RAPORTTEJA 201 2016 Pellon ja Ylitornion liikenneturvallisuussuunnitelma ERKKI SARJANOJA MINNA NIKULA ANNE HERRANEN TEEMU KINNUNEN
Pellon ja Ylitornion liikenneturvallisuussuunnitelma ERKKI SARJANOJA MINNA NIKULA ANNE HERRANEN TEEMU KINNUNEN
RAPORTTEJA 201 2016 PELLON JA YLITORNION LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Anne Herranen, Erkki Sarjanoja Kansikuva: Minna Nikula Kartat: Logica/MML 2016 Painotalo: Juvenes Print ISBN 978-952-314-542-9 (painettu) ISBN 978-952-314-543-6 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-314-543-6 www.doria.fi/ely-keskus IV
Sisältö 1 Lähtökohdat... 3 1.1 Suunnittelualue... 3 1.1.1 Pello... 3 1.1.2 Ylitornio... 3 1.2 Maankäyttö... 4 1.2.1 Pello... 4 1.2.2 Ylitornio... 4 1.3 Liikenneverkko... 5 1.3.1 Pello... 5 1.3.2 Ylitornio... 6 1.4 Liikenneonnettomuudet... 7 1.4.1 Pello... 8 1.4.2 Ylitornio... 8 1.4.3. Liikenneonnettomuuksien kustannukset... 11 1.5 Liikenneturvallisuuskysely... 11 1.6 Koulumatkojen turvallisuus... 12 1.7 Aloitteet, maastokäynnit ja aiemmin laaditut suunnitelmat... 13 2 Tavoitteet... 14 3 Liikenneturvallisuustyö... 15 3.1 Liikenneturvallisuustyön organisointi... 15 3.1.1 Yhteistyön organisointi... 15 3.1.2 Puheenjohtajan ja kunnan liikenneturvallisuusryhmän tehtävät... 16 3.1.3 Liikenneturvallisuustoimijan rooli... 16 3.1.4 Seudullinen yhteistyö... 16 3.2 Työn sisältö... 17 3.2.1 Yleistä... 17 3.2.2 Vuositeemat... 17 3.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuusryhmän toimintasuunnitelma... 17 3.3 Toteutus, kehittäminen ja seuranta... 18 4 Toimenpide-esitykset... 20 4.1 Maankäyttö... 20 4.2 Kävely ja pyöräily... 20 4.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen... 20 4.2.2 Jalankulun ja pyöräilyn reitit... 21 4.3 Tie- ja katuverkon jäsentely... 27 4.4 Liikenteen ohjaus... 27 4.4.1 Väistämisvelvollisuudet... 27 4.4.2 Nopeusrajoitukset... 28 4.4.3 Muut muutokset... 31 4.5 Teiden katujen toimenpiteet... 31 4.5.1 Valtatie 21... 31 4.5.2 Muut maantiet, kadut ja pihat... 34 4.6 Toimenpideohjelma... 36 5 Vaikutukset... 42 6 Jatkotoimenpiteet... 42 7 Liitteet... 43 1
Alkusanat Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla liikenneturvallisuuden kasvatus-, valistus- ja tiedotustyötä. Liikenneturvallisuussuunnitelmalla pyritään kokoamaan liikenneturvallisuustyö yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta työ olisi kattavaa, jatkuvaa ja yhteistyö eri sidosryhmien ja toimijoiden kesken mutkatonta. Liikenneturvallisuussuunnitelmia laaditaan Lapissa seutukunnittain. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää katsauksen Pellon ja Ylitornion kuntien liikenneturvallisuuden nykytilaan, liikenneturvallisuustyön organisoimismallin ja toimenpideohjelman liikenneympäristön turvallisuusongelmien parantamiseksi. Liikenneturvallisuussuunnitelma on luonteeltaan tarveselvitys ja sen suunnittelun sekä toteutuksen aikajänne on noin kymmenen vuotta suunnitelman valmistumisesta, joten pitkänaikavälin hankkeita suunnitelmassa ei käsitellä. Työ tehtiin Pellon ja Ylitornion kuntien sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteistyönä. Suunnittelua ohjasi työryhmä, johon kuuluivat Tapio Lindén (31.7.2016 asti) / Tanja Lauri-Oja (1.8.2016 alkaen), Pellon kunta Jarmo Jaako, Ylitornion kunta Merja Lämsä, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Petri Niska, Liikenneturva Suunnitelmaa ovat kommentoineet kuntien liikenneturvallisuusryhmät, jossa oli jäseniä kunnan eri hallintokunnista, poliisilta, palo- ja pelastuslaitokselta, Liikenneturvasta ja ELY-keskuksesta. Suunnitelmaluonnosta on esitelty kunnittain kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa, joita on mainostettu mm. paikallislehdissä ja kuntien internet-sivuilla. Konsulttina suunnitelman laadinnassa toimi Ramboll Finland Oy, jossa hankkeessa olivat mukana Erkki Sarjanoja, Teemu Kinnunen, Minna Nikula ja Anne Herranen. Joulukuussa 2016 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pellon kunta ja Ylitornion kunta. 2
1 Lähtökohdat 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue koostuu Pellon ja Ylitornion kunnista Lapin maakunnassa (kuva 1). 1.1.1 Pello Pellon asukasluku vuoden 2016 alussa oli 3 623 asukasta, joista 53 % asuu taajama-alueella. Pellon maapinta-ala on noin 1 738 km2. Väestöntiheys on noin 2 asukasta/km2, joten kunta on hyvin harvaan asuttu. Lähimmät kaupungit ovat Rovaniemi (n. 100 km) ja Tornio (n. 120 km). Naapurikuntaan Ylitorniolle matkaa kertyy noin 56 km ja Kolariin 69 km. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Pellon väkiluku on pienentynyt noin 17 % eli keskimäärin 74 asukkaalla vuodessa. Väestökehityksen ennustetaan jatkuvan samansuuntaisena. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Pellossa ennustetaan asuvan noin 2 700 henkilöä vuonna 2040. Tällä hetkellä Pellon väestörakenne on koko maan väestörakennetta vanhempi. Alle 15-vuotiaiden osuus väkiluvusta on 10,1 %, kun koko maassa vastaava osuus on keskimäärin 16,3 %. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden osuus on Pellossa selvästi (34,9 %) koko maan osuutta (20,5 %) korkeampi. Pellon elinkeinorakenne on varsin kaupunkimainen, sillä työpaikoista 69 % on palvelualoilla, 17 % jalostuksessa ja 12 % alkutuotannossa. Asuinkunnassaan pellolaisista työskentelee 1015 henkilöä. Eniten Pellosta pendelöidään Ylitorniolle (50 henkeä), Rovaniemelle (40) ja Kolariin (34). Kuva 1. Suunnittelualue 1.1.2 Ylitornio Ylitornion asukasluku vuoden 2016 alussa oli 4 291 asukasta, joista 47 % asuu taajama-alueella. Ylitornion maapinta-ala on noin 2 029 km2. Väestötiheys on noin 2 asukasta/km2, joten kunta on Pellon lailla hyvin harvaan asuttu. Lähin kaupunki on Tornio, johon on matkaa reilu 60 km. Rovaniemelle matkaa on n. 110 km. Naapurikuntaan Pelloon matkaa kertyy noin 56 km ja Tervolaan noin 85 km. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Ylitornion väkiluku on pienentynyt 16 % eli keskimäärin noin 80 asukkaalla vuodessa. Väkiluvun ennustetaan pienenevän myös tulevina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Ylitorniolla asuu noin 3100 henkilöä vuonna 2040. Myös Ylitornion väestörakenne on koko maan väestörakennetta vanhempi. Alle 15-vuotiaiden osuus väkiluvusta on 11,7 %, kun koko maassa vastaava osuus on keskimäärin 16,3 %. Sen sijaan 65 vuotta täyttäneiden osuus on Ylitorniolla selvästi (33,0 %) koko maan osuutta (20,5 %) korkeampi. Ylitornion elinkeinorakenne on varsin kaupunkimainen, sillä työpaikoista 67 % on palvelualoilla, 15 % jalostuksessa ja 13 % alkutuotannossa. Ylitornion kunnan mukaan alueella on 315 yritystä ja 1400 työpaikkaa. Asuinkunnassaan ylitorniolaisista työskentelee 1174 henkilöä. Eniten Ylitorniolta pendelöidään Tornioon ja Pelloon, jonne kumpaankin pendelöi noin 50 henkilöä. 3
1.2 Maankäyttö Pellon ja Ylitornion alueen maankäytön suunnittelua ohjaa tällä hetkellä Länsi-Lapin maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 19.2.2014. Paikallista kaavoitusta ohjataan yleis-, osa- ja asemakaavojen avulla. 1.2.1 Pello Pellossa on laadittu oikeusvaikutteiset yleiskaavat seuraaville alueille: kuntakeskus, Tornionjokivarsi sekä rantayleiskaava Miekojärven alueelle. Parhaillaan ollaan laatimassa Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuistojen osayleiskaavoja. Lisäksi kunnan alueella on kaksi ns. oikeusvaikutuksetonta yleiskaava-aluetta: Ritavaaran yleiskaava ja Lankojärven yleiskaava. Pellossa on yksi asemakaava-alue, joka käsittää Pellon kirkonkylän alueen. Ranta-asemakaavoja on kunnan alueella voimassa kahdeksan kappaletta. Kuva 2. Kaavoitetut alueet, Pello 1.2.2 Ylitornio Ylitornion kuntakeskukseen Alkkulaan on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava. Torniojoen ranta-alueilla on voimassa vuonna 2003 hyväksytty osayleiskaava, jonka päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Torniojoen osayleiskaavan päivitystyössä on tavoitteena laatia Ylitornion kunnan Tornionjoen, Tengeliönjoen ja Portimojärven ranta-alueille yksityiskohtainen aluevarauskaava ohjaamaan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Ylitorniolla asemakaavoitettuja alueita ovat kirkonkylän alue sekä Aavasaksan loma-asuntoalue. Kuva 3. Kaavoitetut alueet, Ylitornio 4
1.3 Liikenneverkko Pellon ja Ylitornion kuntien alueella merkittävin liikenneväylä on valtatie 21 (Tornio-Kilpisjärvi), joka kulkee suunnittelualueen ja molempien kuntien halki. Tiellä on paikallisliikenteen lisäksi paljon raskasta liikennettä ja Lapin matkailukeskuksiin (erityisesti Ylläs ja Levi) suuntautuvaa liikennettä. Valtatien suuntaisesti kulkee myös etelästä Kolariin menevä rautatie. Pellossa ja Ylitorniolla on seisake, johon matkustajajunat pysähtyvät. Valtatiellä 21 liittymätiheys on paikoin huomattavan suuri, mikä johtuu erityisesti tonttiliittymien sekä yksityisteiden suuresta määrästä. Valtatie on pitkillä osuuksilla myös melko kapea. Useilla maaseutumaisilla osuuksilla tien poikkileikkaukset ovat 8 / 7 metriä, mistä johtuen asfalttipientare jää hyvin kapeaksi. Kuntakeskuksien ympäristössä sekä Pellon kuntakeskuksen pohjoispuolella tien leveys on hieman suurempi. Suunnittelualueella on yksi valtatiellä oleva liikenteen automaattinen mittauspiste (LAM-piste). Mittauspiste sijaitsee Ylitorniolla, kuntakeskuksen ja Aavasaksan välisellä osuudella. Mittauspiste on perustettu vuonna 2013, joten saatavilla on vain kahden vuoden tiedot. Liikennemäärä on pysynyt lähes muuttumattomana vuosina 2014 ja 2015. Valtatien liikennemäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodenaikojen ja viikonpäivien mukaan. Voimakas matkailun piikki on havaittavissa kevättalvella. Heinäkuussa kesälomien aikaan liikennemäärät pysyvät korkeina. Viikonpäivävaihteluita tarkasteltaessa perjantaisin liikennemäärät ovat selkeästi muita päiviä suuremmat. Kuva 4. LAM-pisteen tiedot, 1459 Ylitornio (VT 21) (Liikennevirasto 2015) 1.3.1 Pello Pellon tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan halki kulkeva valtatie 21 (Tornio-Kilpisjärvi), kantatie 83 (Sinettä- Pello), seututie 935 (Pello-Meltaus) ja Ruotsin puolelle menevä tieyhteys. Muita tärkeitä liikenneväyliä ovat muun muassa Kauppatie sekä Opintie/Hannunrannantie. Merkittävimmät jalankulku- ja pyöräilyväylät sijoittuvat keskustaajamassa ja sen läheisyydessä valtatien 21, Kauppatien sekä Nivanpääntien varteen. Erilliset pyöräilyväylät ovat valtatien varressa myös Turtolan sekä Juoksengin kohdalla. Tievalaistus on rakennettu keskustaajamassa vilkkaimmille maanteille ja kaduille sekä valtatiellä Turtolan ja Juoksengin kohdalle. Näiden alueiden lisäksi esiintyy maantieverkolla lyhyitä valaistuja tieosuuksia. Liikenne on vilkkainta valtatiellä, jossa liikennemäärä on lähes 5000 ajon./vrk Kauppatien ja Opintien välisellä osuudella. Maaseutumaisilla osuuksilla sekä taajaman etelä- että pohjoispuolella liikennemäärä laskee alle 1500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Pellon keskustan kohdalla raskaan liikenteen määrä on vajaa 300 ajon./vrk eli noin 6-10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä. Vähäliikenteisemmillä osuuksilla raskaan liikenteen osuus on selkeästi suurempi, Pellon ja Kolarin kuntarajan läheisyydessä jopa 17 %. Nopeusrajoitus Pellon taajama-alueella on pääsääntöisesti 40 km/h. Taajaman kohdalla valtatien nopeusrajoitus on 50 tai 60 km/h ja muilla osuuksilla 80 tai 100 km/h. 5
Kuva 5. Liikennemäärät 2015, Pello 1.3.2 Ylitornio Ylitornion tärkeimmät liikenneväylät ovat kunnan halki kulkeva valtatie 21 (Tornio-Kilpisjärvi), Aavasaksalta Ruotsin puolelle suuntautuva kantatie 98 sekä Aavasaksalta Rovaniemen Muurolaan kulkeva seututie 930. Muita merkittäviä liikenneväyliä ovat muun muassa Alkkulanraitti, Mellantie/Rajantie sekä Kopanmäentie, joiden varteen myös keskustaajaman merkittävimmät jalankulku- ja pyöräilyväylät sijoittuvat. Erillinen pyöräilyväylä jatkuu valtatien varressa keskustaajaman pohjoispuolella Aavasaksalle ja eteläpuolella Vuopionrantaan saakka. Lisäksi Kainuunkylän kohdalla on erillinen pyöräilyväylä. Tievalaistus on rakennettu keskustaajamassa vilkkaimmille maanteille ja kaduille. Keskustan eteläpuolella valtatie on valaistu kokonaan. Aavasaksan pohjoispuolella on myös valaisemattomia valtatieosuuksia. Lisäksi seututeillä 930 ja 932 on lyhyitä valaistuja tieosuuksia. Liikenne on vilkkainta valtatiellä, jossa liikennemäärä on lähes 4000 ajon./vrk Alkkulanraitin ja Aavasaksan välisellä osuudella. Ylitornion keskustassa Alkkulanraitilla liikennemäärä on suurimmillaan 3650 ajon./vrk. Maaseutumaisilla osuuksilla taajaman eteläpuolella liikennemäärä laskee alle 2000 ja pohjoispuolella noin 1300 ajoneuvoon vuorokaudessa. Keskustan kohdalla raskaan liikenteen osuus on noin 5-10 % ja vähäliikenteisemmillä osuuksilla 10 16 %. 6
Kuva 6. Liikennemäärät 2015, Ylitornio Nopeusrajoitus Ylitornion taajama-alueella on pääsääntöisesti 40 km/h. Taajaman kohdalla valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h ja muilla osuuksilla 80 tai 100 km/h. 1.4 Liikenneonnettomuudet Pellon ja Ylitornion tieliikenneonnettomuusaineisto vuosilta 2011 2015 perustuu Liikenneviraston Tiira-palvelusta saatuihin poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin. Onnettomuusaineistot sisältävät maantie-, katu- ja yksityistieverkolla sattuneet onnettomuudet. Vuosina 2011 2015 sattui yhteensä 202 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta. Onnettomuuksista 102 on kirjattu tapahtuneeksi valtatiellä 21. Viiden vuoden ajanjaksolla on tapahtunut neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Lisäksi 40 onnettomuutta johtivat loukkaantumiseen. Kaikista onnettomuuksista 53,5 % (108 onnettomuutta) olivat eläinonnettomuuksia. Onnettomuuksien tunnuslukuja vuosilta 2014 ja 2015 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukossa on esitetty vertailutietoja koko maan sekä Lapin osalta. 7
Taulukko 1. Onnettomuuksien tunnuslukuja vuosilta 2014 ja 2015 1.4.1 Pello Pellon alueella tapahtui yhteensä 91 onnettomuutta vuosina 2011 2015. Onnettomuuksista 21 % johti henkilövahinkoihin. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli neljä ja loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia 15 kappaletta. Onnettomuuksien määrä oli suurin vuonna 2012. Onnettomuuksista 45 % (41 kpl) tapahtui valtatiellä 21. Valtatieonnettomuuksista seitsemän eli 17 % johti henkilövahinkoihin. Viiden vuoden ajanjaksolla sattui yhteensä 45 omaisuusvahinkoihin johtanutta eläinonnettomuutta. Onnettomuuksista yhdeksän tapahtui hirvivaroitusalueella. 1.4.2 Ylitornio Ylitornion alueella tapahtui yhteensä 111 onnettomuutta vuosina 2011 2015. Onnettomuuksista 25 kappaletta eli 22,5 % johti henkilövahinkoihin. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei sattunut viiden vuoden jaksolla. Onnettomuuksien määrä oli suurin vuonna 2011. Onnettomuuksista 55 % (61 kpl) tapahtui valtatiellä 21. Valtatieonnettomuuksista 17 eli 28 % johti henkilövahinkoihin. Viiden vuoden ajanjaksolla sattui yhteensä 63 eläinonnettomuutta, joista seitsemän johti henkilövahinkoihin. Eläinonnettomuuksista 25 eli noin 40 % tapahtui hirvivaroitusalueella. 8
Kuva 7. Eläinonnettomuudet (ylempi kuva) sekä muut onnettomuudet (alempi kuva) Pellossa vuosina 2011-2015 9
Kuva 8. Eläinonnettomuudet (ylempi kuva) sekä muut onnettomuudet (alempi kuva) Ylitorniolla vuosina 2011-2015 10
1.4.3. Liikenneonnettomuuksien kustannukset Liikenneonnettomuuksien kustannuksia yhteiskunnalle voidaan karkeasti arvioida onnettomuuksien yksikkökustannusten perusteella. Liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2 911 000, loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa 440 000 ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 3 200 (Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot 2013). Viiden vuoden ajanjaksolla Pellon ja Ylitornion alueella sattuneiden henkilövahinko-onnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle ovat olleet yhteensä noin 29 miljoonaa euroa vuodessa, josta Pellon kunnan osuus on noin 3 miljoonaa ja Ylitornion 2 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnan osuus koostuu verotulojen ja työpanoksen menetyksestä, aineellisista vahingoista, sosiaalituista, mahdollisista invakuljetuksista, sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta sekä eri viranhaltijoiden työpanoksesta. 1.5 Liikenneturvallisuuskysely Pellon ja Ylitornion liikenneturvallisuuskysely toteutettiin internetissä 2 22.5.2016 välisenä aikana. Lisäksi kunnissa oli mahdollisuus vastata paperisella kyselylomakkeella. Kyselyn kohderyhmänä olivat kuntien asukkaat. Koululaisille järjestettiin samana ajankohtana oma kysely internetissä. Kyselystä tiedotettiin kuntatiedotteissa ja lisäksi kunnat ja Ely-keskus tiedottivat omien kanaviensa kautta. Koululaisille suunnatun kyselyn linkki lähetettiin koulutoimistoihin ja koulujen rehtoreille, jota kautta se välitettiin oppilaille. Internet-kyselyn linkki löytyi myös kuntien internet-sivuilta. Kyselyillä kartoitettiin varsinkin niitä Pellon ja Ylitornion liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia tai vaarallisia paikkoja, jotka eivät näy onnettomuustilastoissa. Lisäksi vastaajat saivat arvioida Pellon ja Ylitornion liikenneturvallisuuden nykytilaa ja esittää parannusehdotuksia liikenneturvallisuuteen liittyen. Vastauksia asukaskyselyyn saatiin 134 kappaletta, joista 103 internetin kautta ja 31 paperilomakkeella. Oppilaskyselyyn saatiin 155 vastausta. Tarkempi analyysi molemmista kyselyistä on esitetty raportin liitteinä. Asukaskyselyssä esiin nousseet ongelmallisimmat kohteet (suluissa mainittu ongelma/-t): Pello Valtatie 21 (Mämmilä) (kevyen liikenteen väylän puuttuminen), Nivanpääntie (mt 19675) (päällysteen huono kunto ja ylinopeus), Kyröntie / valtatie 21 liittymäalue (vaarallinen risteys, huono näkyvyys talvella lumipenkkojen vuoksi) ja Opintie / Hannunrannantie (mt 19676) (erittäin vilkas raskas liikenne, ylinopeus, melu, rakennusten tärinävauriot, suuri onnettomuusriski, kevyen liikenteen väylä puute). Ylitornio Tullintie (kt 98) / valtatie 21 / Raanujärventie (mt 930) liittymäalue (huono näkemä pohjoiseen päin, vaarallinen risteys, paljon läheltä piti tilanteita, liikennemerkkejä ei noudateta, liukkaus, ryhmityskaistat puuttuvat, laaja risteys), Niurontie (mt 19629) / valtatie 21 liittymä (huono näkyvyys, vaarallinen risteys, valtatiellä ajavien nopeudet kovia, vaaratilanteita paljon, etelästä tullessa ahdasta), Rajantie (mt 19623) / Ainiovaarantie liittymä (tien ylitys vaarallista kevyen liikenteen käyttäjille, huono näkyvyys), Valtatie 21 (Kainuunranta-Nuotioranta) (kevyen liikenteen väylän puuttuminen, vaarallisia risteyksiä, isoja puita liian lähellä tietä, paljon hirviä) ja Valtatie 21 (Martimojoen silta) (sillan leveys ja notko). 11
1.6 Koulumatkojen turvallisuus Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida niin sanotulla Koululiitu-menetelmällä. Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan ELY-keskuksen tierekisteristä ja se huomioi muun muassa liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen ja kevyen liikenteen väylät. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää. Menetelmä huomioi vain tien ja liikenteen ominaisuuksia, ei koululaisten kykyä selviytyä liikenteessä, eikä koulumatkan pelottavuutta. Menetelmän avulla pystytään määrittämään tieosuuksien keskinäinen järjestys vaarallisuuden suhteen. Näin eri alueilla asuvat koululaiset voidaan asettaa tasavertaiseen asemaan ratkaistaessa koulukuljetuksia. Koululiitu-hankkeen ohjausryhmä on antanut suositukset riskilukujen raja-arvoista, jota korkeammilla arvoilla tulisi harkita koulukuljetuksia. Kuva 9. Koulumatkan turvallisuus, tien suuntaiset vaarallisuusluvut - Pello 12
Kuva 10. Koulumatkan turvallisuus, tien suuntaiset vaarallisuusluvut - Ylitornio 1.7 Aloitteet, maastokäynnit ja aiemmin laaditut suunnitelmat Suunnittelun taustaksi on käyty läpi kuntaan ja ELY-keskukseen tulleet liikenneturvallisuusaloitteet viimeisten vuosien ajalta. Konsultin edustajat ovat käyneet tutustumassa maastossa niin taajamien kuin haja-alueen ongelmakohtiin. Maastokäyntien, aloitteiden, onnettomuusanalyysien ja kyselyn tulosten perusteella on pohdittu, kuinka ongelmalliseksi koettuja tai havaittuja paikkoja voitaisiin parantaa. Parannustoimenpiteet ovat esitetty luvussa 4 Toimenpide-esitykset. Pellon ja Ylitornion kuntien alueelle on laadittu aiemmin mm. seuraavat suunnitelmat: Ylitornio: Ylitornion keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma (Ylitornion kunta, 2016) Linja-autopysäkkiselvitys (ELY 2014) Ylitornio: Kantatien 98 muutostyö Aavasaksan tullin kohdalla, rakennussuunnitelma (ELY, 2014) Pello: Pellon keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma (Pellon kunta, 2012) Pello: Toimenpideselvitys. Kauppatien, Nivanpääntien ja Asematien parantaminen (ELY, 2012) Pello: Valtatien 21 parantaminen Vihreän pysäkin kohdalla (ELY, 2010) Pello ja Ylitornio: Valtatiet 21 ja 29 Kemi-Kilpisjärvi. Yhteysvälin kehittämisselvitys (Tiehallinto, 2002). 13
2 Tavoitteet Valtakunnallisissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa on esitetty pitkän ajan liikenneturvallisuusvisio: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Lapin maakunnassa toteutetaan valtakunnallisen suunnitelman ohella Lapin liikenneturvallisuussuunnitelmaa 2015 2018. Painopistealueita ovat: Ajokunto Liikennekäyttäytyminen Taajamien liikenneturvallisuus Maanteiden liikenneturvallisuus Maastoajoneuvoliikenne Barentsin alueen yhteistyö Liikenneviraston oman liikenneturvallisuuspolitiikan keskeinen sisältö: sitoutuminen yhteiskunnan asettamaan liikenneturvallisuuden parantamistavoitteeseen ja sen edistäminen käytettävissä olevilla resursseilla suunnitella ja toteuttaa tehokkaita toimia tieverkon liikenneturvallisuusongelmien ratkaisemiseksi ja liikennekuolemien vähentämiseksi yhteistyössä muiden tahojen kanssa kehittää turvallisuutta edistäviä menettelyjä ja arvioida jatkuvasti toimintansa liikenneturvallisuusvaikutuksia. Liikenneturvallisuustyön tavoitteet Pellon ja Ylitornion kunnissa ovat: henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähentäminen liikenneosaamisen ja -tietouden lisääminen kaikissa ikäryhmissä liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen miellyttävien liikennekokemusten lisääminen (liikkumista eri kulkumuodoilla eivät rajoittaisi liikenneympäristön esteet, liikenneympäristöstä tai muista liikkujista aiheutuvat pelot ja että liikennesääntöjen mukaan liikkuminen olisi turvallista yleisillä alueilla.) Näiden tavoitteiden pohjalta keskitytään lähivuosien aikana Pellossa ja Ylitorniolla seuraaviin tehtäviin: huomion kiinnittäminen ajonopeuksiin erityisesti taajama-alueella turvallisuuden parantaminen liittymissä valtatien 21 turvallisuuden parantaminen koulumatkojen turvallisuus koululaisten turvavälineiden käyttämisen parantaminen 14
3 Liikenneturvallisuustyö 3.1 Liikenneturvallisuustyön organisointi Liikenneturvallisuustyön suunnitelman taustana ovat olleet liikenneturvallisuustilanne ja aiemmat kokemukset. Laaditussa suunnitelmassa on esitetty malli liikenneturvallisuusryhmän toiminnasta ja organisoinnista sekä esitetty pohja yhden vuoden toiminnan suunnitelmaksi. Liikenneturvallisuustyö Pellossa ja Ylitorniolla on ollut varsin aktiivista. Liikenneturvallisuusryhmien toiminnan aktivointi nykyisen kaltaisen mallin mukaisesti käynnistyi vuonna 2006. Molemmissa kunnissa on jo pitkään ollut toimivat liikenneturvallisuusryhmät. Ryhmät ovat vuosittain toteuttaneet eri ikäryhmiä tavoittavaa liikenneturvallisuustyötä. 3.1.1 Yhteistyön organisoiminen Toimivat liikenneturvallisuusryhmät on vahvistettu kunnissa viime vuosien aikana. Kunnalliset liikenneturvallisuusryhmät toimivat joko itsenäisinä hallintokuntien yhteistyöhön perustuvina työryhminä tai kunnanhallituksen nimeäminä työryhminä, jotka raportoivat työstään kunnanhallituksille ja tuovat liikenneturvallisuuskysymykset käsittelyyn. Liikenneturvallisuusryhmä vastaa tehtävästä liikenneturvallisuustyöstä. Liikenneturvallisuusryhmässä on edustus kaikista hallintokunnista sekä tarvittavista sidosryhmistä. Ryhmän tueksi on laadittu suunnitelma työn kulusta. Kuntien liikenneturvallisuustyö on osa laajempaa kokonaisuutta. Lapissa työtä ohjaa Lapin liikenneturvallisuusryhmä, joka käsittelee liikenneturvallisuustilannetta ja kunnista tulevaa palautetta sekä asettaa tavoitteet tehtävälle työlle. Lapin liikenneturvallisuusfoorumi kokoaa kaikki Lapissa liikenneturvallisuustyötä tekevät yhteen keskustelemaan liikenneturvallisuustyöstä. Kuntien ryhmät puolestaan seuraavat liikenneturvallisuustilannetta, antavat palautetta oman kunnan alueelta ja välittävät esityksiä Lapin ELY-keskukselle. Kuntien ryhmät ovat taso, jossa parhaiten pystytään kuntalaiset tavoittamaan ja saamaan vaikuttavuutta tehtävään työhön. Kuva 11. Lapin liikenneturvallisuustyön organisointimalli 15
