Henkilöstökertomus 2016

Henkilöstökertomus 2016

Säteilyturvakeskus Sisällys 1 Pääjohtajan katsaus... 1 2 Johdanto... 2 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 3.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 2 3.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan... 4 3.3 Henkilöstön ikärakenne... 4 3.4 Koulutusrakenne... 5 3.5 Vaihtuvuus ja eläköityminen... 6 4 STUK työnantajana... 7 4.1 Työnantajamielikuva... 7 4.2 Rekrytoinnit... 7 4.3 Kokemusvuodet... 8 4.4 Palkkaus ja palkitseminen... 8 5 Työhyvinvointi... 11 5.1 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen... 11 5.2 Työtyytyväisyys... 12 5.3 Työterveyshuollon toiminta... 13 5.4 Henkilökuntayhdistys/Virkistystoiminta... 15 5.5 Työsuojelu ja yhteistoiminta... 16 5.6 Sairauksista ja työtapaturmista johtuvat poissaolot... 17 6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 17 6.1 Osaamisen kehittäminen... 17 6.2 Koulutukseen käytetty työaika... 18 7 Liitetaulukot... 19 Kuvien tiedot: Kannen kuva, kuvaaja Jarmo Lehtinen Kuva s.1, kuvaaja Jarkko Översti Kuva s. 7, kuvaaja Mikko Rahikka Kuva s. 10, kuvaaja Leena Hietanen Kuva s. 13, kuvaaja Samu Inkinen Kuva s. 15, kuvaaja Leena Hietanen

Säteilyturvakeskus 1 (20) 1 Pääjohtajan katsaus Säteilyturvakeskuksen toiminnan tarkoituksena on säteilyn haitallisten vaikutuksien estäminen. STUKin visio Yhdessä korkeatasoista säteily- ja ydinturvallisuutta tähtää mission toteutumiseen aikaisempaa paremmalla yhteistyöllä. STUKin mission toteutumisen, vision saavuttamisen sekä vuosittaisten tavoitteiden tärkein mahdollistaja on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Vision saavuttamiseksi asetetut henkilöstöstrategiset tavoitteet ovat yhdessä tekeminen, hyvä johtaminen ja esimiestyö, strategialähtöinen osaamisen johtaminen sekä työhyvinvointi. Osaamisen hallitsemiseksi ja kehittämiseksi käynnistimme vuonna 2016 osaamisen hallinnan prosessin arvioinnin ja parantamisen. Työn tavoitteena oli luoda talotason prosessi ja tunnistaa sekä ottaa käyttöön osastoilla olevat hyvät käytänteet koko STU- Kissa. Osaamisen johtamisen tueksi otimme käyttöön uuden Sympa -sovelluksen. Prosessin ja työkalun kehitystyö jatkuu vuoden 2017 aikana. Mittaamme vuosittain henkilöstön työtyytyväisyyttä ja motivaatiota VMBaro-kyselyllä. Tulokset ylittivät edelleen valtion keskiarvon kaikilla tulossopimukseemme merkityillä osa-alueilla. Kyselyn perusteella STUKin henkilöstö on tyytyväisintä työnantajakuvaamme ja arvoihimme, työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä työyhteisömme toimintakulttuuriin. Mittasimme myös turvallisuuskulttuuriamme Safexkyselyllä. Tulokset eivät nostaneet esiin erityisiä ongelmia turvallisuuskulttuurissamme. Parannettavaa on aina ja työhyvinvointimme parantamiseksi laadimme Hyvä työyhteisö oppaan ja julkaisimme opasta tukevan portaalin sekä järjestimme valmennusta esimiehille ja henkilöstölle. Esimiesten työn tukemiseksi jatkoimme esimiesfoorumeiden pitämistä ja aloitimme esimiehille yhteisen tehtäväkuvan määrittelyn. Henkilöstömme ammattitaitoa, sitoutumista ja vastuullisuutta kuvaa se, että saavutimme kaikki olennaiset tulostavoitteemme erinomaisesti. Tulos on erittäin hyvä ottaen huomioon sen, että työmäärä on jatkanut kasvuaan aikaisempiin vuosiin verrattuna ja STUKin tiloissa maaliskuussa tapahtunut radioaktiivisen kontaminaation leviämisen mittaaminen ja siivoaminen työllisti STUKlaisia merkittävästi. Kasvaneiden valvontatöiden lisäksi osallistuimme merkittävällä työpanoksella niin säteilylain kuin ydinenergialain uudistuksiin, perustimme STUKin yhteyteen asiantuntijapalveluita myyvän yhtiön, jatkoimme säteilyturvallisuustutkimusyhteistyön rakentamista yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, panostimme radonriskiviestintään uusin keinoin ja aikaisempaa enemmän. Hallinnossa teimme rakenteellisia uudistuksia ja työkalujen sekä prosessien kehitystä valvontaosastojen työn tukemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Käynnistimme vuoden 2016 lopulla STUKin strategian laatimisen. Uuden strategian keskeisenä tavoitteena tulee olemaan entistä osaavampi ja paremmin voiva henkilöstö. Petteri Tiippana

