä toimia, joten erityisesti tulisi kannustaa toimia, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja siihen sopeutua samanaikaisesti. Useimmilla toimilla on sekä hillintään että sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia. Koska ilmastonmuutos on jo tapahtunut tosiasia, ei ilman tehokkaita sopeutumistoimia, voida saavuttaa mahdollisimman tehokasta tuotantojärjestelmää. Paikallisilla olosuhteilla on suuri merkitys itse maataloustuotantoon, joten sekä hillitsemis- että erityisesti sopeutumistoimia pohdittaessa ja käyttöön otettaessa tulee olla mahdollisuus ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. 3. Maa- ja metsätalous voivat tehdä osansa myös muilla sektoreilla päästöjen vähentämiseksi tarjoamalla biomassaa korvaamaan fossiilisia materiaaleja. Minkälaisia mahdollisuuksia maatalous voi tarjota siirryttäessä kohti biotaloutta? Kuinka uuden 2020 2030 ilmastokehyksen ja/tai muun EU politiikan tulisi kannustaa kohti tätä siirtymää? Suomen lähtökohtana on tarkastella maankäyttöä sekä maa- ja metsätaloutta kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti, jotta samalla edistetään myös hallituksen muita keskeisiä tavoitteita, jotka koskevat mm. bio- ja kiertotaloutta, vähäpäästöisyyttä, uusiutuvaa energiaa ml. bioenergiaa sekä puhtaita ratkaisuita. Biotalouden avulla pyritään löytämään uusia ratkaisuja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta uusiutumattomista raaka-aineista, fossiilisista polttoaineista, ehkäistä ekosysteemien köyhtymistä sekä edistää talouskehitystä uusia liiketoimintamalleja kehittämällä sekä saada aikaan uusia työpaikkoja. Biotalouden kasvu edellyttää, että biopohjaisten raaka-aineiden saatavuus varmistetaan, että niitä käytetään kestävällä ja vastuullisella tavalla ja että biopohjaisille tuotteille ja palveluille syntyy kysyntää. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu erityisesti
Pääasiallinen sisältö 8(27) kestävästi hoidettujen metsävarojen käyttöön. Metsäbiomassalla voidaan korvata uusiutumattomista raaka-aineista ja fossiilisista polttoaineista valmistettuja tuotteita ja siten torjua ilmastonmuutosta. Yksi keskeisimmistä biomassan käyttökohteista on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähkön, lämmön ja liikenteen polttoainetuotannossa. Suomessa erityisesti biomassat muodostavat keskeisen osan uusiutuvan energian lisäysmahdollisuuksista. Energian tuotannossa käytettyjen biomassojen osalta tulee huolehtia ettei jo kertaalleen LULUCF-sektorilla laskettuja päästöjä lasketa toiseen kertaan päästökaupassa tai päästökaupan ulkopuolisella ns. taakanjakosektorilla. Suomen näkemyksen mukaan yksi tärkeimmistä työvälineistä maatalouteen liittyvän biotalouden edistämisessä on maaseudun kehittämisohjelma. Maaseutuohjelma tarjoaa välineitä tarttua biotalouden tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Elintarvike- ja metsäketjun kilpailukyky ja uuden yrittäjyyden kehitys maaseudulla ovat maaseudun elinvoiman edellytyksiä. Käyttöön saadaan nyt myös aiempaa laajemmin välineitä, joilla tutkimustieto voidaan muuttaa tuloiksi ja työpaikoiksi. Maatalouden näkökulmasta on tärkeää edistää paikallista ja alueellista biotaloutta. Hajautetussa biotaloudessa resurssitehokkailla biotalouden ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Hajautetuissa ratkaisuissa raaka-aineet hyödynnetään usein lähellä tuotantopaikkaa, jolloin toiminnasta saatavat hyödyt jäävät alueelle. Maatalouteen liittyvässä biotaloudessa tulee edistää erityisesti eloperäisten jätteiden ja sivuvirtojen sekä lannan sisältämien ravinteiden ja energian hyödyntämistä kestävästi ja tehokkaasti. Esimerkiksi lannan ja muiden biomassojen ravinteiden kierrätys on hyvä mahdollisuus tehostaa tuotantojärjestelmiä ja ottaa arvokkaat ravinteet ja sivuvirrat hyötykäyttöön. Siihen sisältyy myös kiinnostavia uusia mahdollisuuksia, jotka liittyvät sektorirajat ylittäviin teollisiin symbiooseihin, joissa erilaiset raaka-aineet että erilaiset energiamuodot käytetään maksimaalisesti hyväksi. Biotalouden edistämiseksi ja uusien toimintatapojen/teknologioiden luomiseksi tarvitaan riittävä panostus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan sekä käytännön pilotointihankkeisiin. Biotalous ei myöskään lähde nousuun ilman riittävää panostusta koulutukseen ja neuvontaan. Lisäksi kuluttajia tulee ohjata/kannustaa lisäämään biotaloustuotteiden ja palveluiden käyttämistä. Suomi mielestä on hyvä ajatus ottaa ruokahävikkiin liittyvät asiat keskusteluun kesäkuun neuvostossa. Suomi tukee EU:n kokonaisvaltaisen biotalousstrategian päivittämistä. Asiakirjassa käydään lyhyesti läpi Pariisin ilmastosopimusta ja sen toimeenpanoa EU:ssa. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Komission 2030 ilmasto- ja energiapakettiin liittyen lainsäädäntöehdotuksia niin taakanjakosektorista kuin LULUCF- sektorin liittämisestä EU:n ilmastokehykseen odotetaan ennen kesälomia.
