Tutkimustulosten, diagnoosin ja hoito-ohjeiden kertominen potilaalle- johdanto KL-opinnot/L4s 30.8.2013 Eeva Pyörälä, dos. Pedagoginen yliopistonlehtori, Ltdk Johdantoluennon sisältö Kurssin tavoitteet, sisällöt ja suoritustapa Tutkimustulosten, diagnoosin ja hoitoohjeiden kertominen potilaalle ja niistä keskusteleminen potilaan kanssa Hoitovirheestä kertominen Vaikeiden uutisten kertominen potilaalle Potilas ja omaiset 1
Kurssin tavoitteet, sisällöt ja suoritustapa Kurssin viitekehys Opintojakso on osa vuorovaikutusopintoja. Opintojakson aikana harjoitellaan tietojen ja taitojen soveltamista vastaanottotilanteessa. Aiheet vaihtelevat ns. tavallisesta vastaanottotilanteesta haastaviin tilanteisiin, huonojen uutisten kertomiseen ja lääkärin virheen myöntämiseen. 2
Kurssin osaamistavoitteet Opintojakson jälkeen opiskelija osaa Selittää potilaalle tutkimustulokset, diagnoosin ja hoito-ohjeet hänen ymmärtämällään kielellä. Arvioida ja kuunnella potilaan omia näkemyksiä, pelkoja ja odotuksia. Keskustella potilaan kanssa häntä koskevasta päätöksenteosta. Simulaatioissa harjoitellaan potilastapausten sallimissa rajoissa Hoitovirheiden käsittelyä potilaan kanssa. Huonojen uutisten kertomista. Sen tarkistamista, miten potilas on itse ymmärtänyt kerrotut huonot uutiset. Jatkohoidosta sopimista potilaan kanssa. Loppuyhteenvedon tekemistä vastaanoton päättyessä. 3
Ohjeita simulaatioihin Pienryhmäharjoituksissa noudatetaan normaalin vastaanottotilanteen kulkua. Harjoituksissa on kyseessä yleensä toinen vastaanottokäynti, jolloin potilas tulee kuulemaan aiemmin määrättyjen tutkimusten tuloksia ja keskustelemaan jatkohoidosta. Jotta saat harjoituksista mahdollisimman paljon hyötyä itsellesi, tutustu tapausten lääketieteelliseen sisältöön etukäteen, esimerkiksi Terveysporttia ja muita aineistoja apuna käyttäen. Potilastapauksia on useita ja ne on luokiteltu viiteen luokkaan (A-E). A. virheiden myöntäminen (tapaukset 14, 15 ja 16) B. huonojen uutisten kertominen (tapaukset 2, 12 ja 13) C. elämäntapaohjeiden antaminen (tapaukset 1, 8, 9, 10 ja 11) D. pelko vakavammasta sairaudesta (tapaukset 3, 4 ja 5) E. masennus (tapaukset 6 ja 7) Ensimmäisessä simulaatiossa käsitellään aihealueita A-C. ja toisessa aihealueiden D ja E lisäksi osa aihealueen C tapauksista. L4s KL-opintojen hyväksytty suoritus 20.8. 8.00-9.45: Johdantoluento 1, Päivi Hietanen 30. 8. 13.00.-14.30 Johdantoluento 2, Eeva Pyörälä Jokainen osallistuu kahteen simulaatioon omassa ryhmässään ja kerää niistä allekirjoitukset kliiniseltä opettajalta. HUOM. Simulaatiot alkavat TASAN klo 13.00!!! Ryhmävaihtoja ei tehdä omin päin. Jos olet sairas tai sinulla on pakottava syy vaihtaa ryhmää, ota yhteyttä Tiia Pelkoseen (tiia.mj.pelkonen@helsinki.fi). Tee kirjallinen verkkotehtävä e-lomakkeella. Anna WebOodin kautta palautetta. Palauta simulaatioiden suorituskortti Tiia Pelkoselle Biomedicumin pohjakerros 4
Miten kerrot potilaalle tutkimustulokset, diagnoosin ja hoito-ohjeet ja miten keskustelet niistä hänen kanssaan? Vastaanoton aloitus Aloita vastaanotto avoimella kysymyksellä. Se antaa potilaalle mahdollisuuden itse kertoa tulosyynsä ja antaa lisätietoja. Jos potilas haluaa vain kuulla tulokset, hän sanoo sen. L: Kuinka voin auttaa? P: Tulin niitä tuloksia vain kuulemaan. Potilaan tilanne voi myös olla muuttunut, ja on tärkeää, että hän saa tilaa kertoa siitä heti vastaanoton alussa. L: Tulehdusarvot olivat siis ihan normaalit ja keuhkokuva siisti. P: Mutta kuumetta oli nyt kotoa lähtiessä 39 ja henkeä ahdistaa. Tuntuu kuin norsu makaisi rinnan päällä. 5