Säteilyturvakeskus 2 (20) 2 Johdanto Tämä henkilöstökertomus kokoaa yhteen vuoden 2016 keskeiset henkilöstöjohtamisen toimenpiteet, henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja edellisten vuosien vertailutiedot. Henkilöstökertomuksen tarkoitus on antaa tietoa erilaisista Säteilyturvakeskuksen henkilöstöön liittyvistä asioista henkilöstöresurssien tilan arvioimiseksi ja analysoimiseksi, kehittämiskohteiden tunnistamiseksi, priorisoimiseksi ja toteuttamiseksi sekä tavoitteiden asettamiseksi ja näiden toteutumisen seuraamiseksi. Raportoitavat tunnusluvut kuvaavat tilannetta 31.12.2016, ellei tekstissä toisin mainita. Henkilöstökertomusta on julkaistu Säteilyturvakeskuksessa vuodesta 1998 alkaen. 3 Henkilöstön määrä ja rakenne 3.1 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Säteilyturvakeskuksessa (STUK) työskenteli vuoden 2016 lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa 302 henkilöä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 19 henkilöä, yhteensä 321 henkilöä. Vuoden 2015 lopussa vastaava luku oli yhteensä 323 henkilöä. Henkilömäärä laski 2 henkilöllä (-0,6 %). Palkattomalla virkavapaalla olleet henkilöt (17 hlöä) mukaan lukien STUKin henkilöstön määrä oli vuoden 2016 lopussa 338 henkilöä. Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä oli 99,4 %. Henkilöstön määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2012 alkaen johtuen mm. YTneuvotteluista ja henkilöstön siirtymisestä Valtorin palvelukseen. Henkilöstön ja henkilötyövuosien määrä ja kehitys sekä henkilöstö osastoittain esitetään kuvissa 1, 2 ja 3. 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Vakinaiset (virkavapaat pois lukien) Määrä-aikaiset 22 25 18 17 19 336 322 324 306 302 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 1. STUKin henkilöstön määrä 2012-2016

Säteilyturvakeskus 3 (20) Kuva 2. STUKin henkilötyövuosien määrä 2012-2016 Kuva 3. Henkilöstö osastoittain vuonna 2016 Lyhenteet: JOH: Johto TYK: Viestintä HAL: Hallinto YMO: Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta YTO: Ydinvoimalaitosten valvonta STO: Säteilytoiminnan valvonta VALO: Ympäristön säteilyvalvonta ja valmius

Säteilyturvakeskus 4 (20) 3.2 Henkilöstö sukupuolen mukaan STUKissa miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 58,6 % (198 hlöä) ja naisten osuus 41,4 % (140 hlöä) (kuva 4). Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista miesten osuus oli 58,3 % ja naisten osuus 41,7 %. Koko valtionhallinnossa naisten osuus oli vuoden 2015 lopussa 48,8 %. Naisten osuus johdosta oli vuoden 2016 lopussa 45,5%. Vuonna 2015 luku oli 42,9%. Vastaava luku valtionhallinnossa vuonna 2015 oli 33,8%. Muissa esimiestehtävissä toimivista henkilöistä naisten osuus oli 43,8% (41,2% vuonna 2015). Vastaava luku valtionhallinnossa vuonna 2015 oli 24,7%. Kuva 4. Miesten ja naisten lukumäärät vuosien 2012-2016 lopussa (virkavapaana olleet sisältyvät lukuihin) 3.3 Henkilöstön ikärakenne STUKin palveluksessa 31.12.2016 olleiden keski-ikä oli 46,9 vuotta. Keski-ikä on hiukan korkeampi kuin muualla valtionhallinnossa, jossa se oli 46,4 vuotta vuoden 2015 lopussa. Miesten keski-ikä STUKissa vuoden 2016 lopussa oli 46,2 vuotta ja naisten keski-ikä 47,8 vuotta. 45 vuotta täyttäneiden osuus STUKin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 60,8 %. Koko valtionhallinnossa 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 57,6 % vuonna 2015. STUKin ikärakennetta ja sen kehittymistä kuvataan tarkemmin kuvassa 5.