3.1.2 Puheenjohtajan ja kunnan liikenneturvallisuusryhmän tehtävät Kuntien liikenneturvallisuusryhmien kokoonpano poikkeaa toisistaan. Kokoonpano on hyvä rakentaa aktiivisten toimijoiden ryhmän varaan, jossa on kunnan hallintokuntien ohella hyvä olla mukana myös aktiivisia sidosryhmiä. Perustana on hyvä huolehtia, että kaikissa kunnissa on liikenneturvallisuustyössä mukana teknisen toimen, koulutoimen, iäkäspuolen ja alle kouluikäisten edustus. Lapin liikenneturvallisuustoimijan ohjausryhmässä olisi hyvä olla 1 edustaja / kunta sekä tälle varaedustaja. Puheenjohtajan (yhdyshenkilön) tehtäviä liikenneturvallisuustyössä ovat: Toimia liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtajana Toimia yhdyshenkilönä ja välittää tietoa liikenneturvallisuusryhmän sekä alueellisen (Lapin) liikenneturvallisuusryhmän välillä Toimia hallintokuntaedustajien tukihenkilönä Sihteerin / liikenneturvallisuustoimijan tehtäviä liikenneturvallisuustyössä: Kokouksien valmistelutehtävät sekä kutsut ja muistiot Tiedottaa kunnan liikenneturvallisuustyöstä sisäisesti ja ulkoisesti Toimia liikenneturvallisuustyön tukihenkilönä Koordinoida tapahtumapäivien järjestelyissä Koulutus ja materiaalihankintojen tukeminen Seurannasta vastaaminen Hallintokuntien edustajien tehtäviä liikenneturvallisuustyössä ovat: Osallistua hallintokuntansa edustajana liikenneturvallisuusryhmän kokouksiin Välittää tietoa (sisäiset tapaamiset, sähköposti) liikenneturvallisuusryhmän ja oman hallintokunnan välillä työn seurannasta, koulutuksesta, tapahtumista Vastata hallintokunnan liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmasta yhdessä toimijan kanssa Varata tarvittavat resurssit oman hallintokunnan liikenneturvallisuustyölle 3.1.3 Liikenneturvallisuustoimijan rooli Kuntien liikenneturvallisuusryhmien tukena ja koordinaattorina toimii ulkopuolinen henkilö, ns. liikenneturvallisuustoimijan roolissa. Toimija on konsultti, joka toimii ELY:n ja kuntien rahoituksella. Toimija pystyy tarjoamaan alueellisesti yhteisiä palveluita kunnille, mutta toiminnassa mukana olevat kunnat voivat myös sopia tarpeiden mukaan räätälöidyistä palveluista. Toimijan työnkuvaan kuuluu kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen. Toimija on koordinaattorin kaltainen tietopankki ja työn ylläpitäjä tukemassa kuntaorganisaatiota. Tiedotuksen, tapahtumien ja koulutuksen organisointi tehostuu ja toisaalta työn seuraamiseen kuluva työpanos pystytään optimoimaan. Lapin liikenneturvallisuustoimijan kustannusarvioon on varattu rahoitusta myös tapahtumien, kampanjoiden ja koulutuksien järjestämiseen sekä materiaalihankintoihin. Tämän rahoituksen tavoitteena on tehostaa seudulla tehtävää liikenneturvallisuustyötä. 3.1.4 Seudullinen yhteistyö Aktiivisten kuntaryhmien ohella olisi kuntien hyvä kokeilla liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi myös seudullista yhteistyötä yhdessä naapurikuntien kanssa. Toimijatyön uudessa mallissa järjestetään osa ohjausryhmäkokouksista alueellisina kokouksina. Näissä on mahdollista käsitellä aiempaa paikallisempia liikenneturvallisuustyön teemoja. Ohjausryhmässä voidaan myös sopia seudullisen yhteistyön muodoista. Ylitornion olisi luonnollista osallistua tapaamisiin yhdessä Meri-Lapin kuntien kanssa, kun taas Pellon suuntana voisi olla ennemmin yhteistyö Tunturi-Lapin kuntien kanssa. 16
3.2 Työn sisältö 3.2.1 Yleistä Liikenneturvallisuusryhmän työ ohjaa kunnan liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuusryhmän toiminnan on hyvä noudattaa tiettyä vuosirytmiä, jossa eri tehtäville on varattu sijansa vuosikierrossa. Kuntien on hyvä kokoontua 2-3 kertaa vuodessa. Tärkein kokousajankohta on alkuvuosi, jolloin pystytään tekemään tuoreeltaan katsaus menneeseen ja voidaan sen perusteella suunnitella alkaneen vuoden liikenneturvallisuustyö. 2. tärkein kokousajankohta on syksy (syys-lokakuu), jolloin voidaan vaikuttaa mm. kunnan budjettivalmisteluun. Tässä kokouksessa on hyvä käydä läpi liikenneympäristön parantamistarpeet. Toisessa kokouksessa voidaan käsitellä liikenneympäristösuunnitelman toteutustilanne, toteutetut hankkeet sekä muutokset eri hankkeiden tarpeellisuudessa. Muut kokoukset tukevat näitä ajankohtia ja mahdollistavat esimerkiksi tapahtumien tarkemman suunnittelun ja aloitteiden tarkemman käsittelyn. Varahenkilöt olisivat tärkeitä työn jatkuvuuden kannalta, sillä yhden kokouksen missaaminen voi tietää vuoden taukoa jonkin sektorin osallistumiseen. Sen sijaan jäsenten vaihtuvuus ei ole itseisarvo. Liikenneturvallisuustyö vaatiikin työstä kiinnostuneita ja siihen sitoutuneita henkilöitä jolloin pysyvyys voidaan nähdä etuna. 3.2.2 Vuositeemat Liikenneturvallisuusryhmän tärkeä työkalu ovat vuositeemat. Teemojen valinnalla keskitetään myös liikenneturvallisuusryhmän voimavaroja yhteen tärkeään teemaan kerrallaan. Tulevina vuosina teema valitaan aina edellisen syksyn aikana ja samalla vahvistetaan ohjelma, miten kyseinen teema liikenneturvallisuustyössä otetaan huomioon. Toimintamallin kuvauksessa tämä voimavarojen kohdentaminen ja teeman valinta tapahtuu vuoden viimeisessä kokouksessa marraskuulla. Vuosien 2017 2019 liikenneturvallisuustyön teemat ovat: 2017 Turvallinen koulumatka (keskitytään omatoimiseen kulkemiseen ja koululaisten turvallisuuteen) 2018 Eläinonnettomuuksien vähentäminen (hirvi- ja poro-onnettomuuksiin vaikuttaminen yhteistyöllä, tiedottaminen, ajonopeus, tarkkaavaisuus, suoja-alueraivaukset) 2019 Turvallinen valtatie 21 (painopisteinä risteysturvallisuus, ajonopeudet ja tarkkaavaisuus) 3.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma Liikenneturvallisuusryhmän ensisijainen tehtävä on välittää tietoa eri hallintokuntien välillä ja päättäjien suuntaan, sekä keskittää liikenneturvallisuustyötä yhdessä tarpeelliseksi todetuille kohderyhmille. Tämän takia liikenneturvallisuusryhmän tulee kokoontua jatkossa säännöllisesti tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään 2-3 kertaa vuodessa (toimintasuunnitelman esitys 2 kertaa). Tärkeää on, että liikenneturvallisuusryhmä pyrkii etenemään työssään pienin askelin ja toteuttamaan niitä toimia, joihin resurssit riittävät. Ryhmän oma toimintasuunnitelma sekä hallintokuntien toimintasuunnitelmat toimivat tämän työn apuvälineenä. Toimintasuunnitelmista on helposti nähtävissä lähivuosille suunnitellut koulutus-, valistus- ja tiedotustyön teemat ja tavoitteet, toimenpiteet, toiminnan ajoitus, yhteistyötahot, vastuuhenkilöt sekä seurantamenetelmät. Toimintasuunnitelmia päivitetään tarpeen mukaan. Liikenneturvallisuusryhmän vuotuinen toimintasuunnitelma puolestaan valmistellaan vuoden viimeisessä kokouksessa, työstetään kokouksien välillä ja vahvistetaan vuoden ensimmäisessä kokouksessa. 17
Taulukko 2. Toimintasuunnitelma 3.3 Toteutus, kehittäminen ja seuranta Liikenneturvallisuustyön kuntaryhmien toiminta on kehittynyt kuntien tarpeiden mukaisesti 10 vuoden aikana. Toiminnan kehittämiseksi on kuitenkin tarpeen huomioida muutama esitys: Varahenkilökäytäntö kuntien liikenneturvallisuusryhmien kokouksiin (joko nimetty tai tapauskohtainen järjestely, jotta liikenneturvallisuustyö tavoittaisi kaikki hallintokunnat) Hallintokunnan vastuuhenkilölle tehtävänä tiedon välittäminen ja kerääminen omasta hallintokunnasta Seurantaa varten Liikenneturvan ohella myös poliisin, pelastuslaitoksen ja toimijan koonti alla olevan listan mukaisesti Seudullisen yhteistyön käynnistäminen kappaleen 3.1.4 mukaisesti Vuositeeman huomiointi kunkin hallintokunnan liikenneturvallisuustyössä Kuntien liikenneturvallisuusryhmille säännöllinen perehdytys ja keskustelu ryhmän tehtävistä ja paikallisista toimintatavoista (toimija nostaa asialistalle esim. 3 vuoden välein) Tiedottamisen kehittäminen mm. kunnan www sivujen kautta Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttaminen vaatii eri tekijöiden seuraamista. Liikenneturvallisuustyön jatkuvan koordinoinnin ja järjestelmällisen seurannan apuvälineeksi on tässä työssä määritelty mittareita. Mittareiden avulla voidaan muodostaa käsitys liikenneturvallisuustyön edistymisestä ja ryhtyä tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Mittareiden tarkoituksena on oman työn kehittäminen liikenneturvallisuuskehityksen perusteella. Tämä palvelee kaikkia liikenneturvallisuustyötä tekeviä henkilöitä, sillä mittarit kuvaavat pelkistetysti liikenneturvallisuustyön edistymistä ja sen tavoitteita. Mittareiden täytyy olla kuitenkin helposti saatavissa eikä työhön käytettävien 18
resurssien pidä kulua puhtaasti tilastotietojen etsimiseen. Kyselyn perusteella tärkeimpiä seurattavia teemoja ovat onnettomuustilastot, poliisin tilastot ja liikennekasvatustyön toteutuminen. Liikenneturvallisuustyössä seurattavia, helposti saatavilla olevia mittareita ovat: Onnettomuudet (Liikenneturvan tilastokatsaus ja poliisin tietoon tulleet onnettomuudet). Liikennerikkomukset (poliisin tilastoista seurataan sovittavia liikennerikkomuksia). Kunnan liikenneturvallisuusryhmän tapaamiset ja niissä käsitellyt aiheet (sihteeri kirjaa muistioon). Koulutustilaisuudet ja asiantuntijavierailujen poliisi, Liikenneturva, ym määrä ja tavoittavuus (toimija seuraa työn tavoitettavuutta). Liikenneturvallisuussuunnitelman liikenneympäristön toimintasuunnitelman toteutuminen (suunnitelmalistan ylläpito aina syksyn kokouksessa) Lapin liikenneturvallisuusryhmä asettaa omalle työlleen tavoitteet ja seurattavat mittarit. Ryhmä voi tarvittaessa velvoittaa kuntien ryhmiä seuraamaan ja raportoimaan tekemästään työstään. Nämä mittarit ja tavoitteet asetetaan alueellisen liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä. 19
4 Toimenpide-esitykset 4.1 Maankäyttö Liikenneturvallisuus lähtee maankäytöstä. Maankäytön suunnittelu, erityisesti yleis- ja asemakaavoitus sekä kiinteistöjen tontinkäyttösuunnittelu, luovat puitteet liikenneturvallisuuden onnistumiselle. Kaavoituksessa määritetään toimintojen sijoittuminen ja sitä kautta liikkumistarpeet: missä ovat palvelut, työpaikat ja asuminen, miten pitkiä matkoja on liikuttava joka päivittäisessä elämisessä, onko ajettava autolla vai pyörällä jne. Asemakaavassa määritetään lisäksi liikennealueet, joihin eri liikenneratkaisujen on mahduttava, esimerkiksi tarvitaanko alikulkuja tai jalankulku- ja pyöräilyväyliä ja riittääkö niille tilaa. Kiinteistöjen pihasuunnittelussa tulisi huomioida eri liikkumismuodot ja esteettömyys. Erityisen tärkeää tämä on koulujen, päiväkotien, kauppojen ja liikkeiden sekä muiden palveluiden osalta. Vaikka Pellossa ja Ylitorniolla maankäytön muutokset ovat viime vuosina olleet maltillisia, on suunnittelussa syytä varautua mahdollisiin huomattaviin liikenteellisiin muutoksiin, esimerkiksi uusien kaivosten, matkailun kehittymisen tai kansainvälisen raskaan liikenteen muutosten myötä. Muutokset ovat usein seudullisia ja niiden toteutumisessa on varauduttava pitkään aikajänteeseen. Paikallisesti tärkeää on huomioida uudisrakentamisessa ja perusparantamisessa pihojen toimivuus. 4.2 Kävely ja pyöräily 4.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Jalankulku ja pyöräily ovat sekä henkilökohtaisesti että kansantaloudellisesti kannatettavia liikkumismuotoja. Päivittäinen kävely tai pyöräily auttaa pitämään kuntoa yllä, parantamaan hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä kasvattamaan lihasvoimaa. Ihmisten aktiivinen liikkuminen näkyy kansantaloudessa vähäisempinä sairauspoissaoloina ja ikäihmisten vähäisempinä terveyspalvelujen tarpeina. Mikäli jalankulku ja pyöräily vähentävät autoilua, vaikutukset näkyvät myös liikennepäästöjen vähentymisenä ja liikenneinfran laajentamistarpeen pienentymisenä. Liikenne- ja viestintäministeriö on vuonna 2011 julkaissut kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian. Se tähtää siihen, että kävelyllä ja pyöräilyllä on omat tunnustetut asemansa liikennejärjestelmässä. Tavoitteena on lisätä kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määrää 20 % ja samalla vähentää henkilöautoilun osuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa 1,2 päivittäisen matkan tekemistä jalan tai pyöräillen autoilun sijaan. Määrä ei ole suuri, sillä esimerkiksi jo yhteen kauppamatkaan sisältyy kaksi matkaa (koti-kauppa-koti). Jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseksi ei riitä pelkkien väylien rakentaminen, vaan tarvitaan lisää arvostusta ja motivointia. Liikkumisen sujuvuus, lyhyet etäisyydet sekä miellyttävä ja turvallinen ympäristö tekevät päivittäisestä kävelystä ja pyöräilystä entistä houkuttelevampaa. Pyöräilyn houkuttelevuutta voidaan parantaa pienillä yksityiskohdilla, esimerkiksi pyörien pysäköimistä varten tulisi olla saatavilla telineitä. Ne ovat katettuja ja sellaisia, että pyörän saa lukittua rungostaan. Tärkeitä pyöräpysäköinnin paikkoja ovat kaupat, virastot, koulut, päiväkodit, kirjastot ja liikuntapaikat. Pysäköintipaikkojen sijoittamisessa pyritään siihen, että ne ovat helpommin saavutettavissa kuin autojen pysäköintipaikat ja niiden kunnossapito onnistuu myös talvella. Pellon ja Ylitornion kunnissa on merkittävä potentiaali jalankulun ja pyöräilyn lisäämiseksi. Taajamissa on varsin kattavasti jalankulun ja pyöräilyn reittejä ja välimatkat kotien ja palveluiden välillä ovat monin paikoin lyhyitä. Tässä suunnitelmassa tärkeimpiä kohteita ovat koulumatkojen turvallisuuden lisääminen, esteettömyys taajaman ydinalueella ja työikäisten jalankulun ja pyöräilyn mahdollistaminen taajamissa ja niiden lähialueilla. Esteettömyyden erillisiä kohteita ei ole tässä suunnitelmassa kuvattu, sillä liikenneturvallisuushankkeisiin sisältyy aina 20
esteettömyyden huomioiminen. Tarkemmat toimenpide-ehdotukset esteettömyyden parantamiseksi keskustojen alueilla kannattaa tarkistaa erillisistä esteettömyyssuunnitelmista, joista Pellon suunnitelma valmistui syksyllä 2012 ja Ylitornion suunnitelma syksyllä 2016. 4.2.2 Jalankulun ja pyöräilyn reitit Taajamien jalankulku- ja pyöräilyreitit on jaettu hierarkisiin väyliin, joiden perusteella väylien linjaukset ja muut ratkaisut on määritelty. Väylät on jaettu pää-, alue- ja paikallisreitteihin. Pääreitit ovat taajamassa kulkevia tärkeimpiä ja vilkkaimmin käytettyjä väyliä. Aluereitit täydentävät pääverkkoa ja ovat yleensä kunnan ja taajaman sisäisiä tärkeitä väyliä. Paikallisreitit johtavat liikenteen tonteilta pää- ja aluereiteille. Luokittelussa on huomioitu maankäytön lähivuosien laajentumissuunnat. Oheisille kartoille on merkitty pää- ja aluereitit sekä tärkeimmät paikallisreitit. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta täydentävät väylien ja teiden risteysjärjestelyt. Lähtökohtana on, että ylemmän verkon risteämiskohdissa käytetään alikulkuja, suojatiesaarekkeita, korotettuja suojateitä tai muita rakenteellisia ratkaisuja. Kiireellisimmät kohteet sijaitsevat vilkkaimmilla väylillä ja erityisesti lähellä kouluja. Toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys ja tarkemmat sijaintitiedot on esitetty toimenpideohjelmassa. Pello Uusia kevyen liikenteen väyliä on esitetty seuraavien teiden varteen: Haminatie Ahjotie Tiesmaantie Opintie-Hannunrannantie (mt 19767) Pappilantie Kyröntie Museotie Kauppatie (mt 19674) Keskustassa kevyen liikenteen verkko on aika suppea. Kauppatiellä (mt 19674) on suurimman osan matkaa molemmilla puolilla kapea jalkakäytävä. Suunnitelmassa on esitetty jalkakäytävien poistamista ja korvaamista leveämmällä mahdollisesti toisella puolella tietä sijaitsevalla yhdistetyllä jalankulku- ja pyöräilyväylällä. Samalla Kauppatien ajorataa on mahdollista kaventaa. Pappilantien, Kyröntien ja Museotien uudet väylät täydentävät keskustan jalankulku- ja pyöräilyverkkoa ja parantavat käyttäjien liikenneturvallisuutta. Ahjotien, Tiesmaantien ja Opintie-Hannunrannantien (mt 19767) uusilla väylillä parannetaan kouluun, päiväkotiin, terveyskeskukseen ja jäähallille menevien liikenneturvallisuutta. Haminatien väylä liittyy koko liittymän parantamiseen sekä Hellan- Kuva 12. Saareke sopisi valtatielle taajaman rajalle Myllytien liittymän suojatien tilalle. 21
dintien ja Väyläntien ajoneuvoliikenteelle olevien liittymien katkaisemiseen. Hellandintien ja Jätkäntien katkaisemisen myötä huolehditaan kuitenkin jalankulku- ja pyöräily-yhteys kyseisille teille ja suojatiesaareke valtatien ylityskohtaan. Muutama suojatie on esitetty poistettavaksi keskustan alueella. Myllytien liittymässä turvallisempi ratkaisu on poistaa suojatie ja rakentaa sen tilalle saareke, jonka kautta on mahdollista ylittää valtatie. Saareke olisi samalla porttimainen rakenne, joka lisäsi huomiota taajamaan saapumisesta ja nopeusrajoituksen alenemisesta. Suojatiesaareketta on esitetty myös valtatielle 21 Kalttotien/Linjatien liittymän läheisyyteen. Saarekkeen ja suojatien paikka tarkistetaan tarkemmassa suunnittelussa. Valtatiellä Museotien liittymään on esitetty myös suojatiesaareketta turvaamaan ylityksiä. Haminatien merkityksen kasvamisen myötä (ks. kohta 4.5.1) suojatiesaarekkeen rakentaminen on liittymän pohjoispuolelle valtatielle on perusteltua ja samalla voidaan poistaa Kalottitien eteläpuolella oleva suojatie. Kantatiellä 83 esitetään suojatiesaareketta turvaamaan ylityksiä kirkolta hautausmaan suuntaan Tapulitien kohdalla. Lisäksi suojatiesaareketta on esitetty valtatielle Niemitien liittymään. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita voidaan parantaa taajaman ulkopuolella valtatien varressa esimerkiksi pientareita leventämällä. Suurimmat tarpeet ovat Turtolassa ja Juoksengissa. Mikäli tienpitäjällä ei riitä rahoitus erillisen väylän rakentamiseen, turvallisuus paranisi kuitenkin valtatien uudelleen päällystämisen yhteydessä tietä leventämällä, jolloin pyöräilijät voisivat käyttää piennarta. Tällä hetkellä valtatie on niin kapea ko. tieosuuksilla, että pyöräily on mahdollista ainoastaan ajoradan puolella. Valtatiellä turvallisuutta tulisi parantaa myös lisäämällä kaide ajoradan ja jalankulku- ja pyöräilyväylän väliin niille tieosuuksille, joissa ajorataa ja väylää ei ole erotettu muulla kuin ajoratamaalauksella (mm. Turtolan suunnalla ja Tullitien pohjoispuolella). Kuva 13. Osuus valtatietä, jossa ajoradan sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän välissä on vain reunaviiva. Ylitornio Ylitorniolla Alkkulanraitin (mt 19621) perusparannuksen myötä kevyen liikenteen olosuhteet ja turvallisuus ovat parantuneet keskustassa vuonna 2016. Remontin myötä Alkkulanraitille on rakennettu mm. useita suojatiesaarekkeita ja korotettuja suojateitä. Lisäksi jalankulku- ja pyöräilyväylät on päällystetty uudelleen, joka osaltaan parantaa myös turvallisuutta. Uusi väylä esitetään Asematien (mt 19620) varteen. Asematien väylän yhteydessä tulee suunnitella sujuva ja turvallinen yhteys rautatien toiselle puolelle Asemapolulle alikulun kautta. Kuitenkin kiireellisempi olisi rakentaa väylä Alkkulanraitilta koululle turvaamaan oppilaiden liikkumista. Uuden koulukeskuksen pihajärjestelyt on suunniteltu turvallisiksi mm. saattoliikenteen järjestelyn kautta ja Alkkulanraitilla on koulun kohdalla suojatiesaareke, jonka kautta pääsee muun muassa kirjastoon. Tällä hetkellä koululaiset joutuvat kuitenkin kulkemaan Parkkitiellä samassa tilassa mm. autojen ja koululaiskuljetusten kanssa, joka heikentää heidän liikenneturvallisuutta. Väylä voi sijoittua ns. oikeustalon ja lukion väliselle alueelle. Ylitornion keskustassa on muutamia suojateitä, jotka eivät johda jalkakäytävälle, esimerkiksi Ainiovaarantiellä. Näiden osalta tulee tienpitäjän pohtia, voisiko väylän rakentaa myös tien toiselle puolelle ja mikäli ei voi, onko suojatie ko. kohdassa tarpeellinen. 22
Kuva 14. Jalankulku- ja pyöräilyväylien jäsentely - Pello 23
Kuva 15. Jalankulku- ja pyöräilyväylien jäsentely - Ylitornio 24
Kuva 16. Tie- ja katuverkon jäsentely - Pello 25
Kuva 17. Tie- ja katuverkon jäsentely - Ylitornio 26
Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita voidaan parantaa taajaman ulkopuolella valtatien varressa pientareita leventämällä. Suurimmat tarpeet ovat valtatien varressa Nuotiorannassa, Kuivakankaalla, Armassaaressa ja Kaulinrannassa. Mikäli tienpitäjällä ei riitä rahoitus erillisen väylän rakentamiseen, turvallisuus paranisi kuitenkin valtatien uudelleen päällystämisen yhteydessä tietä leventämällä, jolloin pyöräilijät voisivat käyttää piennarta. Tällä hetkellä valtatie on niin kapea ko. tieosuuksilla, että pyöräily on mahdollista ainoastaan ajoradan puolella. Valtatiellä kevyen liikenteen turvallisuutta tulisi parantaa myös lisäämällä kaide ajoradan ja väylän väliin niille tieosuuksille, joissa ajorataa ja kevyen liikenteen väylää ei ole erotettu muulla kuin ajoratamaalauksella (taajamasta Tornion suuntaan). 4.3 Tie- ja katuverkon jäsentely Pellon ja Ylitornion kuntien taajama-alueille laadittiin hierarkkiset tie- ja katuverkon jäsentelyt, joiden avulla väylät luokitellaan pää- ja kokoojaväyliin suhteessa ympäröivään maankäyttöön. Yleensä keskustoissa pääväylästön muodostaa maantieverkko. Kokoojaväylät muodostuvat pääosin läpikulkua tai maankäyttöä palvelevista pääkaduista. Jäsentelyllä pyritään ohjaamaan liikenne järkevimmille reiteille, helpottamaan kunnossapidon suunnittelua ja auttamaan toimenpiteiden ideointia ja priorisointia. Edellisten sivujen kartoilla on esitetty molempien kuntien osalta jalankulku- ja pyöräilyväylien jäsentely sekä taajamien tie- ja katuverkon jäsentely. 4.4 Liikenteen ohjaus 4.4.1 Väistämisvelvollisuudet Väistämisvelvollisuusjärjestelmä on tarkistettu keskusta-alueilla tie- ja katuverkon hierarkioiden pohjalta yhdessä nopeusrajoitusjärjestelmien kanssa. Molemmissa järjestelmissä esitetyt ratkaisut tukevat toisiaan. Yleisenä periaatteena on, että 40 km/h -nopeusrajoitusalueella olevat liittymät ovat keskenään tasa-arvoisia. Alueellisen 40 km/h sisällä on muutamia väyliä, joihin liittyvillä väylillä on perusteltua Kuva 18. Väistämisvelvollisuusjärjestelyt Pellossa sekä Ylitorniolla 27
säilyttää väistämisvelvollisuus mm. väylän pituuden tai jatkuvuuden perusteella tai esimerkiksi joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta. Oheisiin karttoihin on merkitty ne väylät, joihin liittyvillä teillä ja kaduilla on väistämisvelvollisuutta osoittava merkki. Muut risteykset ovat tasa-arvoisia. Väistämisvelvollisuutta osoittavien liikennemerkkien sijoittelussa tarkistetaan kaikki ne liittymät, joissa on väistettävänä myös risteävä jalankulku- ja pyöräilyväylä. Kärkikolmion tai poikkeustapauksissa stop-merkin on sijaittava ennen väylän reunaa. Samalla tarkistetaan myös suojatiemerkit. 4.4.2 Nopeusrajoitukset Pellon ja Ylitornion taajamissa on käytössä aluerajoitus 40 km/h. Taajamamerkki sinällään sisältää 50 km/haluerajoituksen. Siksi on tärkeää, että niin taajama- kuin aluerajoitusmerkkien muodostama alue on yhtenäinen ja ettei alueelle voi ajaa ohittamatta ko. merkkejä. Myös aluerajauksen päättäminen on oleellista. Erityisesti Pellossa tulee tarkistaa keskusta-alueella alueiden yhtenäisyys. Tämä on merkittävä liikenneturvallisuuden lisäksi liikkujien oikeusturvan takia, sillä taajamamerkkiin ja sen rajaamaan alueeseen sisältyy myös muita kuin nopeusrajoitukseen liittyviä määräyksiä. Suunnittelualueella on turhia nopeusrajoitusmerkkejä, esimerkiksi aluerajoituksen sisällä on vastaavia aluerajoitusmerkkejä. Ne ovat arvatenkin jääneet, kun aluerajauksia on muutettu. Ylimääräiset merkit on syytä poistaa, sillä ne antavat väärää informaatiota aluerajoituksen rajauksista. Aluerajoitusta voidaan korostaa ja rajoituksesta muistuttaa ajoratamerkinnöin. Niitä on syytä toteuttaa rajoitusten muutoskohdissa sekä pää- ja kokoojaväylillä erityisesti tärkeiden kohteiden, kuten koulujen, läheisyydessä. Monin paikoin on alhaisempia rajoituksia, esimerkiksi koulujen kohdilla. Järjestelyihin esitetään vain pieniä muutoksia. Pello Valtatiellä taajamamerkkiä esitetään siirrettäväksi etelästä päin tullessa ennen Juusonkankaantien liittymää. Taajamamerkistä keskustan suuntaan alkaisi taajamamerkin sisältämä 50 km/h nopeusrajoitus. Tämän suunnitelman valmistumisen aikaan ELY-keskus on tehnyt asiasta myönteisen päätöksen. Taajaman pohjoispuolella nopeusrajoitusta esitetään laskettavaksi 60 km/h:ssa taajamamerkistä noin kilometrin matkalla Vihreän pysäkin liittymän pohjoispuolelle. Molemmista nopeusrajoitusmuutoksista on tullut toiveita asukkailta ja ne ovat perusteltuja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Hannunrannantiellä 40 km/h -aluerajoitus esitetään aloitettavaksi ennen Akajoentietä Hannunrannasta tultaessa. Juusonkankaantielle asetetaan aluenopeusrajoitus 30 km/h. Valtatien itäpuolella ennen jokea oleva 40 km/h -nopeusrajoitusalue on tällä hetkellä epäselvä ja sitä selkeytetään niin, että aluenopeusrajoitus 40 km/h alkaa etelästä päin tullessa jo Myllytien liittymästä ja ulotetaan yhtenäisenä joelle saakka niin, että se kattaa koko alueen valtatien ja junaradan välissä. Aluenopeusrajoitusalueen merkinnät ovat epäselvät myös S-marketin ympäristössä Kyröntiellä. Aluenopeusrajoitusmerkki sijoitetaan Kyröntiellä heti valtatien liittymän jälkeen, jolloin se kattaa koko alueen. Lisäksi 30 km/-nopeusrajoitusaluetta esitetään koulukeskuksen ympäristöön Ahjotieltä Asematielle saakka ulottuvalla alueella. Uusia merkkejä asennettaessa tulee samalla poistaa turhat merkit maastosta. Ylitornio Ylitorniolla esitetään uusia, nykyistä alhaisempia rajoituksia koulukeskuksen ympäristöön Parkkitielle, jonne esitetään 30 km/h aluerajoitusta. Alue on selkeästi rajattavissa. Koulukeskukseen kulkee paljon eri-ikäisiä lapsia ja alueella toimii myös päiväkoti. Lähes koko keskustan alueella on voimassa 40 km/h nopeusrajoitus, jota esitetään laajennettavaksi myös Niurontielle valtatien länsipuolelle. Taajama-merkki puuttuu tällä hetkellä Lehontörmältä. Valtatieltä ko. tielle käännyttäessä merkki puuttuu, mutta Kopanmäentieltä tullessa ollaan taajamamerkin alueella. Taajama-merkki sijoitetaan näin ollen valtatieltä tullessa heti Lehontörmän alkuun. 28