9(27) Paperissa nostetaan esille myös Eurooppa neuvoston päätelmät lokakuulta 2014, missä todetaan maatalouden moninainen rooli erityisesti ruokaturvan varmistamisessa ja maatalouden rajoitettu hillintäpotentiaali. Maataloussektorin (poislukien maaperän CO 2 - päästöt) osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on noin 10 %. Osuuden uskotaan nousevan tulevaisuudessa muiden sektoreiden päästöjen vähentyessä, koska maatalouden hillintäpotentiaali on hyvin rajallinen. Maatalouden tulee kuitenkin tehdä osansa hillitsemisessä. Tämän tulee tapahtua kustannustehokkaalla tavalla vaarantamatta ruuantuotannon tuotantomahdollisuuksia. Maatalous voi toimia myös yhtenä ratkaisuna ilmastonmuutoksessa varastoimalla hiiltä maaperään ja metsiin. Lisäksi maatalous voi auttaa muita sektoreita hillintätoimissa tuottamalla biomassaa, jolla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja. EU:ssa ollaan liittämässä LULUCF- sektoria osaksi ilmastokehystä vuodesta 2021 alkaen. Tämä tarkoittaa sitä että esimerkiksi maankäyttöön liittyvät muutokset kuten myös hiilensitominen maaperään tulevat osaksi ilmastokehystä. LULUCF- sektorin päästöihin vaikuttavat monet asiat maaperän laadusta erilaisiin biologisiin prosesseihin. Päästöissä on suurta vaihtelua vuodesta, alueesta, lämpötilasta, kosteudesta jne. riippuen. Nykyisiä laskentasääntöjä tulisikin tarkastella uudestaan ja tehdä niihin mahdollisia parannuksia. Pohdittaessa maatalouden roolia biotaloudessa esille nostetaan maatalouden ensisijainen rooli ruuan ja rehujen tuottajana. Hyvä tasapaino tulee löytää biotalouden edistämisessä ja ruokaturvan varmistamisessa. Biotaloudessa tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomiota erilaisiin sivuvirtoihin ja jätteisiin. Asiakirjassa nostetaan esille myös se, että lähtökohtana tulisi olla ruokahävikin ja - jätteen vähentäminen. Tästä asiasta tultaneen keskustelemaan kesäkuun neuvostossa. Asiakirjassa esitetään kolme kysymystä neuvoston keskustelun pohjaksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) 9.5.2016 EU-ministerivaliokunta 13.5.2016 Suuri valiokunta 13.5.2016
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 10(27) Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 8534/16 AGRI 218 CLIMA 38 ENV 258 Agriculture and climate - Information from the Presidency, from the Commission and from the Danish and Irish delegations Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, puh. 0295 162 346, birgitta.vainiomattila@mmm.fi Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila, puh. 0295 162 401, hanna.mattila@mmm.fi Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00334 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.05.2016 11(27) Asia Maatalouden markkinatilanne Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.05.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto jatkaa keskustelua maatalouden vaikeasta markkinatilanteesta. Komissio antaa neuvostolle myös tilannekatsauksen markkinoiden tilanteesta. Asiasta on keskusteltu kevään mittaan useasti niin maatalouden erityiskomitean kokouksissa kuin maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksissa. Maaliskuun neuvostossa komissio esitti toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi ja komissio tarkensi esityksiään huhtikuun neuvostossa. Suomen kanta Suomi pitää maataloustuotteiden markkinatilannetta vaikeana ja tukee monipuolisia toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi. Suomen mielestä neuvostossa esillä olleet toimet ovat kannatettavia, mutta jatkossa tulee edelleen selvittää mahdollisuuksia suorien tuottajiin kohdistuvien tukitoimenpiteiden käyttöön, kuten edellisinäkin vuosina. Suomi on tyytyväinen puheenjohtajamaan ehdotukseen siitä, että komissio pohtii mahdollisuutta jäsenmaiden maksaa korkeampia ja aikaistettuja tukien ennakkomaksuja tuottajille. Suomi kannattaa komission esittämää mahdollisuutta kahdeksi uudeksi valtiontukitoimenpiteeksi. Suomi katsoo edelleen, että komission tulisi lisäksi valmistella de minimis-rajan korottamista 30 000 euroon. Suomi pitää komission ehdotusta tuotannon vapaaehtoisesta rajoittamisesta oikeansuuntaisena, mutta tässä vaiheessa on vaikea arvioida toimenpiteen vaikuttavuutta, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen. Suomi pitää tärkeänä, että ylitarjontatilanteessa tuetaan vaikeuksissa olevia tuottajia eikä tuotannon lisäämistä. On myös tärkeätä, että tuetaan epäsuotuisilla alueilla olevia tuottajia, jotka joutuvat ensimmäisinä lopettamaan alhaisten hintojen takia kannattamattoman tuotannon.