Säteilyturvakeskus 5 (20) Kuva 5. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12.2016 ja 31.12.1997 3.4 Koulutusrakenne STUKin vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2016 lopussa 84,3 % suorittanut korkeakoulu- tai yliopistotason tutkinnon. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen (tohtorit ja lisensiaatit) suorittaneiden osuus STUKin henkilöstöstä oli 70,8 %. Koko valtionhallinnossa korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus oli 44,0 % vuonna 2015. Henkilöstön jakautuminen koulutusasteittain esitetään kuvassa 6. STUKin vakinaisen henkilöstön koulutustasoindeksin keskiarvo oli vuoden 2016 lopussa 6,59. Koulutustasojen indeksiluvut ovat: tohtori- ja lisensiaattitutkinto 8, ylempi korkeakoulututkinto 7, alempi korkeakouluaste 6, alin korkea-aste 5, keskiaste (ammatillinen koulutus tai yo-tutkinto) 3,5 ja perusasteen koulutus 1,5. Koko valtionhallinnossa koulutustasoindeksi oli vuoden 2015 lopussa 5,1. Kuva 6. Henkilöstön jakautuminen eri koulutusasteisiin (% vakinaisesta henkilöstöstä)

Säteilyturvakeskus 6 (20) 3.5 Vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaiseen palvelussuhteeseen tuli vuonna 2016 yhteensä 20 uutta henkilöä. Heistä 12 henkilöä tuli STUKin ulkopuolelta ja 8 henkilön määräaikainen palvelussuhde vakinaistettiin. Vakinaisesta henkilöstöstä 23 henkilön palvelussuhde STUKiin päättyi. Lähtövaihtuvuus vakinaisissa tehtävissä oli 7,2 % (taulukko 1). Taulukko 1. Lähtö ja tulovaihtuvuusprosentit vakinaisissa tehtävissä 2012-2016 Vuosi 2012 2013 2014 2015 2016 Lähtövaihtuvuus 5,7 % 5,3 % 4,1 % 10,9 % 7,2 % Tulovaihtuvuus 5,5 % 2,3 % 4,1 % 4,4 % 6,3 % Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2016 8 henkilöä. Heidän keskimääräinen ikänsä oli siirtymähetkellä 65 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei siirtynyt yhtään henkilöä. Kuvassa 7 esitetään eläkkeelle vuosina 2012-2016 siirtyneiden ikärakennetta. Kuva 7. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle vuosina 2012-2016 siirtyneiden keskimääräinen ikä

Säteilyturvakeskus 7 (20) 4 STUK työnantajana 4.1 Työnantajamielikuva Positiivisen työantajamielikuvan rakentaminen ja ylläpitäminen on tärkeää, jotta STU- Kiin voidaan jatkossakin saada oikeanlaisia osaajia. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy jatkuvasti erityisesti tietyillä osaamisalueilla. Avoimet tehtävät on kuitenkin pääsääntöisesti saatu onnistuneesti täytettyä. Vuoden 2016 aikana tehtiin opiskelijayhteistyötä työnantajamielikuvan kehittämiseksi mm. osallistumalla Contact Forum messuille sekä opiskelijavierailuiden myötä. STUK tarjoaa vuosittain myös useita harjoittelu- ja opinnäytepaikkoja. VMBaro työtyytyväisyyskyselyn mukaan 79% vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä STUKin työnantajakuvaan ja arvoihin. Työnantajakuvaa mittaavan indeksin arvo oli 4,08 (asteikolla 1-5) vuonna 2016. STUKin kokokehonmittausauto vierailulla Helsingin yhteislyseossa 4.2 Rekrytoinnit Haettavaksi julistettiin vuonna 2016 yhteensä 13 virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta. Hakemuksia näihin tuli yhteensä 427 kappaletta. Luvuissa eivät ole mukana kesäharjoittelijoita koskevat haut, eivätkä myöskään sisäisesti avoimiksi ilmoitetut tehtävät.

Säteilyturvakeskus 8 (20) Sisäisen henkilökierron tehtäviä oli vuoden aikana useita (16). STUKissa kannustetaan henkilöstöä sisäiseen liikkuvuuteen. STUKiin rekrytoitiin vuonna 2016 yhteensä 16 korkeakouluopiskelijaa määräaikaisiin palvelussuhteisiin. Heistä 10 työskenteli harjoittelijana ja kuusi opinnäytetyöntekijänä. Siviilipalveluksessa ei ollut STUKissa vuonna 2016 yhtään henkilöä. 4.3 Kokemusvuodet Henkilöstö viihtyy STUKissa hyvin. Vuoden 2016 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä 51,9 % on työskennellyt STUKissa 11 vuotta tai yli (kuva 8). Keskimääräinen työskentelyaika vuoden 2016 lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa olevalla 14,8 vuotta ja määräaikaiset mukaan luettuna 13,9. Yli 40 vuotta STUKissa olleita oli vuoden 2016 lopussa kuusi henkilöä ja vähintään 30 vuotta palveluksessa olleita 34 henkilöä. Kuva 8. STUKin vakinaisen henkilöstön kokemusvuodet 31.12.2006 ja 31.12.2016 4.4 Palkkaus ja palkitseminen STUKissa on tehtävien vaativuuteen ja työsuoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea tuloksellista toimintaa, kannustaa henkilöstöä erinomaisiin työsuorituksiin, tukea henkilöstön osaamisen kehittymistä, huolehtia oikeudenmukaisesta palkkauksesta, tukea ja parantaa esimiestyötä ja johtamista sekä edistää työnantajan kykyä kilpailla pätevästä työvoimasta. STUKin palkkausmenot työaikakorvauksineen ja sivukuluineen olivat vuonna 2016 yhteensä 23 840 252,35 euroa. Edellisvuoden vastaava luku oli 24 890 133,32 euroa.