Kuva 19. Nopeusrajoitukset Pellossa 29
Kuva 20. Nopeusrajoitukset Ylitorniolla 30
Valtatielle esitetään keskustan kohdalla 80 km/h nopeusrajoitusta nykyisen 100 km/h nopeusrajoituksen tilalle. Muutoksella parannetaan Niurontien ja Alkkulanraitin liittymien turvallisuutta. Nopeusrajoitusohjeen mukaan myös nopeusrajoituksen vaihtumista lyhyin välein pyritään välttämään, vähimmäispituus 100 km/h-rajoitukselle on kolme kilometriä, joka ei ko. kohdassa täyty. Niurontien liittymän turvallisuutta parannetaan lisäksi asettamalla pistekohtainen 60 km/h nopeusrajoitus liittymään. 4.4.3 Muut muutokset Alueen taajamissa on käytetty erikokoisia liikennemerkkejä samalla alueella. Merkkejä on kolmea kokoa: isoja käytetään moottoritieolosuhteissa ja joskus tietyökohteissa, normaalikokoiset ovat yleisesti käytössä ja pieniä merkkejä voidaan käyttää siellä, missä ajonopeudet ovat alhaiset ja pienien merkkien käytölle on taajamakuvallisia tai vastaavia perusteita. Tie- tai aluekohtaisesti merkkien koko tulee olla sama. Erityisesti Pellossa pienet merkit tulisi vaihtaa normaalikokoisiin merkkeihin keskustan alueella. Kuntien alueilla on runsaasti vanhentuneita tai huonokuntoisia liikennemerkkejä. Ajantasalla olevat merkit viittaavat hyvään liikenneympäristöön ja vaikuttavat muun muassa alueen imagoon. Toisaalta huonot liikennemerkit voivat aiheuttaa epäselvyyttä ja heikentää tiellä liikkuvien oikeusturvaa. 4.5 Teiden ja katujen toimenpiteet 4.5.1 Valtatie 21 Suunnittelualueen halki kulkeva vilkkaasti liikennöity valtatie 21 välittää pitkämatkaista liikennettä, mutta on tärkeä väylä myös paikalliselle liikkumiselle. Valtatiellä kulkee huomattava määrä myös kansainvälistä liikennettä. Valtatien 21 varressa on runsaasti asutusta, joten erityisesti kylien kohdilla on paljon yksityistie- ja tonttiliittymiä. Kyselyssä nousi esille useiden liittymien huonot näkemät. Tonttiliittymien omistajien tulee omalta osaltaan huolehtia näkemien parantamisesta mm. kasvillisuutta poistamalla ja varmistamalla, että valtatielle tultaessa yksityistien liittymään jää riittävä tasanne. Korkeasta liittymätiheydestä johtuen yksityistie- ja tonttiliittymien vähentäminen on suositeltavaa. Tämä vaatisi usein yksityistietoimitusta, mutta myös asukkaat voivat olla aktiivisia. Tieosuuksilla, joissa erillinen jalankulkuja pyöräilyväylä kulkee valtatien rinnalla, yksityistieliittymiä voidaan vähentää käyttämällä väylää rinnakkaistienä. Tämä vaatinee joissain tapauksissa väylän leventämistä ja rakenteen parantamista. Valtatien poikkileikkauksen mitoitus vaihtelee suunnittelualueella. Ylitornion etelä- ja pohjoisosissa sekä Pellon eteläosassa valtatien poikkileikkaus on 8/7 metriä eli ajoradan leveys on 7 m ja pientareiden leveys on 0,5 m sisältäen sorapientareen. Näillä osuuksilla pientare on todellisuudessa hyvin kapea, joten liikenneturvallisuuden parantamiseksi tien leventäminen on suositeltavaa. Suunnitteluohjeen mukainen (KVL<4000 autoa/vrk) ohjeellinen poikkileikkaus on 80 km/h -alueella 9/7 ja 100 km/h -alueella 10/7 m. Yleisenä toimenpiteenä esitetään valtatien leventämistä kapeimpien osuuksien osalta siten, että poikkileikkaus on kaikilla osuuksilla vähintään 9/7. Kaiteiden päät valtatien varrella tulee olla ohjeiden mukaisia (esim. Ylitornion Armassaaressa). Vanhanmalliset siltojen kaiderakenteet, kuten ukkopilarit, tulee vaihtaa uusiin turvallisempiin ratkaisuihin. Mikäli liittymään on rakennettu väistötila, sivusuunnassa tulisi olla tulppasaareke. Ylitorniolla on vasta rakennettu väistötila valtatielle Peränportin liittymään, mutta Peränportille saarekkeen rakentaminen ei ole kuitenkin välttämättä mahdollista, jotta raskas liikenne mahtuu kääntymään valtatieltä läheiselle huoltoasemalle. Muiden liittymien osalta tilanne tulee kuitenkin tarkastaa ja rakentaa sivusuunnalle tulppasaarekkeet, mikäli se on mahdollista. 31
Automaattinen liikenteenvalvonta on osoittanut tehokkuutensa. Automaattivalvonnan lisääminen on suositeltavaa valtatiellä 21. Ensisijainen kohde automaattisen valvonnan lisäämiselle Lapissa on yhteysväli Tornio-Pello. Pello Ennen Myllytien liittymää etelästä päin tullessa esitetään rakennettavaksi taajamaportti, joka havainnollistaisi paremmin ohikulkijalle, että saavutaan Pelloon ja tukisi osaltaan esimerkiksi nopeusrajoitusten noudattamista. Kylälle saavuttaessa taajamaportissa voisi olla esimerkiksi kunnan vaakuna, nimi ja teksti: Tervetuloa kylänraitille! ja samassa portissa taajamasta poispäin ajatettaessa tienpitäjän logo ja teksti Kiitos kun ajoit varovasti!. Taajamaportti voidaan sijoittaa tien oikealle puolelle ja taajaman molemmin puolin. Keskustassa liittymätiheys on melko suuri. Tämän vuoksi Pellon keskusta-alueelle on esitetty useisiin liittymiin erilaisia järjestelyjä, joilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liittymien turvallisuutta. Valtatiellä on esitetty Haminatien liittymän parantamista niin, että ko. liittymästä tulisi pääliittymä Korteniemenpäähän. Samassa yhteydessä valtatieltä voi vähentää liittymiä katkaisemalla ajoneuvoliikenteeltä Hellandintien eteläisen liittymän ja Väylätien liittymän. Kulku Hellandintielle tulisi jatkossa näin ollen Haminatien liittymän kautta. Tämä vaatii myös Haminatien parantamisen. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty katkaistavaksi Jätkätien liittymä, sillä ko. tielle on mahdollista kulkea muiden liittymien kautta. Valtatiellä Pellontie 28 kohdalla liikerakennuksen pihan suora liittymä esitetään katkaistavaksi ajoneuvoliikenteeltä ja samassa yhteydessä korjataan jalankul- Kuva 21. Esitys liittymien järjestelyistä Pellon taajaman pohjoisosassa. Kuva 22. Vanha liittymä Vihreän pysäkin kohdalla antaa virheellisen signaalin tonttiliittymästä. 32
ku- ja pyöräilyväylän reunatuki. Lisäksi Tapulitien liittymä on esitetty katkaistavaksi valtatieltä, korvaava liittymä Tapulitielle kulkee tälläkin hetkellä kantatieltä. Sivusuunnan tulppasaarekkeilla voidaan lisätä liittymän havaittavuutta, ohjata kääntyviä ajoneuvoja ja korostaa liittyvän tien tai kadun liikenteellistä merkittävyyttä. Saareke auttaa myös suojatien käyttäjiä. Tulppasaarekkeita on esitetty rakennettavaksi seuraaville liikenteellisesti merkittävimmille ja vilkkaimmille teille ja kaduille valtatieliittymiin: Kauppatie (mt 19674) (eteläinen liittymä) Opintie Asematie Tiesmaantie Ahjotie Vihreä pysäkki Väylänvarrentie (mt 9381) Väistötilojen rakentamisella parannetaan liikenteen sujuvuutta valtatiellä sekä parannetaan liittymien turvallisuutta. Väistötiloja valtatielle esitetään seuraavien teiden liittymiin: Asematie Ahjotie Tiesmaantie Haminatie Tullitie (mt 937) Vihreän pysäkin liittymä Väylänvarrentie (mt 9381) Vihreän pysäkin liittymään on saarekkeen ja väistötilan lisäksi esitetty puuston raivausta pohjoisesta tullessa, jotta liittymä olisi paremmin havaittavissa. Lisäksi on esitetty liittymään tulevan tonttiliittymän tasauksen nostoa, joka osaltaan parantaa myös liittymistä valtatielle, näkymiä ja tätä kautta liittymän turvallisuutta. Hyvä olisi myös poistaa pohjoisen suunnasta tultaessa vanhan jalankulku- ja pyöräilyväylän liittymän jäänteet, sillä ne antavat väärän signaalin tonttiliittymän paikasta. Ylitornio Aavasaksalla Tullitien (kt 98), Raanujärventien (mt 930) ja valtatien 21 liittymä nousi asukaskyselyssä selvästi ongelmallisimmaksi ja vaaralliseksi paikaksi koko kyselyssä. Tällä hetkellä liittymässä näkemät ovat Tullitieltä tullessa valtatien liittymään todella huonot erityisesti pohjoisen suuntaan. Näkemät ovat huonot myös Raanujärveltä päin tultaessa. Tässä suunnitelmassa valtatien eli pääsuunnan osalta on esitetty kanavointia. Näkemiä voitaisiin saada liittymässä paremmaksi Tullitien suunnasta mm. Tullitien tasausta nostamalla ja pääsuunnan tasauksen laskulla pohjoisen suunnasta. Tasauksen lasku on kuitenkin varsin kallis toimenpide. Vanhan hotellin piha-alueen ja valtatien välissä oleva kaide tulisi korvata ojalla, joka osaltaan parantaisi hieman näkemiä. Sivusuunnan väistämiskäytäntöjen täsmentäminen olisi myös tarpeellista. Ns. kärkikolmio tulisi olla ennen jalankulku- ja pyöräilyväylää ja stop-merkki pysäytysviivoineen tulisi sijoittaa valtatien reunaan. Valtatiellä liittymän eteläpuolella olevat suojatiemerkinnät esitetään poistettavaksi. Samoin Tullitiellä, valtatien liittymästä noin 40 metrin päässä oleva suojatie esitetään poistettavaksi. Väistötilojen rakentamisella parannetaan liikenteen sujuvuutta valtatiellä sekä parannetaan liittymien turvallisuutta. Väistötiloja valtatielle 21 esitetään seuraaviin liittymiin: Alkkulanraitin (mt 19621) pohjoinen liittymä (ks myös vaihtoehtoinen Alkkulanraitin pohjoispään suunnitelma, kuva 23) Kievarintie Taroniemen eteläinen liittymä 33
Alkkulanraitin pohjoispäähän on mietitty kiertoliittymäratkaisua, joka siirtäisi myös tien liittymän sijaintia valtatiellä. Kiertoliittymä parantaisi Alkkulanraitin ja Kopanmäentien liittymää. Valtatiellä Niurontien liittymän turvallisuutta ja näkemiä voidaan parantaa puustoa poistamalla. Lehontörmäntien liittymään tulevan kujan poistoa esitetään lisäksi valtatiellä 21. 4.5.2 Muut maantiet, kadut ja pihat ELY-keskukset ovat tehneet selvityksiä, mitkä maantiet ovat jatkossa maanteitä asemakaavaalueilla ja mitkä tulisi muuttaa kaduiksi Maantielain ja valtakunnallisten linjausten perusteella. Myös Lapissa tavoitteena on muuttaa taajamien sisällä olevia maanteitä kaduksi valta-, kanta- tai seututeitä lukuun ottamatta. Liikenneturvallisuuden tai tielläliikkujan kannalta hallinnollinen muutos ei ole periaatteessa merkittävä. Muutokseen voi kuitenkin sisältyä tien perusparantaminen, Kuva 23. Idea Alkkulanraintin pohjoisesta kiertoliittymästä ja liittymästä jolloin myös liikenneturvallisuustoimenpiteitä on valtatielle (Kuva: Ylitornion kunta) luontevaa tehdä. Hallinnollisen muutoksen yhteydessä voi olla mahdollista saada rahoitusta ELYkeskukselta, kunnasta ja EU:lta, mikä edesauttaa hankkeen toteutumista. Näin on toimittu muun muassa Ylitorniolla Alkkulanraitin osalta vuonna 2016 valmistuneessa hankkeessa. ELY-keskuksen laatima esitys kaduiksi muuttamisista on liitteellä 5. Alemmalla tieverkolla merkittävimpiä toimenpide-esityksiä ovat mm. sivusuunnan tulppasaarekkeet liittymiin sekä koulun tai kauppojen pihojen liikennejärjestelyt. Ylitornion ja Pellon alueella eläinonnettomuuksien, erityisesti hirvionnettomuuksien määrä on suuri ja onnettomuusmäärät ovat olleet lisäksi selvässä kasvussa viime vuosina. Hirvionnettomuuksien määrän vähentämiseksi molempien kuntien alueilla tulisi tehdä suoja-alueraivauksia ja -harvennuksia erityisesti vilkkaimpien teiden var- Kuva 24 Kaulirannan koulun sekä Ylitornion s-marketin pihajärjestelyt 34
silla. Huomio on kohdistettava hirvivaara-alueille. Niillä olisi hyvä tehdä lisäksi ojaluiskien raivaukset useammin kuin muualla. Yksi onnettomuusmääriin suuresti vaikuttava tekijä on myös hirvien määrä, joten vuoropuhelua tulee käydä riistanhoitoyhdistysten kanssa hirvien kaatomääristä ja niiden kohdentamisesta erityisesti niille seuduille, joissa hirvien määrä on suuri ja tätä kautta myös onnettomuusriski on suuri. Pello Kantatiellä 83 esitetään palvelukohteiden ennakkomerkkien asentamista Ritavalkean liittymään parantamaan liittymän havaittavuutta. Matkailu on tulevina vuosina kasvamassa alueella. Keskustassa S-marketin ja viereisten liikerakennusten pihat on tällä hetkellä järjestelyiltään sekavat. Suunnitelmassa esitetäänkin tarkemman toimenpideselvityksen tekemistä valtatielle välille Kyröntie-Nivanpääntie (mt 16975), jossa pohdittaisiin liittymäjärjestelyjä piha/katu-alueelta valtatielle sekä piha- ja katualueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä ja pysäköintijärjestelyjä, jotta liikenneympäristöstä saadaan selkeä. Ylitornio Sivusuunnan tulppasaareketta esitetään rakennettavaksi Alkkulanraitin (mt 19621) ja Kopanmäentien (mt 19626) liittymään, sillä kyseinen liittymä on tällä hetkellä melko laaja ja saarekkeella voidaan selkeyttää liittymää. Kyseiseen liittymään on myös ideoitu kiertoliittymä, katso kuva 23. Lisäksi sivusuunnan tulppasaareketta esitetään maantien 929 ja 930 liittymään Mellakoskella. Liittymä saattaa tulla tienkäyttäjälle hieman yllätyksenä, joten saarekkeen rakentamisella parannetaan liittymän havaittavuutta. Toinen vaihtoehto olisi porrastaa liittymät, mutta mikäli kyseinen ratkaisu on liian kallis toteutettavaksi, saarekkeella voidaan kuitenkin osaltaan parantaa liikenneturvallisuutta. Tievalaistusta on esitetty jatkettavaksi maantiellä 930 Haapakoskella. Vähäliikenteellisten teiden tievalaistuksen lisääminen ei merkittävästi lisää liikenneturvallisuutta, koska niin ajoneuvoliikenne kuin jalankulku ja pyöräilykin on vähäistä. Sen sijaan tievalaistuksella voi olla merkitystä paikallisesti alueen asukkaille. Tärkeintä liikenneturvallisuuden kannalta on pitää heijastimet ja ajoneuvojen valot kunnossa. Kaulinrannan koulun pihalle on esitetty järjestelyjä, joiden avulla pihasta saadaan oppilaille turvallisempi ja saattoliikennejärjestelyt paremmiksi. Alkkulanraitilla (mt 19621) kuntotalon kohdalla puolestaan on esitetty linjaautopysäkkien tason nostoa mm. rakentamalla katos ja järjestämällä pysäkille leveämpi odotustila ja turvallinen yhteys jalankulku- ja pyöräilyväylälle. Pysäkeillä on paljon oppilaita odottamassa mm. koulukyydityksiä. S-marketilta ei ole tällä hetkellä turvallista kävely-yhteyttä Niurontielle, joten suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla pyritään takaamaan käyttäjille turvallinen yhteys sijoittamalla jalankulku ja pyöräily-yhteys pysäköintialueen poikki tai Selkävainiontien vartta pitkin. Samassa yhteydessä olisi hyvä myös katkaista nykyinen tonttiliittymä Niurontien ja Selkävainiontien liittymän vierestä. 35
4.6 Toimenpideohjelma Seuraavilla sivuilla on esitetty kunnittain toimenpideluettelot ja kartat, joihin on kerätty edellä kuvatut esitykset. Toimenpideohjelman laadinnassa on otettu huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, kyselyjen tulokset ja muu palaute, maastokäyntien aikana havaitut liikenneturvallisuuspuutteet sekä taloudelliset realiteetit. Taulukon toimenpiteet ovat työryhmän esityksiä, joiden toteutuminen riippuu kuntien ja ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista. Taulukossa esitetyt hankkeiden kustannukset ovat arvioituja keskimääräisiä kustannuksia. Toimenpiteet on jaettu kiireellisyysluokkiin, joista 1. luokan toimenpiteet pyritään toteuttamaan ensimmäiseksi lähivuosien aikana. Lisäksi molemmista kunnista on nostettu esiin muutama kärkihanke, joiden toteuttamista pyritään ajamaan ja usein hanke toteutetaan kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Kolmannen luokan toimenpiteet ovat pidemmän aikavälin varauksia. Luokittelu on tehty tämän hetkisen tiedon perusteella, joten esimerkiksi maankäytön yllättävä muutos voi muuttaa toimenpiteiden luokitusta. Taulukoissa on esitetty maanteiden osalta Tarva-laskelmassa käytetty toimenpide ja sillä saadut laskennalliset henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähenemiset. Tarva-laskelmassa ohjelma arvioi toimenpiteen vaikutusta tiekohdan viime vuosien onnettomuuksien, tie- ja liikenneolosuhteiden sekä kullekin toimenpiteelle määritellyn keskimääräisen vaikutuksen perusteella. Tuloksena saadaan laskennallinen henkilövahinko-onnettomuuksien vuosittainen vähenemä (heva-vähenemä). Laskentamenetelmä poimii lähtötiedot Liikenneviraston tierekisteristä, eikä laskelmaa voida tehdä kaduille tai yksityisteille. Pello Pellon toimenpiteiden kustannukset ovat kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa euroa. Siitä puuttuvat valtatien suojaalueiden raivaukset, jotka sisältyvät tiestön hoitourakkaan, valtatien varren yhteystarpeet sekä Kauppatien jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen, joka toteutettaneen tien perusparannuksen yhteydessä. Maanteiden osalta onnettomuusvähenemä on yhteensä 0,14 kpl/vuosi. Pellon kärkihankkeet ovat: Vihreän pysäkin liittymän parantaminen valtatien liittymien ja läheisten piha-alueiden selkeyttäminen välillä Kyröntie - Nivanpääntie (mt 19675) Ylitornio Ylitornion toimenpiteiden kustannukset ovat kaikkiaan noin 1,4 miljoonaa euroa. Siitä puuttuvat valtatien suojaalueiden raivaukset, jotka sisältyvät tiestön hoitourakkaan ja valtatien varren yhteystarpeet. Maanteiden osalta onnettomuusvähenemä on 0,14 kpl/vuosi. Ylitornion kärkihankkeet ovat: Ns. Aavasaksan liittymän parantaminen (vt 21 / kantatie 98) valtatieliittymien toimenpiteet taajaman kohdalla (Niurontien liittymästä Alkkulanraitin pohjoiseen liittymään) yhteystarve / valtatien 21 pientareiden leventäminen sekä yksityisteiden- ja tonttiliittymien tarkastelu välillä Nuotioranta - Kainuunkylä 36
Kuva 25. Esitetyt toimenpiteet Pellossa 37
Pellon toimenpiteet Nro Kunta Kohdekuvaus Toimenpide Toimenpiteen kuvaus Tienro Aosa Aet Losa Let Määrä Yks. 1 Pello 2 Pello vt 21 ja Väylänvarrentien liittymä Liittymän parantaminen vt 21 ja Vihreän pysäkin liittymä Liittymän parantaminen Kust. Arvio (1000 ) Kiir. lk Heva väh. Tarva Sivusuunnan tulppasaareke Väylänvarrentielle ja jk+pp-väylä liittymän yli valtatien pysäkille asti 21 131 0 131 0 1 kpl 30 1 0,002 290 ELY Väistötila valtatielle Väylänvarrentien liittymään 21 131 0 131 0 1 kpl 40 1 0,004 289 ELY Sivusuunnan tulppasaareke Vihreälle pysäkille johtavalle tielle 21 130 1380 130 1380 1 kpl 20 1 0,001 290 ELY, Kunta Väistötila valtatielle Vihreän pysäkin liittymään 21 130 1380 130 1380 1 kpl 40 1 0,002 289 ELY Väylän omistaja Puuston raivaus pohjoisesta tullessa. Liittymään tulevan tonttiliittymän tasauksen nosto. Liittymän pohjoispuolella olevan vanhan kevyen liikenteen liittymän poisto. 21 130 1380 130 1380 1 kpl 10 1 ELY/Kunta 3 Pello Ahjotie JKPP-väylä Uusi JKPP-väylä Ahjotielle 0 0 0 0 0 190 m 60 1 Kunta 4 Pello Tiesmaantie JKPP-väylä Uusi JKPP-väylä Tiesmaantielle 0 0 0 0 0 170 m 50 1 Kunta 5 Pello Kyröntie (S-marketin ja viereisten liikerakennusten piha-alue) Muu toimenpide Tarkempi toimenpideselvitys liikenneympäristön selkeyttämiseksi Kyröntie-Nivanpääntien välillä. 21 129 575 129 900 325 m 1 6 Pello vt 21 ja Myllytien liittymä Liittymän parantaminen Suojatien poisto, pääsuunnan saarekkeen lisäys 21 128 1730 128 1730 2 kpl 20 1 0,001 281 ELY "Taajamaportti" 21 128 1730 128 1730 1 kpl 5 1 0,001 657 ELY, Kunta ELY, Kunta, yksityinen 7 Pello kt 83 Ritavalkean liittymä Muu toimenpide Palvelukohteen opasteiden ennakkomerkkien asentaminen 83 2 800 2 800 2 kpl 2 1 ELY 8 Pello vt 21, Ratasjoki-kunnanraja Suoja-alueraivaus Suoja-alueraivaus 21 121 8175 121 10825 2650 m 1 0,001 632 ELY 9 Pello vt 21 taajamamerkki (pohjoinen)-vihreä pysäkki Nopeusrajoitusmuutos Nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h -> 60 km/h 21 130 560 130 1650 1090 m 1 1 0,009 685 ELY 10 Pello vt 21 taajamamerkki (eteläinen) - Juusonkankaantien liittymä Nopeusrajoitusmuutos Taajamamerkin siirtäminen ja nopeusrajoituksen alentaminen 100/80 km/h -> 50 km/h 21 128 1275 128 1638 363 m 1 1 0,004 684, 686 ELY, kunta Nopeusrajoituksen alentaminen 100 km/h -> 80 km/h 21 128 1125 128 1275 150 m 1 1 0,001 684 ELY 11 Pello Koulukeskuksen ja terveyskeskuksen ympäristö Nopeusrajoitusmuutos Alueellisen nopeusrajoituksen alentaminen (40 km/h -> 30 km/h) 0 0 0 0 0 1 1 Kunta 12 Pello Juusonkankaantie Nopeusrajoitusmuutos Alueellinen 30 km/h -nopeusrajoitus ko. tielle 0 0 0 0 0 1 1 Kunta 13 Pello Myllytieltä nykyiselle alue 40 km/h -nopeusrajoitusalueelle asti Nopeusrajoitusmuutos 14 Pello Hannunrannantie Nopeusrajoitusmuutos Alueellisen nopeusrajoituksen alentaminen (50 km/h -> 40 km/h) 0 0 0 0 0 1 1 Kunta Alueellisen nopeusrajoituksen alentaminen (50 km/h -> 40 km/h) 19676 1 494 1 925 431 m 1 1 0,002 676 ELY 15 Pello vt 21 ja Tullitien/Tapulitien liittymä Liittymän parantaminen Väistötilan rakentaminen. 21 130 425 130 425 1 kpl 40 2 0,009 289 ELY, Kunta Tapulitien katkaiseminen. 21 130 425 130 425 1 kpl 5 2 ELY, Kunta 16 Pello vt 21 ja Väylätien liittymä Liittymän parantaminen Valtatielle väistötila 21 130 0 130 0 1 kpl 40 2 0,012 289 ELY, Kunta Väylätien katkaisu 21 130 0 130 0 1 kpl 5 2 ELY, Kunta Kalottitien eteläpuolella olevan suojatien poisto 21 129 3430 129 3430 1 kpl 1 2 ELY 17 Pello kt 83 ja Tapulitie Saareke Suojatiesaarekkeen rakentaminen kantatielle 83 1 200 1 200 1 kpl 30 2 0,001 601 ELY 18 Pello vt 21 ja Haminatien liittymä Liittymän parantaminen Haminatien liittymän ja tien parantaminen 21 129 3350 129 3350 1 kpl 2 0,005 287 ELY, Kunta Väistötila valtatielle Haminatien liittymään 21 129 3350 129 3350 1 kpl 50 2 0,013 289 ELY Suojatiesaareke liittymän pohjoispuolelle 21 129 3350 129 3350 1 kpl 10 2 0,003 601 ELY JKPP-väylä kaupan pihasta Hellandintielle 0 0 0 0 0 130 m 30 2 Kunta 19 Pello vt 21 ja Ahjotien liittymä Liittymän parantaminen Sivusuunnan tulppasaareke Ahjotielle 21 129 2800 129 2800 1 kpl 20 2 0,003 290 ELY, Kunta Väistötila valtatielle Ahjotien liittymään 21 129 2800 129 2800 1 kpl 40 2 0,007 289 ELY 38