Pääasiallinen sisältö Suomi tukee nykyisiä voimassa olevia markkinatoimenpiteitä. Suomi on tyytyväinen toteutuneeseen päätökseen kaksinkertaistaa voin ja rasvattoman maitojauheen interventioon ostettava määrä. Suomi pitää tärkeänä tutkia myös toimenpiteitä, joilla voidaan alentaa viljelijöiden tuotantokustannuksia, esim. lannoitteiden osalta. Suomi tukee uusien markkinoiden avaamista kolmansissa maissa ja menekinedistämistä sekä EU:n tason vientiluottojärjestelmän kehittämistä. Erityisesti sianlihan osalta olisi voitava edetä Venäjän kanssa niissä tuotteissa, joiden tuonti on estetty ASF-tautitilanteen takia. Sianlihan yksityistä varastointia on käytettävä tilanteen mukaan, ottaen kuitenkin huomioon, että varastoitu liha palaa myöhemmin markkinoille. Kriisitoimenpiteet pitäisi ensisijaisesti rahoittaa maatalousbudjetin käyttämättömästä marginaalista. Ottaen huomioon kriisin vakavuuden ja laajuuden, Suomi on valmis harkitsemaan myös maatalouden kriisirahaston käyttöä. Maatalous- ja kalastusneuvostossa esille nostetut toimet 12(27) Komissaari Hogan esitti maatalous- ja kalastusneuvostolle joukon toimenpiteitä markkinatilanteen helpottamiseksi. - Komissio antaa määrätyksi ajaksi tuottaja- ja toimialaorganisaatioille sekä osuuskunnille mahdollisuuden vapaaehtoisesti rajoittaa tuotantoaan ja tarjontaa. Toimenpide perustuu yhteisen markkinajärjestelyn asetuksen artiklaan 222. Komissio on antanut asiaan liittyen delegoidun asetuksen: KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.4.2016, osuuskuntien ja muun muotoisten tuottajaorganisaatioiden tekemien tuotannonsuunnittelua koskevien sopimusten ja päätösten sallimisesta maito- ja maitotuotealalla - Komissio harkitsee mahdollisuutta sallia kansallista väliaikaista tukea, joka voisi olla korkeintaan 15 000 euroa tilaa kohti. Kansallista kattoa tuelle ei olisi. Lisäksi puheenjohtajamaa kehottaa komissiota harkitsemaan de minimis -tuen kaksinkertaistamista. Komissio kertoi MEK:n kokouksissa 21.3.2016 ja 18.4.2016 tarkemmin valtiontuen mahdollisuuksista. Komissio ehdottaa kahta uutta toimenpidettä. 1) Valtiontukea voidaan maksaa tuotannon tilapäiseen jäädyttämiseen tai vähentämiseen. Tuki notifioidaan komissiolle SEUT:n artiklan 107 (3)(c) perusteella. Määrältään tuki on maksimissaan 15 000 euroa/tila ilman kansallista kattoa ja se voi olla joko lainaa, takausta tai avustusta. 2) Viljelijöiden maksuvalmiutta voidaan helpottaa valtiontuella, joka on lainaa tai takausta ja määrältään maksimissaan 15 000 euroa/tila. Tuki notifioidaan komissiolle SEUT:n artiklan 107 (3)(c) perusteella. Lisäksi komissio viittasi jo voimassa oleviin valtiontuen mahdollisuuksiin, kuten rakenneuudistustukeen vaikeuksissa oleville yrityksille ja tuotantokapasiteetin poistamisen tukeen.
13(27) - Maitojauheen ja voin varastoon oston enimmäismäärät kaksinkertaistettiin 20.4.2016. Rasvattoman maitojauheen enimmäismäärä 109 000 tonnia nostettiin 218 000 tonniin. Voin enimmäismäärä 60 000 nostettiin 100 000 tonniin. Komissio antoi 11.4.2016 ehdotuksen neuvoston asetukseksi asiaan liittyen: Ehdotus neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä annetun asetuksen 1370/2013 muuttaminen voin ja rasvattoman maitojauheen ostoihin sovellettavien määrällisten rajoitusten osalta. Ehdotus hyväksyttiin kirjallisessa käsittelyssä yksimielisesti. - Sianlihan yksityinen varastointi avataan 2016. Tarkempi ajankohta riippuu markkinoiden kehittymisestä. - Komissio lupasi luoda naudan- ja sianlihalle vastaavan hintaseurantajärjestelmän kuin maidolla jo on. - Korkean tason edustajat jäsenmaista kutsutaan tapaamiseen komission asettaman markkinoiden task forcen jäsenten kanssa. Tapaamisessa pohditaan erityisesti maitosektorin asioita. - Komissio jatkaa pyrkimyksiä avata unionin maataloustuotteille markkinoita EU:n ulkopuolella. Komissio lupasi lisärahoitusta maidon- ja sianlihasektorin menekinedistämiseen. - Komissio jatkaa pyrkimyksiä poistaa SPS-esteitä vienniltä ja erityisesti Venäjään suuntautuvalta vienniltä. - Komissio kehittää yhdessä Euroopan investointipankin kanssa rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin auttaa viljelijöitä ja jalostajia investoimaan ja parantamaan kilpailukykyään. - Komissio tutkii mahdollisuutta vientiluottojärjestelmän perustamiseksi. Komissio tekee yhteistyötä sen osalta Euroopan investointipankin kanssa. - Komissio harkitsee hedelmä- ja vihannesalan kriisitoimenpiteiden jatkamista vuodella. - Komissaari lupasi edistää tuotantokustannusten alentamista esimerkiksi lannoitteiden tulleja. - Puheenjohtajamaan päätelmissä esitetään myös mahdollisuutta maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille. Komissio lupasi 21.3.2016 MEK:n kokouksessa, että se tutkii mahdollisuutta maksaa korkeampia ja aikaistetumpia tukien ennakkomaksuja tuottajille. Todennäköisesti komissio palaa asiaan kesällä 2016. Markkinatilanne Markkinatilanne maitosektorilla, sianlihassa ja hedelmissä ja vihanneksissa on edelleen heikko. Maidon tuotanto on jatkanut kasvuaan useimmissa jäsenmaissa ja EU:n maidontuotanto oli viime vuonna 2,5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Suomessa tuotanto kasvoi vastaavana aikana 1,8 prosenttia. Tuottajahinnat vaihtelevat merkittävästi jäsenmaittain, mutta EU:n keskihinta on alkuvuonna pudonnut alle 30 sentin litralta ja hintoihin kohdistuu edelleen laskupainetta.