Säteilyturvakeskus 9 (20) STUKissa on maksettu tulospalkkioita vuodesta 1998 lukien. Peruslähtökohtana tulospalkkioiden maksamiselle on se, että STUK on kokonaisuutena saavuttanut hyvin tulostavoitteensa. Vuonna 2016 maksettiin tulospalkkiota. Taulukossa 2 ja kuvassa 9 esitetään miesten ja naisten palkkauksellista asemaa vaativuusryhmittäin. Tavoitteena on sukupuolten välinen tasa-arvo myös palkkausasioissa. Taulukko 2. Miesten ja naisten lukumäärät sekä palkkojen ja henkilökohtaisten palkanosien keskiarvot eri vaativuusryhmissä Kokonaispalkan Tehtäväryhmä Sukupuoli lkm hk %:n k.a. keskiarvo 4 m * * * 4 n * 25,75 2 581,38 4 * 25,75 2 581,38 5 m * * * 5 n 8 23,65 2 791,35 5 8 23,65 2 791,35 6 m * 23,83 3 081,36 6 n 19 31,45 3 271,09 6 * 30,42 3 245,22 7 m 15 28,53 3 509,53 7 n 18 34,10 3 678,11 7 33 31,57 3 601,48 8 m 23 33,31 4 119,75 8 n 14 34,41 4 153,83 8 37 33,73 4 132,64 9 m 41 32,78 4 726,03 9 n 14 33,41 4 762,74 9 55 32,94 4 735,30 10 m 51 35,14 5 505,63 10 n 16 30,01 5 290,91 10 67 33,91 5 454,35 11 m 29 34,33 6 229,78 11 n 20 32,96 6 149,32 11 49 33,77 6 196,94 12 m 12 40,67 7 271,27 12 n 5 41,59 7 330,60 12 17 40,94 7 288,72 kaikki m 174 33,82 5 167,32 kaikki n 118 32,21 4 492,67 koko stuk 292 33,17 4 894,69

Säteilyturvakeskus 10 (20) Kuva 9. Miesten ja naisten määrät eri vaativuusryhmissä Lisäksi STUKissa muistetaan henkilöstöä pitkäaikaisesta palveluksesta (palvelusaikalahjat 20-, 30- ja 40-vuotisesta palveluksesta), 50- ja 60-vuotispäivinä sekä eläkkeelle siirtymisen ja tutkinnon suorittamisen johdosta. Palvelusaikalahjatilaisuus marraskuussa 2016

Säteilyturvakeskus 11 (20) 5 Työhyvinvointi 5.1 Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen STUKissa työhyvinvoinnista huolehditaan, sillä vain hyvinvoiva työyhteisö voi olla toimiva ja tuloksellinen. Työhyvinvointi syntyy arkisista tekijöistä, joihin on mahdollista vaikuttaa. Työhyvinvointia luodaan yhdessä joka päivä. STUKissa työhyvinvointi kuvataan viiden osa-alueen kokonaisuutena: työ ja osaaminen terveys ja hyvinvointi työyhteisön toimivuus hyvä johtaminen ja esimiestoiminta turvallinen työympäristö Vuonna 2016 julkaistiin uusittu Hyvä työyhteisö opas. Oppaassa kuvataan STUKlainen tapa toimia hyvänä työyhteisönä. Hyvä työyhteisö ja työhyvinvointi syntyy koko henkilöstön yhteistyönä. Oppaassa kuvataan, mitä on työhyvinvointi ja miten siitä STUKissa huolehditaan. Opasta täydentää intranetissä oleva portaali, josta löytyy oppaan teemoihin liittyvää yksityiskohtaisempaa ohjeistusta ja materiaalia. Oppaassa kuvataan myös varhaisen puheeksiottamisen toimintamalli. STUK tukee henkilöstön fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä osana muuta työkykyä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä toimintoja sisältyy myös virkistystoimintaan, jota STUK tukee henkilökuntayhdistykselle (HEKY) osoittamiensa määrärahojen turvin. STUKin vuonna 2016 tarjoamia toimintoja olivat: e-passi (otettiin käyttöön liikuntaseteleiden tilalle ja laajennettiin koskemaan myös kulttuurin tukemista) kuntokorttikäytäntö kuntosalin käyttö hieronta STUKin osittain kustantamana Omaehtoisen fyysisen työkyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävät menot olivat STUKissa vuonna 2016 77,5 euroa henkilötyövuotta kohden (kuva 10).