20 Pello vt 21 ja Tiesmaantien liittymä Liittymän parantaminen Sivusuunnan tulppasaareke Tiesmaantielle 21 129 2675 129 2675 1 kpl 20 2 0,003 290 ELY, Kunta Väistötila valtatielle Tiesmaantien liittymään 21 129 2675 129 2675 1 kpl 40 2 0,007 289 ELY 21 Pello vt 21 ja Asematien liittymä Liittymän parantaminen Sivusuunnan tulppasaareke Asematielle 21 129 2350 129 2350 1 kpl 20 2 0,004 290 ELY, Kunta Väistötila valtatielle Asematien liittymään 21 129 2350 129 2350 1 kpl 50 2 0,009 289 ELY 22 Pello vt 21 ja Opintien liittymä Saareke Sivusuunnan tulppasaareke Opintielle 21 129 1775 129 1775 1 kpl 20 2 0,005 290 ELY 23 Pello Opintie-Hannunrannantie JKPP-väylä Uusi JKPP-väylä Opintielle-Hannunrannantielle 19676 1 261 1 1627 1366 m 420 2 0,004 101 ELY 24 Pello Kyröntie JKPP-väylä Uusi JKPP-väylä Kyröntielle 0 0 0 0 0 505 m 150 2 Kunta 25 Pello Museotie JKPP-väylä Uusi JKPP-väylä Museotielle 0 0 0 0 0 540 m 160 2 Kunta 26 Pello Pappilantie JKPP-väylä Uusi JKPP-väylä Pappilantielle 0 0 0 0 0 200 m 60 2 Kunta 27 Pello 28 Pello vt 21 ja Kalttotie/Linjatien Suojatiesaarekkeen rakentaminen, saarekkeen ja suojatien liittymä Saareke paikka tarkasteltava vielä tarkemmin 21 129 300 129 300 1 kpl 40 2 0,003 601 ELY vt 21 ja Kauppatien eteläinen liittymä Saareke Sivusuunnan tulppasaarekkeen rakentaminen Kauppatielle 21 129 0 129 0 1 kpl 20 2 0,003 290 ELY 29 Pello vt 21 ja Museotien littymä Saareke Suojatiesaarekkeen rakentaminen valtatielle 21 128 2130 128 2130 1 kpl 40 2 0,003 601 ELY 30 Pello vt21 (Kolarintie 3) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 130 875 130 925 50 m 5 2 0,000 102 ELY Turtolan eteläpuolen jk+pp:n Yhteystarve/pientareen 31 Pello jatkaminen levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 124 7285 124 8161 876 m 2 0,002 173 ELY Turtolan pohjoispuoli jk+pp:n Yhteystarve/pientareen 32 Pello jatkaminen levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 126 3565 127 557 663 m 2 0,003 173 ELY 33 Pello vt21 (Torniontie 159) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 124 8225 124 8350 125 m 15 2 0,000 102 ELY 34 Pello vt21 (Torniontie 119) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 126 3100 126 3150 50 m 5 2 0,000 102 ELY 35 Pello Juoksengin eteläpuolen jk+pp:n jatkaminen Yhteystarve/pientareen levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 121 10545 121 12784 2239 m 2 0,006 173 ELY 36 Pello vt 21 ja Hellandintien liittymä Muu toimenpide Jätkäntien ja Hellandintien katkaisu 21 129 3075 129 3075 2 kpl 5 3 ELY, Kunta Suojatiesaareke valtatielle 21 129 3075 129 3075 1 kpl 20 3 0,002 601 ELY JKPP-yhteys Hellandintielle ja Jätkäntielle 0 0 0 0 0 2 kpl 10 3 Kunta 37 Pello vt 21/Niemitie Saareke Suojatiesaarekkeen rakentaminen valtatielle 21 129 1375 129 1375 1 kpl 20 3 0,005 601 ELY 38 Pello vt 21 (Pellontie 28) Liittymän poisto 39 Pello Kauppatie JKPP-väylä Liikerakennuksen pihan suora liittymä valtatiellä katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä, JKPP-väylän reunakiven korjaus 21 129 1225 129 1225 2 kpl 5 3 ELY, Kunta? Uusi JKPP-väylä Kauppatielle. Ajorataa kavennetaan ja nykyiset jalkakäytävät puretaan. Uusi JKPP-väylä sijoitetaan tien toiselle puolelle. 19674 1 0 1 975 975 m 0,002 102 ELY 39
Kuva 26. Esitetyt toimenpiteet Ylitorniolla 40
Ylitornion toimenpiteet Nro Kunta Kohdekuvaus Toimenpide Toimenpiteen kuvaus Tienro Aosa Aet Losa Let Määrä Yks. Kust. arvio Kiir. lk Heva väh. Tarva 1 Ylitornio vt 21 ja Niurontien liittymä Muu toimenpide Näkemien parantaminen puita poistamalla 21 117 1835 117 1835 1 kpl 1 1 0,00002 632 ELY 2 Ylitornio vt 21 ja Kievarintien liittymä Väistötila Väistötila valtatielle 21 117 2200 117 2200 1 kpl 40 1 0,00482 289 ELY 3 Ylitornio vt 21 ja Alkkulanraitin pohjoinen liittymä Väistötila Väistötila valtatielle 21 117 3725 117 3725 1 kpl 40 1 0,01319 289 ELY Väylän omistaja Pääsuunnan kanavointi, pääsuunnan suojatien poisto, näkemien parantaminen (tasauksen nosto Ruotsin suunnasta, tasauksen lasku pohjoissuunnasta, piha-alueen kaide korvataan ojalla), sivusuunnan 4 Ylitornio vt 21 ja kantatie 98 (Tullitie) liittymä Liittymän parantaminen väistämiskäytäntöjen täsmentäminen 21 119 0 119 0 1 kpl 500 1 0,01145 284 ELY 5 Ylitornio kt 98, liikerakennuksen kohta Suojatien poisto Vanhan suojatien poisto 98 1 50 1 50 1 kpl 1 1 ELY 6 Ylitornio Rantakyläntie 575 Muu toimenpide Kaulinrannan koulun pihajärjestelyt 0 0 0 0 0 1 kpl 10 1 Kunta 7 Ylitornio Eevanpolku Muu toimenpide Lisätään Pihakatu päättyy -merkki 0 0 0 0 0 1 kpl 1 1 Kunta 8 Ylitornio Alkkulanraitti Muu toimenpide Linja-autopysäkkien tason nosto 19621 1 100 1 100 1 kpl 10 1 ELY/kunta Korotettu suojatie Korotettu suojatie 19621 1 200 1 200 1 kpl 10 1 0,00374 611 ELY/kunta 9 Ylitornio Lehontörmä Muu toimenpide Taajama-merkin siirtäminen vt 21 reunaan 0 0 0 0 0 1 kpl 1 1 Kunta 10 Ylitornio Koulukeskus-Alkkulanraitti Kevyen liikenteen väylä Uusi kevyen liikenteen väylä koulukeskukselle 0 0 0 0 0 110 m 30 1 Kunta 11 Ylitornio vt 21, Flyykärinpää-kunnanraja Suoja-alueraivaus Suoja-alueraivaus 21 121 1500 121 8175 6675 m 1 0,0031 632 ELY 12 Ylitornio vt 21, Armassaari-Pekanpää Suoja-alueraivaus Suoja-alueraivaus 21 114 0 115 3550 7372 m 1 0,00251 632 ELY 13 Ylitornio vt 21, Pekanpää Suoja-alueraivaus Suoja-alueraivaus 21 113 550 113 3475 2925 m 1 0,00259 632 ELY 14 Ylitornio vt 21, keskusta Nopeusrajoitusmuutos Nopeusrajoituksen alentaminen 100 km/h -> 80 km/h 21 117 0 117 1650 1650 m 1 1 0,01601 684 ELY 15 Ylitornio vt 21, Niurontien liittymä Nopeusrajoitusmuutos Nopeusrajoituksen alentaminen 80 km/h -> 60 km/h 21 117 1650 117 2100 450 m 1 1 0,01616 685 ELY 16 Ylitornio Niurontie (vt 21 länsipuoli) Nopeusrajoitusmuutos Alueellisen nopeusrajoituksen alentaminen (50 km/h -> 40 km/h) 0 0 0 0 0 1 kpl 1 1 Kunta 17 Ylitornio Parkkitie Nopeusrajoitusmuutos Alueellisen nopeusrajoituksen alentaminen (40 km/h -> 30 km/h) 0 0 0 0 0 1 kpl 1 1 Kunta 18 Ylitornio 19 Ylitornio 20 Ylitornio vt 21 ja Taroniementien eteläinen liittymä Väistötila Väistötila valtatielle 21 117 4225 117 4225 1 kpl 40 2 0,00516 289 ELY vt 21 ja Lehontörmäntien liittymään tuleva kuja Liittymän poisto Taronniementieltä valtatielle tulevan kujan katkaisu autoliikenteeltä 5 2 ELY Alkkulanraitti ja Kopanmäentien liittymä Saareke Sivusuunnan tulppasaareke 19621 1 3600 1 3600 1 kpl 20 2 0,0036 290 ELY 21 Ylitornio S-marketin pihajärjestelyt Muu toimenpide 22 Ylitornio mt929/mt930 Saareke JKPP-yhteys pysäköintialueen läpi Niurontielle ja pysäköintiruutujen siirtäminen 0 0 0 0 0 1 kpl 10 2 Yksityinen Sivusuunnan tulppasaarekkeet Muurolantielle (tai mahdollinen porrastaminen) 930 9 0 9 0 2 kpl 30 2 0,00023 290 ELY 23 Ylitornio Asematie-Asemapolku Alikulku Kevyen liikenteen alikulku junaradan alitse 0 0 0 0 0 1 kpl 400 2 24 Ylitornio vt21 (Torniontie 1029) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 115 1150 115 1200 50 m 5 2 0,00001 102 ELY 25 Ylitornio vt21 (Torniontie 283) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 115 8575 115 8650 75 m 8 2 0,00002 102 ELY 26 Ylitornio vt21 (Torniontie 237) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 115 9025 115 9125 100 m 10 2 0,00003 102 ELY 27 Ylitornio vt21 (Torniontie 199) Kaiteen lisäys Kaiteen lisäys jkpp-väylän ja ajoradan väliin 21 115 9375 115 9475 100 m 10 2 0,00003 102 ELY Yhteystarve/pientareen 28 Ylitornio vt21 Nuotioranta levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 115 5174 115 6689 1515 m 2 0,00571 173 ELY Yhteystarve/pientareen 29 Ylitornio vt21 Kuivakangas levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 119 0 119 4069 4069 m 2 0,0231 173 ELY Yhteystarve/pientareen 30 Ylitornio vt21 Armassaari levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 115 3694 115 5174 1480 m 2 0,00685 173 ELY Yhteystarve/pientareen 31 Ylitornio vt21 Armassaari levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 115 3103 115 3694 591 m 2 0,00233 173 ELY Yhteystarve/pientareen 32 Ylitornio vt21 Kaulinranta levennys Yhteystarve/pientareen levennys 21 121 0 121 1587 1587 m 2 0,00595 173 ELY 33 Ylitornio Asematie Kevyen liikenteen väylä Uusi kevyen liikenteen väylä 0 0 0 0 0 275 m 80 2 Kunta 34 Ylitornio vt 21 ja Ahontien liittymä Liittymän parantaminen Sivusuunnan tulppasaarekkeet 21 120 0 120 0 1 kpl 20 3 0,00161 290 ELY Liittymän havaittavuuden parantaminen (opastaulut liittymän molemmille puolille, 80 km/h -nopeusrajoitusmerkin siirto eteläpuolella radan ylikulun alkupuolelle) 21 119 7375 119 7635 260 m 5 3 0,00151 684 ELY Kunta / Liikennevirasto 35 Ylitornio mt 930 Haapakoski Tienvalaistuksen jatkaminen Tienvalaistuksen jatkaminen 930 2 1816 2 4060 2244 m 100 3 0,00528 362 ELY 41
5 Vaikutukset Esitetyillä toimenpiteillä vähennetään onnettomuusriskiä ja pienennetään mahdollisten onnettomuuksien seuraamuksia. Liikenneturvallisuuden parantaminen pienin kunnossapitotoimenpitein vaatii pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Yksittäisistä liikennemerkeistä ja tiemerkintöjen näkyvyydestä huolehtiminen, talvikunnossapidon oikea-aikaisuus, tien suoja-alueen puuston harventaminen, sivuojaluiskien niittäminen sekä liittymien näkemäalueiden vaaliminen eivät merkittävästi vähennä (laskennallisesti) henkilövahinko-onnettomuuksien määrää vuositasolla, mutta vaikuttavat tielläliikkujan yleiseen viihtyvyyteen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Selkeä ja johdonmukainen liikenneympäristö kielii vastuuntunnosta, joka tarttuu tielläliikkujaan. Toimiva liikenneympäristö lisää asumisviihtyvyyttä ja myös alueen imagoa, jolloin liiketoimintaedellytykset paranevat. Suuremmat hankkeet vaativat toimenpidesuunnittelun lisäksi rahoituksen järjestämistä. Isojen hankkeiden toteutuminen onkin kiinni päättäjien mahdollisuuksista myöntää rahoitusta. Keskusta-alueille esitetyillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti parantamaan jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Uusilla väylillä ja turvallisemmilla risteämisjärjestelyillä voidaan myös ohjata kuntalaisia liikkumaan autoilun sijasta yhä enemmän kävellen tai pyöräillen. Tärkeä osa liikenneympäristön parantamista on toimenpiteistä tiedottaminen ja niiden perusteleminen. Suuri osa Pellon ja Ylitornion kuntien päivittäin liikkuvista on joko paikallisia tai lähikunnista tulevia, joten paikallinen ja seudullinen toistuva tiedottaminen tavoittaa parhaiten liikkujat. Liikennekasvatuksen rooli onkin merkittävä. Huomionarvoista on myös esimerkin näyttäminen, jossa kunnan työntekijöiden roolia kannattaa kohottaa. Edellisissä taulukoissa on esitetty maanteille kohdistuvien toimenpiteiden vaikutus henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemiseen vuosittain sekä toimenpiteiden kokonaiskustannusarvio toteuttajatahon mukaan. 6 Jatkotoimenpiteet Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Pellon ja Ylitornion kunnat hyväksyvät suunnitelman ohjeelliseksi jatkosuunnittelun pohjaksi. Halvimmat toimenpiteet, kuten liikennemerkkimuutokset, voidaan toteuttaa heti hyväksymisen jälkeen. Osa toimenpiteistä voidaan sisällyttää laajempien urakoiden yhteyteen tai silta-, päällyste- tai kunnossapitourakoihin. Osa esitetyistä toimenpiteistä vaatii tarkempien suunnitelmien laatimisen ja rahoituksen varmistamisen. Ensivaiheen kiireellisimmiksi todettujen toimenpiteiden osalta on syytä käynnistää tie- tai katu- ja / tai rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentamisen rahoituksen järjestäminen. ELY-keskuksen hankkeet lähtevät liikkeelle siten, että kunta tekee niistä aloitteen ELY-keskukselle. ELY-keskus vastaa aloitteeseen, onko hanketta mahdollisuus toteuttaa ja missä aikataulussa. 42
7 Liitteet 1 Yleistä liikenneturvallisuussuunnittelusta 2 Kyselyn tulokset 3 Pellon ja Ylitornion esteettömyysselvitysten toimenpiteet 4 Moporeitit kunnissa 5 Esitys maanteiden muuttamisesta kaduiksi 43
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 SISÄLTÖ 1 (18) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN YLEISET TAVOITTEET 4 3 YLEISIÄ TOIMENPIDE-ESITYKSIÄ 5 3.1 Maankäytön suunnittelu ja toteutus 5 3.2 Liikenneverkko 6 3.2.1 Tie- ja katuverkko 6 3.2.2 Kevyen liikenteen verkko 7 3.2.3 Katutilat ja teiden reunaympäristöt 7 3.2.4 Nopeusrajoitukset 8 3.2.5 Väistämisvelvollisuusjärjestelmä 10 3.3 Liittymät ja risteykset 10 3.3.1 Tie- ja katuverkon liittymät 10 3.3.2 Teiden ja kevyen liikenteen väylien risteykset 11 3.4 Koulut 12 3.5 Valaistus 14 3.6 Yksittäiset liikennemerkit ja viitat 14 3.7 Kunnossapito 15 3.8 Tienvarsimainonta 15 5 VAIKUTUKSET 16
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 3 (18) 1 JOHDANTO Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla liikennekasvatusta ja valvontaa (ks. kuva 1). Liikenneturvallisuussuunnittelulla pyritään kokoamaan liikenneturvallisuustyö yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta työ olisi kattavaa, jatkuvaa ja yhteistyö eri sidosryhmien kanssa mutkatonta. Liikenneympäristön parantaminen kuuluu ELY-keskuksen ja kunnan teknisen toimen toimialaan. Eri hallintokunnat muokkaavat liikkumisen asenteita ja osaamista kasvatus- ja tiedotustoimillaan. Liikenneasenteisiin ja liikenneympäristöönkin vaikuttavat useat eri sidosryhmät, kuten Liikenneturva, liikenteen etujärjestöt ja mm. urheiluseurat ja vammaisjärjestöt. Poliisin valvonta vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen. Poliisi ja katsastustoimi voivat parantaa liikennevälineiden turvallista käyttöä. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on yleensä kaksi osaa, liikennekasvatus- ja liikenneympäristöosat. Liikennekasvatussuunnitelman laatii oma työryhmä ja suunnitelmasta tehdään usein oma raporttinsa. Siinä on käsitelty liikenteeseen liittyvää koulutusta, valistusta ja tiedostusta. Liikenneympäristöraportissa on keskitytty liikenneympäristön parantamiseen, missä keinoina on käytetty rakenteellisia, liikenteen ohjauksellisia ja kunnossapidollisia toimenpiteitä. Liikenneturvallisuussuunnitelma on luonteeltaan tarve-/esiselvitys. Toteutuksen aikajänne on noin 10 vuotta suunnitelman valmistumisesta. HALLINTOKUNTA/ TOIMINTA-ALUE TOIMINTA ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN KOHDE TAVOITE ELY-KESKUS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KUNTASEKTORI TEKNINEN TOIMI MAANKÄYTÖN SUUN- NITTELU JA TOTEUTUS KOULUTOIMI SOSIAALITOIMI TERVEYSTOIMI LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITTELU VÄYLIEN SUUNN. JA KUNNOSSAPITO YKSITYISKOHTAISET LIIK.TURV.TMP. KASVATUS TIEDOTUS LIIKKUMISTARVE, LIIKENNEJÄRJES- TELMÄN TOIMIVUUS, RISKIT ASENTEET JA OSAAMINEN, RISKIEN TUNNISTAMINEN LIIKENNE- JÄRJESTE- LYT IHMINEN LIIKENNE- TURVALLISUUS VAPAA-AJAN TOIMET MAATALOUSTOIMI TAPATURMIEN EHKÄISY RISKIT LIIKENNE- VÄLINE LIIKENNETURVA VALVONTA POLIISI AJON. KUNNON TARK. JA VALVONTA KATSASTUSTOIMI Kuva 1. Liikenneturvallisuustyön kenttä.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 4 (18) LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN YHTEENVETO 2 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN YLEISET TAVOITTEET Turvallisuus on liikkumisen perusarvo. Julkinen valta vastaa liikenneympäristöstä ja säätelee liikenteen turvallisuuteen vaikuttavia asioita. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee tieliikenteen turvallisuutta koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on mm. vähentää pääteiden kohtaamisonnettomuuksia rakentamalla keskikaiteita kehittää kuljettajakoulutusta parantaa lasten, nuorten ja ikääntyneiden liikenneturvallisuutta lisätä kevyen liikenteen väylien määrää. Liikenne- ja viestintäministeriö toimii yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa myös mm. rattijuopumusten torjumiseksi ja liikennevalvonnan tehostamiseksi. Liikenneturvallisuustyössä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi ajoneuvosovelluksissa, vaihtuvassa liikenteenohjauksessa ja kelitiedotuksessa. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 5.12.2012: Visio: Liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tavoite: Jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että liikennekuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuoteen 2020 mennessä (2010 tasosta). Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että koko Suomessa Pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 136 eli enintään 24 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti. vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään 5750. Kuva 2. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet (Tilastokeskus 2016)
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 5 (18) 3 YLEISIÄ TOIMENPIDE-ESITYKSIÄ 3.1 Maankäytön suunnittelu ja toteutus Maankäytön suunnittelussa aluevarauksilla ja toimintojen sijoittelulla ratkaistaan alueen liikenteelliset tarpeet ja vaikutetaan siten liikenneturvallisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Maankäytön suunnittelu ja toteutus vaikuttavat myös kulkumuotojen jakaantumiseen, hyvät kevyen liikenteen yhteydet vähentävät autoilua sekä lisäävät jalankulkua ja pyöräilyä. Kaavasuunnitteluvaiheessa tärkeitä liikenneturvallisuuden näkökohtia ovat: toimintojen sijoittelu; minimoidaan liikkumistarve ja riskipisteiden määrä liikenneverkon jäsentely ja hierarkia; moottoriajoneuvoliikenne ohjataan pääteille ja rauhoitetaan asuinalueet kattavat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet; erityisesti huomioidaan kevyen liikenteen tärkeät kohteet, kuten koulut ja palvelupisteet liikennealueiden riittävät aluevaraukset; varmistetaan näkemäalueet ja esim. alueet myöhemmin toteutettaville alikulkukäytäville katujen oikea linjaus ja liittymäjärjestelyt; pitkiä, ajonopeuksia nostattavia suoria ei toteuteta asunalueille sekä suositaan kolmihaaraliittymiä ja kiertoliittymiä Eriasteinen maankäytön ja liikenteen suunnittelu tulee olla vuorovaikutteista. Rakennuslupia myönnettäessä tulee selvittää liikennetarpeet rakennushanketta laajemmalla alueella, jotta rakentamisella ei suljeta jatkossa tarpeellisia liikenneyhteyksiä. Erityisesti huomioidaan kevyen liikenteen yhteydet. Haja-asutusalueelle rakentajille korostetaan, että rakennuspaikkaa valittaessa tulee huomioida myös vallitsevat liikenneolosuhteet, kuten kevyen liikenteen yhteydet, koulukuljetukset, valaistus, nopeusrajoitukset ja liikennemelu. Rakennusvalvonnan yhteydessä varmistetaan rakennushankkeen liikenneturvallisuus.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 6 (18) LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN YHTEENVETO 3.2 Liikenneverkko 3.2.1 Tie- ja katuverkko Liikenteen rauhoittaminen Liikenteen rauhoittamisen tavoitteena on asuin- tai asiointiympäristön turvallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen, liikkumisen tasa-arvo ja esteettömyys. Rauhoittamisen keinoja ovat mm. tie- ja katuverkon jäsentely, nopeusrajoitukset, väistämisvelvollisuudet ja hidasteet. Jäsentely Tie- ja katuverkon jäsentely auttaa hahmottamaan kokonaiskuvan alueesta luokittelemalla tiet ja kadut sen mukaan, mikä on niiden liikenteellinen asema ja rooli maankäytössä. Liikenteellisen tehtävänsä mukaan jako on seuraava: päätiet ja -kadut: palvelevat valtakunnallista tai seudullista pitkämatkaista liikennettä, kokoojakadut: välittävät alueen sisäistä liikennettä ja johtavat sen pääteille ja -kaduille, tonttikadut (liityntäkadut): tonteilta liikenne siirtyy tonttikatuja pitkin korkeampiluokkaisille teille ja kaduille. Tonttikatuja ovat tavallisten asuntokatujen lisäksi hidaskadut, pihakadut, kävelykadut ja kävelypainotteiset kadut. Tiet ja kadut voidaan luokitella myös sen mukaan, mikä on niiden rooli maankäytössä: ohikulkukatu: johtaa liikenteen maankäyttöalueen ohi. Yhteydet ovat muun katuverkon kautta, läpikulkukatu: johtaa liikenteen maankäyttöalueen läpi, mutta yhteydet alueelta ovat muun katuverkon kautta, maankäyttöä palvelevat kadut: tonteilta liitytään suoraan kadulle. Liikenneturvallisuussuunnittelussa verkon jäsentely on apuna nopeusrajoitusten, väistämisvelvollisuuksien ja rakenteellisten toimenpiteiden suunnittelussa. Samanluokkaisille teille ja kaduille tehdään samantyyppiset ratkaisut. Yleisten teiden linjaosuudet Suomen tiestö on pääosin rakennettu 60- ja 70-luvuilla. Yleisten teiden eräisiin ominaispiirteisiin kuuluvat runsaat geometrialtaan ja poikkileikkaukseltaan puutteelliset tieosuudet. Teiden leveyspuutteita voidaan kohtuullisin kustannuksin korjata päällystystöiden yhteydessä. Levitystä voidaan tehdä olosuhteista riippuen 0,5 1,0 metriä. Pysty- tai vaakageometrian korjaaminen vaatii tiesuunnitelmien laatimista ja raskaampia toimenpiteitä. Vilkkaimpien väylien geometrialtaan puutteellisille osuuksille voidaan tehdä pienempiä toimenpiteitä kuten, täristävän keskiviivan tai reunaviivan jyrsimistä sekä reunapaalujen asentamista. Täristävällä keskiviivalla uskotaan olevan kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia vähentävä vaikutus. Täristävää keskiviivaa ei tule tehdä, jos tieosuudella ei käytetä kaikkia tiemerkintöjä. Täristävää keskiviivaa voidaan tehdä jyrsimällä tai päällystyksen yhteydessä painamalla. Täristävällä reu-
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 7 (18) naviivalla on todettu olevan suistumisonnettomuuksia ehkäisevä vaikutus. Täristävää reunaviivaa ei tulisi tehdä, jos päällystetyn pientareen leveys on alle 0,5 m. Reunapaalujen tehtävänä on parantaa tien optista ohjausta etenkin hämärän tai pimeän aikana tai huonolla ajosäällä. Reunapaalujen avulla vähennetään suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Reunapaaluja voidaan asentaa sekä yksi- että kaksiajorataisille leveähköille (yli 8/7 m) tieosuuksille, joiden nopeusrajoitus on 100 km/h tai yli (myös tiet, joiden nopeusrajoitus on talveksi alennettu). Muilla teillä reunapaaluja voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa parantamaan optista ohjausta esim. pienisäteisten kaarteiden kohdalla, tievalaistuksen päättyessä, kaiteen alkamiskohdan merkinnässä ja yksittäisissä kapeissa tienkohdissa. 3.2.2 Kevyen liikenteen verkko Jäsentely Tieverkon tapaan myös kevyen liikenteen verkko voidaan jakaa eri hierarkiatason väyliin. Jäsentelyn tarkoituksena on lähinnä sijoitella erilainen (pitkä/lyhytmatkainen, työ- ja koulumatkat/vapaa-aika) jalankulku- ja pyöräilyliikenne omille väylilleen. Tällöin kunkin väylän käyttötarpeet ovat mahdollisimman samankaltaiset. Jäsentely helpottaa rakenteellisten ratkaisujen tekemistä, kunnossapitoa ja viitoitusta. Kevyen liikenteen verkko jaetaan tarvittaessa kolmitasoisiin verkkoihin: pää-, alue- ja lähiverkkoihin. Ulkoilureitistö Ulkoilureitistö yhdistää taajaman eri osat ulkoilualueisiin sekä yhdistää eri ulkoilualueita. Ne ovat talvella usein latupohjina. Pääulkoilureitillä ja muulla kevyen liikenteen verkolla voi olla yhteisiä osuuksia. Pääulkoilureitit viitoitetaan ruskeapohjaisilla ulkoilureittiviitoilla. Paikalliset ulkoilureitit voidaan katsoa kuuluvaksi alue- ja lähiverkkoihin. 3.2.3 Katutilat ja teiden reunaympäristöt Katutila kuvaa kadun ja sitä rajaavan rakennetun ympäristön muodostamaa kokonaisuutta. Erilaisilla katutiloilla tuetaan tie- ja katuverkon jäsentelyä ja samalla mm. nopeusrajoituksia, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Katutilan kokemiseen vaikuttavat mm. rakennusten etäisyys tiestä, pihojen ja alueiden liittyminen katuun, huoltoliikenteen järjestelyt, kevyen liikenteen väylien sijainti, kadun linjaus ja leveys, pysäköintijärjestelyt, istutukset ja puut sekä päällystemateriaalit. Tien reunaympäristön (sivuojat luiskineen ja alue sivuojan takana) pehmentämisellä pyritään lieventämään suistumisonnettomuuksien seurauksia. Reunaympäristön turvallisuus korostuu teillä, joilla on korkeat nopeusrajoitukset. Turvallisuutta lisäävät mm:
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 8 (18) LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN YHTEENVETO penger- ja siltakaiteiden riittävä pituus ja nykyaikaiset ominaisuudet, sivuojan muotoilu, puuston poistaminen tai harventaminen, myötäävät valaisinpylväät, suurten kivien yms. esteiden poistaminen ja sivuteiden liittymäluiskien muotoilu. Hirvionnettomuuksien määrän pienentämiseen pyritään seuraavin toimenpitein: tarkistetaan, onko hirvistä varoittavat liikennemerkit oikeilla alueilla, uusien hirvivaara-alueiden merkitsemiseen pidetään korkeaa kynnystä, jotta varoitusmerkit eivät koe inflaatiota, hirvivaaramerkintöjä voidaan tehostaa ajoratamaalauksilla, hirvivaara-alueilla kesäkunnossapitoa tehostetaan niittämällä heinä sivuojan pohjasta ja takaluiskasta, jolloin nopeasti kasvava vesakko pysyy kurissa, harvennetaan edelleen teiden suoja-alueilla olevaa puustoa, jotta hirven voisi havaita aiemmin, vähennetään hirvikantaa ja ohjataan hirviä pois teiden varsilta esim. nuolukivillä. 3.2.4 Nopeusrajoitukset Nopeusrajoituksilla vähennetään liikenneonnettomuuksien määrää ja onnettomuusriskiä, lievennetään onnettomuuksien seuraamuksia, parannetaan riskialttiiden tiekäyttäjäryhmien turvallisuutta sekä vähennetään liikenteen ympäristöhaittoja, kuten melua ja päästöjä. Nopeusrajoitusjärjestelmän avulla luodaan tarkoituksenmukaiset nopeusrajoitukset erilaisiin liikenneympäristöihin. Sopiva nopeustaso määräytyy väylän suhteesta maankäyttöön ja väylän liikenteellisestä tehtävästä (vrt. kohta 3.2.1). Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla pitää käytettävien ajonopeuksien olla selvästi alhaisempia kuin pääväylien nopeuksien liikenneturvallisuuden ja viihtyvyyden takia. Pääväylillä korostuu liikenteen sujuvuus ja matkojen pituudet, jolloin kohtuullisen korkea ajonopeus on yleensä perusteltua, mikäli se sopii liikenneympäristöön. Kevyen liikenteen järjestelyt ovat sitä vaativampia mitä korkeammat ovat autojen nopeudet. Liikennejärjestelmä tulee suunnitella heikompien ehdoilla ja sen tulee olla sellainen, ettei virhetoiminnon seurauksena satu vakavaa onnettomuutta.
