A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE Kevät 2017 Riku Buri HARJOITUKSET I: vastaukset 1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin a. Miten hyödykkeen kysyntään vaikuttaa jos, i. Substituutin hinta nousee Kysyntä kasvaa ii. Substituutin hinta laskee Kysyntä laskee iii. Komplementin hinta nousee Kysyntä laskee iv. Komplementin hinta laskee Kysyntä nousee b. Arvioi, kuinka seuraavat asiat vaikuttavat kahvin kysyntään ja/tai tarjontaan i. kahvipapusadon tuhoutuminen sääolojen vuoksi ii. iii. iv. tarjonta laskee (ceteris paribus tasapainossa myyty määrä laskee ja hinta kasvaa) espressokeittimien hintojen aleneminen keittimet ovat komplementaarisia kahvin kulutukselle, joten niiden hinnan lasku nostaa kahvin kysyntää (ceteris paribus tasapainomäärä kasvaa ja hinta kasvaa) teen kallistuminen tee lienee kahvin substituutti, joten sen kallistuminen nostaa kahvin kysyntää (ceteris paribus kahvin myynti kasvaa ja hinta kasvaa) maan kallistuminen kahvin tuotantoalueilla maan kallistuminen nostaa kahvin tuotannon vaihtoehtoiskustannusta (viljelijä voi vuokrata tai myydä maan muille). Lisäksi maan kallistuminen saattaa tehdä joidenkin vuokraviljelijöiden toiminnasta kannattamatonta, mikä ajaa heidät ulos markkinoilta. Molemmat vaikutukset vähentävät kahvin tarjontaa (ceteris paribus tasapainomäärä laskee ja hinta kallistuu) v. donitsien halpeneminen donitsi on mahdollisesti kahvin komplementti, joten sen hinnan lasku nostanee kahvin kysyntää
c. EU pyrkii rajoittamaan hiilidioksidipäästöjään päästökauppajärjestelmän avulla. Päästökaupassa yritykset käyvät kauppaa päästöluvilla. Yksi päästölupa oikeuttaa yrityksen päästämään tonnin hiilidioksidia. Tästä syystä päästölupia tarvitaan esimerkiksi energiantuotannossa. Päästölupakauppa muistuttaa mitä tahansa hyödykemarkkinaa: luville on kysyntä sekä tarjonta. Pohdi seuraavien tekijöiden vaikutusta (ja vaikutuskanavaa) päästölupamarkkinoihin. i. Maailmantalouden piristyminen Kokonaiskysyntä kasvaa, mikä lisää saastuttavaa tuotantoa ja päästölupien kysyntää. Kysynnän kasvu nostaa lupien hintaa. ii. Keskeytys venäläisen maakaasun tuonnissa EU-maihin Maakaasun käytön vähenemisen vaikutukset riippuvat siitä, miten kaasu korvataan energiantuotannossa. Mikäli korvaavana polttoaineena käytetään etupäässä kivihiiltä, joka on kaasua saastuttavampi polttoaine, päästölupien kysyntä nousee ja hinta kasvaa. Pitkällä tähtäimellä keskeytys voi vauhdittaa siirtymistä tuotantoteknologioihin, joissa tuontiriippuvuus on alhaisempi kuin maakaasulla (esim. uusiutuva energia). Vaikutus lupamarkkinoihin riippuu uuden teknologian ominaisuuksista. EU:n itäisistä naapurimaista tuodaan polttoaineen lisäksi myös valmiiksi tuotettua sähköenergiaa. Mikäli keskeytys haittaa myös sähkön tuontia, suurempi osa sähköstä joudutaan tuottamaan EU:n sisällä, mikä lisää päästölupien kysyntää. iii. Uusiutuvan energian voimakkaan tukiohjelman käynnistäminen Saksassa Uusiutuva energia on pääsääntöisesti matalapäästöistä, minkä vuoksi se syrjäyttää markkinoilta likaisempaa tuotantoa. Tämä alentaa päästölupien kysyntää ja laskee niiden hintaa. iv. Uusien maakaasuesiintymien löytyminen Välimereltä Maakaasukenttien käyttöönotossa kuluu useita vuosia, minkä vuoksi välitön vaikutus energiantuotantoon voi olla pieni. Pitemmällä tähtäimellä maakaasun käyttö oletettavasti lisääntyy, mikä saattaa joko syrjäyttää saastuttavaa kivihiileen perustuvaa tuotantoa tai mahdollisesti vähentää poliittista painetta vähäpäästöisen uusiutuvan energian lisäämiseen. v. Leuto talvi Euroopassa Leuto talvi vähentää sähkön ja lämmön kysyntää, mikä laskee tuotettua energian määrää ja siten päästölupien kysyntää (ja hintaa).