Säteilyturvakeskus 12 (20) Kuva 10. Omaehtoisen fyysisen työkyvyn ylläpitoon ja edistämiseen tähtäävät menot vuosina 2012-2016 (e/htv) 5.2 Työtyytyväisyys STUKissa on mitattu henkilöstön työtyytyväisyyttä VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn avulla vuodesta 2013 alkaen. Vastausprosentti VMBaro-työtyytyväisyyskyselyyn oli 69 eli se laski hieman vuodesta 2015 (73,1%). Kysely koostuu kahdeksasta pääkohdasta, jotka kukin sisältävät 3-7 kysymystä. Pääkohdat ovat Johtaminen, Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet, Palkkaus, Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, Työyhteisön toimintakulttuuri, Työ- ja toimintaympäristö, Vuorovaikutus ja viestintä ja Työnantajakuva ja arvot. Kuvassa 11 esitetään kyselyn pääkohtien tulokset (STUK ja valtio). STUKin indeksiluku on kaikissa pääkohdissa parempi kuin valtion keskiarvo. STUKin henkilöstö on tyytyväisintä Työnantajakuva ja arvot (ka 4,08 Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet (4,06) sekä Työyhteisön toimintakulttuuri (ka 3,92). Eniten kehitettävää koetaan vielä olevan Palkkauksessa (ka 3,38). Suoraa vertailua STUKin aiempiin tuloksiin ei voi tehdä Valtiokonttorin muutettua kyselyn sisältöä jonkin verran. STUKin työtyytyväisyysbarometrin kokonaisindeksiarvo on 3,79 ja vastaava valtion keskiarvo 3,55.

Säteilyturvakeskus 13 (20) Kuva 11. VMBaro työtyytyväisyyskyselyn keskiarvot Iloa taiteesta -päivä 5.3 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon muotoja ovat mm. - työpaikkaan ja työoloihin liittyvät selvitykset - työhöntulotarkastukset, terveys- ja seurantatarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä sekä muut terveystarkastukset

Säteilyturvakeskus 14 (20) - työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut. Vuonna 2016 uudistettiin terveystarkastuskäytäntö tavoitteena panostaa jatkossa entistä ennakoivampaan työterveyshuoltoon. Ikäryhmätarkastuksista luovuttiin ja siirryttiin osastokohtaisiin tarkastuksiin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon piiriin tulevat näin myös alle 40-vuotiaat. Osastokohtaisissa tarkastuksissa kaikki osaston työntekijät voivat käydä laboratoriokokeissa ja kuntotestissä ja he saavat vastattavakseen terveyskyselyn. Kyselyssä käydään läpi elämäntavat, oireet ja sairaudet, stressi ja uupumus, uni ja vireystila sekä koettu työkyky. Kokeiden, testin, kyselyn sekä sairauspoissaolojen tarkastelun pohjalta jokaiselle laaditaan oma suunnitelma terveydestä huolehtimiseen ja mikäli tarkasteluissa havaitaan mitään erityistä, työntekijä saa kutsun työterveyshuollon vastaanotolle. Osana osastokohtaisia tarkastuksia tehdään myös toimipaikkaselvitys. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin varmistamisessa. Erityisesti se korostuu muutostilanteissa ja erilaisissa haasteellisissa työyhteisötilanteissa. Vuonna 2016 työterveyshuollon (esim. työterveyspsykologit) asiantuntemusta ja tukea hyödynnettiinkin aktiivisesti sekä yksilö- että yhteisötasolla. Työterveyspalveluiden bruttomenot olivat yhteensä 269 289 euroa (855 euroa/htv) vuonna 2016. Nettomenot, joissa on huomioitu KELAlta saadut työterveyspalveluiden menojen palautukset vuodelta 2015, olivat 192 381 euroa (611 euroa/htv). Työterveyspalveluiden nettomenojen keskiarvo/htv oli suurempi kuin koko valtionhallinnossa, jossa se oli 525 euroa/htv (v. 2015). Työterveyspalveluiden kustannukset vuosina 2012 2016 esitetään kuvassa 12. Kuva 12. Työterveyspalveluiden kustannukset henkilötyövuotta kohden vuosina 2012-2016