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 9 (18) Kuva 3. Vasemmalla reagointimatkoja ja törmäysnopeuksia eri alkuperäisillä ajonopeuksilla, oikealla törmäysnopeuden vaikutus jalankulkijan kuoleman todennäköisyyteen Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla 30 ja 40 km/h-nopeusrajoitukset on hyvä lähtökohta. Edellä mainituilla alueilla ajomatkat ovat lyhyitä, joten alemman ajonopeuden vaatima ajan lisäys on merkityksetön. Moottoriajoneuvo- ja kevyen liikenteen täydellinen erottelu (erilliset väylät, risteäminen eri tasossa) ei usein ole mielekästä vähäisen liikennemäärän, maankäytön tai kustannusten takia. Nopeusrajoituksia voidaan tehostaa ajoratamaalauksin. Maalauksia käytetään paikoissa, joissa rajoitus muuttuu. Maalaus voidaan toistaa nopeusrajoitusalueen sisällä pitkillä kokoojateillä.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 10 (18) LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN YHTEENVETO 3.2.5 Väistämisvelvollisuusjärjestelmä Väistämisvelvollisuusjärjestelmällä selkeytetään liikenneympäristöä ja korostetaan tieverkon jäsentelyä. Pääteihin ja -katuihin liittyvillä teillä on usein väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki. Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla teiden liittymät ovat tasa-arvoisia. Bussireiteillä tasa-arvoisia liittymiä on vain poikkeustapauksissa. Tasa-arvoinen liittymä hidastaa ajonopeuksia ja joissakin tapauksissa helpottaa liikkumista. Etuajooikeutetulla tiellä voidaan ajonopeuksia tarvittaessa hillitä erilaisilla hidastimilla, kuten liittymän korotuksella. Nopeusrajoitus ja väistämisvelvollisuusjärjestelmien on tuettava toisiaan. Vuonna 1998 annetun tieliikenneasetuksen mukaan tasa-arvoiset liittymät voidaan säilyttää, jos tien nopeusrajoitus on enintään 40 km/h. Väistämisvelvollisuus liittymissä on osoitettava liikennemerkillä tai tasa-arvoisessa liittymästä on varoitettava ennakkomerkillä, mikäli tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai enemmän. 3.3 Liittymät ja risteykset 3.3.1 Tie- ja katuverkon liittymät Kiertoliittymät Kiertoliittymän periaatteena on poistaa vaaralliset onnettomuustyypit, joita liittymissä ovat nokkakolarit ja törmäykset risteävän ajoneuvon kanssa. Kiertoliittymässä onnettomuuksien vakavuus pienenee, koska ajonopeudet ovat pieniä ja ajoneuvojen risteämiskulmat loivia. Kiertoliittymät sopivat erityisesti pää- ja kokoojateiden liittymiin. Kiertoliittymässä on vähemmän liikennetapahtumia kuin tavallisessa tasoliittymässä. Kääntyvän autoilijan on helpompi havaita kulkija suojatiellä kuin tavallisessa liittymässä. Suojatiet pyritään rakentamaan saarekkeellisena. Pääteillä kevyelle liikenteelle rakennetaan alikulkukäytävät. Kiertoliittymä vastaa liikenteen välityskyvyltään kanavoitua valo-ohjattua liittymää. Keskimääräiset viivytykset ovat kiertoliittymässä pienemmät varsinkin, jos liikennemäärät eivät ole kovin suuria. Sivusuunnalta liittyminen muuhun liikenteeseen on helpompaa kuin tavallisessa liittymässä, pääsuunnan liikennettä kiertoliittymä hidastaa hiukan. Kiertoliittymää voidaan käyttää taajaman porttina, jolloin tielläliikkuja tietää saapuvansa erilaiseen liikenneympäristöön. Ympyrän keskelle sijoitettavilla istutuksilla ja taideteoksilla voidaan elävöittää taajamaympäristöä. Kiertoliittymä on myös helppo paikantamiskohde. Porrastukset Liittymän porrastuksella tarkoitetaan nelihaaraliittymän (X-liittymä) rakentamista kahtena kolmihaaraliittymänä (T-liittymä). Liittymän porrastamisella vähennetään liikenteen konfliktipisteitä eli mahdollisia onnettomuuskohtia liittymässä. Liittymän porrastaminen on sitä tarkoituksenmukaisempi mitä suurempi osuus liikenteestä tulee sivusuunnilta.
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 11 (18) Kanavointi ja väistötila Kanavoidussa liittymässä on pääsuunnalla vasemmalle kääntymiskaistat ja sivusuunnalla tulppa. Kanavointi voidaan tehdä erityyppisin saarekkein, tiemerkinnöin tai ns. väistötilana. Kanavointia käytetään kolmihaaraisissa liittymissä ja porrastetuissa liittymissä. Kanavoituja nelihaaraliittymiä voidaan käyttää vain liikennevaloliittymissä. Kanavoinnin liikenneturvallisuusvaikutus on kaksijakoinen. Se lisää yleensä pääsuunnan turvallisuutta, koska liittymän havaittavuus paranee ja peräänajot vähenevät. Toisaalta saarekkeet aiheuttavat törmäysriskin. Kanavointi lisää liittymän laajuutta ja voi jopa lisätä risteämisonnettomuuksia (kääntyvien autojen katve, kasvavat ajonopeudet päätiellä ja pitempi matka liittymäalueen yli). Tulppaliittymä Tulppaliittymällä tarkoitetaan liittymää, jossa liittyvälle, vähäliikenteisemmälle tielle on rakennettu tulppa eli saareke. Mikäli nelihaaraliittymään rakennetaan tulppa, se on sijoitettava yleensä molemmille liittyville teille. Tulppa mahdollistaa kevyen liikenteen suojatien turvallisen järjestämisen. Yksityistie- ja katuliittymäjärjestelyt Yhteydet tonteilta pääteille pyritään järjestämään haja-asutusalueella liityntäteiden ja taajamissa kokoojakatujen kautta. Mahdollisuuksien mukaan nykyisiä tonttiliittymiä yhdistetään. Uusien talojen rakennuslupakäsittelyn yhteydessä varmistetaan, että tonttiliittymään saadaan riittävät näkemät, ja että tonttiliittymän kohdalla tasaus ei ole liian jyrkkä pää- ja sivusuunnassa. 3.3.2 Teiden ja kevyen liikenteen väylien risteykset Risteykseen toteutettavan toimenpiteen valintaan vaikuttavat kevyen liikenteen väylän ja tien tai kadun verkollinen asema sekä liikenteen ominaisuudet. Teiden ja kevyen liikenteen pääväylillä ristetään eritasossa. Alemman tieverkon risteämiskohtien liikenneturvallisuus tarkastetaan tapauskohtaisesti. Erityisesti varmistetaan kevyen liikenteen pääväylien ja kokoojatietasoisten katujen risteyksien liikenneturvallisuus. Risteysten turvallisuutta voidaan parantaa eritasojärjestelyin, ajoradan korotuksilla tai kavennuksilla sekä suojatiesaarekkeilla. Kokoojateillä, joilla on runsaasti raskasta liikennettä, suositaan saarekeratkaisuja. Korotuksia voidaan rakentaa erityisesti teille, joilla on tarpeen alentaa ajonopeuksia ja vähän raskasta liikennettä. Ali- ja ylikulkukäytävät Pääsääntönä on, että kevyen liikenteen väylä risteää valtateiden kanssa eritasossa. Muilla teillä ratkaisuun vaikuttavat liikennemäärät, ajonopeudet ja liikenneympäristö.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 12 (18) LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN YHTEENVETO Saarekkeet ja kavennukset Saareke on teiden liittymässä pääsuunnalle tai tien linjaosuudelle rakennettava saareke. Saarekkeen kohdalle voidaan merkitä suojatie, kun päätien nopeusrajoitus on enintään 50 km/h. Mikäli nopeusrajoitus on korkeampi, saarekkeen kohdalle rakennetaan vain ylitysmahdollisuus, mutta suojateitä ei yleensä merkitä. Saarekkeet mahdollistavat tien ylittämisen kahdessa vaiheessa, mutta ne eivät käytännössä pienennä autoilijoiden nopeuksia. Suojatiesaarekkeet lisäävät suojatien havaittavuutta. Saarekkeita käytetään yleensä pääteillä, missä ei ole tarvetta tai mahdollisuutta rakentaa alikulkukäytävää. Ajoradan kavennuksilla lisätään suojatien havaittavuutta. Kavennus lyhentää ajoradan ylitysmatkaa suojatiellä. Kavennus voi olla sellainen, että sen kohdalla kaksi ajoneuvoa mahtuu kohtaamaan tai niin kapea, että siitä mahtuu vain yksi ajoneuvo kerrallaan. Kavennus katkaisee kadun liian pitkiä näkymiä. Saarekkeita tai kavennuksia käytetään myös taajaman "portteina", joilla autoilijaa muistutetaan saapumisesta taajamaan ja alemmalle nopeusrajoitusalueelle. Saarekkeiden ja kavennusten yhteydessä tie voidaan päällystää esimerkiksi noppakivellä, mikä lisää kohteen havaittavuutta. Korotukset Ajoradan korotuksilla hillitään ajonopeuksia ja lisätään liittymän ja/tai suojatien havaittavuutta. Korotuksilla voidaan vähentää läpiajoliikennettä ja ohjata moottoriajoneuvoliikennettä tarkoituksenmukaisille väylille. Korotus voidaan toteuttaa koko liittymäalueen korotuksena, suojatien korotuksena tai töyssynä. Liittymäalueen korotuksia rakennetaan yleensä kokoojateiden liittymiin. Korotettava suojatie sijaitsee yleensä tien linjaosuudella ja korkealuokkaisella kevyen liikenteen väylällä tai esimerkiksi koulun läheisyydessä. Töyssy rakennetaan sellaisen tien linjaosuudelle, jolta halutaan vähentää läpiajoa ja pienentää ajonopeuksia. Vanhalle tielle tehtävä korotus ei yleensä vaadi lisää katualuetta. Korotuksen yhteyteen voidaan rakentaa erilaisia kiveyksiä, pollareita ja istutuksia, mutta ne eivät saa heikentää näkemiä. Rakenteellisilla yksityiskohdilla tehostetaan suojatien havaittavuutta, ohjataan ajo- ja kävelyreittejä sekä parannetaan katuympäristöä. 3.4 Koulut Koulupihat Koulujen ympäristössä liikenneturvallisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat: koulumatkojen liikenneturvallisuus polkupyörien ja autojen pysäköintijärjestelyt, autojen peruuttamisten välttäminen huoltoliikenne näkemät kulkuyhteydet pihasta tielle sekä pysäkkien ja pihan välillä
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 13 (18) kunnan ja vanhempien hoitamien koulukuljetusten nouto- ja jättöpaikat (saattoliikenne) tie- ja pihavalaistus liikennemerkkien yhtenäinen käytäntö koko kunnan alueella ja kunnossapito kouluympäristön selkeys, viihtyisyys ja virikkeellisyys Piha-alueen eri toiminnot pyritään erottamaan selkeästi toisistaan. Välituntipiha ja liikunta-alueet sekä toisaalta huoltopiha, pysäköintialueet ja koulukuljetuksen nouto- ja jättöpaikat tulee rakentaa erilleen toisistaan. Autojen pysäköintialueet lämmityspistorasioineen tulee sijoittaa välituntipihan ulkopuolelle niin, että piha-alueen poikki ajaminen voidaan välttää. Myös autojen peruuttaminen koulun pihalla on riskitekijä, joka tulee minimoida liikennejärjestelyjen suunnittelussa. Polkupyörien pysäköintialueen tulee olla riittävän suuri ja sen tulee olla autojen pysäköinnistä erillään. Ajoneuvoliikenne koulujen yhteydessä oleville asunnoille huoltoliikenne mukaan lukien järjestetään siten, ettei kouluaikana ajeta välituntipihalla tai liikunta-alueella. Koulun pihalle johtavissa liittymissä tarvitaan riittävät näkemät, jotta liittymään tulevat havaitsevat toisensa riittävän ajoissa toimiakseen turvallisesti. Näkemätarkasteluissa käytettävä silmäpistekorkeus lapsipyöräilijällä on 0,8 m ja autoilijalla 1,1 m. Näkemäalueilla ei saa olla tiheää puustoa eikä pensaita. Lumivallit on pidettävä riittävän matalina. Moottoriajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle pyritään järjestämään omat liittymät. Kulkuyhteys päätien poikki koulun pihalle saattaa olla liikenneturvallisuuden kannalta merkittävä riskitekijä. Tavoite on, että oppilaat jätetään kuljetusvälineestä aina koulun pihalla olevalle, muusta pihasta erotetulle pysäkkialueelle tai koulun puoleiselle pysäkille. Taajamaoloissa ylityspaikalla on yleensä suojatie, jonka tehoa voidaan parantaa saarekkeen tai korotuksen avulla. Suojatien kohdalla saa olla enintään 30 40 km/h -nopeusrajoitus. Haja-asutusalueen koulun kohdalla kevyen liikenteen ylityspaikalla tulee olla hyvät näkemäolosuhteet, kouluvuoden aikana enintään 60 80 km/h - nopeusrajoitus. Koulujen kohdalla käytetään lapsia -varoitusmerkkiä, jonka alapuolella voidaan käyttää samassa varressa esim. 60 -nopeusrajoitusmerkkiä. Varoitus- ja rajoitusmerkit poistetaan koulujen kesälomien ajaksi. Tievalaistuksella voidaan parantaa koulun kohdalla liikenneturvallisuutta, koska kouluympäristön ja koululaisten havaittavuus paranevat. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat mm. liikenteen määrä ja koostumus sekä tienvarsiasutuksen määrä.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 14 (18) LIIKENNETURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN YHTEENVETO Koulumatkojen turvallisuus Jalan ja pyörällä tehtävien koulumatkojen liikenneturvallisuutta voidaan arvioida ns. Koululiitu-menetelmällä. Menetelmä laskee tien ja liikenteen ominaisuustietojen perusteella tieosuuksittain indeksiluvun eli riskiluvun, joka kuvaa tieosuuden vaarallisuutta. Laskelman lähtöaineisto poimitaan Liikenneviraston tierekisteristä ja se huomioi mm. liikennemäärät, nopeusrajoitukset, tien leveyden, valaistuksen, kevyen liikenteen väylät jne. Mitä korkeampi riskiluku on, sitä vaarallisempana tieosuutta voidaan pitää. Menetelmä huomioi vain tien ja liikenteen ominaisuuksia, ei koululaisen kykyä selviytyä liikenteessä eikä koulumatkan pelottavuutta esimerkiksi petojen takia. Menetelmän avulla pystytään määrittämään tieosuuksien keskinäinen järjestys vaarallisuuden suhteen. Näin eri alueilla asuvat koululaiset voidaan asettaa tasavertaiseen asemaan ratkaistaessa koulukuljetuksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut suositukset riskilukujen rajaarvoista, jota korkeammilla arvoilla tulisi harkita koulukuljetusta. Taulukko 1. Liikenne- ja viestintäministeriön suositukset Koululiitun riskilukujen raja-arvoiksi 3.5 Valaistus Luokka-asteet Raja-arvo suositus 0 lk (esikoulu) 175 1-2 lk 185 3-4 lk 200 5-6 lk 225 7-9 lk 270 Tiepiirin alueella tulee olla yhdenmukaiset tievalaistusten suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitokäytäntö. Uusien tievalaistushankkeiden priorisoinnissa käytetään hyväksi kohteiden erityispiirteitä kuten päiväkotien, koulujen ja palvelutalojen läheisyyttä. Yleensä tavoitteena on, että kokoojakadut, pitkät tonttikadut sekä kevyen liikenteen verkkoon kuuluvat väylät ja kadut valaistaan. Valaistuksen toteutuksen yhteydessä varmistetaan erityisesti suojateiden ja muiden ylityskohtien valaiseminen. 3.6 Yksittäiset liikennemerkit ja viitat Merkittävimmät liikennemerkkimuutokset johtuvat monessa tapauksessa nopeusrajoitusten ja väistämisvelvollisuuksien merkitsemisen muutoksista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä aluenopeusrajoitusten alkamisen ja päättymisen yksiselitteiseen merkitsemiseen. Tarpeettomat liikennemerkit tulee poistaa sekä vanhentuneet ja huonokuntoiset vaihdettava uusiin. Kevyen liikenteen verkko viitoitetaan tärkeimmiltä osiltaan. Viitoitus vaatii erillisen, tarkemman suunnitelman. Koulujen ympäristöissä kiinnitetään huomiota yhtenäisiin liikennemerkkien käyttötapoihin koko kunnan alueella. Luettavuuden takia katunimikylteissä tulisi käyttää vähintään 80 mm:n korkuista tekstiä. Liittymissä katunimen tulee näkyä saapumissuuntaan.
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 JOHDANTO 15 (18) 3.7 Kunnossapito Liikenneverkon kunnossapito on merkittävä liikenneturvallisuutta lisäävä tekijä. Katujen ja yleisten teiden kunnossapidon taso eri tieosille määritetään kunnossapitoluokituksella. Vilkkaimmat väylät vaativat parempaa kunnossapidon tasoa kuin vähäliikenteiset. Huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi talvella bussireittien ja koululaisten kevyen liikenteen reittien kunnossapidon tasoon. Kesäkunnossapidon tärkeimpiä tehtäviä liikenneturvallisuuden kannalta on turvata riittävät näkemät. Tarvittaessa näkemiä parannetaan puustoa harventamalla ja kasvillisuutta niittämällä. Liikennemerkit ja ajoratamaalaukset on oltava myös kunnossa ja helposti havaittavissa. Liikenne- ja piha-alueiden kunnossapitosopimuksissa määritetään kunnossapitohenkilöstöltä vaadittava liikenneturvallisuustietous. Kunnan kunnossapitohenkilöstölle järjestetään liikenneturvallisuuskoulutusta. Kunta ja Tiehallinto vaativat tieturva-koulutuksen läpäisemistä kunnossapitäjiltä. Myös tiealueella työskenteleville ovat omat tieturva-vaatimuksensa. 3.8 Tienvarsimainonta Liikenteessä annettava informaatio tulee olla mahdollisimman selkeää ja yksikäsitteistä. Liikkujan toimintaa ohjaavien havaintoärsykkeiden liiallinen määrä vaikeuttaa valintojen tekoa ja saattaa johtaa ajovirheisiin, jopa liikenneonnettomuuksiin. Tienvarsimainosten on todettu häiritsevän liikennemerkkien havaitsemista ja muiden liikenteessä selviytymisen kannalta merkityksellisten kohteiden havaitsemista. Tällöin liikenneturvallisuus heikkenee. Mainosten epäyhtenäinen ulkoasu huonontaa myös ympäristökuvaa. Taajamassa, jossa nopeudet ovat alhaisia, voi tieltä luettavien mainosten pitäminen olla perusteltua. Tällöinkään niistä ei saa olla haittaa liikenneturvallisuudelle. Taajaman ulkopuolella mainoksen sijoittaminen tieympäristöön on pääsääntöisesti kielletty. Alueellinen ympäristökeskus ja Tiehallinto voivat kuitenkin hakemuksesta myöntää poikkeusluvan tietyin perustein mainoksen pystyttämiseksi.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 16 (18) VAIKUTUKSET 4 VAIKUTUKSET Suunnitelmallinen liikenneturvallisuustoiminta Jatkuva suunnitelmallinen toiminta liikenneturvallisuudessa lisää kunnan hallintokuntaryhmien ja eri yhteistyötahojen tietoisuutta. Liikenneturvallisuuspohjainen ajattelutapa vakiintuu jatkuvaksi osaksi normaalia hallintokuntatyöskentelyä sekä ulottuu ajan kuluessa myös muihin kunnassa toimiviin julkisiin ja yksityisiin organisaatioihin. Liikenneturvallisuustyö saa enemmän julkisuutta ja laajempaa hyväksyntää. Pitkäjänteinen toiminta lisää myös liikenneturvallisen ilmapiirin myönteisyyttä. Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyö lisäävät viranomaisten ja yksityisten henkilöiden liikennesääntöjen osaamista ja noudattamista sekä parantavat tiellä liikkumisen asennetta. KVT-toiminta lisää myös turvavälineiden ja - varusteiden käyttöä. Ihmiset suhtautuvat kriittisemmin oman ja toisten liikkumisen huomioimiseen (mm. näkökyky, ajotaito, esimerkkinä oleminen ja ensiapu). Pitkällä tähtäimellä suunnitelmallinen liikenneturvallisuustoiminta näkyy maankäytön suunnittelussa parantunein liikennejärjestelyin mm. joukko- ja kevyttä liikennettä suosimalla. Liikenneturvallisuustyö kehittää myös liikenteen hallintamenetelmiä, nopeusrajoitusjärjestelmää sekä liikenteen ohjausta. Myös tutkimus- ja tilastointitoiminta kehittyy tehokkaammin päättäjien ja liikennesuunnittelijoiden tarpeita vastaaviksi. Liikenteen valvonnan avulla seurataan liikennekäyttäytymistä. Liikennerikkomuksesta kiinnijäämisriskin lisääntyminen pienentää rikkomusten määrää ja vakavuutta ja parantaa näin liikenneturvallisuutta. Myös ajoneuvojen teknisen kunnon valvonta- ja katsastustoiminta paranee ja tehostuu. Liikenteen ohjausjärjestelyt Viitoituksella pyritään ohjaamaan liikenne tarkoituksenmukaisimmille reiteille. Muilla liikennemerkki ja tiemerkintätoimenpiteillä selkeytetään ja yhdenmukaistetaan liikenneympäristöä. Kunnossapitotoimenpiteet Tehokas kunnossapito parantaa liikenneturvallisuutta. Hyvät ajo-olosuhteet antavat liikkujalle mahdollisuuden seurata liikenneympäristöä kokonaisuutena eikä hänen tarvitse keskittyä tiellä pysymiseen. Kunnossapidon tarkalla ajan ja paikan valinnalla säästetään myös kustannuksia. Kunnossapitotoimilla varmistetaan riittävät näkemät, jotka varsinkin liittymäalueilla heikkenevät helposti talvella lumesta ja kesällä kasvillisuudesta. Näkemien varmistaminen on erityisen tärkeää kohteissa, joissa liikkuu lapsia. Liittymänäkemien parantamisella helpotetaan liittymätoimintoja. Linjaosuuksilla näkemien parantamiset helpottavat tilanteiden ennakoimista mm. kohtaamisia. Tien suoja-alueella olevan puuston harventamisen seurauksena eläinonnettomuuksien määrä vähenee.
Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma LIITE 1 VAIKUTUKSET 17 (18) Rakenteelliset parantamistoimenpiteet Rakenteellisilla toimenpiteillä pyritään selkeyttämään liikenneympäristöä, alentamaan ajonopeuksia, erottamaan eri kulkumuodot toisistaan ja parantamaan liikennöitävyyttä. Kevyen liikenteen turvallisuus paranee ajonopeuksia alentavilla hidasteilla, joita ovat töyssyt, korotetut suojatiet ja liittymäalueet. Korotuksilla vähennetään myös ylinopeuksia. Myös suojatietä käyttävän polkupyöräilijän ajonopeutta voidaan pienentää tien pintamateriaalin avulla. Suojatiesaarekkeet vaikuttavat ajonopeuksiin vain vähän, mutta ne antavat jalankulkijalle mahdollisuuden ylittää tie kahdessa vaiheessa. Saareke lisää myös suojatien havaittavuutta ja parantaa hyvin toteutettuna tien visuaalista ilmettä. Liikenneturvallisuuden parantaminen liittymien porrastamisella ja kiertoliittymillä perustuu häiriöpisteiden vähenemiseen ja liittymätoimintojen vähenemiseen, liikenteen sujuvuuden paranemiseen ja ajonopeuksien alenemiseen (ks. kuva 3). Kiertoliittymässä tapahtuneet onnettomuudet ovat vakavuudeltaan yleensä lieviä alhaisten ajonopeuksien ja loivien risteyskulmien vuoksi. Liikennemuotojen erottaminen parantaa liikenneturvallisuutta, koska autojen ja kevyen liikenteen törmäysmahdollisuudet vähenevät. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat uusien väylien myötä, mikä lisää jalankulun ja pyöräilyn suosiota. Tievalaistus parantaa tieympäristön ja tiellä liikkujien havaittavuutta, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Myös palvelutaso tieympäristössä paranee tievalaistuksen myötä. Korkealaatuinen liikenneympäristö on selkeä ja tarjoaa sopivasti informaatiota, mikä edistää liikenneturvallisuutta. =16 =8 =8 Risteävät liikennevirrat Erkanevat liikennevirrat Liittyvät liikennevirrat =4 =8 =8 Kuva 3. Häiriöpisteiden vertailu nelihaara- ja kiertoliittymässä.