Tutkimustulosten kertominen Kerro tulokset ymmärrettävällä kielellä. Ryhmittele tutkimustulokset ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja kerro niiden merkitys. Teidän ns. paha LDL-kolesterolinne on kohonnut: 4,2 (suositus LDL < 3, Kol < 5, HDL > 1, Trigly < 2). Se kovettaa ja ahtauttaa ajan mittaan verisuonia ja verenkierto heikkenee. Korkea kolesteroli on keskeinen riskitekijä sydämen oman verenkierron häiriytymisessä. Lisäksi verenpaineenne on koholla, mikä osaltaan rasittaa sydäntä ja verisuonia. Varsinaista sairautta teillä ei ole, mutta nyt olisi tärkeää ryhtyä toimiin, joilla pyrimme ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Anna tulokset tarvittaessa kirjallisena. Diagnoosin kertominen Työdiagnoosi varmistunut diagnoosi Epämääräinen diagnoosin ääneen pohdiskelu ahdistaa potilasta. Tarkista, mitä potilas jo tietää asiasta Onko kohonneen kolesterolin ja verenpaineen hoito teille tuttua? Nykyisin potilaat tutkivat tietoja netistä ennen vastaanottoa. Älä suhtaudu potilaan tiedonhakuun kielteisesti. Ohjaa potilas asiallisille sivuille. Tarjoa potilaalle mahdollisuuksia esittää välikysymyksiä ja keskustella asiasta Käytä eri tapoja kertoa potilaalle, esim. piirrä ja kuvaile tarvittaessa 6
Hoidosta neuvotteleminen potilaan kanssa Selosta potilaan tarvitsema hoito, perustele se sekä kerro hoidon vaikutuksista ja riskeistä selkeästi. Neuvottele niistä potilaan kanssa. Vaikutus arkielämään, harrastuksiin, työhön Neuvottele elintapojen muutoksista Potilaan pystyvyyden tukeminen ja motivoiminen keskeistä Sovi jatkohoidosta selkeästi Aloitamme nyt verenpaineenne säännöllisen seurannan. Mitatkaa oma verenpaineenne säännöllisesti kotona ja kirjatkaa ne. Tulkaa uusiin verikokeisiin 3 kuukauden kuluttua. Sen jälkeen tulette uudelleen minun vastaanotolleni. Ottakaa tarvittaessa minuun yhteyttä jo ennen tätä. Potilaan suostumus hoitoihin (yleensä suullinen suostumus riittää operaatioissa kirjallinen suostumus) Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta. Miten motivoida potilasta Lääkärin puheella potilaan terveyskäyttäytymiseen on vaikutusta 1. Selvitä, mikä merkitys muutoksella on potilaalle itselleen. 2. Potilaan kanssa yhdessä asetettu tavoite ja välitavoitteet kannattelevat muutosta. Repsahdukset tavallisia => uudet välitavoitteet 3. Tue potilaan pystyvyyttä. 7
Ohjeita hoitovirheen käsittelyyn (Stroud et al. 2009) Käsittele lääketieteelliset faktat selkeästi Kerro potilaalle mahdollisimman pian ja ymmärrettävästi, että hoidossa on tapahtunut virhe ja kertoo miksi se on tapahtunut. Kerro, miten hoitovirhe vaikuttaa potilaan terveyteen. Ole rehellinen ja totuudenmukainen Ota vastuu hoitovirheestä. Kerro virheestä itse selkeästi ilman, että potilaan täytyy tiedustella siitä. Älä salaa hoitoon liittyviä tietoja. Vastaa potilaan kysymyksiin. Ole empaattinen Ilmaise selvästi olevasi pahoillasi. Ota vastaan potilaan tunteet. Pyri ehkäisemään tulevat virheet Kerro, miten jatkohoidossa pyritään korjaamaan hoitovirheen aiheuttama haitta ja ehkäisemään hoitovirheet. Pyri hyvään vuorovaikutukseen Käytä potilaalle ymmärrettävää kieltä, puhu rauhallisesti. Kohdista ei-sanallinen vuorovaikutus potilaaseen. Tarkista, onko potilas ymmärtänyt tilanteen. Vastaanoton lopetus Vastaanoton lopussa Tee selkeä yhteenveto, se vie vain hetken, mutta selkiyttää vastaanoton pääasiat potilaalle. Viittaa tulevaan hoitoon, tutkimuksiin, seuraavan ajan varaukseen. Onko jotain kysyttävää? Jos todella haluat, että potilas kyselee, esitä kyselytarjous aiemmin. Ystävällinen hyvästely Hyvä lopetus aktivoi potilaan mielessä koko vastaanotolla käysitellyt asiat. 8