14(27) Tuotantopanosten hinnat ovat myös laskeneet, mutta nykyinen tuottajahinta ei ole kestävällä tasolla. Tammikuun lopussa komissio päätti jälleen jatkaa voin ja rasvattoman maitojauheen tukiohjelmaa, nyt syyskuun 2016 loppuun asti. Yksityinen ja julkinen varastointi ovat olleet jatkuvasti toiminnassa ja vakauttaneet markkinoita. Rasvattoman maitojauheen hinta on alkuvuonna ollut heikko ja joissakin jäsenmaissa painunut interventiohinnan alapuolelle. Voin hinta suhteessa interventiohintaan on ollut selvästi parempi, mutta alentunut tammi-helmikuussa. Rasvattoman maitojauheen ja voin varastoon oston enimmäismäärät ovat täyttyneet nopeasti ja ne päätettiin tuplata huhtikuussa. Väliaikaista nostoa maatalouden valtiontukien de minimis -rajoituksiin on esitetty laajalti, jotta kansallisia toimia voidaan osoittaa suoraan eniten tarvitseville. Myös juustojen hinnoissa on ollut painetta. Komissio jatkoi juuston yksityisen varastoinnin tukiohjelmaa niissä jäsenvaltioissa, jotka ilmoittivat kiinnostuksensa ohjelmaan. Suomi on mukana ohjelmassa. Sianlihan markkinatilanne on edelleen vaikea. Tuotanto on kasvanut kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, joskin tälle vuodelle ennustetaan pientä tuotannon laskua. Yksityisen varastoinnin tuki oli haettavissa tammikuussa ja sopimuksia tehtiin noin 90 000 tonnista. DE, ES, DK ja NL käyttivät tästä 75 prosenttia. Suomessa varastoitiin noin 800 tonnia. Komissio lopetti tukiohjelman yllättäen tammikuun lopussa. Suurten määrien varastointi helpottaa markkinoita varastointihetkellä, mutta varastojen purkaminen saattaa vastaavasti aiheuttaa häiriöitä mahdollisesti toipuvilla markkinoilla. Monet jäsenvaltiot ovat halunneet avata erilliset keskustelut Venäjän kanssa tautitilanteen takia tuontikiellossa olevien sian ruhonosien viennin avaamiseksi. Komissio on nimittänyt tammikuussa uuden työryhmän (Agricultural Markets Task Force), jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia tuottajien aseman vahvistamiseksi ruokaketjussa. Komissio on tehnyt jäsenvaltioille kyselyn maitosektorista ja erityisesti maitopaketin toimeenpanosta. Kyselyn pohjalta komissio valmistelee raporttia maitosektorista. EU:n tukipaketti kotieläintalouden tuottajille syksyllä 2015 - yleiskatsaus Komissio esitteli neuvoston kokouksessa 7.9.2015 500 miljoonan euron useammasta toimenpiteestä koostuva paketin, jolla se pyrkii vastaamaan maatalousmarkkinoiden ongelmiin. Komissio pyrki paketilla helpottamaan välitöntä kassakriisiä, mutta myös vakauttamaan markkinoita sekä löytämään pidemmän aikavälin toimia elintarvikeketjun kehittämiseksi. Kassakriisiä pyrittiin helpottamaan kaikille jäsenvaltioille myönnettävällä kotieläinsektorin tuottajille kohdistetulla tuella. Tuen kokonaissumma oli 420 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli noin 9 miljoonaa. Suomessa tuki yhdessä kansallisen lisäosan kanssa kohdennettiin siten, että maitotilat saivat lisätukea noin 10 miljoonaa ja
15(27) sikatilat noin 4 miljoonaa euroa. Lisäksi tukien ennakkomaksuja korotettiin ja komissio lupasi kehittää yhdessä Euroopan investointipankin kanssa välineitä lainojen maksuaikataulujen joustavoittamiseksi. Markkinoiden vakauttamiseksi komissio mm. pidensi rasvattoman maitojauheen yksityisen varastoinnin tuen voimassaoloa ja joustavoitti ehtoja. Lisäksi komissio avasi syksyllä tilapäisen yksityisen varastoinnin tukijärjestelmän tietyille juustoille. Myös rasvattoman maitojauheen ja voin interventiota pidennettiin vuoden 2016 syyskuun loppuun ja sianlihan yksityisen varastoinnin tukiohjelma avattiin tammikuussa. Komissio panostaa neuvotteluihin bilateraalisista kauppasopimuksista ja työskentelee kaupan esteiden poistamiseksi (TBT ja SPS). Komissio pyrkii myös avaamaan uusia markkinoita kolmansissa maissa. Komissio tehostaa lisäksi maidon markkinaseurantajärjestelmää. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti on keskustellut Venäjän tuontikiellon vaikutuksista markkinoihin ja markkinoiden vaikeasta tilanteesta useaan otteeseen. EU18-jaosto (Maatalous ja elintarvikkeet) (kirjallinen menettely) 2.-3.7.2015, 8.7.2015, 1.9.2015, 9.9.2015, 9.10.2015, 23.10.2015, 5.11.2015, 11.11.2015, 4.2.2016, 9.2.2016, 3.3.2016, 9.3.2016, 17.3.2016, 1.4.2016, 6.4.2016, 14.4.2016, 4.5.2016 ja 9.5.2016. EU-ministerivaliokunta 8.-10.7.2015 (kirjallinen menettely), 4.9.2015, 11.9.2015, 13.11.2015, 11.3.2016, 8.4.2016 ja 13.5.2016 Suuri valiokunta 10.7.2015, 2.9. 