vi. Kiinan hallituksen päätös panostaa ydinvoimaan Pitkällä tähtäimellä ydinvoimainvestointien voidaan ajatella laskevan kiinalaista kivihiilen ja maakaasun kysyntää. Fossiilisten polttoaineiden markkinat ovat jossain määrin globaalisti integroituneet, minkä vuoksi kaukaisellakin markkinalla tapahtuvat muutokset voivat heijastua Euroopassa maksettuihin polttoaineiden hintoihin. Mikäli esimerkiksi kivihiilen globaalin kysynnän lasku alentaa kivihiilen hintaa Euroopassa, muutos voi kasvattaa päästölupien kysyntää (ja nostaa niiden hintaa). Ydinvoimaohjelma voi myös esimerkiksi alentaa ydinvoimateknologian kustannuksia ja kannustaa EU-maita ydinvoimainvestointeihin, minkä voidaan pitkällä tähtäimellä ajatella laskevan päästölupien kysyntää. 2. Oletetaan, että omenoiden viikoittaista kysyntää elo-syyskuussa Kauppatorilla voidaan kuvata yhtälöllä Q = 1000-200P ja tarjontaa yhtälöllä Q = 800P, missä Q on omenoiden määrä mitattuna kiloina ja P on omenoiden kilohinta. a. Mikä on omenoiden käänteiskysyntäfunktio? Kuinka monta kiloa omenaa kuluttajat haluaisivat ostaa, jos niiden hinta olisi kolme euroa kilolta? P=5-(1/200)Q. Kuluttajat haluavat ostaa Q(3) = 1000-200*3 = 400 kiloa omenaa. b. Laske markkinan tasapaino (hinta ja määrä). Esitä markkinatasapaino kysyntätarjontadiagrammin avulla. 1000-200P=800P P=1, ja Q = 800. c. Paljonko omenoiden myyjät ovat valmiit nostamaan tarjoamaansa määrää, jos hinta nousee 50 sentillä? Alkuperäinen tarjonta on Q(1)=800 ja uusi tarjonta Q(1.5)=800*1.5=1200. Tarjottu määrä nousee 400 kilolla Hinta Kysyntä Tarjonta 0 1000 0 0.25 950 200 0.50 900 400 0.75 850 600 1.00 800 800 1.25 750 1000 1.50 700 1200 1.75 650 1400 2.00 600 1600
d. Oletetaan, että Helsingissä on erityisen satoisa omenavuosi. Miten arvioit tämän vaikuttavan omenamarkkinoihin? Tarjonta nousee, mutta kysyntä voi laskea (kotitaloudet tuottavat myös itse omenoita). Tasapainomäärä voi olla yli tai alle alkuperäisen tasapainon, tasapainohinta laskee. 3. Eräässä kylässä on vain yksi illallisravintola. Sen asiakkaat jakautuvat kolmeen yhtä suureen ryhmään. Ryhmät eroavat toisistaan sen mukaan, kuinka paljon niihin kuuluvat asiakkaat ovat valmiit maksamaan ravintolan kahdesta tuotteesta, burritoista ja oluesta. Ryhmien arvostukset ovat seuraavat: Ryhmä Burrito Olut 1 12.5 0 2 8 4 3 4 8 Ravintolan kustannus yhdestä burritosta on 3 euroa ja yhdestä oluesta 2 euroa. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
