Varpu Eloranta 1. Miksi opettaa ja opiskella biologiaa?...17. 1.1. Biologian opetuksen viimeaikainen kehitys Suomessa ja ulkomailla (EJ)...



Samankaltaiset tiedostot
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Kansallinen seminaari

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen


Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

Seminaari Heli Lepistö

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

SISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Biologia. Maantieto Maantiede

Aikuisten perusopetus

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

Mitä sitten? kehittämishanke

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Horisontti

Irmeli Halinen Saatesanat Aluksi Kertojat OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Ulkona opettaminen, opettajankoulutuksen näkökulma

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Oppilaan oppimisen arviointi musiikissa (6.lk)

1. Oppimisen arviointi

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Opettajan pedagogiset opinnot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

ARVIOI KOULUUN LIITTYVIÄ ASIOITA. OPPILAAT 1/13

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Luku 6 Oppimisen arviointi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

Arkistot ja kouluopetus

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

Munkkiniemen ala-aste

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Yleisten osien valmistelu

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

Monilukutaito. Marja Tuomi

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

OPStuki Jyväskylä. Tuuli Murtorinne Marita Kontoniemi

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

Yleistä kanditutkielmista

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Transkriptio:

Sisällys Esipuhe (Leena Aho)...................................................13 Johdanto.............................................................15 Varpu Eloranta 1. Miksi opettaa ja opiskella biologiaa?......................17 1.1. Biologian opetuksen viimeaikainen kehitys Suomessa ja ulkomailla (EJ).......................................................18 1.1.1. Opetustiedon käsityksiä ja malleja..............................20 1.1.2. Opetustiedon muutosten vaikutukset biologian opetukseen Suomessa.................................................21 1.2. Suomen valtakunnalliset opetussuunnitelmat (EJ)...........21 1.2.1. Perusopetuksen opetussuunnitelma.............................22 1.2.2. Lukion opetussuunnitelma.......................................23 1.2.3. Vuoden 2004 ja 2003 opetussuunnitelmien tarkastelua..........25 1.3. Esimerkkejä EU:n opetussuunnitelmista (EJ)...................26 1.3.1. Iso-Britannia....................................................26 1.3.2. Itävalta.........................................................28 1.4. Biologian luonne oppiaineena (VE).............................32 1.4.1. Vuosiluokat 1 6.................................................33 1.4.2. Vuosiluokat 7 9.................................................35 1.4.3. Lukio............................................................37 1.5. Biologian suhde muihin oppiaineisiin (EJ).....................37 1.5.1. Biologian suhde maantietoon...................................37

1.5.2. Biologian suhde terveystietoon..................................39 1.5.3. Biologian suhde kemiaan ja fysiikkaan...........................42 1.6. Yhteenveto (VE)...................................................42 Eila Jeronen 2. Biologian opetus ja sen suunnittelu.......................47 2.1. Tiedonkäsitys, oppimiskäsitykset ja biologian opetus........47 2.1.1. Tiedonkäsitys....................................................48 2.1.2. Oppimiskäsitykset...............................................49 2.2. Suunnittelun päämäärä ja tarkoitus............................53 2.2.1. Suunnittelun merkitys...........................................54 2.2.2. Opetuksen suunnittelun vaiheet.................................56 2.2.3. Opettajan ja oppijoiden rooli eri vaiheissa........................56 2.3. Opetus-opiskelu-oppimistavoitteet............................57 2.3.1. Tieto- ja ajattelutavoitteet.......................................59 2.3.2. Taitotavoitteet...................................................60 2.3.3. Tunne- ja asennetavoitteet.......................................62 2.4. Tiedon rakenne....................................................63 2.4.1. Opetuksen ydinaines -käsite.....................................64 2.4.2. Ydinainesanalyysi...............................................64 2.4.3. Käsiteanalyysi...................................................65 2.5. Suunnitelmien yleisrakenne.....................................66 2.5.1. Vuosisuunnitelmat..............................................67 2.5.2. Jaksosuunnitelmat..............................................67 2.5.3. Tuntisuunnitelmat...............................................73 2.6. Luokkahuonetyöskentelyn suunnittelu........................73 2.7. Laboratorio- ja maastotöiden suunnittelu ja työturvallisuus......................................................76