4.9.2015 (kirjallinen menettely), 11.9.2015, 13.11.2015, 11.3.2016, 8.4.2016 ja 13.5.2016 Maa- ja metsätalousvaliokunta 9.10.2015, 13.11.2015, 11.3.2016, 8.4.2016 ja 13.5.2016. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset On mahdollista, että Venäjän tuontikiellosta johtuvia elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vaikean markkinatilanteen edellyttämiä välttämättömiä ja kohdennettuja kansallisia tukitoimenpiteitä tarvitaan edelleen. Näistä päätetään valtion talousarvioita ja lisätalousarvioita koskevassa päätöksentekomenettelyssä ja niiden kustannusvaikutukset täsmentyvät myöhemmin kyseisten päätösten mukaisesti. EU-tasolla tehtävien päätösten taloudelliset vaikutukset kohdentuvat EU:n talousarvioon
16(27) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Elintarviketeollisuusliiton mukaan Venäjän osuus elintarvikkeiden viennistä vuonna 2013 oli 27 %, 430 miljoonaa euroa ja vajaat 4 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Pakotelistalla olevien tuotteiden viennin arvo oli 283 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteiden viennin arvo oli noin 250 miljoonaa euroa, josta juustoja oli 128 miljoonaa euroa. Lihan (ml. siipikarja) viennin arvo noin 22 miljoonaa euroa, josta yli puolet oli sianlihaa. Kalatuotteiden viennin arvo oli 8,3 miljoonaa euroa. Maitotuotteiden osalta Suomen vienti Venäjälle on koostunut lähinnä lisäarvotuotteista, joille on ollut hankalaa löytää korvaavaa vientiä. Suomen maitotuotteiden vienti Venäjälle suhteessa maidon tuottajahintaisen tuotannon arvoon oli vuonna 2013 noin 22,5 %, joka oli toiseksi eniten EU-maista. Venäjän viennin tyrehtyminen on iskenyt Suomeen ja Baltian maihin kaikkein kovimmin. 6484/16 + ADD 1 24 (jäsenmaiden ehdotukset) 6284/16 (puheenjohtajamaan tausta maatalouden erityiskomitealle) 7108/16 (puheenjohtajamaan päätelmät) KOM(2016) 208 lopullinen (komission esitys neuvoston asetukseksi) C(2016) 2122 final komission delegoitu asetus Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh. 0295 162 416, pekka.sandholm@mmm.fi Ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh. 0295 162 481, sanna-helena.fallenius@mmm.fi Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, puh. 0295 162 053, vesa.kahilampi@mmm.fi Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00331 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 06.05.2016 17(27) Asia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.05.2016 U/E/UTP-tunnus E 163/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta toukokuun 2016 neuvostossa. Komissaari Hogan antaa kokouksessa tilannekatsauksen asiasta. Maatalouden erityiskomitea valmistelee neuvoston keskustelua omassa kokouksessaan 10.5.2016. Asiaa käsiteltiin sekä maatalous- ja kalastusneuvostossa että maatalouden erityiskomiteassa useaan otteeseen vuonna 2015. Viimeksi neuvosto keskusteli yksinkertaistamisesta marraskuussa 2015. Suomen kanta Suomi pitää erittäin tervetulleena komission painotusta yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen. Tarvetta yksinkertaistamiselle löytyy sekä perusasetusten, toimeenpanoasetusten että delegoitujen asetusten osalta. Suomi tukee lähestymistapaa, jonka mukaisesti yksinkertaistamisehdotusten ei tulisi puuttua yhteisen maatalouspolitiikan peruslinjauksiin ja unionin taloudelliset intressit on suojattava. Suomen mielestä on kuitenkin olemassa sääntöjä, joista voitaisiin tehdä joustavampia ja käytännöllisempiä aiheuttamatta merkittävää riskiä unionin varainkäytön valvonnalle. Suomen mielestä on oikein keskittyä yksinkertaistamiseen viljelijän näkökulmasta. On kuitenkin olemassa sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat hyödyttää sekä viljelijöitä, muita maaseudun yrittäjiä ja elintarvikealan toimijoita että kansallista hallintoa. Esimerkiksi riskiperusteisen lähestymistavan käyttäminen valvonnassa läpi ruokaketjun olisi loogista ja vähentäisi hallinnollista taakkaa sekä viljelijöiden että hallinnon osalta. Suomen näkemyksen mukaan keväällä 2016 on yksinkertaistamistyössä päästy hyvään, myös Suomea hyödyttyvään alkuun. Komission tulisikin edelleen ottaa huomioon jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä komissaari Hoganin pyyntöön vastauksena saadut yksinkertaistamisehdotukset sekä ehdotusten pohjalta työstetyt ja toukokuussa 2015