a. Millä hinnoilla ravintola maksimoi voittonsa, mikäli se asettaa erilliset hinnat kahdelle tuotteelleen? Mikä on kuluttajan ylijäämä? Erillishinnoittelu: verrataan eri vaihtoehtoja Burriton hinta 12.5: myydään vain ryhmälle 1, voitto 12.5-3=9.5 Burriton hinta 8: myydään ryhmille 1 ja 2, voitto 2*(8-3)=10 (optimi) Burriton hinta 4: myydään kaikille ryhmille, voitto 3*(4-3)=3 Oluen hinta 8: myydään vain ryhmälle 3, voitto 8-2=6 (optimi) Oluen hinta 4: myydään ryhmille 2 ja 3, voitto 2*(4-2)=4 Kuluttaja ylijäämä 12.5 8 = 4.5 b. Ravintoloitsija harkitsee ateriapaketin (burrito+olut) lanseerausta. Pystyykö ravintoloitsija nostamaan voittojaan ateriapaketilla? Mitä tapahtuu kuluttajan ylijäämälle? Lasketaan ryhmien arvostukset paketeille Ryhmä Burrito Olut Paketti 1 12.5 0 12.5 2 8 4 12 3 4 8 12 Voidaan päätellä helposti, että optimaalista on myydä paketti hintaan 12 kaikille ryhmille, voitot 3*(12-3-2)=21. Kuluttajan ylijäämä laskee. Erillishinnoittelun optimissa kuluttajan ylijäämä on 4.5. Pakettihinnoittelussa kuluttajan ylijäämä on 0.5. c. Keksitkö vielä jonkin hinnoittelusuunnitelman, jolla ravintoloitsija voi kasvattaa voittojaan? Ravintoloitsija voi tarjota erillisiä tuotteita ja/tai ateriapakettia, mutta hintojen on oltava samat kaikille asiakkaille. Mixed bundling : tarjotaan sekä nippuja että erillishinnoiteltuja tuotteita. Tässä tapauksessa ravintoloitsija voi tarjota edelleen ateriapakettia hintaan 12 ja lisäksi burritoa esim. erillishintaan 11.99. Jos burriton erillishinta on hieman alle 12 euroa, ryhmä 1 valitsee sen, sillä silloin sen kuluttajan ylijäämä on suurempi kuin ostamalla ateriapaketin hintaan 12. Ravintoloitsija voittaa, koska ryhmä 1 jättää oluen ostamatta: voitto = 2*(12-3-2)+11.99-3=14+8.99=22.99. Kuluttajan ylijäämä on tässä hivenen suurempi (0.51) kuin kohdassa b. Ts. sekä tuottaja että kuluttaja hyötyvät, kun ryhmän 1 ei tarvitse ostaa olutta.
4. Analysoi käyttäen kysyntä- ja tarjontakäyrää miten seuraavat tapahtumat vaikuttavat tarkasteltaviin markkinoihin. (vihje piirrä käyrät ks. slaidit 34-36) a. Turussa on ollut sateinen kesä. Heinäkuussa kuitenkin tulee muutaman viikon kuuma jakso. Näytä miten lämpöjakso vaikuttaa jäätelömarkkinoihin Turussa. Kysyntäkäyrä nousee, koska ihmiset ovat valmiita maksamaan lisää jäätelöstä. Tasapaino hinta sekä määrä kasvavat b. Hallitus asettaa makeisveron, joka koskee myös jäätelöitä. Makeisvero tulee tuottajan maksettavaksi. Mitä tapahtuu jäätelömarkkinoilla? Tarjontakäyrä nousee veron verran. Vero vähentää yrityksen halukkuutta tarjota tuotetta kullakin hinnalla, koska se saa nyt jokaisesta yksiköstä vähemmän voittoa. Tasapaino hinta nousee ja määrä laskee.