Säteilyturvakeskus 15 (20) 5.4 Henkilökuntayhdistys/Virkistystoiminta STUKin henkilökuntayhdistykseen (HEKY) kuuluvat kaikki Säteilyturvakeskuksen työntekijät. Sen tarkoituksena on edistää Säteilyturvakeskuksen henkilöstön yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä sekä tukea jäsentensä kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhdistys järjestää jäsenistölleen erilaisia toimintoja ja tapahtumia. Vuonna 2016 Säteilyturvakeskus (STUK) osoitti HEKYlle 13269,16 euroa erilaisten liikunta- ja virkistystapahtumien järjestämistä varten. HEKYn alajaostoja ja kerhoja ovat liikuntajaosto, veneilyjaosto, Kässäkerho, musiikkikerho Sätky, video- ja kamerakerho sekä STUKin saunaseurat. Liikunta ja ulkoilu oli tärkeä osa HEKYn toimintaa vuonna 2016. HEKY ylläpiti viikoittaista salibandyvuoroa sekä osallistui ministeriöiden ja keskusjärjestöjen yhteiseen MIKE-salibandysarjaan. Keväällä heti lumien sulettua HEKY järjesti ohjatun lintubongausretken Viikin ympäristössä. Toukokuussa HEKY järjesti Vantaan VM-centerissä karting-kilpailun, jossa STUKin hurjimmat vauhtihirmut pääsivät ottamaan toisistaan mittaa. Alkukesällä järjestettiin ulkoilupäivä Talin liikuntapuistossa, jossa hikoiltiin metsän keskelle rakennetulla köysiseikkailuradalla. Heinäkuussa 2016 HEKYn joukkue Turvenäytteet osallistui kolmen vuoden tauon jälkeen suojalkapallon mm-kisoihin Hyrynsalmelle. Loppukesästä HEKY järjesti suunnistusopastuksen Keskuspuiston maastossa. Syyskuun lopulla liikuttiin ja sienestettiin Kuusijärven komeissa maisemissa. Loppusyksyllä käytiin ohjatussa kehonpainoharjoittelussa Vallilassa sekä pomppimassa trampoliinilla Pitäjänmäellä. Yksittäisiä pitkäkestoisia urheilusuorituksia tuettiin. Vuonna 2016 STUKilaisia kunnostautui mm. juoksussa ja soudussa. Kulttuuritoimintaa HEKY tuki järjestämällä stand-up- ja elokuvaillat, joista etenkin ensiksi mainittu keräsi suuren osallistujamäärän. Lisäksi alkuvuonna 2016 HEKY sponsoroi tutustumista Ateneumissa esillä olleeseen valokuvanäyttelyyn. Suosion perusteella lippusponsorointia jatkettiin Suomen taiteen tarina näyttelyyn, jonne järjestettiin myös opastettu tutustumiskäynti. Kulinaristejakaan HEKY ei unohtanut, vaan loppuvuodesta järjestettiin STUKissa suklaamaistajaiset. Vakiintuneita toimintoja ja tapahtumia tuettiin perinteisesti, kuten STUKin naisten saunaseuran järjestämät saunaillat lähialueen saunoissa. Kässäkerho järjesti vuonna 2016 joulukorttityöpajan ja helmikoruillan.

Säteilyturvakeskus 16 (20) HEKYn ulkoiluiltapäivä Talissa 5.5 Työsuojelu ja yhteistoiminta STUKin työsuojelutoimikuntaan kuului vuonna 2016 työsuojelupäällikkö työnantajan edustajana ja työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua, kaksi työsuojeluasiamiestä sekä YT-yhdyshenkilö. Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistui yleensä myös henkilöstöpäällikkö. Nykyinen työsuojelutoimikunta on valittu toimikaudelle 1/2015-12/2018. Työsuojeluvaltuutetun tehtävää hoitaa Jaana Joenvuori, joka toimii samalla toimikunnan sihteerinä. Ensimmäinen varavaltuutettu on Vesa Moilanen ja toinen varavaltuutettu on Antti Tynkkynen. Työsuojeluasiamiehiä olivat Kaisa Vaaramaa ja Eija Klemettilä. Työsuojelupäällikkönä toimi vuoden 2016 loppuun saakka Arja Tanninen. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2016 viisi kertaa. Työsuojelutoimikunta tekee jatkuvaa työtä STUKin työturvallisuuden edistämiseksi. Vuoden aikana työsuojelutoimikunta käsitteli mm. työaikasaldojen leikkauksia, etätöitä, sisäilmaongelmia, työtapaturmia, läheltä piti tilanteita sekä aloitti työsuojelun riskienarvioinnin suunnittelun. Toimikunnan puollosta takapihan valaistusta parannettiin ja lisättiin kaiteita rappukäytävään. Työsuojelutoimikunta vieraili keväällä Ruduksen turvapuistossa Espoossa. Edellisvuoden avotiloihin kohdistuneen katselmuksen kyselystä laadittiin yhteenveto, jonka tuloksia voi hyödyntää uusien toimitilojen suunnittelussa. Sisäinen työpaikkakatselmus tehtiin joulukuussa uuteen monitilatoimistoon. Toimikunta järjesti pyynnöstä defibrillaattorin käyttökoulutusta sekä sähkötyön hätäensiapukurssin. STUK järjestää vuosittain myös työturvallisuuskortti- ja ensiapukoulutusta.