2.7.1. Suunnitteluvaiheessa pohdittavia kysymyksiä....................76 2.7.2. Työturvallisuus..................................................78 2.8. Tieto- ja viestintätekniikan käytön suunnittelu................82 2.9. Esimerkkejä jakso- ja tuntisuunnitelmista.....................84 2.9.1. Alaluokkien Kesästä syksyyn -jakso..............................85 2.9.2. Yläluokkien Metsäluonto-projekti................................89 2.9.3. Lukion metsäopetus.............................................89 2.10. Yhteenveto.......................................................92 Irmeli Palmberg 3. Biologian opetusmuodot ja työtavat......................93 3.1. Opettajakeskeiset opetusmuodot (IP)..........................94 3.1.1. Esittävä opetus..................................................94 3.1.2. Kyselevä opetus ja opetuskeskustelut.............................95 3.1.3. Opetusmuotojen vertailua.......................................97 3.2. Tutkivaan oppimiseen ja ongelmanratkaisuun perustuvat työtavat (IP)...............................................97 3.2.1. Tutkiva oppiminen (EYP).........................................97 3.2.2. Ongelmalähtöinen oppiminen (EYP)........................... 102 3.2.3. Projektityöskentely (EYP)....................................... 107 3.2.4. Luonnontieteellinen tutkimus työtapana (EYP)................. 109 3.2.5. Ryhmätyöt (IP)................................................. 111 3.2.6. Kiertopiste- eli pysäkkityöskentely (IP).......................... 112 3.2.7. Käsitekartat ja Vee-heuristiikka tutkivan oppimisen apuvälineinä (IP)......................................... 114 3.2.8. Suljettu ekosysteemi ongelmanratkaisuesimerkkinä (IP)........ 115 3.3. Laboroinnit ja kokeilut tutkivan ja ongelmakeskeisen oppimisen työtapoina (IP)................. 119 3.3.1. Paperilaboroinnit (IP & EYP).................................... 119

3.3.2. Preparoinnit sekä eliö- ja elinleikkeet (IP)....................... 119 3.3.3. Demonstraatiot (IP & EYP)..................................... 120 3.3.4. Koeputkilaboroinnit ja kokeilut (IP)............................. 121 3.3.5. Integroivat laboroinnit (IP)..................................... 122 3.3.6. Mikroskopoinnit ja mikrotason tutkimukset (IP)................ 122 3.3.7. Elävät eliöt ekologian ja etologian opetuksessa (IP)............. 123 3.4. Maasto-opetus ja kenttätyöt (AU)............................. 124 3.4.1. Lyhyet maastokäynnit......................................... 126 3.4.2. Lajintuntemuksen kartuttaminen maasto-opetuksessa........ 130 3.4.3. Lyhytkestoiset opintoretket ja vierailut......................... 131 3.4.4. Pitkäkestoiset opintoretket ja leirikoulut........................ 132 3.5. Yhteistoiminnalliset maastotutkimukset yhteistoiminnallisen oppimisen esimerkkeinä (LP & SK)........ 135 3.5.1. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja koulun toiminta............ 136 3.5.2. Yhteistoiminnallinen maasto-opetus........................... 136 3.5.3. Opettajankoulutuksen yhteistoiminnallisen maasto-opetuksen malli............................................. 137 3.5.4. Opettajaopiskelijoiden kokemuksia maasto-opetuksesta................................................. 138 3.5.5. Johtopäätökset................................................ 140 3.6. Opetuspelit ja -leikit (IP)........................................ 141 3.6.1. Erityyppisten pelien ja leikkien pedagogiset ulottuvuudet................................ 142 3.6.2. Esimerkkejä peleistä ja leikeistä................................ 143 3.7. Suggestopedia (EJ)............................................. 144 3.7.1. Suggestopedian oppitunti ja sen rakenne...................... 145 3.7.2. Esimerkki suggestopedian käytöstä biologiassa................ 147 3.8. Muita työtapoja ja oppimisen muotoja (IP).................. 147 3.8.1. Toiminnalliset vierailut työmuotona........................... 147 3.8.2. Tietokoneavusteinen opetus................................... 148