LIITE 1 Kuntakohtainen liikenneturvallisuussuunnitelma 18 (18) VAIKUTUKSET Henkilövahinko-onnettomuuksien väheneminen Yleisten teiden osalta on toimenpiteiden vaikutusta henkilövahinkoonnettomuuksien määrään laskettu TARVA-ohjelmalla. Ohjelma arvioi tehtävän toimenpiteen vaikutusta tiekohdan viime vuosien onnettomuuksien, tie- ja liikenneolosuhteiden sekä kullekin toimenpiteelle määritellyn keskimääräisen vaikutuksen perusteella. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutukset onnettomuuksiin on merkitty toimenpideohjelmataulukkoon. Katujen osalta vastaavaa numeerista toimenpiteiden vaikutusarviota ei voi tehdä, sillä katuja koskeva lähtöaineisto ei sovellu TARVA-ohjelmaan. Muualla kuin maanteillä voidaan karkeasti arvioida mahdollisen liikenneturvallisuustoimenpiteen vaikutuksia yleisesti tutkitun tiedon perusteella. Suomessa on julkaistu LINTU-julkaisujen (Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma) sarjassa Tieliikenteen turvallisuustoimenpiteiden arviointi ja kokemukset turvallisuussuunnitelman laatimisesta vuonna 2005. Myös norjalaiset ovat vaikutuksia tutkineet mm. The Handbook of Road Safety Measures, 2004. Taulukossa 3 on esitetty näiden lähteiden perusteella erilaisten toimenpiteiden suuntaa antavia vaikutusarvioita kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuusvähenemä Toimenpide (kuolemaan johtaneet) arvio Eritason rakentaminen rautatien tasoristeykseen 60 70 % Eritasoliittymän rakentaminen 40 50 % Kiertoliittymän rakentaminen 35 50 % Kevyen liikenteen ali- tai ylikulku 30 % Jäykkien valaisinpylväiden vaihto myötääviin 20 % Nopeusrajoitus 100 80 km/h 15 40 % Liikennevalojen asentaminen 15 30 % Kameravalvonta 10 30 % Nopeusrajoitus 80 60 km/h 15 25 % Kaiteiden rakentaminen 15 25 % Valaistuksen rakentaminen 15 25 % Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti (kaide) 15 20 % Hidasteiden rakentaminen 15 20 % Liittymän porrastaminen 15 20 % Väistötilan rakentaminen 15 % Riista-aidan rakentaminen 15 % Suojatien keskisaarekkeen rakentaminen 10 20 % STOP-merkki nelihaaraiseen liittymään 10 15 % Nelihaaraliittymän täyskanavointi 10 % Suojatien merkitseminen 5 10 % Muuttuva nopeusrajoitus 5 10 % Kevyen liikenteen väylän rakentaminen 5 10 % Kolmihaaraliittymän täyskanavointi 5 %
Liite 2. Asukaskyselyn ja koululaiskyselyn yhteenveto LIITE 2 Asukaskyselyyn saatiin yhteensä 134 vastausta. Seuraavana on esitetty kyselyn yhteenvetokuvaajia. Turvavälineiden käyttö Rullaluistsellessa tai -hiihtäessä kypärää, polvi-, kyynär- ja rannesuojia 78 20 7 5 17 Moottorikelkalla tai mönkijällä ajaessa kypärää 64 40 10 3 9 Mopollessa tai moottoripyöräillessä kypärää 85 25 14 Pyöräillessä talvella nastarenkaita 72 9 3 5 36 Pyöräillessä pimeällä valoja 39 30 30 12 18 Pyöräillessä pyöräilykypärää 24 57 19 13 19 Rollaattoria apuvälineenä liikkuessa jalan 65 3 51 Liukuesteitä kengissä tai nastakenkiä talvella 4 30 39 27 33 Autoillessa hands-free laitetta 16 16 18 29 51 Heijastinta tai turvaliiviä pimeällä liikkuessa 2 66 48 14 5 Lapesella turvaistuinta autossa 36 61 7 3 13 Autoillessa käytän aina turvavyötä 121 11 en liiku kyseisellä kulkutavalla käytän yleensä en käytä ko. turvavälineitä liikkuessani 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % käytän aina käytän harvoin Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden tila Pellossa ja Ylitorniolla Esteettömyyden tila 16 28 30 33 22 Liikenneturvallisuuden tila 14 26 38 51 4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erittäin huono melko huono Ei huono eikä hyvä melko hyvä erittäin hyvä en osaa sanoa
LIITE 2 Turvattomimmassa asemassa liikenteessä Pellossa ja Ylitorniolla muu ryhmä 13 liikuntaesteiset/-rajoitteiset 13 iäkkäät (yli 65 -vuotiaat) 18 aikuiset (yli 24-vuotiaat) 4 nuoret aikuiset (18-24 -vuotiaat) 2 koululaiset 53 alle kouluikäiset lapset 29 0 10 20 30 40 50 60 % Yleisimmät liikenteessä havaitut tai koetut rikkomukset muu rikkomus, mikä? 4 pyöräilijät eivät käytä pyöräilykypärää 22 pyöräilijöiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen, joka ei huomioi muita liikkujia 4 jalankulkijat ja pyöräilijät ylittävät tien muualta kuin suojatien tai pyörätien jatkeen kohdalta 18 jalankulkijaa ei huomioida suojatiellä 25 mopoilijoiden ennalta arvaamaton käyttäytyminen, joka ei huomioi muita liikkujia mopoilu jalkakäytävällä tai pyörätiellä, jossa mopolla ajaminen on kielletty 3 5 mopoilla kaahailu ja temppuilu 14 rattijuoppous 15 vaaralliset ohitukset 40 muiden autoilijoiden huomiotta jättäminen esim. kaistavaihdon yhteydessä 11 vilkun käyttämättä jättäminen 38 nopeusrajoitusten noudattamatta jättäminen 72 matkapuhelimen käyttäminen autolla ajettaessa 70 turvavälin unohtaminen 52 0 20 40 60 80 vastausta
LIITE 2 Liikennerikkomusten taustalla vaikuttavat tekijät muu syy, mikä? 4 liikennejärjestelyiden toimimattomuus ja/tai niiden puutteet (esim. suojatien sijainti tai pysäköintijärjestelyt) 22 kokemattomuus ja/tai tietämättömyys (syy-seuraus-suhdetta ei ymmärretä/kuvitellaan, ettei oma käyttäytyminen aiheuta 46 kanssamatkustajien painostus tai yllyttäminen 7 liikennesääntöjä ei osata 14 poliisivalvonnan vähyys 63 kiire ja/tai stressi 41 välinpitämättömyys 118 0 20 40 60 80 100 120 140 vastausta
LIITE 2 Tärkeimmät liikenteen kehittämiskohteet Pellossa ja Ylitorniolla muu liikenteen osa-alue, mikä? 7 kynnyksen madaltaminen ilmoittaa poliisille rattijuopomuksesta tai muusta alentuneesta ajokyvystä 13 tasoristeysten turvallisuus 2 linja-autopysäkkien ja juna-asemien sijainti ja kulkuyhteydet niille 3 joukkoliikenne 5 moottorikelkkareittien ja teiden risteykset liikenteen melu ja päästöt 5 raskaan liikenteen pysäköintijärjestelyt autojen pysäköintijärjestelyt taajamissa 7 ajoneuvoliikenteen viitoitus ja opastus valtatie 21 risteykset 44 teiden leveydet 10 teiden ja katujen kunnossapito ja laatu (päällysteet, tieympäristön hoito jne.) 52 teiden ja katujen risteykset 21 valaistus 9 polkupyörien pysäköintijärjestelyt 5 viihtyisien kävely/keskusta-alueiden kehittäminen 10 jalankulkuväylien esteettömyyden parantaminen 11 jalkakäytävien tai pyöräteiden kunnossapito ja laatu 33 jalkakäytävien tai pyöräteiden sekä ajoneuvoliikenteen risteykset (suojatiet, alikulut jne.) 12 jalkakäytävien tai pyöräteiden kattavuus (pitkät/hankalat/puuttuvat yhteydet) 44 liikennekäyttäytyminen (esim. muiden liikkujien huomioon ottaminen ja liikennesääntöjen noudattaminen) 36 0 10 20 30 40 50 60 vastausta
Koululaiskyselyyn saatiin yhteensä 155 vastausta. Seuraavana on esitetty kyselyn yhteenvetokuvaajia. LIITE 2 Kouluun kulkeminen vanhempi tai muu aikuinen vie autolla polkypyörällä muulla tavoin mopolla tai skootterilla kävellen koulukuljetuksella 0 10 20 30 40 % Onko koulukyydityksessä ongelmia? Pelottaako koulumatkalla? 100 80 60 % 40 100 80 60 % 40 20 20 0 kyllä ei 0 kyllä ei en osaa sanoa Turvavyön käyttäminen autossa Pyöräilykypärän käyttäminen kyllä, aina kyllä, aina kyllä, joskus kyllä, joskus en koskaan en koskaan 0 20 40 60 80 100 % 0 20 40 60 80 %
LIITE 2 Yhteenveto karttapalautteista:
LIITE 2 Nro Palautteiden lkm. Osoite Ongelma Parannusehdotus Kunta 1 4 Valtatie 21 (Mämmilä) Jalkakäytävän/pyörätien puuttuminen Jalkakäytävän/pyörätien välille Lehmivaara-Korpikoski Pello 4 Nivanpääntie Päällysteen huono kunto (3 kommenttia) Ehkä nopeusrajoitusmerkintöjä pitäisi lisätä. 2 Ylinopeus. Tiellä ajetaan usein ylinopeutta muista tienkäyttäjistä piittaamatta. Pyörätie Pello 3 Kyröntie / valtatie 21 Vaarallinen risteys Päätielle tehtävä vauhtia hidastavat korokkeet. 3 Talvella joskus huono näkyvyys lumipakkojen vuoksi Hidaste Pello 3 Opintie- Hannunrannantie Erittäin vilkas raskasliikenne. Ongelmana ylinopeus, melu, rakennusten tärinävauriot ja suuri onnettomuusriski. Raskaan liikenteen siirtäminen teollisuusalueen pohjoispuolen tietä käyttäen. 4 Tiellä liikkuu usein jalkasin väkeä. Talviaikaan turvallisuutta voisi miettiä paremmaksi. Raskaan ajoneuvoliikenteen ohjaaminen Rovaniementien kautta teollisuusalueelle. Muun liikenteen nopeuden rajoittaminen rakentamalla ympyräkaarihidaste Lapintien risteykseen. Jalkakäytävän rakentaminen Lapintienristeys ja Ahjotien välille Pello 5 2 Vihreä pysäkki Pihalta valtatielle ajettaessa huono näkyvyys pohjoiseen Liittymän rakentaminen Pello Väistötila puuttuu liittymän kohdalta 2 Kauppatie Huonossa kunnossa. Epätasainen. Tasoitus ja uusi asfaltti. 6 Äänekästä nopeusrajoituksista piittaamatonta korttelirallia. Mopoilla ja moottoripyörillä keuliminen, suuret ylinopeudet, paukkuvat pakoputket eli moottorikäyttöisten ajoneuvojen häiritsevää ja tarpeetonta ajoa Estetään liikennejärjestelyillä häirintä Pello
LIITE 2
LIITE 2 Nro Palautteiden lkm. Osoite Ongelma Parannusehdotus Kunta 19 Tullitie /vt21/ Raanujärventie Huono näkemä pohjoiseen päin (9 kommenttia) Liikenneympyrä (11 kommenttia) Vaarallinen risteys, paikoin tappavan vaarallinen, paljon läheltä piti -tilanteita (6 kommenttia) Tasokorotuksia, leikkauksia Ryhmityskaistat puuttuvat Ryhmityskaistoja 1 Laaja risteys, vilkas liikenne Varmaan eniten kolareita? Ei tunneta liikennesääntöjä Nopeusrajoituksen alentaminen, riittävän pitkä ja alhainen nopeusrajoitus Hidasteet vt 21 risteyksen kummallekin puolelle Ylitornio STOP-merkin paikka Ruotsista päin tullessa väärä Liukas talvella Alueella 60 km -rajoitus ja pakollinen pysähtyminen mutta kumpaakaan ei noudateta. Alueella 60 km rajoitus ja pakollinen pysahtyminen mutta kumpaakaan ei noudateta. (2 kommenttia) 5 Niurontie/ valtatie 21 Huono näkyvyys (talvella lisäksi lumivallit huonontaa näkyvyyttä entisestään), vaarallinen risteys Liikenneympyrä 2 Valtatiellä ajavien nopeudet kovia. Vaaratilanteita paljon. 60 km/ -nopeusrajoitus Ylitornio Etelästä tultaessa joskus ahdasta. Pohjoisesta tultaessa ei mitään ongelmia. 3 4 Rajantie/ Ainiovaarantie Vaarallista jalankulkijan ylittää varsinkin, jos on Rajantien pyörätiellä ja aikoo ylittää tien suunnaten Ainiovaarantielle. Näkyvyys Tolpinmäestä päin tuleville autoille lähes olematon kaarteessa olevien pihlajoiden, puiden ja pensasaitojen takia. Puiden ja pensaiden poisto. Omakotitonttien pensaat eivät saisi haitata yleistä liikenneturvallisuutta. Ylitornio Pimeästä mutkasta tulevien autojen näkeminen hankalaa. Hidaste lähemmäs risteystä (2 kommenttia) Nopeusrajoitus 4 4 Kainuunkylä- Nuotioranta Pyörätien puuttuminen Paljon raskasta liikennettä ja paljon pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Lapsiperheet muun muassa ei halua muuttaa alueelle koska esim. lastenrattaita ei uskalla tiellä työntää. Kyseisellä tieosuudella myös vaarallisia risteyksiä, näkyvyydet huonoja sekä isoja puita liian lähellä tietä. Paljon hirviä. Pyörätien rakentaminen Puiden kaato olisi välttämätöntä. Risteysalueita tulisi vähentää Palovaaran mäen päältä ja rakentaa korvaavia risteyksiä. Hirviaidan rakentamista tai tienvarsien raivauksia. Ylitornio
LIITE 2 Nro 5 Palautteiden lkm. 4 6 3 7 8 9 Osoite Ongelma Parannusehdotus Kunta Valtatie 21 (Martimojoen silta) Valtatie 21 (Pekanpää) 2 Raanujärventie 2 2 Alkkulanraitti (pohjoinen)/ valtatie 21 Alkkulanraitti (etelä)/ valtatie 21 Sillan leveys ja notko Silta on tosi kapea ja aiheuttaa vaarallisia tilanteita Pyörätie puuttuu Yleinen tapa on, että tieosuuudella ajetaan hurjaa ylinopeutta. Tiellä erittäin vilkas rekkaliikenne. Pyöräillessä tie liian kapea. Pohjoisesta tultaessa varsinkin talvella vaarallisia tilanteita Pohjoisesta Alkkulanraitille kääntyvät ovat peräänajon uhassa. Tultaessa Alkkulanraitilta ja käännyttnessä Tornioon joskus vaikeaa tulla tielle. Erittäin vaarallinen risteys tultaessa valtatielle. Näkyvyys pohjoiseen on huono ja sieltä tullaan 100 km/h. Uusi silta tai sillan nostaminen ylemmäs Kevyen liikenteen väylä 4- kaistaa tai liikenneympyrä (2 kommenttia) Tien levennys helpottamaan kääntyvien ohittamista. 4- kaistaa, omat kääntyville tai liikenneympyrä Ylitornio Ylitornio Ylitornio Ylitornio Ylitornio 10 11 2 Kopanmäentie 2 Muurolantie (Mellakoski- Muurola) Toistuvia törkeitä ylinopeuksia ja alueella liikkuu paljon lapsia. Huono tienkunto. Hidastetöyssyjä Asfaltti Ylitornio Talvikunnossapito olematon Parannettu valvonta Ylitornio Ylinopeus 12 2 Armassaaren liittymät Liittymiä runsaasti huonolla näkyvyydellä Mäen tasaus ja mutkan oikaisu sekä liittymisjärjestelyt Ylitornio
Päivämäärä Syyskuu 2012 PELLON KESKUSTA- ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUN- NITELMA
PELLON KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Päivämäärä 24.9.2012 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Kuvat Minna Nikula Jyrki Suorsa Pellon keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma Minna Nikula Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Maastokartoitukset 1 3. Toimenpideohjelma 3 LIITTEET Liite 1 SuRaKu-kortit Liite 2 Kuva suojatien reunatuesta
1 1. JOHDANTO Esteettömyys palvelee kaikkia ihmisiä. Liikkumisen esteettömyyden ohella myös kuulemisen ja näkemisen esteettömyys ovat keskeinen osa fyysisen ympäristön toimivuutta. Liikkuminen ja toimiminen, asuminen ja asioiminen, työnteko ja vapaa-ajan vietto sujuvat vaivattomasti kaikilta esteettömässä ympäristössä. Onkin arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisiä, joten jossain elämän vaiheessa meistä jokainen joutuu tekemisiin ympäristön esteettömyyden kanssa (Invalidiliitto ry 2009). Myös väestön nopea ikääntyminen lisää esteettömän ympäristön tarvetta. Pellon esteettömyyssuunnitelmassa on pyritty löytämään katu- ja tieympäristön sekä julkisten rakennusten sisäänkäyntien puutteet esteettömyyden näkökulmasta ja suunniteltu niihin korjaustoimenpiteet. Lisäksi joidenkin eniten käytetyiden yksityisten rakennusten (kuten pankit ja kaupat) sisäänkäyntien esteettömyys on kartoitettu. Korjaustoimenpide-esitykset on laadittu SuRaKu-korttien ja RT-korttien ohjeiden mukaisesti huomioiden kuitenkin paikalliset lähtökohdat ja olosuhteet. Toimenpiteiden toteutuksen kiireellisyys on luokiteltu kolmeen luokkaan. Suunnittelun aikana on pyritty löytämään sellaisia toimenpiteitä, joista ainakin osa on mahdollista toteuttaa nopeallakin aikataululla kohtuullisin kustannuksin, jos esimerkiksi kadun peruskorjauksen ajankohta ei ole tiedossa. Kartoituksesta ja toimenpideohjelmasta vastasi Ramboll Finland Oy:stä Minna Nikula, projektipäällikkönä hankkeessa toimi Jyrki Suorsa. 2. MAASTOKARTOITUKSET Esteettömyyskartoitus suoritettiin maanantaina 10.9.2012 aurinkoisessa ilmassa. Kartoituksen lisäksi kyseisenä päivänä tehtiin esteettömyyskävely, jossa tarkasteltiin yhdessä katuympäristössä ja rakennusten sisäänkäynneissä havaittuja puutteita. Kunnasta kartoitukseen osallistui Esa Kassinen ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta aluevastaava Antero Ylinärä. Pellon vammaisneuvostosta esteettömyyskävelylle osallistuivat Timo Enbuska, Paavo Konttajärvi, Anna-Liisa Pasma, Raija Jolma ja Osmo Hermaala sekä Rambollista Minna Nikula (Kuva 1). Kuvassa 2 on esitetty kartoitetut kohteet ja reitit Pellon keskustassa. Kartoitus suoritettiin todettujen puutteiden osalta esteettömyyden kartoitusperiaatteita noudattaen. Kartoituksessa ei kirjattu ylös silmämääräisesti kunnossa olevia asioita. Kartoituksessa puututtiin vain selkeisiin ongelmakohteisiin, joihin mietittiin ratkaisuehdotukset. Kuvassa olevan reitin lisäksi on silmämääräisesti tarkistettu valtatien varressa kulkevat kevyen liikenteen väylät ja suojatiet keskustaalueella. Kuva 1. Rikkinäinen kaivonkansi herätti huolta esteettömyyskävelyllä.
2 Kokonaisuudessaan eniten ongelmia oli rakennusten sisäänkäynneissä, joissa kynnykset olivat liian korkeita, ovet liian jäykkiä avata, luiskat puuttuivat tai olivat puutteellisia, liikuntaesteisten autopaikat puuttuivat tai suojatiet olivat huonokuntoisia. Ongelmalliseksi todettiin myös valtatien varrella olevien liikerakennusten piha-alueiden jäsentymättömyys, joka vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen. Yleistä ja hyödyllistä tietoa esteettömyydestä löytyy osoitteesta www.esteeton.fi, jossa on koottu kattavasti muun muassa alan suunnitteluohjeistot. Raportin liitteenä on myös SuRaKu-kortit sekä kuva suojatien reunaan asennettavasta reunakivestä. Kuva 2. Esteettömyyskartoituksessa kuljettu reitti ja kartoitetut rakennukset.
3 3. TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelma on laadittu taulukkomuotoon. Kohdekohtaiset valokuvat on esitetty taulukon jälkeisillä sivuilla. Toimenpiteen kustannusarviota ei ole laadittu. Kiireellisyydellä on otettu kantaa, kuinka nopeasti toimenpide on toteutettavissa tai kuinka tärkeänä sitä pidetään. Kartta ongelmalliseksi havaituista kohteista on ennen taulukkoa (Kuva 3). Pellon keskusta-alueella useita varsinkin valtatien varrella sijaitsevia suojateitä on parannettu esteettömyyden näkökulmasta. Suojatiemaalaukset ovat hyvät ja keskisaarekkeita on rakennettu. Kulku suojateille esimerkiksi pyörätuolilla tai rollaattorilla on helppoa, sillä suojateiden edestä puuttuu reunatuki. Reunatuen puuttuminen aiheuttaa vaikeuksia kuitenkin näkövammaisille, sillä heillä on vaarana joutua vahingossa suojatielle. Reunatuen asentamista suositellaan erityisesti eniten käytettyjen suojateiden reunoihin turvaamaan ylitystä. Reunatuki tulisi olla noin 2 cm korkea, mutta käytössä on erilaisia malleja. Mikäli reunatukia ei aseteta, ennen suojatietä tulisi olla ainakin jonkinlainen varoitusalue tai heräiteraita varoittamasta suojatiestä. Keskisaareke tulisi olla myös korotettu ohjeiden mukaiseksi. Tarkempaa tietoa esteettömistä suojateista löytyy SuRaKu-kortista nro 1 (ks. liite). Reunatuen asettamista suositellaan erityisesti seuraavien suojateiden molempiin reuniin: Pellontien ylittävät suojatiet Kyröntien/Pappilantien etelä- ja pohjoispuolella Kyröntien ylittävä suojatie Pellontien liittymän läheisyydessä Pappilantien ylittävä suojatie Pellontien liittymän läheisyydessä Pellon keskusta-alueella on yleisesti käytetty suojateiden reunassa reunatuen sijasta niin sanottua asfalttiluiskaa, joka ei kuitenkaan toimi esteettömyyden näkökulmasta. Erityisesti katuverkolla olevat suojatiet pitäisikin korjata ohjeiden mukaiseksi ja korvata asfalttiluiska oikeanlaisella reunakivellä (ks. SuRaKukortti nro 1 ja liite 2). Pellon keskusta-alueella monien kevyen liikenteen väylien, suojateiden ja katujen päällysteet alkavat olla jo melko huonossa kunnossa. Moni ongelma esteettömyyden näkökulmasta ratkeaisi uudelleen päällystyksen yhteydessä. S-marketin ja liike- ja hotellirakennuksen edustalla tulisi katu- ja piha-alueen rajoja myös selkeyttää esimerkiksi reunakivetyksellä tai materiaalieroin, sillä tällä hetkellä ko. ympäristöt ovat jäsentymättömiä ja tätä kautta sekä liikenneturvallisuuden että esteettömyyden kannalta hankalia liikkua. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää tilapäisiin liikennejärjestelyihin ja työmaihin. Esteettömyyskävelyllä esille nousi huoli esimerkiksi kaduilla tehtävistä kaivuutöistä. Töiden päätyttyä monttuja ei korjata aina kunnolla ja ne saattavat jäädä pitkäksikin aikaa haittaamaan kulkemista.
Kuva 3. Esteettömyyskartoituksessa havaitut puutteelliset kohteet 4
Esteettömyysselvitys nro osoite 1. Kunnantalo 2. Kirjasto 3. Virastotalo Kohde sisäänkäynti piha sisäänkäynti piha Piha-alue Poliisi: sisäänkäynti ongelmat / huomiot parannusehdotus kiireellisyys Kunnantalon edessä olevalle korotetulle tasanteelle ei ole kunnollista luiskaa, luiskattu reunatuki noin 10 cm. Asfalttiluiska, pinta epätasainen. Hissille johtavan oven edessä polkupyörä. Hissille johtava ulko-ovi lukossa eikä hissin oven vieressä ole painonappia. Hissin oven edessä 3 cm kynnys ja lisäksi 3 cm korkuinen matto, joka ei ole kiinni tasanteessa. Tupakkapaikka oven vieressä. Ovi liian raskas avata (yli 7 kg) Pääoven edessä 3 cm korkea matto ja oven edessä 3 cm kynnys Pääoven vapaa leveys 80 cm. LE-autopaikan merkinnät puutteelliset kuva Nykyinen asfalttiluiska tasanteen reunasta pois, laatoituksen tasaus nollatasoon asfaltin kanssa tai muutaman sentin pykälä. 1 4 Esim. seinään ohjelaatta, että polkupyörien säilytys oven edessä kielletty. 1 Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 1 Nostetaan betonilaatoitusta niin, että kynnys on korkeintaan 2 cm. Oven kohdalla voisi olla upotettuna porrasralli tai verkko joka korvaa maton (porrasrallin ja betonikiveyksen yläpinnat samassa tasossa). Tupakkapaikka siirretään pois oven vierestä. 1 Oven jäykkyyden pienentäminen 1 ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Kynnyksen luiskaaminen (suositus 2 cm). Varmistetaan ettei matto ole liian korkea, eikä luista alta. 2 Korjataan pääoven leveys ohjeiden mukaiseksi rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä (väh. 85 cm). 3 Merkitään LE-autopaikka myös maahan Muutama laatta sisäänkäynnin Laatoituksen korjaaminen, samalla lähistöllä koholla, laatoitus kirjaston huomioidaan kaltevuudet ja poistetaan edustalla epätasainen ja oven edessä turhat kynnykset. pituuskaltevuus liian suuri. Kynnys tasanteelle turha. Ovi liian raskas avata (yli 6 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Penkki puuttuu sisäänkäynnin vierestä Penkin sijoittaminen lähemmäs sisäänkäyntiä LE-autopaikka puuttuu pihalta Merkitään pysäköintialueelle LEautopaikka Piha-alue jäsentelemätön ja paikoin huono pinnoite Oven kahva ei erotu ovesta ja ovi liian raskas avata (yli 6 kg) Oven edessä olevalle tasanteelle kynnys 7-9 cm korkea ja tasanteen syvyys on vain 110 cm. Painonappi liian korkealla (140 cm) Pysäköintipaikkojen merkitseminen maalauksin, piha-alueen erottaminen esim. reunakivetyksellä tai materiaalierolla kadusta sekä virastojen ovelle kulkureitin merkitseminen esim. laatoituksella. Uusitaan Piha-alueen kahva uudelleen ja oven päällystys. jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). 1, 2, 3 Korjataan sisäänkäynti kokonaisuudessaan ohjeiden mukaiseksi (ks. esim. www.esteeton.fi). Mikäli kulku virastoon talon päädyssä olevan luiskan kautta, pääsisäänkäynnin korjaaminen esteettömyyskriteerien mukaiseksi ei niin kiireellistä. Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 Penkki puuttuu sisäänkäynnin vierestä Lisätään penkki sisäänkäynnin viereen 1 1 1 1 2 1 1 1 5 6 7 piha Oven sisäpuolella portaat toimistoihin, miten varmistetaan esteettömyys? LE-autopaikka puuttuu pihalta Onko mahdollista järjestää esteetön kulku poliisin toimistoon muuta kautta, esim. rakennuksen päädystä jossa jo olemassa oleva luiska? Mikäli on, Merkitään opastus oven pysäköintialueelle viereen ko. LEautopaikka 1 1
Verotoimisto: sisäänkäynti piha Sosiaalivirasto: sisäänkäynti piha Virastotalon päässä (oikealla puolella) oleva luiska Ovi liian raskas avata (yli 7 kg) Oven edessä olevalle tasanteelle kynnys 11 cm korkea ja tasanteen syvyys on vain 103 cm. Oven edessä 5 cm kynnys. Painonappi puuttuu oven vierestä Penkki ja roska-astia puuttuvat sisäänkäynnin vierestä, oven edessä saa tupakoida Oven jäykkyyden pienentäminen 1 ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Korjataan sisäänkäynti 1, 2, 3 kokonaisuudessaan ohjeiden mukaiseksi (ks. esim. www.esteeton.fi). Mikäli kulku virastoon talon päädyssä olevan luiskan kautta, pääsisäänkäynnin korjaaminen esteettömyyskriteerien mukaiseksi ei niin kiireellistä. Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 Lisätään penkki ja roska-astia 1 sisäänkäynnin viereen, siirretään tupakointipaikka muualle Oven kulkuaukon vapaa leveys 80 cm. Peruskorjauksen yhteydessä oven vapaan leveyden korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (väh. 85 cm). Oven sisäpuolella portaat toimistoihin, miten varmistetaan esteettömyys? Onko mahdollista järjestää esteetön kulku verotoimistoon muuta kautta, esim. rakennuksen päädystä jossa jo olemassa oleva luiska? Mikäli on, opastus oven viereen ko. sisäänkäynnille. LE-autopaikan merkinnät puutteelliset, Merkitään LE-autopaikka myös 1 pinta epätasainen ja sivukaltevuus maahan ja korjataan pinnoite ja sen autopaikan kohdalla paikoin liian suuri yhteydessä myös kaltevuus ohjeiden (2,7 %) mukaiseksi Ovelle johtava laatoitus Korjataan laatoitus huonokuntoinen, voi aiheuttaa kompastumisvaaran 1 9 Ovi liian raskas avata (yli 4 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen 1 ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Painonappi liian korkealla (139 cm) Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 Penkki ja roska-astia puuttuvat Lisätään penkki ja roska-astia 1 sisäänkäynnin vierestä sisäänkäynnin viereen Oven edessä olevalle tasanteelle kynnys 16 cm korkea ja tasanteen syvyys on vain 107 cm. Tasanteella ulkoneva ritilä. Oven edessä 5 cm kynnys. Korjataan sisäänkäynti kokonaisuudessaan ohjeiden mukaiseksi (ks. esim. www.esteeton.fi). Mikäli kulku virastoon talon päädyssä olevan luiskan kautta, pääsisäänkäynnin korjaaminen esteettömyyskriteerien mukaiseksi ei niin kiireellistä. Oven kulkuaukon vapaa leveys 80 cm. Peruskorjauksen yhteydessä oven vapaan leveyden korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (väh. 85 cm). Oven sisäpuolella portaat toimistoon, onko luiska esteetön vaihtoehto? Ei opastusta. LE-autopaikan merkinnät puutteelliset Minne luiska johtaa? Ei opastusta luiskalle. Luiskan edusta epätasainen. Pihalla lipputanko voi aiheuttaa törmäysvaaran. Ovi lukossa. Käsijohteet liian lyhyet ja onko ne asennettu väärin päin? Pyörä käsijohteiden vieressä. Luiskan pituuskaltevuus liian suuri (9,6 %). Opastus oven viereen esteettömälle sisäänkäynnille. 3 1 2, 3 Merkitään LE-autopaikka myös 1 maahan Opastetaan pääsisäänkäynnin/- käyntien yhteydessä esteettömästä vaihtoehdosta 1 10 Päällystetään piha-alue uudelleen. Varmistetaan esim. reunakiveyksellä, ettei lipputankoon törmätä. 1 Varmistetaan toimivalla painonapilla oven aukaisu silloin, kun ovi on lukossa. Huolehditaan myös, että oven jäykkyys on ohjeiden mukainen (tarvittava voima noin 1 kg). 1 Jatketaan käsijohdetta luiskan alaosassa. Mikäli käsijohteet on asennettu väärin, korjataan ne toisinpäin. Varmistetaan opastuksin ym., ettei pyöriä tms. sijoiteta käsijohteiden viereen. 1, 2 Onko mahdollista muuttaa luiskan pituuskaltevuutta? 2 3 1 8