Huonojen uutisten kertominen potilaalle Huonojen uutisten kertomisenperiaatteita (Maynard 2003) Huonot uutiset koskevat vakavia sairauksia, vaikeita vammoja ja kuolemaa Huonojen uutisten kirjo on laaja: Akuutti tilanne, yllättävä löydös, huono ennuste, vakavan kroonisen sairauden diagnoosin varmistuminen Huonot uutiset synnyttävät potilaassa voimakkaita tunteita, ole valmis kohtaamaan ne, ne ovat potilaalle itselleenkin usein hämmentäviä. Kertomistilanne jää potilaalle mieleen: potilas ei muista usein puhetta, vaan tunnelman, lääkärin tavan olla, kiireen/kiireettömyyden, ilmeet, eleet, yksittäisiä sanoja. => Potilaalle jää paljon avoimia kysymyksiä, joihin hän haluaa palata myöhemmin. 9
Miten aloitat vastaanoton, kun sinulla on huonoja uutisia Selvitä vastaanoton alussa mitä potilas itse ajattelee ja tietää oireistaan ja sairaudestaan Mitä ajatuksia teillä on sairaudestanne? Mitä olette ajatellut oireistanne? Anna potilaalle varoitus siitä, että uutisesi ovat huonoja Minun uutiseni eivät valitettavasti ole kovin hyviä. Pelkään, että joudun kertomaan teille huonoja uutisia. Anna potilaalle hetki aikaa sulatella viestiäsi huonoista uutisista ja kerro sitten uutiset potilaalle ymmärrettävällä kielellä Olemme saaneet patologin lausunnon kasvaimestanne otetusta koepalasta. Kasvain on ikävä kyllä pahalaatuinen. Vrt. Suspektista tuumorista stanssattu koepala on lausunnon mukaan maligni. Kertomistilanne Valmistaudu kertomistilanteeseen: Lue potilasasiakirjat etukäteen. Ota itsellesi hetki aikaa ennen vastaanottoa. Kerro uutiset aina mieluiten kasvokkain. Kerro uutiset rauhallisessa tilassa. Tilanteessa ei tule olla ulkopuolisia, läsnäolijat ovat potilaan tahdon mukaisia (omainen). Hyvä katsekontakti potilaaseen, keho avoin ja potilaaseen suuntautunut. Huonot ja hyvät uutiset kerro ne rehellisesti ja tasapainoisesti. Ole rehellinen, mutta älä vie toivoa. 10
Huonojen uutisten kertomisen jälkeen anna potilaalle aikaa ja tilaa Huonot uutiset synnyttävät potilaissa usein voimakkaita tunteita. Anna niille tilaa ja aikaa. Ole empaattinen. Ole läsnä. Puhu rauhallisella äänellä. Älä täytä tilaa puheella, uskalla olla hiljaa. Suunnitelma hoidon jatkumisesta ja potilaan tuesta Sovi jatkohoidosta selkeästi: hoitoketju, kuka, missä, milloin, yhteystiedot Älä jätä potilasta yksin eri hoitotahojen väliin. Kysy, saako potilas tukea omaisiltaan tai lähipiiristään. Muut tukitahot: potilasjärjestöt, vertaisryhmät Anna tiedot tarvittaessa kirjallisena. 11
Lääkäri, potilas ja omaiset Omaisten reaktiot ovat usein voimakkaita. Hoidossa noudatetaan potilaan omaa tahtoa. Omaisten kannat voivat olla ristiriidassa sen kanssa ja ristiriitaisia keskenään. Omaiset ovat potilaan keskeisin tukiverkko, ja heillä on olennaista tietoa ja kokemusta potilaasta ja hänen toimintakyvystään. Lähiomaisilla usein realistinen arvio esim. potilaan kotona selviämisestä. Omaiset ovat terveydenhuollon keskeinen tuki vaikeasti sairaiden potilaiden hoidossa. Omaiset tuovat vaikeasti sairaan potilaan tilanteeseen elämänhalua, jatkuvuuden ja yhteisyyden tunnetta. Ns. vaikeittenkin omaisten kanssa voi kehittyä hyvä yhteistyö potilaan hoidon edetessä. Lääkärin oma jaksaminen Kukaan ei ole täydellinen haastavissa tilanteissa. Vaikeiden tilanteiden läpikäyminen esim. kollegan tai ohjaajan kanssa on itselle hyödyllistä (työnohjaus, koulutus). Omat rajat on hyvä tunnistaa (esim. lähimmäisten hoito). Työn ja muun elämän tasapaino => itsestä huolen pitäminen auttaa jaksamaan. 12
Hyvää lukukauden alkua! 13