3.8.3. Roolileikit ja argumentaatioharjoitukset....................... 149 3.8.4. Draamapedagogiikka ja story-line............................. 150 3.9. Biologian työtavat perusopetuksessa ja lukiossa (EJ & MK)................................................. 151 3.9.1. Työtavat alaluokilla............................................ 151 3.9.2. Työtavat yläluokilla............................................ 153 3.9.3. Työtavat lukiossa.............................................. 159 3.10. Yhteenveto (IP)................................................. 160 Eila Jeronen 4. Oppilas oppijana................................................ 161 4.1. Autenttisen oppimisen lähtökohtia (AL)...................... 166 4.1.1. Nuoruusvaiheen tyypilliset piirteet ja kehitystehtävät.......... 162 4.1.2. Minäkäsitys.................................................... 165 4.1.3. Kognitiivis-motivationaaliset tekijät........................... 166 4.1.4. Kontekstuaalisuus merkityksellisen oppimisen edistäjänä................................................ 168 4.1.5. Koontia........................................................ 170 4.2. Yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen (EJ)........... 171 4.3. Ajattelun kehittymisestä luonnontieteiden näkökulmasta (EJ).............................. 176 4.4. Esimerkkejä oppijoiden eriyttämisestä eri luokka-asteilla (EJ)............................................... 178 4.1.1. Kuudesluokkalaisten pienoistutkimus aiheesta Lisääntyminen............................................. 178 4.1.2. Yhdeksäsluokkalaisten kyselyyn harjaannuttaminen: Sukupuolielinten rakenne ja toiminta................................ 179 4.1.3. Lukiolaisten Monohybridiristeytyksiä-tunti..................... 180 4.5. Yhteenveto (EJ).................................................. 180

Eila Jeronen 5. Resurssit, niiden käyttö ja kehittäminen biologian opetuksessa........................................... 181 5.1. Oppimisympäristöt (EJ)........................................ 183 5.1.1. Perusluokat (EJ)................................................ 183 5.1.2. Laboratorioluokat (EJ)......................................... 184 5.1.3. Tietokoneluokat (EJ)........................................... 186 5.1.4. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt (AU)................... 194 5.2. Resurssien valitseminen, valmistaminen ja käyttö (EJ)..... 198 5.2.1. Monisteet...................................................... 201 5.2.2. Oppi- ja työkirjat............................................... 201 5.2.3. Kuviot, kuva-analyysi ja esimerkkejä kuvioiden käytöstä opetuksessa..................................... 208 5.2.4. Media......................................................... 212 5.2.5. Muut oppimateriaalit.......................................... 216 5.3. Yhteenveto (EJ).................................................. 216 Irmeli Palmberg 6. Arviointi ja arvostelu.......................................... 217 6.1. Kokonaisvaltainen arviointi (IP)............................... 218 6.2. Autenttinen arviointi (IP)....................................... 219 6.3. Arvioinnin eri ominaisuuksista ja käyttötavoista (IP)....... 220 6.4. Arvioinnin eri muodot luonnontieteissä (IP)................. 221 6.4.1. Arviointimenetelmän valinta ja arviointikysymyksiä (IP)........ 222 6.4.2. Testi- ja koetehtävätyypit ja niiden käyttö arvioinnissa (IP)..... 224 6.4.3. Portfolio- eli salkkuarviointi (IP)................................ 227 6.4.4. Projektityöskentelyn ja muiden prosessiluonteisten työtapojen arvioinnista (EYP).................... 228 6.4.5. Työselostusten, työvihkojen ja -kirjojen arviointi (IP)............ 229

6.5. Arvostelu ja arvosteluasteikot (IP)............................ 229 6.6. Arviointipalaute ja sen opetuksellinen arvo (IP)............. 231 6.7. Kansalliset ja kansainväliset arvioinnit (VE).................. 231 6.7.1. Perusopetuksen päättöarviointi................................ 232 6.7.2. Ylioppilaskirjoitukset........................................... 233 6.7.3. LUMA, TIMS ja PISA esimerkkeinä kansallisista ja kansainvälisistä arvioinneista..................................... 235 6.8. Esimerkkejä arviointikriteereistä ja niiden käytöstä (EJ & MK)........................................ 238 6.8.1. Kokonaisvaltaisen arvioinnin kriteerit.......................... 238 6.8.2. Ymmärtämisen kriteerit........................................ 238 6.8.3. Tutkivan oppimisen toiminnan kriteerit........................ 240 6.9. Arvioinnin laadun kehittäminen (EJ)......................... 240 6.10. Yhteenveto (IP)................................................. 242 Varpu Eloranta 7. Biologian opetus ja tulevaisuus............................ 245 7.1. Kestävä tulevaisuus (LH)....................................... 246 7.1.1. Kestävä kehitys perusopetuksen 252 opetussuunnitelman perusteissa..................................... 246 7.1.2. Kestävä kehitys lukion opetussuunnitelman perusteissa........ 249 7.1.3. Köyhtyvä eliömaailma biologian opetuksen ja kestävän tulevaisuuden haasteena................................ 250 7.2. Ympäristökasvatus biologian opetuksessa eri luokka-asteilla (HC).............................................. 254 7.2.1. Ympäristön ja ympäristökasvatuksen ulottuvuuksia............ 255 7.2.2. Havainnot, ympäristöherkkyys, kokemukset ja henkilökohtaiset merkitykset...................................... 256 7.2.3. Ympäristöön liittyvät tiedot ja ympäristötietoisuus............. 256 7.2.4. Ympäristöön liittyvät taidot ja halu toimia ympäristössä....... 257