Säteilyturvakeskus 17 (20) Yhteistoiminnan tavoitteena on, että jokainen STUKlainen saa tiedot omaa työtänsä koskevista tavoitteista, ajankohtaisista ratkaisuista ja vireillä olevista suunnitelmista. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus avoimesti keskustella ja esittää mielipiteensä omaa työtään koskevissa ja siihen vaikuttavissa asioissa. Yhteistoimintaa toteutetaan työyksikössä, osastotasolla sekä STUK-tasolla. 5.6 Sairauksista ja työtapaturmista johtuvat poissaolot Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneiden poissaolopäivien määrä oli 7,9 päivää henkilötyövuotta kohden eli 3,14 % säännöllisestä vuosityöajasta. Poissaolojen määrä henkilötyövuotta kohden oli 0,3 pv pienempi kuin edellisenä vuonna. Työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei ollut yhtään vuonna 2016. Koko valtionhallinnossa sairaus- ja tapaturmapoissaolojen määrä oli 8,6 pv/htv vuonna 2015. Kuvassa 13 on esitetty sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolopäivät henkilötyövuotta kohden vuosina 2012-2016. Kuva 13. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolopäivät henkilötyövuotta kohden vuosina 2012-2016 6 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 6.1 Osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittämisessä suurin merkitys on työssä oppimisen eri muodoilla, joita koulutustyyppiset kehittämismenetelmät täydentävät. STUKissa keskitetysti järjestettyjen koulutusten teemoina olivat yleiset työelämätaidot ja STUK-osaaminen. Osastojen järjestämää ammatillista koulutusta jatkettiin monipuolisesti. Henkilöstöä osallistui runsaasti myös ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin ja valmennuksiin. Sekä osastojen että keskitetyn koulutuksen suunnitelmat pohjautuvat pääosin tuloskeskusteluissa tunnistettuihin tarpeisiin.

Säteilyturvakeskus 18 (20) STUK oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sekä kansallista ydinjätehuoltokurssia että ydinturvallisuuskurssia. Molempiin osallistui alan muiden toimijoiden lisäksi myös STUKlaisia sekä kouluttajina että osallistujina. Osaamisen johtamisen ja hallinnan tueksi otettiin käyttöön osaamisen johtamisen sovellus Sympa. Sympassa mm. ylläpidetään henkilöiden koulutustietoja (tutkinnot, koulutukset) sekä pätevyyksiä ja lupia, kirjataan tulos- ja kehityskeskusteluissa sovitut asiat ja tehdään osaamisen kehittämissuunnitelmat, seurataan yleisperehdytyksen toteutumista, ylläpidetään tehtävänkuvauksia sekä ilmoittaudutaan STUKin sisäisiin koulutuksiin. Tulevaisuudessa Sympassa ylläpidetään ja päivitetään osaamisprofiileja. Esimiestyön kehittämiseksi tarkoitettu esimiesfoorumi jatkoi kokoontumistaan vuoden aikana ajankohtaisten teemojen parissa. Yhtenäisen esimiehen tehtävänkuvan laadinta aloitettiin myös yhteistyössä. Useita STUKin esimiehiä osallistui myös HAUS Kehittämiskeskuksen tai muiden toimijoiden järjestämiin johtamis- ja esimiesvalmennusohjelmiin. 6.2 Koulutukseen käytetty työaika STUKin tavoitteeksi on asetettu, että henkilöstön koulutukseen käyttämä työaika on 3-4 % (n. 7-10 pv/htv) säännöllisestä kokonaistyöajasta. Lisäksi tavoitteena on, että opinnäytteitä valmistuu vuosittain muutama. Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä 6,53 koulutuspäivää henkilötyövuotta kohden. Se on 2,58 % säännöllisestä vuosityöajasta (kuva 16). Tämän osalta ei aivan päästy tavoitteeseen. STUKin ohjauksessa valmistui 6 ylempään korkeakoulututkintoon liittyvää opinnäytetyötä. Koulutukseen osallistuminen on kuitenkin vain yksi osaamisen kehittämisen muoto. Osaamisen kehittämisen tapoja ovat mm. työhön perehdyttäminen ja työhönopastus, itseopiskelu, mentorointi, palaute, arvioinnit, harjoitukset ja moninaiset työssä oppimisen muodot. Kuva 14. Henkilöstökoulutukseen käytetyt päivät henkilötyövuotta kohden vuosina 2012-2016

Säteilyturvakeskus 19 (20) 7 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. STUKin henkilöstömäärän kehitys vuosina 2007-2016 Vakinaisessa palvelussuhteessa olleet Vakinaiset Muutos ed.v:een V-vap. olleet Vakinaiset virkavapaat mukaan lukien Määräaikaiset Määräaikaiset Muutos ed.v:een V-vap. olleet Kaikki työssä olleet Muutos ed. v:een Työssä ja v- vapaalla olleet yht. Muutos ed. v:een Vakinaisten työssä olleiden osuus Määräaik. työssä olleiden osuus 31.12.16 302-1,3 % 17 319 19 11,76 % 321-0,6 % 338-0,3 % 94,1 % 5,9 % 31.12.15 306-5,6 % 16 322 17-5,6 % 323-5,6 % 339-5,83 % 94,7 % 5,3 % 31.12.14 324 0,6 % 18 342 18-28,0 % 342-1,4 % 360-1,91 % 94,7 % 5,3 % 31.12.13 322-4,2 % 20 342 25 13,6 % 347-3,1 % 367-0,81 % 92,8 % 7,2 % 31.12.12 336 1,20 % 12 348 22-8,33 % 358 0,6 % 370-0,5 % 93,9 % 6,1 % 31.12.11 332 4,1 % 16 348 24-4,0 % 356 3,5 % 372 2,2 % 93,3 % 6,7 % 31.12.10 319-3,3 % 19 338 25 1 344-3,1 % 364-1,4 % 92,7 % 7,3 % 31.12.09 330 1,2 % 13 343 25-28,6 % 1 355-1,7 % 369-0,5 % 93,0 % 7,0 % 31.12.08 326 5,5 % 10 336 35 361 4,9 % 371 3,3 % 90,3 % 9,7 % 31.12.07 309 0,3 % 15 324 35 16,7 % 344 1,8 % 359 2,6 % 89,8 % 10,2 %