18(27) annetut neuvoston päätelmät. Tämä työ huomioimalla saadaan aikaan näkyvää ja todellista yksinkertaistamista sekä viljelijöiden että hallinnon näkökulmasta. Suomi katsoo, että maaseuturahaston kehittämishankkeiden ja yritystukien yksinkertaistettujen kustannusmenettelyiden tulisi olla samanlaiset kuin vastaavissa hankkeissa muissa ERI-rahastoissa. Suomi toivoo, että komissio antaisi tänä vuonna lisää yksinkertaistamisehdotuksia ottaen huomioon sekä neuvoston toukokuiset päätelmät yksinkertaistamisesta että jäsenmaiden keväällä 2015 antamat ehdotukset. Suomi toivoo, että komissio aloittaisi täydentävien ehtojen järjestelmän perusteellisen arvioinnin jo tänä vuonna ja että myös täydentävien ehtojen kokonaisuutta tarkasteltaisiin osana CAP:n yksinkertaistamista. Vain kaikkien tärkeimmät, relevanteimmat ja selvimmät vaatimukset tulisi säilyttää täydentävien ehtojen järjestelmässä. Täydentävien ehtojen vaatimusten laiminlyönneistä aiheutuvia seuraamuksia tulisi kohtuullistaa. Pääasiallinen sisältö EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen on komissaari Hoganin pääprioriteetteja. Komissaari toimitti alkuvuodesta 2015 jäsenmaiden ministereille kirjeen, jossa hän pyysi toimittamaan ehdotuksia YMP:n yksinkertaistamiseksi. Suomi toimitti yksinkertaistamisehdotuksensa 27.2.2015 komissaari Hoganille osoitetulla kirjeellä. Kirjeen liitteenä toimitettiin yksityiskohtaisempi taulukko (80 sivua), jossa ehdotukset ja niiden perustelut on esitetty. Jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotukset ovat koottu asiakirjoissa 6300/1/15 rev 1 + ADD 1-4. Jäsenmaat toimittivat yli 500 sivua yksinkertaistamisehdotuksia. Eniten ehdotuksia toimitettiin koskien horisontaaliasetusta. Suorien tukien asetuksessa ehdotukset koskivat mm. viherryttämistä, aktiiviviljelijän määritelmää ja nuorten viljelijöiden tukea. Yhteisen markkinajärjestelyn osalta eniten ehdotuksia toimitettiin koskien hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioita, markkinastandardeja, sekä turvaverkkotoimenpiteitä. Maaseudun kehittämisen osalta nousivat esille etenkin ohjelmavalmistelun, sekä valvonnan ja sanktioiden yksinkertaistaminen. Puheenjohtajan kooste jäsenmaiden yksinkertaistamisprioriteeteistä(8483/15): Puheenjohtajavaltion koosteessa tulee esiin monia Suomelle tärkeitä yksinkertaistamiskohteita. Maaseudun kehittämisen osalta halutaan välttää moninkertaista todentamista ja valvontaa, suorien ja osarahoitteisten tukien valvontoja halutaan yhdistää sekä kohtuullistaa täydentävien ehtojen seuraamuksia. Paikan päällä tehtävää valvontaa halutaan yksinkertaistaa. Viherryttämistuen seuraamusten osalta seuraamusten kohtuullistamiseen liittyviä näkökohtia halutaan tuoda korostetusti esiin. Valvonnan vähentäminen 5 %:sta 3 %:iin tulisi olla mahdollista myös viherryttämistuen, maaseudun kehittämisen ja koplattujen tukien osalta. Vähennysten ja seuraamusten rajaa pinta-alatuissa tulisi nostaa 0,10 hehtaarista 0,50 hehtaariin (tai vähintään 0,30 hehtaariin) pienten pinta-alaerojen aiheuttaman hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Neuvoston päätelmien sisältö (8485/15): Päätelmissä komissiota pyydetään mm. syventämään keskustelua lainsäädäntöehdotustensa yksinkertaistamisesta jo ennen niiden hyväksymistä, koska
19(27) hyväksymisen jälkeen yksinkertaistaminen on vaikeampaa. Lisäksi YMP:n toimeenpanossa tulisi pitää mielessä läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteet ja jäsenmaiden tulisi pitää myös kansalliset toimeenpanosääntönsä mahdollisimman yksinkertaisina. Ensimmäisenä uuden YMP:n täytäntöönpanovuonna tulisi täytäntöönpanossa olla hieman joustavuutta. Päätelmien mukaan seuraavat asiat vaativat yksinkertaistamistoimia kaikilla YMP:n osaalueilla: - komission suuntaviivojen pitäisi olla avuksi täytäntöönpanossa, eikä niiden pitäisi mennä peruslainsäädännön säännöksiä pidemmälle. - turhan raportoinnin vähentäminen Tärkeimmiksi yksinkertaistamiskohteiksi suorien tukien osalta mainitaan viherryttämistä koskevat säännöt, erityisesti pysyvää nurmea koskevien sääntöjen soveltaminen, sekä viljelyn monipuolistamisvaatimusta, ekologisia aloja, potentiaalisia ekologisia aloja ja vastaavia käytäntöjä koskevat vaatimukset. Lisäksi suorista tuista mainitaan aktiiviviljelijän määritelmä, tukioikeuksien toimeenpano, nuorten ja pienten viljelijöiden tuki, sekä tuotantoon sidottu tuki. Yhteisen markkinajärjestelyn osalta mainitaan erityisesti tarpeettomien raportointivaatimusten välttäminen, sekä säännöt, jotka koskevat markkinastandardeja, hedelmä- ja vihannessektorin toimintaohjelmia ja tuottajaorganisaatioita, turvaverkkomekanismeja, kauppamekanismeja, sekä kriisinhallintainstrumentteja. Maaseudun kehittämisen