7.2.5. Asenteet, arvot ja moraali...................................... 258 7.2.6. Osallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja vastuullisuus............. 258 7.3. Arvokasvatus biologian opetuksessa (HC)................... 260 7.4. Yhteenveto (VE)................................................. 262 Varpu Eloranta 8. Ammatillinen kehittyminen biologian opettajaksi ja opettajana......................... 263 8.1. Reflektio ammatillisen kehittymisen tukena (VE)........... 263 8.2. Itsearviointi: reflektiopäiväkirjan käyttö (VE)................ 267 8.3. Portfolion käyttö (VE)........................................... 269 8.4. Jatko- ja täydennyskoulutus (VE).............................. 270 8.5. Yhteistyö ja verkottuminen (VE)............................... 272 8.6. Opettajan työn eettiset ulottuvuudet (EJ)................... 273 8.6.1. Opettajan työtä ohjaavat arvot................................ 273 8.6.2. Arvioinnin eettiset vaatimukset................................ 275 8.7. Biologian opettajaksi kasvaminen ja kehittyminen (EJ, MK & AT)...................................... 276 8.7.1. Käsityksiä biologian opettajuudesta (EJ, MK & AT).............. 277 8.7.2. Yliopisto-opettajan ja tutkijan näkökulma biologian opiskelusta ja opiskelijoista (SS)........................... 279 8.8. Monikulttuurisuus biologian opetuksessa (EJ & MK)........ 282 8.8.1. Monikulttuurisuus oppimisen eheyttämisessä.................. 283 8.8.2. Monikulttuurisuus yhteiskunnassa -teema esimerkkinä monikulttuurisuusopetuksesta.......................... 284 8.9. Kohti inkluusiota (PM).......................................... 285 8.10. Yhteenveto (VE)................................................ 289

Irmeli Palmberg 9. Ainedidaktinen tutkimus: opettaja tutkijana.................................................. 291 9.1. Biologian opetuksen tutkimuksesta ja tutkimusmenetelmistä (IP)....................................... 292 9.1.1. Laadullinen ja määrällinen tutkimus........................... 293 9.1.2. Tutkimuksen luotettavuudesta................................. 294 9.1.3. Erilaisia aineistonhankintamenetelmiä ja tutkimuksen lähestymistapoja.................................... 295 9.2. Tutkimuksen suunnittelun ja toteuttamisen vaiheita (IP).. 303 9.2.1. Aiheen valinta ja rajaaminen.................................. 304 9.2.2. Tiedonhaku ja kirjallisuuskatsaus.............................. 304 9.2.3. Viitekehys ja tutkimustehtävä.................................. 307 9.2.4. Aineiston hankinta, tutkimus- ja analysointimenetelmät....... 307 9.2.5. Tutkimustulokset, johtopäätökset ja pohdinta................. 309 9.2.6. Raportin kirjoittaminen ja julkaiseminen....................... 310 9.3. Biologian didaktiikka biologian opettajan työtä tutkivana ja kehittämään pyrkivänä tieteenä (MÅ).......................... 312 9.3.1. Opettajan työn tutkimisen näkökulma biologian didaktiikkaan............................................. 312 9.3.2. Biologian ja biologian didaktiikan eroista ja yhteyksistä tieteenaloina.......................................... 313 9.3.3. Biologian didaktiikan tutkimuksen luonteesta.................. 314 9.3.4. Biologian didaktiikan yleisjäsennys kasvatustieteen näkökulmasta...................................... 315 9.4. Yhteenveto (IP).................................................. 319 Kirjallisuus........................................................... 325 Kirjoittajat........................................................... 347 Hakemisto.......................................................... 353