Säteilyturvakeskus 20 (20) Liitetaulukko 2. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut STUKissa 2012-2016 ja Valtiolla 2015 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Henkilöstön lukumäärä (virkavapaat pois lukien) 321 323 342 347 358 73676 Henkilöstön lukumäärän % -muutos -0,6-5,6-1,4-3,1 0,6-6,5 Virkavapaana 17 16 18 20 12 Henkilöstön lukumäärä yhteensä (virkavapaat mukaan lukien) 338 339 360 367 370 Henkilötyövuosien määrä 314,9 325,3 339,8 347,59 354,6 Henkilöstörakenne STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Johtoon kuuluvien henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 3,1 3,1 4,1 3,5 1,8 Esimiesasemassa olevien henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 13,1 14,6 16,1 15,3 6,4 Johtamisjänne (alaisten määrä/esimies) 7,6 6,9 6,2 6,5 Kokoaikaisten osuus henkilöstöstä (%) 94,1 93,8 93,3 94,8 95,8 94,8 Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä (%) 5,9 6,2 6,2 5,2 4,2 5,2 Vakinaisten osuus henkilöstöstä (%) 94,1 94,7 94,7 92,8 93,9 87,5 Määräaikaisten osuus henkilöstöstä (%) 5,9 5,3 5,3 7,2 6,1 12,5 Määräaikaisten osuus henkilöstöstä (%) harjoittelijat pois lukien 4,4 4,3 4,7 5,8 5,3 10 Virkasuhteisten osuus henkilöstöstä (%) 99,4 98,8 97,7 96,5 95,5 90,4 Henkilöstö sukupuolen mukaan STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Miesten osuus henkilöstöstä (%) 58,6 57,5 58,6 59,4 58,4 51,2 Naisten osuus henkilöstöstä (%) 41,4 42,5 41,4 40,6 41,6 48,8 Naisten osuus johdosta (%) 45,5 42,9 42,9 50,0 41,7 33,8 Naisten osuus muissa esimiestehtävissä (%) 43,8 41,2 46,3 43,9 42,9 24,7 Henkilöstön ikärakenne STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 47,8 47,7 48,2 47,9 48,0 46,4 Yli 45-vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä (%) 60,8 60,2 59,6 59,1 60,1 57,6 Koulutusrakenne STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Koulutustasoindeksi (1-8) 6,6 6,5 6,5 6,5 6,5 5,1 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (%) 84,3 83,2 81,3 81,6 80,2 44 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (%) 70,8 70,8 68,4 69,3 67,8 30,2 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin) tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä (%) 18,8 17,7 18,1 19,6 18,7 3,7 Koulutuskustannukset/htv 2904,4 2982,3 3269,6 3185,7 2724,7 Vaihtuvuus STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Tulovaihtuvuusprosentti (%) 6,3 4,4 4,1 2,3 5,5 Lähtövaihtuvuusprosentti (%) 7,2 10,9 4,1 5,3 5,7 Eläkkeelle jääneiden määrä 8 14 7 15 12 Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen ikä 65 65,2 65,2 65,2 63,9 Keskimääräinen eläkeikä (sis. Työkyvyttömyyseläkkeet) 65 64,8 65,2 63,4 63,3 Ylityöt STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Tehtyjen ylityötuntien määrä 3753 4954 5516 7415 8065 Tehtyjen ylityötuntien määrä/htv 11,9 15,2 16,2 21,3 22,7 Sairauksista ja työtapaturmista johtuvat poissaolot STUK 2016 STUK 2015 STUK 2014 STUK 2013 STUK 2012 Valtio 2015 Sairauspäivien lukumäärä työpäivinä 2500 2663 2405 2160 2655 Sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta 3,1 3,3 2,5 2,5 3 3,4 Sairauspoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 7,9 8,2 7,1 6,1 7,5 8,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/tapaus 3,1 4,1 3,8 3,4 3,8 4,1 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/henkilötyövuosi 0 0,1 0,1 0,1 0 0,3 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 84,9 80,6 83,3 82,4 82 77,8 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 32,2 * 34,8 32,4 30,2 41,6