4. Työvoimatoimisto piha 5. Palvelukoti Kyllinkeidas sisäänkäynti Piha-alue Pääovi Toinen sisäänkäynti LE-autopaikka puuttuu pihalta Postilaatikkojen kiinnitysteline voi aiheuttaa törmäysvaaran toisesta kulkusuunnasta tultaessa Sisäänkäynnille ei selkeää kevyen liikenteen kulkuyhteyttä Museotieltä, kulku pysäköintialueen halki Oven edessä olevalle tasanteelle luiskattu reunakivi 8 cm korkea, ei luiskaa. Tasanteella laatoituksen ja oven välissä syvä 7 cm leveä rako. Oven edessä 6 cm korkea kynnys. Merkitään pysäköintialueelle LEautopaikka Kiinnitystelineen korjaaminen/lyhentäminen 1 Selkeän kulkuyhteyden rakentaminen sisäänkäynnille Luiskataan laatoitusta ja tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Nykyinen betonituki tasanteen reunasta pois, laatoituksen tasaus nollatasoon asfaltin kanssa tai muutaman sentin pykälä. Ovesta puuttuu kontrastiraita Lisätään lasioviin kontrastiraita 1 Ovi liian raskas avata (yli 7 kg) ja hyvin Oven jäykkyyden pienentäminen 1 raskas avata kokonaan auki. ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Painonappi liian korkealla (145 cm) Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 Roska-astia puuttuu sisäänkäynnin vierestä. Oven vieressä kaksi tuolia, jotka eivät täytä kuitenkaan esteettömyyden vaatimuksia. Epäselvä sisäänkäynti, ei opastettu Lisätään esteettömyyskriteerit täyttävä penkki ja roska-astia sisäänkäynnin viereen selvästi pääovelle Lisätään opasteet pihalle. 1 LE-autopaikka puuttuu pihalta Merkitään pysäköintialueelle LEautopaikka 1 Pääoven edessä pylväät saattavat Varmistetaan kulku pääovelle niin, aiheuttaa törmäysvaaran ettei törmäysvaaraa aiheudu. 12 Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin Painonappi puuttuu oven vierestä. toimivuus. 1 Oven edessä 3 cm kynnys Kynnyksen luiskaaminen (suositus 2 1 cm). Luiskataan laatoitusta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. Oven edessä oleva ritilä 5 cm:n korkeudella ja 60 cm syvä metallinen loiva luiska (max 8 %). Ritilän poistaminen. 1 Penkki puuttuu sisäänkäynnin vierestä Lisätään penkki sisäänkäynnin viereen 1 1 2 1 1 11 Oven edessä 3 cm kynnys Kynnyksen luiskaaminen (suositus 2 cm). 2 Ovi hieman liian raskas avata (noin 2 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). 2 6. Kotitien palvelukoti sisäänkäynti Painonappi liian korkealla (160 cm) Siirretään painonappi alemmas tai lisätään alemmas toinen painonappi 2 13 Luiskan pituuskaltevuus 12 % ja Korjataan tasanne kokonaisuudessaan sivukatelvuus 6 %. Kynnyksen korkeus ohjeiden mukaiseksi (ks. esim. tasanteelle 7 cm, tasanteen syvyys www.esteeton.fi) 7. KELA sisäänkäynti 130 cm, oven vieressä ei juuri tilaa tasanteella. Oven edessä kynnys 8 cm korkea. 1 14 Ovi liian raskas avata (5 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). 1 Painonappi varsin huomaamaton Painonapin selkeä merkitseminen ja toiminnan varmistaminen 1 Oven kulkuaukon vapaa leveys 80 cm Aukeaako sivuovi, jotta kulkuaukosta saadaan tarvittaessa tarpeeksi leveä? 2 Kelan laatikon korkeus 140 cm. Laatikko liian korkealla, olisiko mahdollisuus sijoittaa alemmas? 2 Merkitään LE-autopaikka myös piha LE-autopaikan puutteellinen merkintä. maahan ja korjataan kaltevuus ohjeen LE-autopaikalla pituuskaltevuus 2,7 %. mukaiseksi. 1 LE-autopaikalta tultaessa riski kompastua tasanteella olevaan oven tappiin. Reitti autopaikalta ovelle myös kalteva. Ohjataan kulku LE-autopaikalta niin, ettei kompastumisvaaraa pääse syntymään. Uudelleen päällystyksen yhteydessä varmistetaan ohjeiden mukaiset kaltevuudet pihalla. 1
8. S-market, Alko, Posti piha Piha-alue jäsentelemätön 9. LE-autopaikat merkitty vain seinään Liike- ja hotellirakennus Piha- ja katualue Piha- ja katualueen raja epäselvä Pysäköintipaikkojen merkitseminen maalauksin, piha-alueen erottaminen esim. reunakiveyksellä tai materiaalierolla kadusta ja kevyen liikenteen väylästä. 1 15, 39 Merkitään LE-autopaikat myös maahan. 1 Selkeytetään piha- ja katualuetta. Merkitään autopaikat maalauksin. 1 16 Hotelli Pellonhovi Pääsisäänkäynti Hotellirakennuksen liikkeiden edessä Liikkeiden eteen jätetään väylä kevyen ei ole väylää kevyelle liikenteelle, vaan liikenteen käyttöön niin, että alueella autot saavat ajaa aivan liikkeiden oven voi kulkea vaivattomasti törmäämättä eteen. mainoksiin, polkupyöriin, autoihin tms. 1 LE-autopaikat puuttuvat pihalta. Kynnys pääoven tasanteelle 23 cm, tasanne reunasta osittain lohkennut. Tasanteella ei kaidetta. Merkitään liikkeiden eteen, esim. apteekin oven vasemmalle puolelle LEautopaikka/-paikkoja. Varmistetaan, ettei kaltevuudet LE-autopaikkojen kohdalla ole liian suuria. 1 Kynnys liian korkea. Rakennetaan portaat käsijohteineen. Korjataan tasanne ja lisätään kaide. 1 17 Apteekki Takaovi: sisäänkäynti sisäänkäynti Oven edessä kaksi erillistä kynnystä (4 cm ja 5 cm). Ovi liian raskas avata (3 kg) Oven sisäpuolella portaat hotelliin. Esteetön sisäänkäynti kuuleman mukaan hotelli takana. Ei opastusta ko. sisäänkäynnille. Takaovelle ei opastusta pihalta eikä minkäänlaista opastusta myöskään oven vieressä/ovessa. Ovi lukossa, eikä painonappi kuuleman mukaan toimi. Painonappi on myös liian korkealla (150 cm). Oven edessä olevalle tasanteelle 2 cm kynnys ja toinen kynnys myös oven edessä. Tasanne liian pieni (syvyys 100 cm). R-kioski sisäänkäynti Ovi liian raskas avata (5,5 kg) Vaatekauppa Kuntosali ja kampaamo (liikerakennuksen takana) sisäänkäynti sisäänkäynti Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). 1 Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). 1 Opastetaan pääsisäänkäynnin yhteydessä esteettömästä vaihtoehdosta. 1 Opastus pääovelta saakka ja selkeä opastus myös oveen/oven viereen 1 Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Tasanne oltava riittävä, halkaisija min. 150 cm). Kynnys tasanteelle max. 2 cm. 1 Oven edessä oleva tasanne 127 cm Korjataan sisäänkäynti syvä, ritilä tasanteella hieman koholla. kokonaisuudessaan ohjeiden Tasanteelle 7 cm korkuinen kynnys. mukaiseksi (ks. esim. www.esteeton.fi) Oven edessä kolme erillistä kynnystä (4 cm+2 cm+4 cm). Luiskan pituuskaltevuus 12 %, postilaatikot luiskan kohdalla ja luiskan yläpäässä rako. Ovi liian raskas avata (yli 4,5-7 kg). Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima Tasanne liian pieni (120 x 125 cm), kynnyksen korkeus tasanteelle 6 cm. Tasanteelle kynnys 10 cm, tasanne liian pieni Sisäänkäyntien edessä puutteita, liian korkeat kynnykset ym. 1 18 1 noin 1 kg). 1 19 Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Tasanne oltava riittävä, halkaisija min. 150 cm). Kynnys tasanteelle max. 2 cm. 2 Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Tasanne oltava riittävä, halkaisija min. 150 cm). Kynnys tasanteelle max. 2 cm. 2 Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Tasanne oltava riittävä, halkaisija min. 150 cm). Kynnys tasanteelle max. 2 cm. 2
10. Siwa piha sisäänkäynti 11. Nordea sisäänkäynti 12. Osuuspankki Piha-alue LE-autopaikka puuttuu pihalta Merkitään pysäköintialueelle LEautopaikka 1 20 Jatketaan käsijohteita ohjeiden Portaiden käsijohteet liian lyhyet. mukaiseksi (SuRaKu-kortti nro 3). 1 Luiskan pituuskaltevuus 10 % ja Loivennetaan luiskaa (max 8 %) ja suojareunus puuttuu. asennetaan suojareunus. 3 Peruskorjauksen yhteydessä portaiden askelmien korjaaminen ohjeiden Portaiden askelmien korkeus 15 cm. mukaiseksi (n. 12 cm). 3 Portaista puuttuvat käsijohteet ja tasanteelta kaiteet. Lisätään käsijohteet ja kaiteet. 1 21 Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Varmistetaan ettei ovi ole liian jäykkä avata. 1 Oven edessä kynnyksen korkeus 4 cm. Ovi lukossa (aukaisuvoimaa ei voitu mitata). Luiskan pituuskaltevuus 9,7 % ja luiskan leveys 88 cm. Luiskan käsijohteen korkeus 97 cm. Suojareunus puuttuu. Luiskan korjauksen yhteydessä loivennetaan ja levennetään luiskaa, rakennetaan suojareunus ja sijoitetaan käsijohde alemmas. 2 Piha-alue erotettu pysäköintialueesta Nykyinen luiska tasanteen reunasta ja kadusta korotetulla tasanteella jonka poistetaan, laatoituksen tasaus reunassa 7 cm korkuinen reunakivi. Melko huomaamaton asfaltista tehty luiska, jonka pituuskaltevuus 17 %. Laatoituksen alueella 7 cm syvä ja 12 cm leveä sadevesikouru. nollatasoon asfaltin kanssa tai muutaman sentin pykälä, joka merkitään näkyvästi. Asennetaan ritilä tms. kulkureitillä olevan sadevesikourun päälle. 1 22 LE-autopaikka puuttuu pihalta Merkitään pysäköintialueelle LEautopaikka 1 Piha-alue pankin oikealla sivustolla vaarallinen kalteva (yli 11 %). Piha-alueen korjaus, jonka yhteydessä huomioidaan myös kaltevuudet. 2 Pääovi Pankkiautomaatille johtava luiska Maksuautomaatti 13. Toimintakeskus sisäänkäynti Pääoven edessä luiskan pituuskaltevuus 12 %, ei käsijohteita. Tasanteen leveys 114 cm. Oven edessä lyhyt jyrkkä luiska ja 3 cm kynnys. Käsijohteet puuttuvat sekä luiskasta että tasanteelta. Kynnys tasanteelle 16 cm. Ovi liian raskas avata (yli 5 kg) Yhtenäinen tasanne pääoven, pankkija maksuautomaatin eteen. Pankkiautomaatin laskeminen. Luiskataan tasannetta niin, että kynnys ovien edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). 1 Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Oven kulkuaukon vapaa leveys 75 cm. Peruskorjauksen yhteydessä oven vapaan leveyden korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (väh. 85 cm). Automaatin vierestä puuttuu kaide. Putoamisvaara, pudotus pahimmillaan Lisätään kaide välittömästi jopa 40 cm. putoamisvaaran poistamiseksi. 1 Luiskan pituuskaltevuus 16 %. Luiskan kaltevuuden korjaaminen ohjeiden mukaiseksi. 1 Käsijohteen korkeus 98 cm. Käsijohteen asentaminen matalammalle. 2 Oven edessä olevalle tasanteelle 18 cm kynnys ja oven edessä 8 cm kynnys. Portaista ja luiskasta puuttuu käsijohde. Luiskan alussa (0,5 metrin matkalla) pituuskaltevuus 14 % Yhtenäinen tasanne pääoven, pankkija maksuautomaatin eteen. Luiskataan tasannetta niin, että kynnys ovien edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). 1 Lisätään käsijohde sekä portaisiin että luiskaan ohjeiden mukaisesti. 1 23 Korjataan luiskan alkuosa niin, ettei pituuskaltevuus ylitä 8 %. 1 1 3 piha Oven edessä 5 cm korkuinen kynnys. Ovi liian raskas avata (2,5 kg) Portaiden askelmien korkeus 14-16 cm. LE-autopaikka puuttuu pihalta Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). 1 Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). 1 Peruskorjauksen yhteydessä portaiden askelmien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (n. 12 cm). 3 Merkitään pysäköintialueelle LEautopaikka 1
14. Rautatieasema Piha-aluetta ei päällystetty, piha kuoppainen ja epätasainen. Pihaalueella ei ole merkitty autopaikkoja. Pysäkille pääsy vaatii junaraiteen ylitystä jota ei ole turvattu lainkaan. Pituuskaltevuus junaratojen välissä ennen pysäkkiä 10-20 %. Pysäkillä vain yhdellä korkeudella oleva penkki ja roska-astia puuttuu. 15. Terveyskeskus Pääovi: piha LE-autopaikka puuttuu pihalta Merkitään pysäköintialueelle LE- Liikennevirastossa tekeillä henkilöliikenneasemien esteettömyyskartoitus -selvitys. Rautatieaseman ympäristön korjaaminen ko. suunnitelmassa esitetyn mukaisesti. 1 24, 25 1 autopaikka 26 Uudelleen päällystys 1 Päällyste pysäköintialueella paikoin vaurioitunut sisäänkäynti Ritilä oven edessä hieman koholla Asennetaan ritilä tasanteen tasolle jottei kompastumisvaaraa tule Ovi liian raskas avata (4 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Hammashoitola: sisäänkäynti Painonappi oven vieressä liian korkealla (134 cm) Oven kulkuaukon vapaa leveys 80 cm Oven vieressä liian vähän vapaata tilaa (kukka oven vieressä) Oven edessä kynnys liian korkea (6 cm) Ovi liian raskas avata (2,5 kg) Oviaukon vapaa leveys liian pieni (82 cm) Dementia-koti: sisäänkäynti Portin takana penkit kulkuväylällä -> törmäysriski. Polkupyörä pysäköitynä portin viereen aiheuttaa myös törmäysriskin. Painonappi portin eteen koska portti lukossa. Ritilän alapuolella kynnyksen korkeus 4 cm ja yläpuolella 2 cm Painonappi oven edessä liian korkealla. Varmistetaan ettei oven aukaisuun tarvittava voima ole liian suuri. 16. Koivula-koti sisäänkäynti Kynnys oven edessä olevalle tasanteelle 10 cm korkea, luiska puuttuu Oven edessä oleva tasanne 144 cm syvä, oven vieressä olevan kukan vuoksi vapaata tilaa oven vieressä ei ole riittävästi Oven edessä kynnys arviolta 5 cm (ovi lukossa, oven aukaisuvoimaa ei voitu mitata) Painonappi oven vieressä liian korkealla (127 cm) Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. Aukeaako sivuovi, jotta kulkuaukosta saadaan tarvittaessa tarpeeksi leveä? Jos ei, korjataan ovi ohjeiden mukaiseksi peruskorjauksen yhteydessä (väh. 85 cm). Siirretään kukkaistutukset toiseen paikkaan Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Korjataan oven leveys ohjeiden mukaiseksi rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä (väh. 85 cm). Pyörille omat säilytystelineet kulkuväylän ulkopuolelle. Penkit pois kulkuväylältä. Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. Asetetaan ritilä niin, ettei kynnyksiä 1 pääse syntymään. Asennetaan painonappi oikealle 1 korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. Rakennetaan luiska 1 Tasanteen leveys tulisi olla vähintään 150 cm, joten levennetään tasannetta. Siirretään kukkaa kauemmas ovesta. Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Varmistetaan että oven aukaisuvoima ei ole liian suuri. Asennetaan painonappi oikealle korkeudelle (850-1100 mm), merkitään se selvästi ja varmistetaan painonapin toimivuus. 1 1 1 2 1 1 1 2 1 1 1, 2 1 1 27 28 29
17. Koulukeskus Piha-alueella epätasaisuutta ja pieniä Päällysteen uusiminen, kuoppien ym. 1 Piha-alue kuoppia. korjaaminen 30 Alakoulu: sisäänkäynti Ovi liian raskas avata (4 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). 1 31 Luiskan päässä käsijohde liian lyhyt ja Luiskan yläpäässä käsijohdetta tulisi 1 kaiteet tasanteelta puuttuvat jatkaa seinään saakka luiskan vasemmalla puolella ja tasanteen oikeaan reunaa tulisi asentaa myös kaide Oven edessä kynnyksen korkeus 3 Kynnyksen luiskaaminen (suositus 2 1 cm. cm). Käsijohde luiskassa vain yhdellä korkeudella (90 cm) Käsijohde tulisi olla kahdella korkeudella (70 cm ja 90 cm) 2 Yläkoulu/lukio: sisäänkäynti Luiskan leveys 83 cm, luiskan alaosasta puuttuu suojareunus Portaan askelman korkeus 18 cm. Pääovi liian raskas avata (6 kg) Pääoven edessä 6 cm korkuinen kynnys Luiska tulisi olla vähintään 90 cm leveä, levennetään luiskaa. Suojareunuksen asentaminen. Peruskorjauksen yhteydessä portaiden askelmien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (n. 12 cm). Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). 1 Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. Pääovesta oikealla puolella olevan toisen sisäänkäynnin oven edessä 8 metallinen loiva luiska (max 8 %). Oven jäykkyyden pienentäminen cm korkuinen kynnys ja ovi liian raskas ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima avata (5 kg) noin 1 kg). 1, 2 2 3 1 32 18. Päiväkoti Kouluravintola Helmi: sisäänkäynti Kansalaisopisto: sisäänkäynti piha sisäänkäynti Jäähallin puoleisen oven kynnys liian korkea ja ovi liian raskas avata (5 kg). Pituuskaltevuus oven edustalla 10 %. Luiskataan tasannetta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm tai asennetaan oven eteen esim. metallinen loiva luiska (max 8 %). Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Pituuskaltevuuden pienentäminen esim. päällysteen uusimisen yhteydessä. 1, 2 Luiskassa käsijohde liian lyhyt. Käsijohteen jatkaminen ohjeiden mukaisesti. 1 33 Luiskan alaosasta puuttuu Lisätään suojareunus ja luiskan suojareunus ja luiskan pituuskaltevuus pituuskaltevuuden pienentäminen 12,5 %. ohjeiden mukaiseksi (max 8 %). 2 Oven edessä oleva kynnys 3 cm korkea. Kynnyksen luiskaaminen (suositus 2 cm). 2 Ovi liian raskas avata (yli 6 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima Portaiden askelmien korkeus 14-15 cm. Oven edessä 5 cm korkuinen kynnys. Ritilä oven lähistöllä hieman koholla. Pituuskaltevuus ovelle johtavalla väylällä 9,5 %. Ovi liian raskas avata (6 kg) noin 1 kg). 1 Peruskorjauksen yhteydessä portaiden askelmien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (n. 12 cm). 3 Nostetaan ja luiskataan laatoitusta niin, että kynnys oven edessä on korkeintaan 2 cm ja kaltevuuden poistuvat. Korjataan ritilä samaan tasoon laatoituksen kanssa. 2 34 Oven jäykkyyden pienentäminen 1 ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima noin 1 kg). Oven kulkuaukon vapaa leveys 70 cm. Onko kansalaisopiston tiloihin mahdollisuus päästä muiden sisäänkäyntien kautta? Mikäli on, opastus ko. sisäänkäynnille. 1 Portissa salpa on liian korkealla (120 Asennetaan salpa oikealle korkeudelle cm) (850-1100 mm). 1 35 Pihalla oleva 7cm syvä ja 12 cm leveä sadevesikouru aiheuttaa Asennetaan ritilä tms. kulkureitillä kompastumisvaaran olevan sadevesikourun päälle. 1 Oven edessä olevissa portaissa ei ole käsijohdetta ja luiskan käsijohde liian Lisätään käsijohde portaisiin ja lyhyt. jatketaan luiskan käsijohdetta. 1 Ovi liian raskas avata (5,5 kg) Oven jäykkyyden pienentäminen 1 ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima Portaiden askelmien korkeus 14-15 cm. noin 1 kg). Peruskorjauksen yhteydessä portaiden askelmien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (n. 12 cm). 3
19. LE-autopaikan merkinnät puutteelliset Merkitään LE-autopaikka myös K-market piha tolppaan tai seinään 1 36 Oviaukon vapaa leveys liian pieni (75 cm) Peruskorjauksen yhteydessä oven vapaan leveyden korjaaminen sisäänkäynti ohjeiden mukaiseksi (väh. 85 cm). 3 20. Suojatie Pappilantie Päällystevaurio Päällysteen uusiminen. 1 37 21. Kevyen liikenteen väylä Pellontie Päällystevaurioita väylällä suojatien edessä, kevyen liikenteen väylän ja piha-alueen raja epäselvä Päällysteen uusiminen, selkiytetään kevyen liikenteen väylän ja pysäköinti/katualueen raja esim. reunakiveyksellä tai materiaalieroin. 1 38 22. Kevyen liikenteen väylä Pellontie Päällystevaurio suojatien edessä Päällysteen uusiminen. 1 39 23. Suojatie Kyröntie Päällystevaurio Päällysteen uusiminen. 1 40 24. Katu Museotie Kadun varresta puuttuu kevyen liikenteen väylä, pinnoite on paikoin huonokuntoinen Päällysteen uusiminen. 1 25. Kevyen liikenteen väylän ja piha-alueen raja S-marketin edusta Kevyen liikenteen väylää, katua ja kaupan piha-aluetta ei erotettu Kevyen liikenteen väylän, kadun ja piha-alueen erottaminen esim. reunakiveyksellä tai materiaalieroin. 2 39 26. Katu Pappilantie Katu huonossa kunnossa Pinnoitteen korjaus 1 27. Suojatie Kauppatie Suojatien reunatuki vino ja liian korkea sekä puuttuu osalta matkaa suojatien Pappilantien puolella, suojatien Kotirannantien puoleisessa päässä ei kunnollista reunatukea (asfalttiluiska). Lisäksi vaarana törmätä suojatiemerkkiin ja valopylvääseen Kelan lähistöllä. Suojatien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 1).Törmäysvaaran poistaminen esim. reunakivetyksen avulla suojatiemerkin ja katuvalaisinpylvään osalta. Suojatiemaalauksien uusiminen. 1 41 28. Kevyen liikenteen väylä Kauppatie Päällyste huonossa kunnossa, väylä kalteva. Päällysteen uusiminen, samalla kaltevuuksien korjaaminen 1 42 29. Kevyen liikenteen väylä Kauppatie Päällyste huonossa kunnossa, väylä kalteva. Päällysteen uusiminen, samalla kaltevuuksien korjaaminen 1 30. Suojatie Kauppatie Reunatuki puuttuu, asfalttiluiska (kynnys 8 cm). Suojatien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 1). 1 43 31. Suojatie Jolmantie 32. Kevyen liikenteen väylä Kauppatie 33. Kevyen liikenteen väylä Kauppatie 34. Suojatie Kauppatie 35. Suojatie Kauppatie Kaareva reunatuki, joka puuttuu osalta Suojatien korjaaminen ohjeiden matkaa, asfalttiluiska. mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 1). 1 Vaarallinen kuoppa kevyen liikenteen Ensi vaiheessa kuopan täyttäminen, väylällä päällysteen uusiminen. 1 Vaarallinen kuoppa kevyen liikenteen Ensi vaiheessa kuopan täyttäminen, väylällä päällysteen uusiminen. 1 Suojatien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 1). Suojatiemerkin siirtäminen kadun reunaan. 1 Reunatuki puuttuu, asfalttiluiska (kynnys 7-8 cm). Suojatiemerkki väärässä paikassa. Reunatuki puuttuu toisesta laidasta ja toisessa laidassa on noin 10 cm kynnys. Suojatiemerkki ja kärkikolmio aiheuttavat suojatien etelälaidassa törmäysvaaran. Suojatien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 1). Törmäysvaaran poistaminen esim. reunakivetyksen avulla liikennemerkkien osalta. 1 44 36. Suojatie Kunnantie Reunatuki puuttuu suojatien molemmista päädyistä, suojatiemerkinnät puuttuvat ja päällyste on epätasainen. Suojatien korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 1). Suojatiemerkintöjen maalaaminen ja päällysteen uusiminen. 1 45 Päällyste on epätasainen ja kalteva. 37. Kevyen liikenteen väylä Kauppatie Rikkinäinen kaivonkansi aiheuttaa kompastumisvaaran. Kaivonkansi korjattava välittömästi. Väylän päällysteen uusiminen. 1 1 38. Katu Kunnantie Päällyste huonossa kunnossa. Päällysteen uusiminen. 1 39. Kevyen liikenteen väylä Kauppatie, Pellontie Päällyste huonossa kunnossa Päällysteen uusiminen. 1 46 40. Kevyen liikenteen väylä Pellontie Väylällä ennen alikulku vaarallinen kohouma Kohouman korjaaminen välittömästi 1 46 41. Linja-autopysäkit Kauppatie Pysäkkikatokset eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia mm. katoksen odotustilan koon suhteen. Kynnys pysäkin tasanteelle 10 cm. Suojatiet Valtatien varrella Ks. tarkempi kuvaus raportista. Pysäkkien uusimisen/kunnostamisen yhteydessä pysäkkikatoksen korjaaminen ohjeiden mukaiseksi (ks. SuRaKu-kortti nro 7). 2 47
Päivämäärä Joulukuu 2016 YLITORNION KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYS- SUUNNITELMA
Ylitornion keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma 2
YLITORNION KESKUSTA-ALUEEN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA Päivämäärä 30/12/2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kuvat Minna Nikula Erkki Sarjanoja Ylitornion keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma Minna Nikula ja Erkki Sarjanoja Ramboll Kiviharjunlenkki 1A 90220 OULU P +358 20 755 7070 F +358 20 755 7071 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Maastokartoitukset 4 3. Toimenpideohjelma 7 LIITTEET Liite 1 SuRaku-kortit Ylitornion keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelma
1. JOHDANTO Esteettömyys palvelee kaikkia ihmisiä. Liikkumisen esteettömyyden ohella myös kuulemisen ja näkemisen esteettömyys ovat keskeinen osa fyysisen ympäristön toimivuutta. Liikkuminen ja toimiminen, asuminen ja asioiminen, työnteko ja vapaa-ajan vietto sujuvat vaivattomasti kaikilta esteettömässä ympäristössä. Onkin arvioitu, että kaikki ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- ja toimimisesteisiä, joten jossain elämän vaiheessa meistä jokainen joutuu tekemisiin ympäristön esteettömyyden kanssa (Invalidiliitto ry 2009). Myös väestön nopea ikääntyminen lisää esteettömän ympäristön tarvetta. Ylitornion keskusta-alueen esteettömyyssuunnitelmassa on pyritty löytämään katu- ja tieympäristön sekä julkisten rakennusten sisäänkäyntien puutteet esteettömyyden näkökulmasta ja suunniteltu niihin korjaustoimenpiteet. Lisäksi Alkkulanraitilla sijaitsevien yksityisten rakennusten (kuten pankit ja kaupat) sisäänkäyntien esteettömyys on kartoitettu. Korjaustoimenpide-esitykset on laadittu SuRaKu-korttien ja RT-korttien ohjeiden mukaisesti huomioiden kuitenkin paikalliset lähtökohdat ja olosuhteet. Toimenpiteiden toteutuksen kiireellisyys on luokiteltu kahteen luokkaan. Suunnittelun aikana on pyritty löytämään sellaisia toimenpiteitä, joista ainakin osa on mahdollista toteuttaa nopeallakin aikataululla kohtuullisin kustannuksin. Työ aloitettiin Alkkulanraitin perusparannuksen ollessa vielä kesken ja tilaajalle toimitettiin työn aikana erilliset taulukot ja kuvat kohteista, jotka tuli huomioida remontissa viimeistään päällystystöiden yhteydessä. Työn aikana Alkkulanraitin remontti saatiin valmiiksi, jonka ansioista esteettömyys parani huomattavasti kylänraitilla. Kartoituksesta ja toimenpideohjelmasta vastasi Ramboll Finland Oy:stä projektipäällikkö Minna Nikula ja asiantuntijana hankkeessa toimi Erkki Sarjanoja. Kuva 1. Alkkulanraitilla työt olivat käynnissä ensimmäisellä maastokäynnillä. 3