osalta halutaan yksinkertaistaa maaseudun kehittämisohjelmien ohjelmatyötä ja hyväksymistä. Lisäksi halutaan siirtyä valtiontukien osalta kohti vain yhtä ilmoitusvelvollisuutta. Horisontaaliasetuksen osalta halutaan suhteellisempaa ja enemmän riskiperusteista valvontaa. Lisäksi halutaan poistaa viherryttämisvaatimusten ja muidenkin tukijärjestelmien moninkertainen valvonta ja suhteellistaa sanktioita etenkin pienten rikkeiden osalta Ennakkojen ja muiden maksujen maksamisen hallinnollisten tarkastusten jälkeen tulisi olla mahdollista ja virhetasojen laskentametodeja pitäisi harmonisoida. Viherryttämistuen seuraamuslaskentaa tulisi yksinkertaistaa. Täydentävien ehtojen valvonta- ja seuraamusjärjestelmää tulisi uudistaa kohtuullisempaan suuntaan. Päätelmissä pyydetään komissiota esittämään yksinkertaistamistoimia syksyllä 2015 sekä harkitsemaan yksinkertaistamisehdotusten tekemistä sopivana aikana. Neuvosto arvioi YMP:n yksinkertaistamistyön edistymistä vuonna 2016 komission raportin pohjalta. Komission yksinkertaistamistyö vuonna 2015 EU-tasolla on komissio aloittanut yksinkertaistamistyön komission työasiakirjojen, toimeenpanoasetusten ja delegoitujen säädösten muutoksilla. Keväällä 2015 annetut asetusmuutokset koskivat hakuajan jatkamista ja vapaaehtoisten tuotantosidonnaisten eläinpalkkioiden eläinten merkintä- ja rekisteröintisäännösten noudattamatta jättämisen seuraamusten kohtuullistamista. Työasiakirjojen muutokset liittyivät viherryttämistuen ekologisen alan valvonnan sääntöihin ja ekologisten alojen merkitsemiseen peltolohkorekisteriin. Syksyllä 2015 annetut asetusmuutosehdotukset koskevat EU:n kokonaan rahoittamaa nuorten viljelijän tukea ja vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea sekä hallinto- ja valvontasäännöksiä. Suomi on aktiivisesti osallistunut tähän työhön ja esittänyt neuvoston päätelmiin otettujen ehdotusten mukaista yksinkertaistamista sekä vahvempaa viljelijöiden
20(27) näkökulman huomioon ottamista yksinkertaistamistyössä. Säädösmuutokset ovat tässä vaiheessa vielä jääneet vähäisiksi, joskin hieman hallinnollista taakkaa pienentäviksi. Komission yksinkertaistamistyö vuonna 2016 Vuonna 2016 voimaan tuleviksi tarkoitetut asetusmuutokset koskevat yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää sekä seuraamuksia. Delegoidun asetuksen EU (N:o) 640/2014 muutoksilla otettaisiin pinta-alatuissa käyttöön portaaton ja nykyistä lievempi seuraamuskäytäntö sekä ns. keltainen kortti edelleen lievennetyin seuraamuksin osaan tukijärjestelmiä. Eläinpalkkioissa muun muassa eläinten pitopaikan virheissä voitaisiin palata vuonna 2014 noudatettuun käytäntöön, jossa eläin voidaan hyväksyä, jos se on tilan toisessa pitopaikassa välittömästi tunnistettavissa. Tiettyihin tukikelpoisuusehtoihin vaikuttamattomiin tila- ja eläinrekisterin virheisiin tulisi välittömän seuraamuksen sijaan eläinkohtainen 24 kuukauden sanktiouhka. Jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus määrittää nopeakiertoisille eläinlajeille (lihasika, siipikarja) muu yksikköarvo kuin yksi eläin seuraamuslaskennan kaavassa, jossa yli kolmen eläimen virhe kiristää seuraamustasoa. Jäsenvaltioissa kuten Suomessa, joissa on käytössä tuotantosidonnaisen tuen malli, jossa tukimäärä perustuu niiden päivien lukumäärään, jotka eläin on tukikelpoisuusehtojen täytyttyä tilalla, myös seuraamusten laskenta voitaisiin tehdä päiväkohtaisesti. Viivepäivälaskentaan ei kuitenkaan ole mahdollista palata, mutta seuraamuslaskenta lievenee monissa tapauksissa, koska laskennassa voidaan ottaa huomioon eläimen todellinen tilallaolopäivien määrää koko kalenterivuoden päivien (365) sijaan. Lisäksi tuottajalla on mahdollisuus vaikuttaa seuraamuksen määrään esim. teuraspoistojen valintatilanteessa poistamalla eläin, joka kerryttää seuraamuspäiviä. Komission vuoden 2016 työohjelmaan komissio on sisällyttänyt viherryttämistukea koskevan delegoidun säädöksen arvioinnin ensimmäisen toimeenpanovuoden jälkeen. Myös Suomessa kerättiin kokemuksia CAP-uudistuksen ensimmäisestä toimeenpanovuodesta ja komissiolle toimitettiin havainnot ja ehdotukset hallinnollisen taakan keventämiseksi, jotta komissio voisi ottaa ne huomioon yksinkertaistamisehdotuksia valmistellessaan. Kertakorvausmenettelyn ennakkoehdot Maaseutuasetuksen (1305/2013) osalta yhtenä ongelmana esille on noussut kertakorvausmenettelyn ennakkoehdot. Yksinkertaistetuista kustannusmenettelyistä säädetään yleisasetuksessa ja ne koskevat kaikkia ERI-rahastoja. Suomi on ottanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa käyttöön flat rate ja kertakorvausmenettelyt kehittämishankkeissa. Komissio tulkitsee nyt maaseutuasetusta niin, että asetetut ennakkoehdot koskisivat myös kertakorvausmenettelyä. Komission tulkinnan mukaan kaikista kertakorvausmenettelyn kustannuksista tulisi tehdä ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvin monenlaisten, innovatiivisten ja uniikkien hankkeiden kehittämiskohteille pitäisi ennakkoon määritellä arvot, joita noudatetaan kaikissa hakemuksissa yhteneväisesti. Tällainen vaatimus on käytännössä mahdotonta toteuttaa, eikä yksinkertaistaisi käytäntöjä, päinvastoin se rajoittaisi kertakorvauksen käyttömahdollisuuden lähes olemattomaksi. Muissa rahastoissa eli rakennerahastoissa ja meri- ja kalatalousrahastossa kertakorvaus-menettely on yleisasetuksen mukainen, yksinkertainen sekä hallinnolle ja tuensaajalle toimiva.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 21(27) Delegoitujen asetusten muutokset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla. Täytäntöönpanoasetusten muutokset: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentti ei laadi asiasta mietintöä, mutta on keskustellut useaan otteeseen asiasta. EU18- jaosto (Maatalous- ja elintarvikkeet) 5.2, 26.2, 11.3, 10.4, 23.4, 30.4 4.5.2015 (kirjallinen menettely), 6.5.2015, 11.11.2015, 3.3.2016, 4.5.2016 ja 9.5.2016. EU- ministerivaliokunta 11.-13.3.2015 (kirjallinen menettely), 8.5.2015, 13.11.2015 ja 13.5.2016. Suuri valiokunta 13.3., 8.5.2015, 13.11.2015 ja 13.5.2016 Eduskunnalle on toimitettu E-kirje E163/2014 vp ja E-kirje E 52/2015 vp sekä siitä E- jatkokirjeet. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotukset eivät koske kansallista lainsäädäntöä, ainoastaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Muutokset voivat kuitenkin heijastua kansallisiin säädöksiin aiheuttaen niiden muuttamisen tarpeen. Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 5908/15 6300/1/15 rev 1 + ADD1-4 (jäsenmaiden yksinkertaistamisehdotukset) 6809/15 6767/1/15 rev 1 (Pj-maan yhteenvetotaulukko jäsenmaiden ehdotuksista) Komissaari Hoganin kirje maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolle 14.1.2015 Komissaari Hoganin kirje Latvian maa- ja metsätalousministeri Jānis Duklavsille 27.2.2015 8485/15 Neuvoston päätelmät 8483/15 (Puheenjohtajan kooste jäsenmaiden yksinkertaistamisprioriteeteistä) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
EUTORI-tunnus Sanna-Helena Fallenius, MMM, puh. 0295 162 481, sanna-helena.fallenius@mmm.fi Mirja Kiviranta, MMM, puh. 040 7040 555, mirja.kiviranta@mmm.fi Pia Lehmusvuori, MMM, puh. 0400 395 537, pia.lehmusvuori@mmm.fi Sanna Sihvola, MMM, puh. 0295 162 264, sanna.sihvola@mmm.fi 22(27) Liitteet Viite
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00327 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 06.05.2016 23(27) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto 17.05.2016 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla muut asiat -kohdassa on neljä jäsenmaiden esittämää tiedotusasiaa ja yksi komission tiedotusasia. Suomi ottaa jäsenvaltioiden ja komission esittelyt tiedoksi. Kohdan a) osalta Suomi on pitää erittäin tärkeänä, että vähennysvelvoitteet määriteltäisiin vaikutusarviointien mukaan, eikä maille tulisi asettaa tiukempia vähennysvelvoitteita kuin mitä vaikutusarvioinnit edellyttävät. a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä sekä direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta Puola on pyytänyt neuvostolta keskustelua ns. päästökattodirektiiviehdotuksesta eli NECdirektiivistä. Ympäristöneuvosto hyväksyi asiasta yleisnäkemyksen 16.12.2015. Alkuvuodesta 2016 käynnistyivät neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Puola otti asian esille maatalouden erityiskomiteassa 18.4.2016 ja toimittivat silloin taustaasiakirjan keskustelun pohjaksi. Suomi on hyväksynyt ympäristöneuvostossa 16.12.2015 esitetyn kompromissiesityksen. Suomi on pitää erittäin tärkeänä, että vähennysvelvoitteet määriteltäisiin vaikutusarviointien mukaan, eikä maille tulisi asettaa tiukempia vähennysvelvoitteita kuin mitä vaikutusarvioinnit edellyttävät. Suomelle ehdotettu ammoniakkipäästöjen vähentämisvelvoite (20 %) oli tiukempi kuin mitä vaikutusarviointien perusteella olisi kustannustehokasta (15 %). Suomen tiukempi velvoite johtuu Göteborgin pöytäkirjassa vuonna 2012 päätetyistä velvoitteista, jotka EU toimeenpanee päästökattodirektiivillä.