2. MAASTOKARTOITUKSET Esteettömyyskartoitus suoritettiin torstaina 2.6.2016 aurinkoisessa säässä. Kartoitukseen osallistui Nikulan ja Sarjanojan lisäksi Ylitornion kunnaninsinööri Jarmo Jaako. Kartoituksen aikana tarkasteltiin yhdessä tie- ja katuympäristössä ja rakennusten sisäänkäynneissä havaittuja puutteita. Kartoitus suoritettiin todettujen puutteiden osalta esteettömyyden kartoitusperiaatteita noudattaen. Kartoituksessa ei kirjattu ylös silmämääräisesti kunnossa olevia asioita. Kartoituksessa puututtiin vain selkeisiin ongelmakohteisiin, joihin mietittiin ratkaisuehdotukset. Lisäksi pyrittiin löytämään sellaiset kohteet, joita voidaan parantaa osana Alkkulanraitin urakkaa. Esteettömyyden tila Alkkulanraitin remontin aikana oli keskustassa hyvin haasteellinen. Kuva 2. Rollaattorilla liikkeellä oleva vanhus joutui kulkemaan Niurontiellä ajoradan puolella tietöiden takia. Alkkulanraitin remontti eteni kesän aikana ja loppukesästä myös päällystystyöt saatiin pääosin valmiiksi. Syyskuussa Nikula kulki reitin vielä uudelleen, koska muutos alkukesässä vallinneeseen tilanteen oli niin merkittävä. Päällystystöiden yhteydessä oli huomioitu korjausehdotukset. Työn yhteydessä ensimmäisen maastokäynnin jälkeen kirjattiin toimenpiteeksi, että suojateiden reunatuet ja kevyen liikenteen väylien kallistukset tulee olla esteettömyyskriteerien mukaiset ja päällystystyöt oli tehty kriteerien mukaisesti. Kevyen liikenteen väylät ovatkin Alkkulanraitilla remontin ansioista hyvässä kunnossa ja täyttävät esteettömyyden vaatimukset. Suojatiet ja niiden reunakivet ovat remontin myötä myös moitteettomat ja Alkkulanraitilla on helppo ja mukava liikkua. Kuva 3. 4
Esteettömyyden näkökulmasta ainoa hieman haasteellinen paikka uudella Alkkulanraitilla on kevyen liikenteen väylä, kun tullaan Helenan Kievarin suunnasta kunnantalon suuntaan. Vaikka pysäköintialue on erotettu noppakivirivillä kevyen liikenteen väylästä, on hankala hahmottaa ympäristöä. Helposti voi kuvitella, että kevyen liikenteen väylä on jaettu erilliseksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi, vaikka kyse on yhdistetystä jkpp-väylästä ja pysäköintialueesta. Tilannetta voisi parantaa liikennemerkein tai maalauksin kevyen liikenteen väylään, joka osoittaisi suoraan kevyen liikenteen väylän ja pysäköintialueen eron. Kuva 4. Kevyen liikenteen väylän sijainti on hieman epäselvä Helenan Kievarin suunnasta tullessa. Eniten ongelmia esteettömyyden näkökulmasta oli Ylitornion keskusta-alueella rakennusten sisäänkäynneissä, joissa kynnykset olivat liian korkeita, ovet liian jäykkiä avata, luiskat puuttuivat tai olivat puutteellisia ja liikuntaesteisten autopaikat puuttuivat. Kuvassa 6 on esitetty kartoitetut kohteet Ylitornion keskustassa, joista löydettiin korjattavaa. Kuva 5. Moniin liikkeisiin Alkkulanraitilla esimerkiksi pyörätuolilla ja rollaattorilla pääsy ainakin yksin on mahdotonta. 5
Kuva 6. Esteettömyyskartoituksessa esille nousseet kohteet, joissa on havaittu parannettavaa. 6
3. TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelma on laadittu taulukkomuotoon. Kohdekohtaiset valokuvat on esitetty taulukon jälkeisillä sivuilla. Toimenpiteen kustannusarviota ei ole laadittu. Kiireellisyydellä on otettu kantaa, kuinka nopeasti toimenpide on toteutettavissa tai kuinka tärkeänä sitä pidetään. Kartta ongelmalliseksi havaituista kohteista on edellisellä sivulla kuvassa 6. Tämän lisäksi muitakin kohteita käytiin läpi, mutta niissä ei havaittu merkittäviä puutteita esteettömyyden näkökulmasta. Kevyen liikenteen väylät ja suojatiet ovat Ylitornion keskustassa Alkkulanraitilla hyvässä kunnossa remontin jäljiltä. Kulku suojateille esimerkiksi pyörätuolilla tai rollaattorilla on helppoa, sillä suojateiden edestä puuttuu reunatuki. Reunatuen puuttuminen aiheuttaa vaikeuksia kuitenkin näkövammaisille, sillä heillä on vaarana joutua vahingossa suojatielle. Alkkulanraitti on vasta remontoitu, joten reunatukien asentaminen ei ole lähivuosina realistista. Näkövammaisten kannalta onkin tärkeää pitää suojatiemaalaukset hyvässä kunnossa, jotta ne helpottavat ainakin heikkonäköisten liikkumista. Alkkulanraitilta lähtevillä kaduilla on paikoin päällystevaurioita, jotka olisi hyvä korjata mahdollisimman pian paitsi esteettömyyden, myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Myös valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Ylitornion keskustasta löytyi paljon liikkeitä, joihin pääsy esimerkiksi pyörätuolilla ja rollaattorilla on mahdotonta. Yksittäisten yrittäjien voi olla hankala rakentaa omalla kustannuksella luiskia, jotka ovat usein kiinteistön omistajan vastuulla. Mikäli kiinteistön omistajat eivät suostu luiskien rakentamiseen tai muuten sisäänkäyntien parantamiseen, voi jokainen yrittäjä parantaa kuitenkin myös omalla toiminnallaan esteettömyyttä hankkimalla esimerkiksi siirrettäviä luiskia tms. Yrityksen sisäänkäynnin viereen sopivalle korkeudelle kannattaa tällöin sijoittaa lappu/kyltti, jossa ilmoitetaan esimerkiksi yrityksen puhelinnumero, johon voi ottaa yhteyttä kun on saapumassa liikkeeseen ja tarvitsee apua sisälle pääsemiseen. Kiinteistön omistajienkin on hyvä kuitenkin tiedostaa, että liikkeiden saavutettavuus on tärkeää vuokralaisten saamisen ja pysyvyyden kannalta, sillä onhan liikkeille hyvin tärkeää se, että liike on kaikille ihmisille saavutettavissa. Esteettömyyden kannalta tärkeää on myös huolehtia levähdyspaikoista. Ylitorniolla väestö vanhenee ja iäkkäiden määrä kasvaa entisestään. Levähdyspaikat muodostuvat esimerkiksi Alkkulanraitilla tärkeiksi, jotta ikäihminen pystyy selviytymään itse lyhyistäkin asiointimatkoista. Alkkulanraitilla levähdyspaikkojen suositeltava etäisyys on toisistaan enintään 250 m. Lisätietoa levähdyspaikkojen sijoittelusta ja rakenteista on saatavissa mm. SuRaKu-kortista 5 (liitteenä). Yleistä ja hyödyllistä tietoa esteettömyydestä löytyy osoitteesta www.esteeton.fi, jossa on koottu kattavasti muun muassa alan suunnitteluohjeistot. Raportin liitteenä on myös SuRaKu-kortit. 7
Nro Kohde Ongelman kuvaus Osoite Esteettömyyden tavoitetaso Parannusehdotus Kiireellisyys Toteutusvastuu Kuva 1 Kuntotalo Kuntotalon ovien edustoilla liian korkeat Alkkulanraitti 2 Perustaso Kynnysten madaltaminen (max. 2 cm) 1 Kiinteistön omistaja 1 kynnykset ritilöiden kohdalla, samoin oven edessä kynnys hieman liian korkea. Ovien vierestä puuttuu painonappi ja kahva on korkealla. Asennetaan painonappi 850-1100 mm korkeudelle, jotta rakennukseen sisällepääsy on vaivatonta. Varmistetaan, että oven jäykkyys on ohjeiden mukainen (tarvittava voima n. 1 kg). 1 2 Ainiovaaran koulukeskus Uimahalliin johtavan oven edessä ritilää ei ole upotettu ja toisen oven edessä matto aiheuttaa pienen kynnyksen Ainiovaaran koulun pihalla pääoven löytäminen hankalaa puutteellisen opastuksen vuoksi. Lukion oven edessä olevasta luiskasta ja portaista puuttuvat käsijohteet. Parkkitie Erikoistaso Ritilän ja maton tarpeellisuus oven edessä? 2 Opastus pihalle tullessa, mistä löytyy pääovi ja ovien lähelle opastus mitä käyttöä varten ne ovat. Käsijohde luiskan ja portaiden molemmille puolin mielellään kahdelle korkeudelle (700 ja 900 mm) koko matkalle. Käsijohteiden tulee jatkua vähintään 300 mm yli portaan tai luiskan molempien päiden. Leveissä portaissa suositellaan käsijohdetta 2400 mm:n välein. 1 Kiinteistön omistaja 2 1 2, 3 Lukion sisäänkäynnnin edustalla erityisesti portaiden laatoitus huonokuntoinen Uusitaan/korjataan laatoitus 1 2, 3 Lukion oven edessä liian korkea kynnys. Kynnysten madaltaminen (max. 2 cm). 1 2, 3 Varmistetaan, että oven jäykkyys on ohjeiden mukainen (tarvittava voima n. 1 kg). 3 Kirjasto ja nuorisotalo Kirjaston oven edustalle johtavissa portaissa on kynnyksen vuoksi kompastumisvaara. Portaasta puuttuu käsijohde. Alkkulanraitti 31 Perustaso Korjataan portaita niin, että ritilän yläpuolella oleva kynnys poistuu ja asennetaan käsijohde. 1 Kiinteistön omistaja 4 Nuorisotalon oven edessä ei ole luiskaa tai ainakaan se ei ole käyttökelpoinen. Portaista puuttuu käsijohde. Ovet liian raskaita avata ja ovien edessä liian korkea kynnys (3-4 cm) Kirjastoon johtava luiska on huonosti havaittavissa ja siitä puuttuu käsijohde. Pihalta puuttuu liikuntaesteisten autopaikka ja pihan päällyste on huonokuntoinen. Käsijohteellisen luiskan rakentaminen oven edustalle tai pensaiden ja kukkalaatikoiden raivaaminen pois mahdollisesta luiskasta. Käsijohteiden asentaminen portaisiin. Ovien jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima n. 1 kg) ja oven kynnyksen madaltaminen (max 2 cm). Asennetaan luiskaan käsijohde ja maalauksin ym. havainnoillisestaan luiskan sijainti, jotta se erottuu selkeästi muusta tasanteesta. Pihan uudelleen päällystys ja liikuntaesteisten autopaikan merkitseminen. 1 1 2 2 4 Kukkakauppa Tiina Naasko Luiska puuttuu ovelle. Alkkulanraitti 30 Perustaso Käsijohteellisen luiskan rakentaminen (kaltevuus 5-8 %, välitasanne, leveys väh. 90 cm). Mikäli luiskaan tehdään välitasanne/kääntymiskohta, sen tulee olla väh. 1150x1150 mm. 1 Kiinteistön omistaja 5 Portaiden askelmat liian korkeat ja erikokoiset keskenään. Portaiden korjaaminen (askelman korkeus 12 cm ja portaiden leveys min 120 cm). Käsijohteiden asentaminen. Käsijohteiden tulee jatkua vähintään 300 mm yli portaan. Ovi on liian kapea. Oviaukon leventäminen? 2 2
9 Nro Kohde Ongelman kuvaus Osoite Esteettömyyden tavoitetaso Parannusehdotus Kiireellisyys Toteutusvastuu Kuva 15 Optikkkoliike Kuntotalo Lapinkatse Luiskat kevyen liikenteen väylältä pihalle ovat jyrkähköjä ja käsijohteet puuttuvat. Alkkulanraitti 34 2 Perustaso Luiskien jyrkkyyden pienentäminen (luiskan pituuskaltevuus 5-8 %) ja käsijohteiden asentaminen molempiin luiskiin. 1 Kiinteistön omistaja 16 Käsijohteet puuttuvat portaista. Käsijohteiden asentaminen portaiden molemmille 1 puolille. Oven edessä oleva kynnys/porras ei mahdollista pyörätuolilla/rollaattorilla liikkeeseen pääsyä. Piha päällystetään niin, että tarvetta erillisille portaille oven edessä ei ole. 1 6 Lahja&Löytö Kirppis Oven eteen ei ole luiskaa ja portaista puuttuu käsijohde. 7 Kirppiskulma Loppis ja Kauneushoitola Pia Alkkulanraitti 40 Perustaso Pihan kunnostuksen yhteydessä luiskan 1 Kiinteistön omistaja 7 rakentaminen oven eteen (pituuskaltevuus max 8 %). Mikäli luiskaan tehdään välitasanne/kääntymiskohta, sen tulee olla väh. 1150x1150 mm. Käsijohteiden asentaminen portaisiin. Ovien edestä puuttuvat luiskat Alkkulanraitti 49 Perustaso Liikkeiden sisäänkäyntien kokonaisvaltainen uudistaminen esteettömyyskriteerien mukaiseksi. Luiska on ensisijainen alle 1 m korkeuseroissa. Luiskan pituuskaltevuus 5-8 % ja luiskan leveys väh 90 cm. Luiskaan käsijohteiden asentaminen. 1 Kiinteistön omistaja 7 Portaissa ei ole käsijohdetta ja oven edessä oleva tasanne on liian pieni Ovien edessä portaan leveys min. 120 cm, askelman korkeus 12 cm. Käsijohde portaisiin. Oven vieressä tulisi olla väh. 40 cm vapaata tilaa. Ovet ovat liian kapeita Oviaukon leventäminen? Oven jäykkyyden pienentäminen tarvittaessa ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima n. 1 kg). 8 Kela Oven edessä kynnys liian korkea ja lisäksi kynnys oven edessä olevalle tasanteelle. Niurontie 2 Erikoistaso Korjataan sisäänkäynnin edusta ohjeiden mukaiseksi (poistetaan kynnys tasanteelle ja varmistetaan että oven kynnys on max. 2 cm). 1 Kiinteistön omistaja 8 Ovi lukossa esteettömyyskäynnin aikana, varmistetaan että oven jäykkyys on ohjeiden mukainen. Oven jäykkyyden pienentäminen tarvittaessa ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima n. 1 kg). Onko pihalla liikuntaesteisten autopaikka? Piha-alueen selkeyttäminen ja liikuntaesteisten autopaikan merkitseminen. 1 1 9 Kunnantalo Liikuntaesteisten autopaikka puuttuu Alkkulanraitti 55 Erikoistaso Lähelle pääsisäänkäyntiä sijoitetaan ja merkitään 1 Kunta liikuntaesteisten autopaikka. Pysäköintialue jäsennellään selkeäksi. Painonappi puuttuu oven vierestä. Asennetaan painonappi 850-1100 mm 1 korkeudelle ovien viereen. Ovi liian raskas avata Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima n. 1 kg). 1
11 12, 13 14 Nro Kohde Ongelman kuvaus Osoite Esteettömyyden tavoitetaso Parannusehdotus Kiireellisyys Toteutusvastuu Kuva 10 1 Kuntotalo Terveyskeskus Poliklinikalle johtava katos on pimeähkö Mellantie Alkkulanraitti 5 2 Erikoistaso Perustaso Parannetaan valaistusta. 1 Kunta Kiinteistön omistaja 10 1 Terveyskeskuksen puolella ulko-oven edustalla rappuralli ja harja aiheuttavat, että oven vieressä ei ole tarpeeksi vapaata tilaa. Tyhjennetään turhat tavarat pois ovien läheltä. 1 11 Liikerakennus (Pohjolan Sanomat ym.) 12 Liikerakennuksia Painonappi puuttuu ovien vierestä. Asennetaan painonappi 850-1100 mm korkeudelle ovien viereen. Varmistetaan, että oven jäykkyys on ohjeiden mukainen (tarvittava voima n. 1 kg). Oven avausta helpottava naru roikkuu liian korkealla (Välskärinrinteen puoleinen ovi) Varmistetaan, että oven avausta helpottavat 1 katoksesta roikkuvat narut ovat tarpeeksi alhaalla pyörätuolilla liikkuvalle. Alkkulanraitti 48 Perustaso Kiinteistön omistaja Pihalta puuttuu liikuntaesteisten autopaikka Lisätään liikuntaesteisten autopaikka. 1 Käsijohteet esteettömyysohjeiden mukaisiksi Käsijohteen lisääminen myös luiskan toiselle 1 puolelle. Kynnys oven edessä Kynnysten madaltaminen (max. 2 cm). 1 Loiste-Marin, Mediatuulen ja Kirppiskulman edestä puuttuvat luiskat ovien edessä oleville tasanteille ja ovien edessä on liian korkeat kynnykset. Ovien edessä olevat tasanteet ovat liian pienet. Alkkulanraitti 57-59 Perustaso Kaikki osoitteessa Alkkulanraitti 57-59 sijaitsevien 1 liikehuoneistojen edustat korjataan esteettömyyskriteerien mukaiseksi. Luiska on ensisijainen alle 1 m korkeuseroissa. Luiskan pituuskaltevuus 5-8 % ja luiskan leveys väh 90 cm. Luiskaan käsijohteiden asentaminen. Ovien edessä portaan leveys min. 120 cm, askelman korkeus 12 cm. Käsijohde portaisiin. Oven vieressä tulisi olla väh. 40 cm vapaata tilaa. 1 Kiinteistön omistaja Parturi-kampaamo Rose Marien ja Rautasähkön ovien edestä puuttuvat myös luiskat ja käsijohteet portaista. Ovien edessä olevat tasanteet ovat liian pienet. Ompelimo Seija Kankaan oven edessä on pieni kapea luiska, mutta esteettömyyden näkökulmasta se ei ole toimiva. 13 Kodintekniikkaliike Liikkeen edustalla huonokuntoiset portaat ja käsijohteet puuttuvat Alkkulanraitti 50 Perustaso Portaat uusitaan ja sovitetaan uuteen tasanteeseen. Portaiden minimileveys 120 cm ja portaan askelman korkeus 12 cm. Käsijohde sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan molemmille puolin portaita. 1 Kiinteistön omistaja Luiska liikkeen ovelle puuttuu. Kevyen liikenteen väylän ja liikkeen oven edustan 1 tasanteen välille tehdään luiska (luiskan pituuskaltevuus max 8 %). Liikkeen pääsisäänkäynti muutetaan keskimmäiseen oveen, jotta luiskista saadaan riittävän loivat. Mikäli luiskaan tehdään välitasanne/kääntymiskohta, sen tulee olla väh. 1150x1150 mm. Luiskaan asennetaan käsijohteet. Tällä hetkellä pyörätuolilla pääsee liikkeeseen takakautta, mutta siitä ei löydy liikkeen edustalta mainintaa. Ennen suurempia korjauksia liikkeen 1 sisäänkäyntiin, laitetaan kyltti P-alueelle ja lähelle kevyen liikenteen väylää, jossa kerrotaan vaihtoehtoisesta kulusta.
Nro Kohde Ongelman kuvaus Osoite Esteettömyyden tavoitetaso Parannusehdotus Kiireellisyys Toteutusvastuu Kuva 14 1 Osuuspankki Kuntotalo ja apteekki Luiskan päissä olevat käsijohteet ovat liian Alkkulanraitti 52 2 Erikoistaso Perustaso Käsijohteiden tulee jatkua vähintään 300 mm yli 1 Kiinteistön omistaja 15 1 lyhyet luiskan molempien päiden. Portaista puuttuvat käsikohteet ja osittain ne ovat liian lyhyet Asennetaan portaisiin käsijohteet. Käsijohteiden tulee jatkua vähintään 300 mm yli portaan molempien päiden. 1 Pihalla olevat rännit aiheuttavat kompastumisvaaran. Luiskassa kaivonkansi aiheuttaa myös apteekin päässä kompastumisriskin, sillä on alempana kuin laatoitus. Rajata jollakin ratkaisulla rännit niin ettei törmäysja kompastumisvaaraa pääse syntymään. Nostaa 1 kaivonkansi luiskassa laatoituksen tasolle. Pihalta puuttuu liikuntaesteisten autopaikka Pihan asfaltoinnin yhteydessä merkitään liikuntaesteisten autopaikka ja varmistetaan esteetön (kynnyksetön) pääsy pysäköintialueelta ovelle (sivukaltevuus 2 %, pituuskaltevuus 5 %). Pankkiautomaatti on liian korkealla Automaatin sijainnin muuttaminen? Koroke? 1 Tuulikaapin ovi kääntyy väärään suuntaan. Tuulikaapin oven kääntymissuunnan vaihtaminen. 1 Ovet liian raskaita avata ja ovien edessä liian korkea kynnys (3-4 cm) Oven jäykkyyden pienentäminen ohjeiden 1 mukaiseksi (tarvittava voima n. 1 kg) ja oven kynnyksen madaltaminen (max 2 cm). Askelmien tulisi 12 cm korkeat ja samankorkuisia. 2 Askelmat oven edessä olevalle tasanteelle on liian korkeat 15 Helenan Kieveri (hotelli ja Käsijohde puuttuu portaista ja portaat Alkkulanraitti 67 Perustaso Portaiden korjaaminen ja käsijohteen 1 Kiinteistön omistaja ravintola) paikoin huonossa kunnossa. asentaminen. Luiska päättyy terassiin ja luiskasta puuttuu Terassin korjaaminen niin, että luiskaa voi käyttää 1 käsijohde. ja käsijohteen asentaminen. Oven edessä liian korkea kynnys. Kynnysten madaltaminen (max. 2 cm). 1 16 Pizzeria Oven edessä olevalle terassille on liian Alkkulanraitti 54 Perustaso Kynnyksen madaltaminen (max. 2 cm) 1 Kiinteistön omistaja 16 korkea kynnys 17 Festi palvelu Luiskasta ja portaista puuttuu käsijohde Alkkulanraitti 61 Perustaso Asennetaan luiskaan ja portaisiin käsijohde. 1 Kiinteistön omistaja 17 18 Parturi-kampaamo Luiskasta puuttuu käsijohde ja luiska päättyy Alkkulanraitti 65 Perustaso Asennetaan luiskaan käsijohde ja korjataan kaivoa 1 Kiinteistön omistaja 17 Alkkulan Hius koholla olevaan kaivonkanteen. niin, että luiskan käyttö on helpompaa. 1
Nro Kohde Ongelman kuvaus Osoite Esteettömyyden tavoitetaso Parannusehdotus Kiireellisyys Toteutusvastuu Kuva 19 1 Kelloliike Kuntotalo Pihalla oleva laatoitus on huonossa kunnossa Alkkulanraitti 256 ja epätasainen. Kynnys pysäköintialueelta oven edustalle. Perustaso Laatoituksen korjaaminen ja pihan uudelleen asfaltointi. Samalla varmistetaan että turhat kynnykset poistuvat. Laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm. Merkitään pihalle liikuntaesteisten autopaikka. 1 Kiinteistön omistaja 18 1 Oven edessä olevat portaat huonokuntoiset ja luiska puuttuu Viereisen tyhjillä olevan liikkeen luiska ja tasanne huonokuntoiset ja aiheuttavat mahdollisesti putoamisvaaran. Korjataan oven edusta rakentamalla kaikille 1 sopiva luiska ja oven eteen tasanne jolloin erillisiä portaita ei tarvita. Asennetaan luiskaan käsijohteet. Luiskan kaltevuus 5-8 % ja leveys vähintään 90 cm. Oven jäykkyyden pienentäminen tarvittaessa ohjeiden mukaiseksi (tarvittava voima n. 1 kg). Mikäli liiketilaan tulee toimintaa, tasanteen ja luiskan korjaaminen mm. tasannetta levittämällä ja asentamalla uusi käsijohde sekä luiskaan että portaisiin. Luiskan alaosan korjaaminen. 2 20 Kallen Kukka ja Hautauspalvelu 21 Kauneus- ja jalkahoitola sekä parturi-kampaamo Auki oleva ovi on edessä eteläpuoliselta Alkkulanraitti 58 Perustaso Pidetään ovi kiinni. 1 Kiinteistön omistaja 19 luiskalta tullessa Luiskien käsijohteet ovat liian lyhyet. Käsijohteiden tulee jatkua vähintään 300 mm yli 1 luiskan molempien päiden. Oven edessä on korkea kynnys Poistetaan/madalletaan kynnystä niin että se on 1 max 2 cm Rännin eteen asetettu puinen "kaukalo" aiheuttaa kompastumisriskin Poistetaan "kaukalo" 1 Kynnys ritilän ja oven edessä Alkkulanraitti 60 Perustaso Uusitaan tasanne niin, että turhat kynnykset 1 Kiinteistön omistaja 20 poistuvat ja niin, että tasanne on riittävän suuri. 22 Muotitalo Ullankauppa Piha-alueen jäsentely ja liikuntaesteisten autopaikan puuttuminen Alkkulanraitti 60 Perustaso Selkeytetään piha-aluetta ja merkitään pihalle liikuntaesteisten autopaikka. Pysäköintipaikat maalataan pihalla kauemmas rakennuksesta. 1 Kiinteistön omistaja 20 23 Hallin Herkkupuoti Luiskan alaosassa kynnys Alkkulanraitti 62 Poistetaan kynnys 1 Kiinteistön omistaja 21 Luiska puuttuu tasanteelta ovelle Jatketaan luiskaa niin että sitä pitkin pääsee 1 ovelle saakka. Portaiden käsijohteet ovat liian lyhyet. Käsijohteiden tulee jatkua vähintään 300 mm yli 2 luiskan molempien päiden. 24 K-supermarket Reitin puuttuminen kevyen liikenteen väylältä kaupan pihalle Alkkulanraitti 79 Perustaso Kevyen liikenteen väylältä rakennetaan yhteys kaupan ovelle (pituuskaltevuus 5-8 %). Yhteyden tulisi palvella sekä etelän että pohjoisen suunnasta tulevia pyöräilijöitä ja kävelijöitä. 1 Kiinteistön omistaja 22 25 Lisbet Muoti -vaatekauppa, Kynnykset oven edessä Alkkulanraitti 73 Perustaso Sisäänkäyntien edustalla oleville puutasoille Lähitapiola rakennetaan luiskat. Luiska on ensisijainen alle 1 m korkeuseroissa. Luiskan pituuskaltevuus 5-8 % ja luiskan leveys väh 90 cm. Luiskaan käsijohteiden asentaminen. 1 Kiinteistön omistaja 22
Kuva 1. Kuntotalon pihalta löytyy liikuntaesteisten autopaikka. Ovien edustoilla on liian korkeat kynnykset ja oven vierestä puuttuu painonappi. Kuva 2. Ainiovaaran koulun piha-alue ja koulu (vasen kuva) on saneerattu vasta ja esteettömyys on huomioitu hyvin korjauksissa. Parantamista löytyy vielä opastuksesta, sillä tällä hetkellä kaikki ovet näyttävät samalta eikä koulun pääovea ole helppo löytää. Lukion oven edusta (oikea kuva) kaipaa korjausta. Kuva 3. Lukion oven edustalla olevissa portaissa on vaurioita ja oven edessä on liian korkea kynnys.
Kuva 4. Kirjaston ja nuorisotalon portaista puuttuvat käsijohteet ja luiskat ovat puutteelliset. Kuva 5. Kukkakauppaan on tällä hetkellä mahdoton päästä rollaattorilla ja pyörätuolilla. Kuva 6. Optikkoliikkeen piha-alue on parantunut paljon Alkkulanraitin remontin myötä, mutta monia puutteita löytyy vielä korjattavaksi.
Kuva 7. Kirpputoreille on mahdotonta päästä pyörätuolilla ja rollaattorilla luiskien puuttumisen vuoksi. Kuva 8. Kelan piha kaipaa jäsentelyä ja sisäänkäynnin edusta saadaan esteettömäksi pienillä korjauksilla. Kuva 9. Kunnantalon edustan esteettömyys parantui huomattavasti kesän aikana.
Kuva 10. Terveyskeskuksen edustalla huomioita tulee kiinnittää valaistukseen ja muistaa pitää oven viereinen alue tyhjänä turhista tavaroista. Kuva 11. Pohjolan Sanomien rakennukseen pääsee myös mm. pyörätuolilla, mutta käsijohteet luiskassa ovat puutteelliset. Kuva 12. Alkkulanraitilla sijaitsevien liikehuoneistojen sisäänkäynnit tulisi korjata esteettömyyskriteerien mukaiseksi.
Kuva 13. Vanhojen liikerakennusten sisäänkäynnit ovat esteettömyyden kannalta vaikeasti tavoitettavissa. Kuva 14. Kodintekniikkaliikkeen edustan portaista puuttuu käsikohde ja kunnollinen luiska kevyen liikenteen väylältä ovelle saakka. Kuva 15. Osuuspankin ja apteekin edessä luiskissa on liian lyhyet käsijohteet ja portaista ne puuttuvat kokonaan.
Kuva 16. Helenan Kievarin luiska päättyy maitotonkkaan ja vastapäisen pizzerian oven edessä olevalle terassille on kynnys. Kuva 17. Joidenkin liikehuoneistojen edestä löytyvät jonkinlaiset luiskat. Kuva 18. Kelloliikkeen ja viereisen tyhjän liikehuoneiston piha-alue on huonossa kunnossa.
Kuva 19. Kallen kukkakaupan edessä on melko hyvät luiskat, joiden käsijohde on kuitenkin liian lyhyt. Auki oleva ovi poistaa mahdollisuuden käyttää eteläpuolista luiskaa. Kuva 20. Kauneushoitolan ja parturi-kampaamon sisäänkäynnin edusta kaipaa pientä korjausta. Muotitalo Ullankaupan piha-aluetta voisi sen sijaan jäsennellä paremmin ja merkitä autopaikat kauemmas rakennuksesta. Kuva 21. Hallin herkkupuodin välitasanteelle on luiska, mutta ei ovelle saakka.
Kuva 22. Kevyen liikenteen väylältä tarvitaan kunnollinen väylä kaupan pihalle. Vaatekaupan ja Lähitapiolan edustalla luiska tulisi olla oville saakka.
Kuva 28. Mopoille sallittu kevyen liikenteen väyläverkko, Pellon taajama. LIITE 4
Kuva 29. Mopoille sallittu kevyen liikenteen väyläverkko, Turtola ja Juoksenki.
Kuva 57. Mopoille sallittu kevyen liikenteen väyläverkko, Ylitornion taajama.
Kuva 58. Mopoille sallittu kevyen liikenteen väyläverkko, Kainuunkylä ja Meltosjärvi.
Pello, maantiestä kaduksi 13.5.2011 Mt 19675 Nivanpää pituus 2322 m a.kaavassa 2322 m (100%) k.merkintä LYT ja LT toimenpide: kaavamuutos LYT ja LT kaduksi -> kadunpitopäätös Mt 19707 Pellon asematie pituus 292 m a.kaavassa 292 m (100%) k.merkintä ei merkintää? toimenpide: mt kaduksi -> kadunpitopäätös Mt 19674 Isoranta pituus 1015 m a.kaavassa 1015 m (100%) k.merkintä LT toimenpide: kaavamuutos LT kaduksi -> kadunpitopäätös Mt 19676 Hannunranta pituus 4481 m a.kaavassa 1439 m (32%) k.merkintä LYT ja LT toimenpide: -
ml Ylitornio, maantiestä kaduksi 10.5.2011 Mt 19621 Ylitornio (Alkkulanraitti) pituus 3765 m a.kaavassa 3054 m (81%) k.merkintä LYT, LT toimenpide: kaava vireille, jossa LYT ja LT kaduksi ja puuttuvan osan a.kaavoitus, jossa mt kaduksi -> kadunpitopäätös Mt 19626 Tengeliö pituus 6308 m a.kaavassa 2664 m (42%) k.merkintä LYT toimenpide: Mt 19620 Ylitornion asematie pituus 278 m a.kaavassa 278 (100%) k.merkintä LYT toimenpide: kaavamuutos LYT kaduksi -> kadunpitopäätös Mt 19629 Niuro pituus 207 m a.kaavassa 207 m (100%) k.merkintä LYT, LT, katu toimenpide: kaavamuutos LYT, LT kaduksi -> kadunpitopäätös Mt 19623 Rajavartiosto (vankila) pituus 4157 m a.kaavassa 1711 m (41%) k.merkintä LYT toimenpide: